Kehitysapuleikkaukset pahentavat globaalia oppimisen kriisiä

Globaali oppimisen kriisi ei ole enää vain kaukainen uhka – se on jo täällä ja se kiihtyy. Kansainvälisen kehitysyhteistyön leikkaukset osuvat koulutukseen juuri nyt, kun koulutusta kipeimmin tarvittaisiin suojelemaan lapsia, jälleenrakentamaan yhteisöjä ja vakauttamaan yhteiskuntia. Pahimmillaan koulutuksesta leikkaaminen sysää miljoonia lapsia ja nuoria yhä kauemmaksi luokkahuoneista ja turvallisesta tulevaisuudesta, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun elinikäisen oppimisen johtava asiantuntija Pauliina Kemppainen.

UNESCON ARVION mukaan 272 miljoonaa kouluikäistä lasta ja nuorta ei käy koulua. Education Cannot wait -järjestön mukaan heistä yli 234 miljoonaa elää kriisiolosuhteissa ilman mahdollisuutta laadukkaaseen koulutukseen.

UNICEFin raportin mukaan myös ilmastonmuutos on häirinnyt yli 240 miljoonan lapsen koulunkäyntiä. Päällekkäiset kriisit heikentävät kovalla työllä saavutettua edistystä koulutuksessa, erityisesti pienituloisissa ja konflikteista kärsivissä maissa.

Erityisen hälyttävää on hyvän edistyksen pysähtyminen. Vielä vuonna 2000 ilman koulutusta jääviä lapsia oli 401 miljoonaa. Sitkeän työn tuloksena yhä useampi lapsi pääsi kouluun. Hyvä kehitys tyssäsi pandemiaan. Vuodesta 2021 lähtien ilman koulutusta jäävien lasten määrä on jälleen alkanut rajusti kasvaa väestönkasvun, koronapandemian ja lisääntyvien aseellisten konfliktien vuoksi.

Koulutus on prioriteetti – jopa kriisien keskellä

Pelastakaa Lapset -järjestön tutkimuksen mukaan lapset ja vanhemmat asettavat koulutuksen yhä uudelleen tärkeimpien prioriteettiensa joukkoon, usein ruoan ja veden edelle. Tämä saattaa tuntua yllättävältä, ellemme ymmärrä, mitä koulutus edustaa kriisiaikoina: turvallisuutta, normaaliutta, toivoa ja tietä eteenpäin. 

Koulutus antaa lapsille ja nuorille taidot sopeutua elämän dramaattisiin muutoksiin. Hätätilanteissa koulut ovat usein ainoita turvallisia tiloja, jotka suojelevat lapsityövoimaksi joutumiselta, lapsiavioliitoilta, hyväksikäytöltä ja aseellisten ryhmien värväysyrityksiltä.  

Koulut yhdistävät lapset myös välttämättömiin palveluihin, kuten puhtaaseen veteen, terveydenhuoltoon ja ravitseviin aterioihin. 

Silti koulutus on edelleen kriisiolosuhteissa kroonisesti alirahoitettua. Siitä leikataan usein ensimmäisenä, kun avustusbudjetit pienenevät – päätöksellä on tuhoisia ja pitkäaikaisia ​​seurauksia.

Kehitysapuleikkaukset ruokkivat sukupolven laajuista katastrofia 

Suomi on pitkään tunnustettu yhdeksi koulutuksen edelläkävijämaaksi. Suomi on myös tukenut monenvälisiä aloitteita, kuten Education Cannot Wait- ja Global Partnership for Education -rahastoja. Suomi on kuitenkin yhdessä useiden EU-maiden ja Yhdysvaltojen kanssa äskettäin ilmoittanut myös merkittävistä leikkauksista kansainväliseen apuun – josta suuri osa tukee suoraan koulutusta kehittyvissä maissa ja hauraissa konteksteissa.

