Merkintöjä hävityksen keskeltä

Merkintöjähävityksenkeskeltä

Opettajan poikkeuksellinen päiväkirja kertoo, millaista elämä Gazassa on kahden sotavuoden jälkeen

Opettaja jakoi päivittäisiä kokemuksiaan Khan Yunisin pakolaisleiriltä Gazan eteläosassa. Tämä ainutlaatuinen päiväkirja, joka on koottu ääniviesteistä, paljastaa, millaista elämä on kahden vuoden tuhon keskellä.

Teksti ja päiväkirjan editoiminen: Ulriikka Myöhänen • Käännös: Ramez Bazna • Kuvat: Haneen Abu Sebla • Visuaalinen toteutus: Nici Lönnberg & Ville Nykänen

PUHELIMEN NÄYTTÖ vilahtaa uusien viestien merkiksi. Kaksi nuorta naista katsoo kameraan selfiessä, taustalla näkyy valkoista hiekkaa. Seuraavissa kuvissa ilta-aurinko laskee meren yllä, vedessä kylpee lapsia ja tyrskyistä nousee hevonen.

Perjantai-ilta sota-alueella voi näyttää kaverusten tavalliselta kokoontumiselta Välimeren rannalla, mutta muissa puhelimeen kilahtavissa kuvissa kurjuus tiivistyy alkeellisiin teltta- oloihin, pelottavan tyhjiksi imettyihin vesisäiliöihin ja liian paljon kauheuksia kokeneiden pienten lasten puuhiin.

Toinen selfiessä poseeraavista naisista on 28-vuotias Haneen Abu Sebla, vuonna 2019 valmistunut gazalaisopettaja. Haneen on menettänyt sodassa veljensä ja kotitalonsa ja sittemmin asettunut perheensä kanssa pakolaisten telttaleiriin Khan Yunisiin, Gazan eteläosaan. Hän opettaa matematiikkaa väliaikaisessa telttakoulussa, jota Kirkon Ulkomaanapu tukee yhdessä kumppanijärjestönsä al-Nayzakin kanssa.

KAKSI VUOTTA kestäneet pommitukset, hyökkäykset ja avustustyön lähes totaalinen estäminen ovat ajaneet Gazan kaistaleen sellaisen humanitaarisen kriisin partaalle, jonka laajuutta on vaikea sanoittaa. Kaksimiljoonaisen väestön kotitalot ovat liki täysin tuhottuja, ja osassa kaistaletta ihmiset ovat jo kuukausia kuolleet nälkään.

Lokakuussa 2025 Lähi-idästä kantautuu uutisia aselevosta, jonka on tarkoitus turvata myös humanitaarinen apu alueella. Uutiset ovat pieniä, tervetulleita pilkahduksia toivosta, mutta yhdessä yössä ne eivät poista jo vuosien ajan kasaantunutta siviilien ahdinkoa.

Opettaja Haneen kertoo päiväkirjassaan, miten kriisin keskellä voi selvitä ja mikä merkitys inhimillisillä kohtaamisilla on, kun ihminen on jo menettänyt kaiken muun.

Kaistaleen sisäiset pakolaiset asuvat tiiviissä olosuhteissa Khan Yunisin leirissä.

Opettaja Haneen jakaa telttansa 11 perheenjäsenensä kanssa.

Arkipäivisin Haneen opettaa matematiikkaa Khan Yunisin lapsille ja nuorille.

Torstaina 11.9.2025 kello 19:11 

”Hyvää iltaa Khan Yunisista, jossa asun pienessä teltassa lähellä merta. Pakenimme tänne Rafahista puolitoista vuotta sitten. Jaan teltan yhdessä äitini, isäni, isoisäni, neljän veljeni ja neljän siskoni kanssa. Tilat ovat ahtaat, talvella kärsimme sateista ja kylmyydestä, kesällä on paahtavan kuumaa. Sähkön ja veden puute on jatkuvaa, ja ruokaa saamme hankittua silloin tällöin. Joskus emme saa perustarvikkeita, koska rajanylityspaikat ovat kiinni eikä apua ole tarjolla tarpeeksi. Yritämme sopeutua vaikeuksiin niin hyvin kuin voimme.” 

