Maailmassa tapahtuu juuri nyt jotain huolestuttavaa: tasa-arvoa ajetaan taaksepäin.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on nostanut äärikonservatiiviset arvot kukoistukseen. Maan hallitusohjelmasta ja erilaisista asiakirjoista on jopa määritetty poistettavaksi liuta tasa-arvotyöhön liittyviä sanoja. Kiellettyjen sanojen listalla ovat muun muassa sanat sukupuoli, ilmasto ja nainen.

Vaikutusvaltaiset yritykset ovat seuranneet perässä. Meta ja Microsoft kielsivät mainonnan sanoilla, kuten naisten oikeudet ja tasa-arvo.

Samaan aikaan Suomessa yli puolet naisista on kokenut väkivaltaa ja työelämässä naisen euro junnaa 84 sentissä. Naisviha pulppuaa internetin syövereissä ja on uinut osaksi arkea. Joka kolmas tyttö on jo kokenut verkossa seksuaaliväkivaltaa.

Jotain on pielessä, sillä YK:n mukaan melkein puolessa maailman maista sukupuolten välinen tasa-arvo on joko heikentynyt tai se ei ole edistynyt lainkaan vuodesta 2019.

Tilanteen poikkeuksellisuudesta kertoo, että YK:n pääsihteeri António Guterres on kuvannut naisten oikeuksia vastaan hyökättävän nyt maailmanlaajuisesti. 

”Naisviha muuttuu yleisesti hyväksytyksi sen sijaan, että tasavertaiset oikeudet olisivat valtavirtaa”, Guterres sanoi naistenpäivän alla viime vuonna. 

Nurinkurisesti juuri tasa-arvotyöllä maailmaan saisi puhtia.

Maailmanpankki arvioi, että maailmantalous kasvaisi viidenneksellä, jos naiset voisivat osallistua tasa-arvoisesti työelämään. Syrjivien rakenteiden ja naisiin kohdistuvan väkivallan aiheuttamat taloudelliset kustannukset taas maksavat noin kuusi biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuosittain.

Naisten työntekoa vaikeuttavat etenkin häirintä, väkivalta ja turvattomuus. Lisäksi monissa maissa lainsäädäntö rajoittaa naisten mahdollisuuksia omistaa ja saada rahoitusta.

Mikä lääkkeeksi? Naisten osaamista ei ole varaa hukata.

”Kehitysyhteistyöllä on saavutettu hyviä ja kestäviä tuloksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun johtava tasa-arvotyön asiantuntija Eva-Marita Rinne-Koistinen.  

Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa Naisten Pankin kehitysyhteistyöhankkeet, joiden kautta tuetaan naisten työtä ja yrittäjyyttä. Vuodesta 2007 jo 100 000 naista on saanut mahdollisuuden toimeentuloon.

”Kun naisilla on vakaat tulot, lapset voivat jatkaa koulunkäyntiä ja perheillä on paremmat mahdollisuudet terveydenhuoltoon ja riittävään ravintoon”, kertoo KUA:n Kenian maajohtaja Alexon Mwasi Naisten Pankin työn tuloksista.

Naisten perustamat yritykset vauhdittavat taloutta ja parantavat perheiden toimeentuloa. Vaikutukset ulottuvat syvemmälle.

”Työ on tärkeää ihmisarvolle. Oman työn kautta naisen itsetunto vahvistuu”, korostaa ohjelmatyön päällikkö Surmila Shakya KUA:n Nepalin-maatoimistosta.

Hän on nähnyt, kuinka taloudellisesti omilla jaloillaan seisovat naiset ovat rohkaistuneet kyseenalaistamaan vanhoja perinteitä. Ennen sivussa hiljaa seisseet äidit ovat nousseet puolustamaan tyttäriensä oikeuksia. Nyt sitä tarvitaan.

Kuka hyötyy naisten sysäämisestä sivuun?  

”Ryhmät, jotka haluavat edistää perinteisiä patriarkaalisia arvoja, eivätkä näe hyötyä siinä, että naiset ovat mukana päättämässä”, vastaa Rinne-Koistinen. 

Kyse on vallasta. Ansiotyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen sijaan naisille sovitellaan perinteistä roolia hoivavastuineen. Naiset tekevät edelleen 2–4 kertaa enemmän kotitöitä kuin miehet. 

Etenkin kehittyvissä maissa kotitöihin hupeneva aika on pois ansiotyöstä, opiskelusta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Rinne-Koistinen kertoo, että keskustelut naisten oikeuksista saatetaan virkamiestyössä ja politiikassakin tällä hetkellä ohjata esimerkiksi siihen, kuinka naisia tulee suojella väkivallalta – mistä kaikki ovat vahvasti samaa mieltä. 

”Naisten suojelu on tärkeää, mutta meidän pitäisi puhua myös siitä, miten naisten omaa toimijuutta ja oikeuksien toteutumista edistetään”, Rinne-Koistinen painottaa.

Naisten Pankin työ osoittaa, että juuri oma toimeentulo vahvistaa tehokkaasti naisten asemaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. 

Keniassa pakolaisena asuva sudanilainen Huda Arbab, 29, on onnistunut Naisten Pankin yrittäjyyskoulutusten avulla kasvattamaan käsityöyrityksensä myyntiä. Nyt hän työllistää Kakuman pakolaisleirillä muita naisia.

”Naiset ovat voineet maksaa lastensa koulumaksut ja laittaa heidät jopa parempiin kouluihin. Se tuntuu minusta todella hyvältä, sillä minä näen heissä itseäni.”

Arbab on elänyt koko ikänsä pakolaisena eri maissa ja nähnyt naisten ahdingon. Hänellä on yksi päämäärä:

“Haluan, että naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet kuin miehillä – ja että he voivat olla taloudellisesti itsenäisiä.”

Kenties maailman suurin muutosvoima löytyykin ruohonjuuritasolta työtä tekevistä naisista, jotka viis välittävät suurvaltapolitiikasta. Mitä tapahtuisi, jos heistä jokainen voisi vaikuttaa omalla työllään?

Lähteet: Maailmanpankki, Pelastakaa Lapset, Tilastokeskus, SDG Gender Index, UN Women, Yhdysvaltain Pen, Yle ja António Guterres  8.3.2025.

Aloituskuva: Nepalilainen Gitja Ojha kouluttautui Naisten Pankin tuella sähkötaksikuskiksi ennakkoluuloista piittaamatta. ”Ehkä me naiset olemme parempia ja turvallisempia kuljettajia kuin miehet. Ajamme huolellisemmin ja otamme vähemmän riskejä”, Gita sanoo.