”Oli hienoa nähdä omin silmin, miten järjestelmä toimii” – KUA vei seitsemän kansanedustajaa Ugandaan
Lokakuun viimeisellä viikolla Kirkon Ulkomaanapu (KUA) järjesti yhdessä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa seitsemän kansanedustajan matkan Ugandaan. Kansanedustajat kävivät tutustumassa KUA:n ja Naisten Pankin hankkeisiin Mityanassa ja Kiryandongon pakolaisalueella. Lisäksi ryhmä tutustui KUA:n digitaalisen talouden DICE-hankkeeseen ja tapasi järjestöjä, ministereitä ja Ugandan parlamentin puhemiestä.
Teksti & kuvat: Björn Udd
KOKOOMUKSEN varapuheenjohtaja, kansanedustaja Karoliina Partanen on viikon Ugandan-matkalla nähnyt, minkälaisia seurauksia etenkin Yhdysvaltain keväisillä leikkauksilla kehitysyhteistyöstä on ollut. Hän korostaa, että Uganda ja muut kehittyvät maat tarvitsevat Suomen kaltaisten valtioiden tukea.
”Nyt on tehty todella mittavat leikkaukset Afrikan tukemisesta ja niiden vaikutukset sekä pelko siitä, mitä niistä seuraa, ovat käsin kosketeltavia täällä Ugandassa”, Partanen sanoo.
Hän osallistui kuuden muun kansanedustajan kanssa Helsingin seurakuntayhtymän rahoittamalle matkalle, jossa ryhmä tutustui Kirkon Ulkomaanavun työhön Ugandassa. Partasen lisäksi matkalla olivat mukana Vilhelm Junnila (ps), Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Olga Oinas-Panuma (kesk.), Fatim Diarra (vihr.), Henrik Wickström (rkp.), sekä Sari Tanus (kd.). Vaikuttamisakatemian matkalle osallistui lisäksi Heta Pirttijärvi Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemakerista.
Matka oli osa Helsingin seurakuntayhtymän ja Kirkon Ulkomaanavun järjestämää vaikuttamisakatemiaa, joka tarjosi kansanedustajille tilaisuuden oppia kehitysyhteistyön käytännön toteutuksesta, haasteista ja mahdollisuuksista Ugandassa.
Kansanedustajien lisäksi matkalle osallistuivat Suomen Nairobin suurlähetystön edustuston päällikön sijainen Leo Svahnbäck, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki sekä maajohtaja Wycliffe Nshekan johtama ryhmä KUA:n työntekijöitä.
Moni asia matkan aikana teki kansanedustajiin vaikutuksen, mutta yhtenä kohokohtana pidettiin vierailua Kiryandongon pakolaisalueella KUA:n tukemissa kouluissa.
“Oli todella koskettavaa nähdä minkälaisissa oloissa lapset siellä opiskelevat, ja silti nähdä heidän ilonsa, valonsa ja usko tulevaisuuteen. Me suomalaiset tiedämme, että koulutus on avain parempiin mahdollisuuksiin. Sen näki, että myös ne lapset uskovat siihen”, Partanen sanoo.
Ilon lisäksi kouluissa oli nähtävissä valtavan puute esimerkiksi ruoasta, opetustiloista, opettajista ja puhtaasta juomavedestä.
”Se sai ainakin itseni tietoiseksi siitä, mitä tapahtuu Ugandassa näiden tukileikkausten myötä ja mikä niiden lasten tulevaisuus on”, sanoo Partanen.
Kehitysyhteistyöleikkaukset osuvat kipeästi Ugandaan
Ugandassa asuu tällä hetkellä melkein 2 miljoonaa pakolaista, jotka ovat saapuneet sekä lähimaista että kauempaa. Kiryandongon pakolaisasutusalueella asuu jo 100 000 ihmistä ja tällä hetkellä etenkin Sudanin raakaa aseellista konfliktia pakenevia ihmisiä saapuu koko ajan.
Leikkausten myötä tilanne on vaikeutunut ja pakolaisalueella elävät ihmiset joutuvat kohtuuttomien valintojen eteen.
”Tuli olo, että pienetkin asiat merkitsevät. Täällä toimivat henkilöt joutuvat valitsemaan esimerkiksi vauvan aliravitsemuksen hoidon ja pienen koululaisen ruuan saannin välillä. Ne ovat niin kovia valintoja, että tuntuu kohtuuttomalta, että niitä edes voidaan tehdä”, sanoo kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri.
Hän kuitenkin muistuttaa toivon ja auttamisen merkityksestä.
”Mutta kun näkee, että jokainen avun sirpale ja rakennettu koululuokka vie asioita oikeaan suuntaan, ei tullut toivoton olo vaan olo, että työ, jota tehdään, ja jota KUA tekee, on tärkeää. Ei kannata heittää hanskoja tiskiin vaan tehdä se, minkä voi. Tiedämme, että tilanne tulee huononemaan. On hyvä katsoa totuutta silmiin, mutta ei heittäytyä toivottomaksi”, hän jatkaa.