SOTA GAZASSA on kestänyt liki kaksi vuotta. Syyskuussa 2025 Gazan kaupunki on Israelin ankaran hyökkäyksen kohteena ja kymmenet tuhannet siviilit pakenevat pohjoisesta kohti etelää. Khan Yunisin telttaleireissä elää paljon kotinsa menettäneitä gazalaisia. YK:n mukaan 1,9 miljoonaa ihmistä eli 90 prosenttia Gazan kaistaleen asukkaista on joutunut jättämään kotinsa sodan aikana. Jotkut ovat paenneet jopa kymmenen kertaa.

Perjantaina 12.9.2025 klo 11:54  

”Hyvää huomenta ja siunattua perjantaita meille ja teille. Näin pyhänä nousemme aikaisin, siivoamme kotitelttamme, valmistaudumme rukoukseen, valmistamme lounasta ja juttelemme perheenjäsenien kanssa. Ihmiset hakevat Khan Yunisista turvaa, mutta myös täällä tapahtuu paljon hyökkäyksiä ja räjähdyksiä. Pommit ja tulitus uhkaavat monia alueita. Illalla kävelen ystäväni teltalle ja menemme yhdessä rannalle, jossa alueen lapset peseytyvät. Näemme myös hevosen uimassa. Otan sieltä paljon kuvia.” 

JOS EI OLE koskaan kokenut sotaa, voi yllättyä nähdessään, miten täysin poikkeuksellisten olosuhteiden keskelle voi syntyä jotain normaalia muistuttavaa – oli kyse lasten uintireissusta tai kahvihetkestä ystävän kanssa. Rutiinit auttavat jaksamaan päivästä toiseen myös sodan keskellä, mutta ihmisen perustarpeita ne eivät poista. Koko Gazan kaksimiljoonaisen väestön arvioidaan olevan humanitaarisen avun tarpeessa. Puutetta on ruoasta, vedestä, lääkkeistä ja turvasta. 

Lauantaina 13.9.2025 klo 11:49 

Videolla opettaja Haneen Abu Sebla kertoo, minkälaista on elämä nälänhädän keskellä Gazassa.

”Aloitimme päivän kevyellä aamiaisella. Söimme papuja ja leipää ja joimme vähän teetä. Viime kuukausina tilanne on ollut tosi huono nälänhädän vuoksi. Oli vaan pärjättävä kolme päivää yhdellä aterialla. Nälänhädän huomasi myös koulussa. Lapset eivät pystyneet keskittymään, he laihtuivat ja heidän kasvonsa olivat kalpeita. Joskus onnistuimme tarjoamaan välipalaa. Kroissantti tai muu leivonnainen virkisti oppilaitamme ja teki heidät onnellisiksi. Tilanne on nyt vähän helpottunut, kun joitakin avustusrekkoja on saapunut alueelle. Myynnissä olevat tuotteet ovat kuitenkin tosi kalliita. Tilanne on sama kaikille, mikä tekee ahdingostamme helpomman käsitellä. Joskus jaamme raaka-aineita ja mausteita naapureiden kanssa, jotta saamme rakennettua kokonaisia aterioita. Näinä aikoina emme syö kolmea ateriaa päivässä vaan tyydymme yhteen. Tärkeintä on, että pienimmät lapset saisivat ruokaa.” 