UNICEFin uuden analyysin mukaan kansainvälisen tuen koulutukselle ennustetaan laskevan 3,2 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuoteen 2026 mennessä, mikä tarkoittaa 24 prosentin laskua. Jos leikkaukset toteutuvat, saattaa kuusi miljoonaa lasta lisää joutua pois koulusta vuoden 2026 loppuun mennessä. Heistä kolmannes elää humanitaarisen kriisin olosuhteissa. Toteutuessaan tämä nostaisi koulun ulkopuolella olevien lasten määrän maailmanlaajuisesti tuhansilla 278 miljoonaan. UNICEFin mukaan luku vastaa ”yhteensä jokaisen Saksan ja Italian peruskoulun tyhjentämistä”.

Vaikutus on vakavin matalan tulotason maissa, joissa oppimisen kriisi on äärimmäinen jo nyt. Maailmanlaajuisesti lähes kaksi kolmasosaa 10-vuotiaista lapsista ei osaa lukea tai ymmärrä yksinkertaista tekstiä. Saharan etelänpuolisessa Afrikassa luku nousee jopa 90 prosenttiin. Jopa korkean tulotason maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, lasten välillä on lukutaidossa edellee kuilu. Noin 40 prosentilla yhdysvaltalaisista oppilaista on vaikeuksia perustason lukemisessa.

Tilanne on erityisen akuutti Gazassa ja Länsirannalla. Näillä aluieilla 1 466 000 lapsella oli heinäkuussa 2025 vaikeuksia saada koulutusta. Alueen koulurakennuksista 588 oli kärsinyt, ja niistä 538 sijaitsi Gazan alueella (95,4 prosenttia) ja toiset 50 Länsirannalla.

Koulutuksen rahoituksesta leikkaamisella on piiloon jääviä kustannuksia  

Rahoituksen leikkaamisen seuraukset koulutuksesta ulottuvat paljon oppilasmääriä pidemmälle. UNICEFin analyysin mukaan ainakin 290 miljoonaa oppilasta voi kokea koulutuksen laadun äkillisen heikkenemisen opettajankoulutuksen, opetussuunnitelmien kehittämisen ja oppimisarviointien leikkausten kautta.

Budjettileikkaukset ovat paljon enemmän kuin numeroita ruudulla. Ne vaikuttavat todellisten lasten todelliseen elämään. Kun opettajat lähtevät ja järjestelmät heikkenevät, vahinkojen korjaaminen on hidasta ja monien lasten kohdalla jopa mahdotonta, vaikka rahoitus myöhemmin palautettaisiin.

Jyrkimpien leikkauksien edessä on peruskoulutus. Sillä on edessään 856 miljoonan Yhdysvaltain dollarin eli 34 prosentin lasku. Pelkästään tämä voi alentaa leikkausten piirissä olevien lasten tulevia elinaikaisia ansioita 164 miljardilla dollarilla. Esiopetus, joka on jo ennestään vakavasti alirahoitettua, jatkaa sekin heikentymistään.

Myös koulujen tarjoamat välttämättömät palvelut ovat uhattuina. Kouluruokailuohjelmista leikataan maailmanlaajuisesti 57 prosenttia, mikä estää monia lapsia etenkin kriisien keskellä saamasta päivän ainoan ravitsevan ateriansa.

Erityisesti tyttöjen koulutusta tukeva rahoitus, jolla on parannettu muun muassa tytöjen lukukausimaksujen maksamista ja turvallisia sanitaatiotiloja kouluilla, laskee 28 prosenttia, mikä uhkaa viimeisen vuosikymmenen aikana tyttöjen koulutuksessa saavutettuja merkittäviä edistysaskeleita.

Koulutus on lottovoitto – jonka voimme valita

Koulutus on sekä ihmishenkiä pelastava että mullistava supervoima. Se suojelee lapsia tänään ja rakentaa samalla perustaa huomisen rauhanomaisille, selviytymiskykyisille ja vauraille yhteiskunnille. Koulutettu väestö on terveempää, tuottavampaa ja vähemmän altis konflikteille ja ääriajattelulle. Ei ole olemassa uskottavaa kehitysyhteistyö- tai humanitaarista strategiaa, joka onnistuisi ilman, että koulutuksen tukeminen on sen ytimessä.

Koulutuksen rahoituksesta leikkaaminen ei ole säästötoimenpide – se on kallis virhe, joka siirtää taakan tuleville sukupolville.

