Kirkkoherrat näkivät Etelä-Sudanissa, kuinka apu menee perille
Suomalaiset kirkkoherrat Jussi Peräaho ja Daniel Nyberg pääsivät viikon mittaiselle vierailulle Etelä-Sudaniin Kirkon Ulkomaanavun mukana. Etelä-Sudanissa he saivat todistaa paikan päällä, miten heidän seurakuntiensa rahoittama humanitaarinen apu löysi ihmiset, jotka sitä tarvitsevat, ja miten tärkeä rooli uskonnollisilla johtajilla on konfliktien riepottelemassa maassa.
Teksti & kuvat: Kiden Viola Lubang
MONISSA humanitaarisissa kriiseissä uskonnolliset johtajat ovat usein ensimmäisiä ihmisiä, joiden puoleen hädän keskellä elävät yhteisöt kääntyvät saadakseen tukea, ohjausta ja sovittelua. Kirkot, moskeijat ja uskonnolliset johtajat ovat edelleen läsnä kauan ennen kansainvälisten järjestöjen saapumista ja kauan sen jälkeen, kun hätätilanteet ovat kadonneet maailmanlaajuisista otsikoista,
Kirkoilla ja uskonnollisilla johtajilla on ratkaiseva rooli myös Etelä-Sudanissa, jossa vuosien mittaiset konfliktit, pakolaisuus ja ilmastokriisi vaikuttavat edelleen miljoonien ihmisten elämään. Ne tarjoavat paitsi hengellistä tukea myös edistävät rauhaa, koulutusta ja humanitaarista apua.
Kun kirkkoherrat, Jussi Peräaho Lapuan tuomiokirkkoseurakunnasta ja Daniel Nyberg Vantaan ruotsinkielisestä seurakunnasta, saapuivat Etelä-Sudaniin, he eivät tulleet paikalle muukalaisina. Heidän johtamansa seurakunnat Suomessa ovat pitkään tukeneet Kirkon Ulkomaanavun (KUA) työtä hauraissa tilanteissa ympäri maailmaa. Mikään ei kuitenkaan valmistele kohtaamaan kriisiä läheltä.
”On eri asia lukea uutisia ja aivan eri asia nähdä tilanne omin silmin”, sanoo Nyberg.
Viikon mittainen vierailu, johon sisältyi tapaamisia Etelä-Sudanin hallituksen virkamiesten, KUA:n humanitaarisen avun kumppaneiden ja maan uskonnollisten johtajien kanssa, tarjosi suomalaiselle valtuuskunnalle harvinaisen ikkunan yhteen maailman pitkittyneeseen ja aliraportoituun humanitaariseen kriisiin. Etelä-Sudanissa on edelleen päällekkäisiä kriisejä: konflikteja, miljoonia maan sisäisiä ja Sudanista saapuneita pakolaisia, katastrofaalisia tulvia ja syviä taloudellisia vaikeuksia.
Uskonnolliset johtajat ulottuvat sinnekin, mihin viralliset instituutiot eivät pääse
Matkan keskeistä antia oli tapaaminen Etelä-Sudanin kirkkojen neuvoston kanssa. Neuvosto on vaikutusvaltainen elin, joka yhdistää uskonnollisia kirkkokuntia eri puolilta maata ja se on tehnyt KUA:n kanssa yhteistyötä yli vuosikymmenen ajan rauhanrakennushankkeissa, jotka voimaannuttavat erityisesti nuoria ja naisia.
Tyypillisesti KUA:n kaltaiset järjestöt työskentelevät tiiviisti uskonnollisten johtajien ja kirkollisten instituutioiden kanssa. KUA tukee maan haavoittuvimpia väestöryhmiä tavoittavia koulutus-, rauhanrakennus- ja humanitaarisen avun ohjelmia pitkäaikaisten kumppanuuksien kautta paikallisten kirkkojen, yhteisöjen ja valtion laitosten kanssa.
Etelä-Sudanin kirkkojen johtajat toimivat maassa usein sovittelijoina konfliktien aikana ja auttavat yhteisöjä selviytymään kiistoista ja rakentamaan luottamusta uudelleen. Syvä yhteisöllinen yhteys antaa kirkoille mahdollisuuden tavoittaa ihmisiä tavoilla, joihin viralliset instituutiot eivät aina pysty.
Peräahoa ei hämmästyttänyt pelkästään se, mitä kirkot tekivät, vaan se, miten ne sen tekivät vuosien varrella yhteisötasolla rakennetun luottamuksen kautta.
”Minulle oli tärkeää tavata eri kirkkokuntien piispoja”, Peräaho kertoo. ”Näin, että kirkoilla on ratkaiseva rooli Etelä-Sudanin tilanteessa. He ovat valmiita yrittämään ratkaisemaan kriisin rakentamalla ihmisten välille luottamusta.”
Kun konflikti puhkeaa, toimivat Etelä-Sudanin kirkon johtajat sovittelijoina paikallistasolla. He selvittävät kiistoja ja auttavat hajaantuneita yhteisöjä rakentamaan uudelleen suhteita. Siihen viralliset instituutiot eivät usein pysty. Se on hiljainen, vaatimaton ja välttämätön rauhanrakentamisen muoto.
