PUHELIMEN ruudulla hyökyvä vesimassa näyttää erikoistehosteelta. Kauhea ja outo näky. Ehkä juuri siksi moni jähmettyi Rasuwan ja Nuwakotin alueella Nepalissa katsomaan kuohuvaa vesimassaa, eikä pakenemiseen jäänyt aikaa.

Kukaan ei osannut elokuun 26. päivän aamuna odottaa, minkälainen katastrofi kohtaisi tuhansia ihmisiä tavallisena keskiviikkona. Ei vaikka samalla alueella Bhotekoshi- ja Trishulijoen laaksoissa oli tulvinut vasta edellisenä vuonna, kun monsuunisateet saapuivat epätavallisen runsaina.

Kaikki tapahtui juuri niin kuin ilmastotutkijat ovat varoitelleet. Ilmastonmuutos tuo tullessaan äärisäitä ja muita hallitsemattomia tapahtumia. Tutkijat ovat tienneet, miten vaarallisesta ilmiöstä on kyse ja yrittäneet jo kahden viimeisen vuosikymmenen aikana parhaansa mukaan valistaa myös päättäjiä. Viesti on selkeä: kyse on ihmisen toiminnan tuottamasta vikatilasta, joka pitää korjata nyt, ennen kuin koko systeemi romahtaa arvaamattomin seurauksin.

Ilmastonmuutoksesta väännetään poliittisesti

Kaikista alansa huippututkijoiden perusteluista ja varoituksista huolimatta ilmastonmuutoksesta on tullut poliittinen kiistakapula. Erityisesti koronapandemian jälkeiset vuodet ovat osoittaneet, kuinka herkästi poliittinen ilmasto muuttuu samaan aikaan, kun varsinainen ilmasto soittaa yhä uusia hälytyskelloja ympäri maailmaa.

Pariisin kuuluisassa ilmastokokouksessa vuonna 2015 maailman päättäjät pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, kuinka tärkeää on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan. Pariisin ilmastosopimuksessa sovittiin lämpenemisen rajaamisesta alle 1,5 asteen. Alkuvuonna 2023 sopimuksen oli liittynyt tai sen ratifioinut 193 valtiota, eli jokainen YK:n jäsenvaltio. Lisäksi Pariisin ilmastosopimuksen on ratifioinut Euroopan unioni.

Vuosikymmenen takaisesta yhteisymmärryksestä on jäljellä lähinnä lämmin muisto. Tällä hetkellä maapallo lämpenee vauhdilla ja arktiset alueet kaikkein nopeimmin. Esimerkiksi Himalajan alueen on todettu lämpenevän 2000-luvulla jopa kaksinkertaista vauhtia aiempaan verrattuna. YK:n vuoden 2023 arvion mukaan vuoret ovat menettäneet lähes kolmanneksen jäämassastaan kuluneiden 30 vuoden aikana.

Ilmastokriisi vie perinteiset elinkeinot

Äärisäät ovat jo todellisuutta. Vuosikymmenen alussa erityisesti Somaliassa ja Keniassa kärsittiin pahimmasta kuivuudesta neljään vuosikymmeneen. Vuoden kierto on normaalisti alueella jakautunut kuiviin ja sateisiin kausiin. 2020-luvun alussa sateet antoivat odottaa itseään kaksi vuotta. Kuivuus teki viljelemisestä mahdotonta ja tappoi karjaa. Itä-Afrikka on roikkunut nälänhädän partaalla monta kertaa viime vuosina, ja nälkään on alueella kuollut satoja tuhansia ihmisiä 2000-luvulla.

Samaan aikaan, kun osa maailman väestöstä kärvistelee kuivuuden kourissa, toiset taistelevat tulvia vastaan. Etelä-Sudanissa normaalia runsaammat sateet saivat vuonna 2019 al-Suddin suoalueen tulvimaan. Tulviminen jatkuu edelleen, mikä on tarkoittanut alueen ihmisille karjan ja kaiken muun menetystä.

Viime vuosi oli historian lämpimimpiä

Afrikan ja Aasian mantereilla tapahtuvat tulvat ja myrskyt saattavat tuntua suomalaisnäkökulmasta kaukaisilta, mutta Ilmastokriisi on jo täällä.