Kumpula-Natri ja Partanen ovat samaa mieltä siitä, että Suomella on oma osuutensa vastuusta, ja että kehitysyhteistyöllä voi saavuttaa paljon.
Kumpula-Natri nostaa esimerkiksi sen, että on kannattavampaa rakentaa vuosia käytössä oleva koulurakennus 44 000 eurolla kuin jättää se rakentamatta. Muutaman lisäluokkahuoneen rakentamisella voi olla suuri vaikutus siihen, istuuko saman pulpetin ääressä kolme vai yhdeksän lasta.
”Kehitysyhteistyömäärärahoilla pitää olla puolustaja. Miten pienellä voimme pelastaa vauvoja lapsia ja perheitä nälkiintymiseltä. Pienellä saisi paljon aikaiseksi”, sanoo Kumpula-Natri.
Partanen nostaa esimerkiksi myös ilmastonmuutoksen kiihtymisen ja sen vaikutukset.
”Täälläkin sanotaan, että esimerkiksi sadekausi on jo muuttunut. Jos me emme tee tarpeeksi muutosten estämiseksi ja näiden maiden tukemiseksi, vaan sen sijaan sulkeudumme, pelkään, minkälainen tilanne siitä kaikkinensa kehkeytyy.”
“Ei Uganda halua olla meidän tukemme varassa, he haluavat löytää keinot, joilla he pystyvät pärjäämään, mutta he tarvitsevat siihen apua”, Partanen jatkaa.
Naistenryhmien toivo ilahdutti ja kosketti kansanedustajia
Pakolaisalueen lisäksi delegaatio kävi Mityanassa, jossa KUA yhdessä Naisten Pankin kanssa tukee paikallisia naisyrittäjiä. Naiset saavat muun muassa koulutusta viljelyyn ja yrittäjyyteen sekä tukea säästö- ja lainaryhmien luontiin ja vetämiseen.
”Oli hieno nähdä, että naisilla on mahdollisuus siirtyä kotitöistä rahatalouteen. Kun pääsee osuuskunnassa esimerkiksi myymään kananmunia ja kasvattamaan omien kanojen määrää, se tuottaa ruokaa isommalle porukalle”, ylistää Kumpula-Natri.
Säästöryhmien lainoilla moni nainen myös perustaa oman pienyrityksen. Tätä kautta naiset saavat omaa taloudellista päätösvaltaa.
Myös Partanen nimeää Mityanasta mieleenpainuneen hetken.
”Ennen kaikkea kosketti se, kun naiset kertoivat, että heihin kohdistuva väkivalta on vähentynyt kotona, kun he ovat pystyneet viljelemään ja tuomaan perheelle ruokaa.”
”Naiset innostuivat kertomaan meille myös siitä, kuinka he tekevät aamusta yöhön töitä. Tuntui tosi voimaannuttavalta, kun he kertovat meille, että monet miehet eivät juuri osallistu perheen elättämiseen. Oli koskettavaa, kun ajattelee, minkälainen tilanne vaikka Suomessa on, niin tämä oli hyvin toisenlaista.”
Uudet kehitysyhteistyön muodot tukevat ammattitaitoisia pakolaisia
Kansanedustajat vierailivat myös KUA:n DICE-hankkeessa (Digital & Creative Enonomies) Ugandan pääkaupungissa Kampalassa, jossa nuoret pakolaiset saavat koulutusta luoville aloille.
”Kun mietitään sitä kehitystä, joka meillä on Euroopassa ja Suomessa, ja mitä mahdollisuuksia oman elintason parantamiseksi sen saralla on, niin on hyvä pitää huolta, että kehittyvät maat pysyvät mukana siinä kehityksessä. Jos siitä ei pidetä huolta, erot lännen ja kehittyvien maiden välillä kasvavat. Oli upeaa nähdä, minkälaista työtä sen parissa on tehty”, sanoo Partanen.
Projektiin sisältyy myös osa, jossa pakolaisia autetaan hakemaan töitä kolmansista maista yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa. Tällä hetkellä koulutetuilla pakolaisilla on mahdollisuus löytää oman alan töitä esimerkiksi Kanadasta, Italiasta ja Belgiasta.
”Täällä ollaan tilanteessa, jossa koulutetut tai peruskoulun käyneet nuoret jäävät tyhjän päälle. Tiedämme monestakin kriisistä ja konfliktista, että toimettomia nuoria saadaan rekrytoiduttua niin sanotusti pimeälle puolelle, eri terroristisiin ryhmiin tai armeijoihin. On hienoa, että yksi projekteista täällä keskittyy koulu-uran käyneiden nuorten aikuisten elämän eteenpäin viemiseen”, pohtii Kumpula-Natri.