”Kun puhumme rauhanrakentamisesta, sen on saavutettava ruohonjuuritaso. Kirkolla ja seurakunnalla on suuri rooli sen toteuttamisessa”, Nyberg sanoo.
Aktiivinen kumppanuus on juurutettu solidaarisuuteen
Suomalaisten kirkkoherrojen vierailu Etelä-Sudaniin juontaa juurensa vuosikymmeniä kestäneeseen kumppanuuteen. Vuonna 2025 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat rahoittivat noin 10 prosenttia KUA:n kokonaisrahoituksesta. Seurakunnat ovat tukeneet koulutusta, rauhanrakentamista ja toimeentulo-ohjelmia KUA:n kautta monissa maailman hauraimmissa valtioissa.
Pelkästään vuonna 2025 suomalaiset seurakunnat tukivat Etelä-Sudanissa 100 000 eurolla katastrofiapua. Niiden rahoituksella Ylä-Niilin Malakalissa tulvissa ja konfliktin takia kotinsa ja toimeentulonsa menettäneet perheet saivat apua.
Nyberg ja Peräaho pääsivät omin silmin näkemään Malakalissa järjestetyn käteisavustusten jakotilaisuuden ja kurkistivat Goromissa paikallisiin luokkahuoneisiin ja sudanilaisten opettajien sopeuttamiskoulutukseen. Se oli kirkkoherroille konkreettinen kuva siitä, miltä solidaarisuus näyttää.
”Tulimme tänne, koska meille on tärkeää nähdä, mitä Kirkon Ulkomaanapu tekee tarjoamallamme tuella, ja ymmärtää, miten ihmiset elävät täällä ja mitä lisätukea saatetaan tarvita”, Peräaho sanoi.
Koulutus on vakauden perusta
Goromin pakolaisalue sijaitsee noin 26 kilometrin päässä pääkaupunki Jubasta. Se rakennettiin alun perin 5 000 ihmiselle, mutta nyt pakolaisalueella asuu yli 25 000 ihmistä. Suomalaiset kirkkoherrat näkivät Goromissa, miten KUA:n koulutusohjelmat toimivat kovan paineen alla.
KUA:n Etelä-Sudanin-maatoimisto ei vain rakenna ja kunnosta kouluja ja tarjoa oppimateriaaleja. Maaohjelma myös tukee opettajille suunnattua englannin kielen opetusta, tarjoaa ammatillista tukea ja muita konkreettisia kannustimia. Myös pakolaisperheiden vanhemmat ovat mukana työssä lastensuojeluun koulutettujen vanhempainyhdistysten kautta.
Nyberg huomioi lasten sinnikkyyden.
”Täällä näkee toivoa joka päivä”, hän sanoo. ”Jopa vaikeassa tilanteessa lapset hymyilevät ja käyvät koulua.”
Pitkittyneiden kriisien kanssa kamppailevia maita ei saa unohtaa
Koulutuksen lisäksi kirkkoherrat tapasivat myös humanitaarista apua saavia perheitä, jotka kamppailevat toipuakseen toistuvista kriisitilanteista. Malakalissa, jossa yhteisöt ovat kärsineet viime vuosina vakavista tulvista ja suurista pakolaismääristä, KUA on tukenut haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia käteisapuohjelmien kautta.
Kohtaamiset vahvistivat kirkkoherrojen ymmärrystä jatkuvan kansainvälisen tuen tärkeydestä. Vaikka humanitaariset toimijat jatkavat reagointia uusiin kiireellisiin avuntarpeisiin, Etelä-Sudanin kriisin laajuus jatkuu edelleen merkittävänä.
Peräaho ja Nyberg palasivat Suomeen taskussaan selkeämpi kuva: Etelä-Sudanin kriisit ovat jatkoa aiemmille kriiseille, ja maailmassa, jossa jokainen päivä tuo mukanaan uusia huomiota vaativia hätätilanteita, vallitsee todellinen unohtamisen riski.
”Maailmassa tapahtuu paljon juuri nyt”, Nyberg sanoo. ”Mutta emme saa unohtaa Etelä-Sudania tai ketään, joka tarvitsee apuamme.”
Peräaho sanoo tuoneensa kotimaahan mukanaan kolme vahvaa toivon merkkiä Etelä-Sudanista.
”Ensimmäinen on Kirkon Ulkomaanavun ja sen henkilökunnan tekemä työ”, hän sanoo. ”Toinen on kirkkojen rauhan puolesta tekemä työ. Ja kolmas on lasten näkeminen koulupuvuissa. Se on toivon merkki tulevaisuudesta.”
Kirkon Ulkomaanapu on työskennellyt Etelä-Sudanissa vuodesta 2013. KUA tekee yhteistyötä Etelä-Sudanin kirkkojen neuvoston ja paikallisyhteisöjen kanssa koulutus-, rauhanrakennus- ja humanitaarisen avun ohjelmien toteuttamiseksi kaikkialla Etelä-Sudanissa.