Miten Kirkon Ulkomaanapu tukee oikeutta laadukkaaseen koulutukseen?  

Kirkon Ulkomaanapu tekee säännöllistä yhteistyötä toimintamaidensa opetusministeriöiden kanssa vahvistaakseen tietojärjestelmiä ja luokkahuonepohjaisia ​​arviointeja. Tavoitteena on tunnistaa oppimisvajeet varhaisessa vaiheessa. KUA auttaa priorisoimaan perusasioiden opettamista opettajankoulutuksen avulla. Koulutus keskittyy lukutaitoon, laskutaitoon ja inklusiiviseen koulutukseen. Erilaiset nopeutettuun oppimiseen tähtäävät tukiopetusohjelmat o suunnattu lapsille ja nuorille, jotka ovat olleet poissa koulusta konfliktien tai ilmastokriisin vuoksi ja tarvitsevat mahdollisuuden kuroa kiinni menetettyä aikaa.

KUA myös integroi psykososiaalista tukea ja hyvinvointia tukevia ohjelmia koulupäivien ohjelmaan. Olemme kouluttaneet muun muassa Ukrainassa ja Gazassa opettajia ja koulupsykologeja auttamaan lapsia, jotka tarvitsevat tukea toipuakseen traumoistaan ja päästäkseen takaisin oppimisen syrjään kiinni.

Viesti on selvä: maailmanlaajuinen oppimiskriisi voidaan vielä kääntää – mutta vain, jos hallitukset päättävät suojella koulutusta ja investoida siihen nyt. Toimettomuuden kustannukset jäävät lasten, yhteisöjen ja maailman maksettaviksi tulevina vuosikymmeninä.

Pauliina on keskustelemassa globaalista oppimisen kriisistä koulutus- ja kasvatusalan ammattilaisille suunnatuilla EDUCA-messuilla Helsingissä lauantaina 24. päivänä tammikuuta 2026. Alla lisätietoa ohjelmasta.

—

Haluatko kuulla lisää? Tule kuulemaan Pauliinaa ja muita ammattilaisia EDUCA-messuille.

Tervetuloa EDUCAAN – Suomen suurimpaan ja ilmaiseen tapahtumaan, joka on suunnattu koulutuksen ja kasvatusalan ammattilaisille. EDUCA järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 23.–24. tammikuuta. 

Tule kuulemaan kansainvälisen vapaaehtoistyön mahdollisuuksista, tutustumaan globaali- ja ihmisoikeuskasvatusmateriaaleihin sekä tuleviin koulutuksiimme. Kirkon Ulkomaanavun, Opettajat ilmat rajoja ja Changemakerin yhteisellä ständillä pääset myös virtuaalimatkalle luokkahuoneisiin eri puolelle maailmaa ja voit tilata ilmaiset Tekoja-lehdet itsellesi tai koulullesi.

Löydät meidät Kansalaisvaikuttamisen torin kyljestä osastolta 6s100!

Tarjolla on mielenkiintoista ohjelmaa – lue alta tarkemmin:

🎤 Palestiina ja Israel ihmisoikeuskasvatuksen keinoin – menetelmätyöpaja 
Perjantaina 23. tammikuuta | 16:30–17:30 | Tila 103 (Huom! Ennakkoilmoittautuminen.)  
Järjestäjät Opettajat ilman rajoja ja EAPPI Suomi

🎤 How can we support teachers’ well-being in African context?
Perjantaina 23. tammikuuta | 17:00–17:45 | International Stage (EN)  
Järjestäjät Opettajat ilman rajoja ja EAPPI Suomi

🎤 The Global Learning Crisis – Opportunities for Teachers on International Arenas 
Lauantaina 24. tammikuuta | 12:45–13:25 | Speakers’ Corner (EN) 
Järjestäjä EDUFI 

🎤 From Refugee Classrooms to Global Insights: Digital Pedagogy in Kenya 
Lauantaina 24. tammikuuta | 13:35–14:00 | Speakers’ Corner (EN) 
Järjestäjät UNICEF (Global Learning Innovation Hub, Helsinki) ja KUA / Opettajat ilman rajoja