Etelä-Sudan kärsii monista kriiseistä, mutta toivo paremmasta elää

Etelä-Sudanin itsenäisyys täyttää kymmenen vuotta tilanteessa, jossa Covid-19-pandemia jarruttaa maan toipumista vuosien konfliktista. Taloudellinen kriisi ja poikkeukselliset tulvat lisäävät ahdinkoa. Siitä huolimatta eteläsudanilaiset nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen poikkeuksellisen optimistisesti, kirjoittaa humanitaarinen koordinaattori Moses Habib.

Milloin pandemia loppuu? Kuka toi koronaviruksen Etelä-Sudaniin? Näitä kysymyksiä meiltä kysyttiin, kun kiersimme yhteisöissä jakamassa tietoa koronapandemiasta. Oli mielenkiintoista oikaista myyttejä viruksesta, jota kukaan meistä ei täysin ymmärrä. Vain vähän koronasta tietävänä maallikkona minulle jäi niistä kohtaamisista paljon kerrottavaa.

Tilanne Etelä-Sudanissa on vaikea. Huolestuttavinta on, että kaksi kolmasosaa maan väestöstä – siis 8,3 miljoonaa ihmistä – tarvitsee humanitaarista apua selviytyäkseen. Vuonna 2020 Etelä-Sudan kohtasi moni kriisejä. Konflikti ja maan sisäiset väkivaltaisuudet kiihtyivät ja tuhoisat tulvat jatkuivat jo toista vuotta. Lisäksi koronavirus iski yhteisöihin vakavasti.

Haasteet tekivät haavoittuvaisista yhteisöistä entistä haavoittuvaisempia. Erityisen huolestunut olen siitä, että joidenkin mielestä Etelä-Sudanissa ei ole tarpeeksi poliittista tahtoa konfliktin lopettamiseksi.

Tuomalla eri tahot saman pöydän ääreen pääsemme käsiksi konfliktin juurisyihin ja voimme lopettaa väkivallan kierteen. Käytännössä Kirkon Ulkomaanapu kouluttaa nuoria, naisia ja perinteisiä ja uskonnollisia toimijoita konfliktien ratkaisemisesta ja rauhan välittämisestä. Ponnistelumme ovat jo tuottaneet tulosta paikallisesti, mutta kansallisesti riittää vielä tehtävää. Kohderyhmämme eivät ole vielä tarpeeksi hyvin edustettuina kansallisissa rauhanprosesseissa.

Olen toiveikas, sillä optimismi kytee nuorten keskuudessa pitkittyneestä konfliktista huolimatta. Etelä-Sudanin runsaat luonnonvarat luovat monille toivoa. Kansa uskoo, että kestävä ympäristö ja rauha takaavat hyvän tulevaisuuden. Niiden myötä Etelä-Sudanilla on mahdollisuudet kasvaa koko itäisen Afrikan vilja-aitaksi.

Teksti: Moses Habib, humanitaarinen koordinaattori

Pääkuva: Sumy Sadurni

Kuvareportaasi Kymmenen vuotta rauhantyötä

Kirkon Ulkomaanapu on työskennellyt Etelä-Sudanissa koko maan kymmenvuotisen itsenäisyyden ajan. KUA tekee rauhantyötä paikallisissa yhteisöissä edistäen erityisesti nuorten ja naisten osallistumista rauhan rakentamiseen. Lisäksi KUA tukee nuorten ja naisten ammatillista koulutusta ja lasten kouluun pääsyä. Tältä työmme näyttää kuvina.

Joukko ihmisiä on kokoontunut istumaan ulos.
Joukko nuoria poseeraa ulkona.

Nuorten rauhankomitean jäseniä Piborissa vuonna 2019. Pibor tunnetaan karjavarkauksista ja nuorisojoukkojen välisistä tappeluista. Rauhankomiteat ovat vähentäneet yhteenottoja ja edistäneet sovinnontekoa. Kuva: Sumy Sadurni.

Joukko naisia istuu ringissä.

Naisten rauhankomitea kokoontui Piborissa vuonna 2019. Naisten rooli rauhantyössä on tärkeä, mutta usein naiset eivät ole mukana itse rauhanprosesseissa. Ennen tämän rauhankomitean perustamista kyläläiset raportoivat väkivaltaisuuksia viisi kertaa viikossa. Vuonna 2019 välikohtauksia raportoitiin enää vain kerran viikossa. Kiitos kuuluu rauhankomiteoille.
Kuva: Sumy Sadurni.

Opettaja liitutaululla ja oppilaat kuuntelevat.

Yksi Kirkon Ulkomaanavun tavoitteista on maksimoida lasten ja nuorten mahdollisuudet koulunkäyntiin ja laadukkaaseen koulutukseen. Tämä EU:n humanitaarisen avun (ECHO) rahoittama hanke tuki 7 000 oppilaan kouluun pääsyä Fangakin maakunnassa.
Kuva: Maria de la Guardia.