Viime kesinä uutisissa on raportoitu Euroopan äärimmäisistä helteistä ja rajuista myrskyistä. 40 asteen helteet ovat tänä kesänä aiheuttaneet ainakin 35 000 ylimääräistä kuolemantapausta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan viime vuosi oli myös Suomessa mittaushistorian toiseksi lämpimin. Kun otetaan huomioon pitkän ajan keskiarvo vuosilta 1991‒2020, koko maan keskilämpötila oli 1,6 astetta tavanomaista lämpimämpi, 4,5 astetta. Lämpimämpi on ollut vain vuosi 2020.

Toistaiseksi monen meistä on mahdollista ostaa tuulettimia ja viilentäviä ilmanlämpöpumppuja, mutta on syytä huolestua ainutlaatuisen arktisen luontomme tilasta ja siitä, saavatko lapset ja aikuiset enää lähitulevaisuudessa nauttia lumisista talvista?

Kuumeneva ilmasto aiheuttaa ylimääräisiä kuolemia

Ilmastonmuutosta on jo aika kutsua ilmastokriisiksi. Se on jo täällä eikä se ole menossa pois.

Maailman terveysjärjestön WHO arvioi, että kuumeneva ilmasto aiheuttaa seuraavien kahden vuosikymmenen aikana vuosittain 250 000 ylimääräistä kuolemaa. Kuolemia aiheuttavat aliravitsemus, malaria, ripulitaudit ja lämpöhalvaukset. Vuoteen 2030 mennessä ilmastonmuutoksen on arvioitu nostavat myös terveydenhuollon kustannuksia globaalisti 2–4 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuodessa. Heikoimmin tilanteen kanssa pärjäävät jo valmiiksi maailman köyhimpiin kuuluvat maat.

Niihin on osumassa hurjimmin myös poikkeuksellisen voimakkaaksi arvioitu El Niño -ilmiö. YK varoitti sen vaaroista syyskuun alussa. El Niño voimistaa arvaamattomammiksi muuttuneita sääilmiöitä ennestään. Se myös antaa esimakua ensi vuosikymmenen lopun todennäköisistä lämpötiloista.

Tyynellä valtamerellä syntyvän El Niñon voimakkuutta mitataan alueen pintaveden lämpötilan muutoksina. El Niñosta puhutaan, kun lämpötila on puoli astetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Jos ero on yli kaksi astetta, kyseessä on super-El Niño. Nyt ero on jo liki kolme astetta ja tilanne on ennennäkemätön.

Ilmastokriisi ajaa ihmisiä pakolaisiksi

Ilmastokriisi pakottaa ihmisiä eri puolilla maailmaa jättämään asuinkelvottomiksi muuttuvat kotiseutunsa. Se ajaa ihmisiä eri puolilla maailmaa pois asumiskelvottomiksi muuttuvilta kotiseuduiltaan. Se synnyttää konflikteja, kun ilmastopakolaisia paljon vastaanottavien alueiden alkuperäiset asukkaat joutuvat kilpailemaan mahdollisesti koko ajan niukemmiksi käyvistä resursseista tulokkaiden kanssa.

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n vuoden 2023 raportin mukaan jopa 3,5 miljardia ihmistä elää jo nyt ilmastonmuutokselle haavoittuvaisilla alueilla. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on puolestaan raportoinut, että ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi muuttamaan joutuneiden ihmisten määrä on puolen vuosisadan aikana kaksinkertaistunut. Jopa 70 000 ihmistä joutuu joka päivä muuttamaan oman maansa sisällä ilmaston vuoksi.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty kertoo, että vuoteen 2050 mennessä yli 200 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Vaikutukset osuvat erityisesti maailman väkirikkaimmille alueille ja valtaosa ilmastosiirtolaisuudesta tapahtuu maiden rajojen sisäpuolella. Ilmastokriisin edetessä myös rajat ylittävä siirtolaisuus tulee lisääntymään.

Nepalin tulvat tekivät laajaa tuhoa

Keitä ovat ihmiset, jotka todennäköisimmin joutuvat kamppailemaan ilmastokriisin vaikutusten kanssa ja jopa jättämään elinkelvottomaksi muuttuvan kotiseutunsa?