”On hieno malli, jossa tietotekniikan taitojen ja englannin lisäopetuksella voi hakea työpaikkaa suoraan kumppanimaista. Siinä hyötyy vastaanottava maa, joka saa ihmisen suoraan töihin ja pystyy laittamaan maassaoloon tarvittavat paperit kuntoon. Tästä hyötyy myös ihminen, joka on joutunut lähtemään omasta kotimaastaan, ja pystyy rakentamaan oman elämänsä uudestaan innolla.”
Kansanedustajat tapasivat Ugandan päättäjiä
Kansanedustajien matkan rahoitti Helsingin seurakuntayhtymä, jonka tavoitteena oli, että kansanedustajat saisivat tutustua kenttätoimintaan ja saisivat siitä realistisen käsityksen.
”Saimme lisättyä tietoa kansainvälisestä diakoniasta ja ylipäätään Ugandan tilanteesta, jossa KUA on vahvasti mukana koulutuksen ja elinolojen parantamisen hankkeissa. Matka varmasti lisää keskustelua eri yhteyksissä. Siihen matkalla olleet ovat saaneet hyvät valmiudet”, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.
Kenttätyöhön tutustumisen lisäksi Rintamäen mukaan oli tärkeää, että kansanedustajat pääsivät tapaamaan myös Ugandan päättäjiä ja muita toimijoita.
Kansanedustajat tapasivatkin Ugandan keskeisiä poliitikkoja, kuten Ugandan parlamentin puhemiehen Thomas Tayebwan, koulutus- ja urheiluministeriön pysyvän sihteerin, tohtori Kedrace Turyagyendan sekä katastrofivalmius- ja pakolaisministeriön valtioministerin Lilian Aberin.
Ugandalaisten päättäjien kanssa kansanedustajat keskustelivat kehitysyhteistyöhön vuonna 2025 osuneista massiivisista leikkauksista.
”Uganda on suuri pakolaisvirtojen vastaanottaja, kehittyvä maa, jolla on oman terveydenhuollon ja koulutuksen kanssa haasteita rahan riittävyyden osalta. Tuli esille, että myös he joutuvat pohtimaan sitä priorisointia tulevaisuudessa. Jos ajattelee, minkä määrän Uganda on ottanut vastaan pakolaisia ja nyt tukirahoja leikataan, niin kyllähän he joutuvat pohtimaan, miten he pystyvät tukemaan pakolaisia”, sanoo Partanen.
Kehitysyhteistyö luo siltoja toivoon ja hyvinvointiin
Osapuolet puhuivat myös viennistä ja esimerkiksi kansainvälisen kaupan ongelmista Ugandan näkökulmasta. Esimerkiksi kahvin viennistä korkeintaan neljännes jää Ugandaan, ja loput katoaa vientiketjuun.
Kumpula-Natri nostaakin esiin maailmankaupan pelisääntöjen merkityksen. Kyse ei ole pelkistä tuontitulleista.
”Globaali arvoketju on kyllä vinossa eikä salli alueiden kehittymistä. Kun meillä ei ihan hirveästi kahvintuottajia esimerkiksi Euroopassa ole, ei voida edes sanoa, että suojelisimme omaa markkinaa. Euroopan unioni ei kerää tuontitulleja LDC-maista kuten Ugandasta. Arvoketjut ovat kuitenkin sellaisia, että tuottaja-alueet saavat hyvin pienen osan kahvin arvosta. Parempi markkina antaisi alueille mahdollisuuden kehittyä”, hän sanoo.
Hän on vaikuttunut työn laadun lisäksi siitä, kuinka hyviä yhteyksiä KUA:lla on poliittisiin päättäjiin Ugandassa.
”Koko järjestelmä on ammattimainen ja moderni, mutta hyvin inklusiivinen. Näin, että Kirkon Ulkomaanapuun voi luottaa, ja että apu menee perille konkreettisesti ja vaikuttavasti. Oli hienoa nähdä omin silmin, miten järjestelmä toimii. Täällä ollessamme avautui monta vastarakennettua luokkaa, joita suomalainen KUA on rakennuttanut. Tuntui aivan järjettömän hienolta, että ne luokat tulevat käyttöön ja helpottavat koulujen arkea”, kiteyttää Kumpula-Natri
Partanen sanoo, että vierailu antoi hänelle paljon toivoa.
“Toivoa herätti, kun näki lasten pääsyn kouluun ja miten se on vaikuttanut heidän elämäänsä. Ennen kaikkea oli koskettavaa, että lapsia ei ainoastaan opetettu lukemaan, kirjoittamaan ja puhumaan englantia vaan opastettiin myös heidän oikeuksistaan. Se herättää myös toivoa siitä, että kun oppii tuntemaan omat oikeutensa paremmin ja opiskelee, siitä tulee tie tulevaisuuteen. Se on toivoa luovaa.”