Lapset hyppivät iloisesti narua.

Tytöt hyppäävät narua koulun jälkeen New Fangakissa. Kriisit ruokkivat esimerkiksi lapsiavioliittoja ja lapsityövoiman käyttöä. Koulut ovat tytöille turvallisia paikkoja katastrofien ja taloudellisen ahdingon keskellä.
Kuva: Maria de la Guardia.

Joukko ihmisiä on kokoontunut istumaan ulos.

EU:n humanitaarisen avun (ECHO) rahoittama opettajakoulutus järjestettiin New Fangakissa. Opettajien koulutus luo pohjaa laadukkaalle koulutukselle.
Kuva: Maria de la Guardia.

Joukko nuoria taiteilee jalkapallolla.

Nuoret kokoontuneina paikalliseen nuorisokeskukseen Piborissa. Jalkapallon pelaaminen on yksi suosituimmista ajanviettotavoista Etelä-Sudanissa.
Kuva: Sumy Sadurni.

Henkilö seisoo kuivalla maalla ja katsoo kauas.

Tulvat ja kuivuus vaikeuttavat ruoantuotantoa Etelä-Sudanin pohjoisosissa. Nyaluak Kong Kuon menetti satonsa tulvien vuoksi. Uusien viljelmien istuttaminen on vaikeaa kuivan kauden kuumuudessa.
Kuva: Maria de la Guardia.

Nainen kuokkii maata.

Nyakuola Pale Thieng kasvattaa sipuleita maillaan Old Fangakissa. Vuonna 2020 yhteensä 6 347 henkilöä hyötyi Kirkon Ulkomaanavun antamasta viljelyyn liittyvästä tuesta ja kalastusvälineistä.
Kuva: Patrick Meinhardt.

Mies kalastaa kaislikon edessä.

Luor Luny Thoar pyydystää kaloja lähellä Tochin kylää Etelä-Sudanin Sudd-suolla. KUA on jakanut kalastajille kalastusvälineitä ja järjestänyt koulutusta kalan säilömiseen liittyen. Säilömiseen liittyvät taidot parantavat kalastajien mahdollisuuksia parempiin tuloihin, kun he myyvät saaliin kalamarkkinoille.
Kuva: Patrick Meinhardt.

Lapset riemuitsevat koulun edessä.

Nuoria Juban ammattikoulussa. Kirkon Ulkomaanapu tukee nuorten ammattikoulutusta. Nuoret valmistuvat esimerkiksi rakennustyöntekijöiksi, kampaajiksi, mekaanikoiksi ja räätäleiksi.
Kuva: Sumy Sadurni.

Nainen hymyilee vatupassi kädessään.

23-vuotias Abir Mustafa kouluttautuu rakennusalalle. Vuonna 2020 yli puolet 414 ammattikoulutukseen osallistuneesta nuoresta oli naisia.
Kuva: Patrick Meinhardt.

Kokin asuun pukeutunut henkilö laittaa ruokaa.

21-vuotias Reida opiskeli restonomiksi ja sai harjoittelupaikan hotellista. Vuonna 2020 yhteensä 414 nuorta pääsi työharjoitteluun yksityiselle sektorille valmistuttuaan koulusta. 298 jatkoi työntekoa harjoittelun jälkeen.
Kuva: Patrick Meinhardt.

Vilkas markkinakatu.

Markkinat Yein kaupungissa Etelä-Sudanin eteläosissa. Yein maakunta tunnetaan Etelä-Sudanin vilja-aittana sen hedelmällisen maaperän ja maatalousperinteen vuoksi. Vuonna 2016 alkanut konflikti on pakottanut monia ylittämään rajan naapurimaihin Ugandaan ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan.
Kuva: Sumy Sadurni.

Mies korjaa peltikattoa.

Syyskuussa 2018 tehty rauhansopimus on rohkaissut joitain ihmisiä palaamaan kotiin pakolaisasutusalueilta. Kirkon Ulkomaanpu tukee palaajia ja Yein seutua esimerkiksi käteissiirroilla, jotka auttavat perheitä ruokkimaan perheensä, rakentamaan taloja ja hankkimaan toimeentuloa.
Kuva: Sumy Sadurni.

Sisarukset Stella ja Pascal hymyilevät rinnakkain ulkona.

Sisarukset Stella, 28, ja Pascal, 25, palasivat Yeihin Ugandan pakolaisasutusalueilta vuonna 2019. Paluunsa jälkeen he ovat tehneet valtavasti töitä viljelmillään. Pascal sai maatalousopintonsa päätökseen käteissiirtojen avulla.
Kuva: Sumy Sadurni.

Itä-Afrikan
ruokakriisi:
auta perheitä