Heistä suurin osa asuu sellaisissa maissa, jotka vaikuttavat ilmastonmuutoksen kiihtymiseen kaikista vähiten. He asuvat esimerkiksi Nepalissa Himalajan juurella.

Kun katastrofi elokuussa iski, se vaikutti minuuteissa yli 84 000 ihmisen elämään. Vesimassojen jäljiltä on edelleen kadoksissa yli 5 000 ihmistä ja yli 1 400:n on raportoitu kuolleen. Jokilaaksojen elämä on tuhoutunut hyvin perustavanlaatuisella tavalla. Äkilliset tulvat veivät kodit, koulut, tiet, sähköt ja kotieläimet. Tuho vaikutti myös alueille tärkeään toimeentulon lähteeseen turismiin.

Kansainvälinen työjärjestö ILO on arvioinut äkkitulvien aiheuttaneen myös vakavan uhkan alueen työllisyydelle. Turistit eivät hetkeen palaa, joenvarren työpaikat ovat huuhtoutuneet pois, ja tulvan jälkien hidas korjaaminen estää liikkumista alueelta muualla sijaitseville työpaikoille. Rasuwa oli myös merkittävä rajapyykki noin puolelle Nepalin Kiinan-tuonnista.

Äärisäät ovat varoitus tulevaisuudesta

Kuten ilmastotutkija Bill McGuire kirjoitti the Guardian -lehdessä syyskuussa: ”Ilmaston lämpeneminen ei jätä koskettamatta yhtäkään aluetta maapallolla. Kun maailma vielä ihmettelee Nepalin ja Tiibetin kauhistuttavia tapahtumia, se on varoitus, jonka ohitamme omalla vastuullamme.”

Varoitusten lisäksi tarvitaan toimia. Ilmastokriisin pahimmin kurittaneilla alueilla asuvat ihmiset ovat harvemmin niitä, jotka ovat tilanteen heikentymistä aiheuttaneet. Nyt he ovat alkaneet kysyä, kuka kantaa vastuun.

”Ilmasto-oikeudenmukaisuus ei voi jäädä vain kauniisti muotoilluksi lauseeksi Yhdistyneiden Kansakuntien papereihin. Kun perheen talo palaa, me emme pyydä heitä täyttämään viittäkymmentä lomaketta. Me toimimme”, sanoi Nepalin pääministeri Balendra Shah YK:n yleiskokouksen puheenvuorossaan New Yorkissa syyskuussa.

Tuho pakottaa toimimaan

Nepal tuottaa vain 0,1 prosenttia maailmaa lämmittävistä niin sanotuista kasvihuonekaasuista. Se tarkoittaa, että noin 31 miljoonan ihmisen valtion hiilijalanjälki on vain 0,4 prosenttia maailman valtioiden hiilijalanjäljestä. Suurimpia saastutttajia olivat vuonna 2024 Nepalin naapurimaa Kiina (33 %), Yhdysvallat 11,7 %), Intia (8 %) ja Venäjä (5 %).

Pienistä omista päästöistään huolimatta Nepal on yksi ilmastokriisin vaikutuksille altteimpia valtioita.

Pääministeri Shah’n viesti tuli juuri samaan aikaan, kun koko maailma vielä muisti kuvat äkkitulvien tuhoista. Hän korosti omassa puheessaan myös kansainvälisen yhteistyön tarvetta. Hänen mukaansa nyt tarvitaan kaikkien sitoutumista yhteiseen asiaan, jonka seurauksena investoidaan ilmastokriisin tuottamiin sopeutumisen ja vahvemman infrastruktuurin tarpeisiin, aikaisiin varoitusjärjestelmiin ja irtautumiseen maapalloa pahimmin lämmittävistä fossiilisista polttoaineista.

”Seuraavan kerran, kun maailman katolta kuuluu koko maailmalle varoitus, olkaamme valmiina kuulemaan se ja varustautuneita toimimaan.”

Lähteet: Ympäristöministeriö, Ilmatieteenlaitos, IPCC, UNHCR, Yle, Maailman ilmatieteen järjestö, WHO, Amnesty International, the Guardian, UN News, ILO