Uusi ruokahanke voi olla ratkaisu Ugandan pienviljelijöiden ahdinkoon, ja näin se toimii

Ugandan Rwamwanjan pakolaisasutusalueella aloitetun hankkeen tavoitteena on auttaa pienillä tuloilla kituuttavat viljelijät maissimarkkinoiden nouseviksi tähdiksi. KUA:n toimeentulohankkeista Ugandassa vastaava Elias Katareiha kertoo nyt, miten se onnistuu.

Monet pienviljelijät kasvattavat maissia Rwamwanjan pakolaisasutusalueella Ugandassa. Tuotteelle on paljon kysyntää lähiseuduilla, mutta siitä huolimatta markkinat eivät ole viljelijöille tuottoisia. Syitä on monia: viljelykset tuottavat vähän, eikä alueella ole viljelijöitä ja heidän osaamistaan vahvistavia järjestöjä.

Mahdollisuuksia tulojen, ruokaturvan ja viljelijöiden itseluottamuksen kasvattamiseen on olemassa. Viljelijöiltä puuttuvat kuitenkin taidot, joiden avulla viljelmiä voidaan kehittää kestävimmiksi.

Tällä hetkellä paikalliset ostajat – niin kutsutut välikädet – ostavat maissin pienviljelijöiltä matalaan hintaan. Välikädet kasvattavat maissin arvoa esimerkiksi kuivaamalla ja lajittelemalla sitä, minkä jälkeen he onnistuvat myymään maissin huomattavasti korkeammalla hinnalla kaupunkeihin. Jotkut välikäsistä jalostavat maissin esimerkiksi jauhoksi tai eläinten ruoaksi.

Projektin tukemana maissinviljelijät pystyvät järjestäytymään vahvaksi verkostoksi, jonka avulla he pääsevät käsiksi maissimarkkinoihin ilman välikäsien vaikutusta

Kirkon Ulkomaanavun Rwamwanjassa koordinoima Food System Lab -hanke vastaa ongelmiin, joita etenkin pakolaiset ja ugandalaiset naisviljelijät kohtaavat maissinviljelyn parissa.

Käytännössä projekti tukee pienviljelijöiden omavaraisuutta ja kehittää yhteisön sisäisiä maatalouden neuvontapalveluja. Hanke voimaannutta naisviljelijöitä ja kouluttaa heitä parantamaan maissiviljelmiään tuottavuuden, laadun ja kestävyyden osalta. Taitojen myötä viljelijöiden pääsy maissimarkkinoille paranee.

Projektin tukemana maissinviljelijät pystyvät järjestäytymään vahvaksi verkostoksi, jonka avulla he pääsevät käsiksi maissimarkkinoihin ilman välikäsien vaikutusta. Suora reitti markkinoille parantaa pienviljelijöiden maissista saamia tuloja sekä parantaa heidän sosioekonomista hyvinvointiaan ja yhteiskunnallista asemaansa.

Rwamwanjan pakolaiset saavat Maailman ruokaohjelma WFP:ltä esimerkiksi maissi- ja papuaterioita. Tulojen kasvaminen monipuolistaa heidän ruokavaliotaan.

Kaava on yksinkertainen: kun pakolaiset ansaitsevat enemmän rahaa, he pystyvät täyttämään lautasensa ravinteikkaammalla ruoalla.

Tavoitteena ovat muutokset markkinajärjestelmässä

Ruokajärjestelmää tukevan hankkeen visio on kolmiosainen.

Paranneltujen maatalouden neuvontapalvelujen myötä maaperän hedelmällisyys lisääntyy ja maissinviljelyssä otetaan käyttöön toimivia viljelytapoja. Nämä muutokset puolestaan johtavat parempiin maissipeltoihin.

Toisekseen maissin jauhaminen ja tuotteiden pakkaaminen lisää tuotteen arvoa ja mahdollistaa sen, että maanviljelijät voivat pyytää tuotteesta korkeampaa hintaa.

Kolmas merkittävä parannus on maissinviljelijöiden järjestäytyminen. Sen myötä viljelijät voivat parantaa neuvottelutaitojaan ja päästä käsiksi syntyviin markkinamahdollisuuksiin ilman välikäsiä.

Ruokajärjestelmähanke tuo yhteen tärkeimmät tahot, joiden avulla pystytään tunnistamaan parhaimmat käytännöt ja opit toimeentulon järjestämiseksi pakolaisasutusalueella. Tarkoituksena on myös kehittää toimivia ja reiluja arvoketjuja ja markkinayhteyksiä.

Hallituksen maatalouden neuvontapalvelut tukevat toimintaa tarjoamalla maanviljelijöille viljelyteknistä tietoa maissintuotannon parantamiseksi. Hanke puolestaan valjastaa itse maissinviljelijät kylän “viljelyedustajiksi”, jotka huolehtivat toiminnan laajenemisesta yhteisön sisällä.

Maissintuottajat järjestäytyvät verkostoksi, myyvät maissia tukuittain ja neuvottelevat hinnoista. Tavarantoimittajat toimittavat maissiviljelmille siemeniä, lannoitteita ja muita tuotannon tarvikkeita. Asiantuntijavirastot ja kansalaisjärjestöt kouluttavat viljelijöitä tuotantotekniikoissa. Pienviljelijät voivat myös saada mikrorahoitusta sitä myöntäviltä virastoilta.

Ruokajärjestelmähanke muuttaa markkinajärjestelmää niin, että markkinat hyödyttävät matalatuloisia maissintuottajia merkittävästi tulevien vuosien aikana. Muutosten myötä markkinat muuttuvat tehokkaammiksi ja kattavammiksi. Niin ne vastaavat paremmin köyhien kotitalouksien ja yhteisöjen tarpeisiin.

Viljelyagentit ja älypuhelimet parantavat osaamista ja viestintää

Viljelijöiden kouluttaminen ja neuvontapalveluiden kehittäminen ovat tärkeitä lähestymistapoja, jotka auttavat tuotannon kasvattamisessa, kestävien viljelytapojen valjastamisessa sekä pääsyssä markkinoille.

Viljelyteknisen tiedon levittämiseksi kylien viljelyedustajat saavat käyttöönsä matkapuhelimia, joihin on valmiiksi ladattu soveltuvaa viljelyaiheista sisältöä. Hanke kehittää järjestelmän, jonka avulla voidaan paitsi reaaliaikaisesti seurata pelloilla tapahtuvia toimia myös jakaa tietoa ja valvoa toimintaa. Sidosryhmillä on olinpaikastaan riippumatta pääsy onlinejärjestelmään käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Nainen kyykkii

Maissinviljelijöitä Rwamwanjasssa. Kuva: Sharon Shaba.

Älypuhelinten valjastamisella osaksi viljelyneuvontaa on ennennäkemätön potentiaali. Se mahdollistaa vuorovaikutuksen maanviljelijöiden, neuvonantajien ja päälliköiden välillä myös syrjäisillä seuduilla.

Kehittyneissä maissa älypuhelimia on jo aiemmin otettu osaksi maatalouden neuvontapalveluja. Ugandassa muutos on erityisen merkittävä siksi, että maa on saanut moitteita liian vähäisestä kenttätyöntekijöiden määrästä maatalouden neuvontapalveluissa. Lisäksi Ugandasta puuttuu tietoliikenteen mahdollistavaa infrastruktuuria ja palvelujen kehittämiseen tarvittavia varoja.

Lisäksi pienviljelijät – suurin osa Ugandan viljelijöistä kuuluu heihin – ovat epätodennäköisesti korkeasti koulutettuja ja saattavat olla jopa lukutaidottomia. Usein heillä on vain vähän kokemusta älypuhelinten käytöstä ja niihin liittyvistä sovelluksista.

Ilman tukea nämä taitoihin ja resursseihin liittyvät haasteet voivat johtaa siihen, ettei teknologiaa käytetä oikein tai jopa lainkaan. Ruokahankkeen viljelyedustajat vastaavat haasteeseen. Tarkoituksena on kouluttaa paikallisia viljelijöitä “ammattilaisiksi”, jotka toimivat tukea ja tietoa tarjoavina yhteyshenkilöinä yhteisönsä maanviljelijöille.

Hankkeen tapa käyttää teknologiaa osana viljelyneuvontaa yhdistää kaksi merkittävää lähestymistapaa. Järjestelmän itseohjautuva luonne antaa käyttäjän räätälöidä tiedon jokaisen maanviljelijän tarpeita ja tilannetta vastaavaksi. Kylän viljelijöiden järjestäytyminen ja kouluttaminen puolestaan tarkoittavat, että viljelyedustajilla on aina ajantasaista tietoa ja uusia ideoita, joista viljelijät voivat hyötyä.

Elias Katareiha

Kirjoittaja vastaa KUA:n toimeentulohankkeista Ugandassa.

Blogi on alun perin julkaistu Healthy Food Africa -hankkeen sivuilla. Projekti on Euroopan Unionin Horizon 2020 -ohjelman rahoittama, ja siihen osallistuu 17 tahoa Afrikasta ja Euroopasta.