ELOKUUSSA 2025 YK:n alainen johtava ruokakriisien asiantuntijaelin IPC ilmoitti, että Gazan kaupunki on virallisesti nälänhädässä. Se arvioi, että ilman tulitaukoa ja humanitaarisen avun rajoitusten purkamista nälänhätä saavuttaa myös Khan Yunisin syyskuun loppuun mennessä. Yli puoli miljoonaa gazalaista elää katastrofaalisissa olosuhteissa, joita leimaavat nälkiintyminen ja kuolema. Lisäksi ravinnon puute uhkaa koko kaistaleen väestöä. Gazaan julistettu nälänhätä on ensimmäinen Lähi-idän historiassa.

Sunnuntaina 14.9.2025 klo 11:37 

Opettaja seisoo lattialla istuvien lasten edessä puhumassa. Luokkahuone on rakennettu suureen telttaan Gazassa.
KUA on tukenut Khan Younisissa Gazassa koulunkäyntiä telttakouluissa. Suurin osa koko Gazan koulurakennuksista on tuhottu pommituksissa osin tai kokonaan lokakuun 2023 jälkeen.

”Viikonloppu on ohi, ja kouluarki voi alkaa. Koulumme koostuu teltoista, joissa oppilaat istuvat pääasiassa lattialla. Vain yhdessä luokassa on pulpetit. Meillä ei ole tarpeeksi opetusvälineitä, tarvikkeita tai kirjoja, mutta käytämme puhelimia. Älypuhelinten käyttäminen opetuksessa on haastavaa korkeiden hintojen vuoksi ja siksi, ettei isolla osalla oppilaista ole laitteita. Matemaattiset pulmat vaativat keskittymistä. Sodan vuoksi oppilaiden lukutaito on heikentynyt niin, etteivät he osaa lukea arabiaa tai pitkiä numerosarjoja. Teemme parhaamme vahvistaaksemme oppilaiden taitoja niin, että he pääsisivät takaisin sotaa edeltävälle tasolleen.” 

Gazan koulumaailma on kärsinyt sodassa pahoin. Siitä kertovat myös koulutusklusterin syksyllä 2025 julkaisemat luvut.

tuhoutunut rakennus -ikoni.

97 %

Gazan kouluista on vaurioitunut tai tuhoutunut sodassa.

Oppilas-ikoni.

660 000 oppilasta

oppilasta on ollut jo yli kaksi vuotta poissa virallisesta opetuksesta.

Ikoni opettajasta, jonka takana näkyy räjähdys.

653 koulua

on väliaikaisesti tarjonnut lapsille mahdollisuuden oppia sodan aikana.

Maanantaina 15.9.2025 klo 14:43 

”Olen huomannut oppilaideni käytöksessä muutoksia. He saattavat alkaa itkeä yhtäkkiä ja saavat hermoromahduksia. Moni pelkää kovia ääniä, ja heidän koulumenestyksensä heikkenee. He piirtelevät kuvia kuolemasta ja pommituksista ja ovat liian kiintyneitä toisiinsa ja opettajiinsa. Se on ymmärrettävää, sillä moni on menettänyt läheisiään pommituksissa. Moni on joutunut pakenemaan kerta toisensa jälkeen. Heiltä on viety koulu, koti, lelut ja jopa vaatteet. Rauhallisimpina päivinä lapset miettivät vain sitä, että sota voi palata hetkenä minä hyvänsä.

Yksi oppilaistani menetti isänsä ja kolme sisarustaan. Luokassa hän oli hiljainen ja passiivinen. Aloin viettää hänen kanssaan aikaa tuntien ulkopuolella. En painostanut, mutta kannustin häntä piirtämään. Lopulta hän piirsi tuhoutuneen talon. Aloimme puhua hänen piirroksistaan. Viikon jälkeen hän alkoi vähän hymyilläkin.” 

SOTA, PAKOLAISUUS ja nälkiintyminen vaikuttavat aina paitsi fyysiseen myös psyykkiseen hyvinvointiin. Koulu on paikka, joka kokoaa lapset yhteen myös katastrofin keskellä. Väliaikaisissa telttakouluissa oppilaat pääsevät osallistumaan psykososiaalisen tuen aktiviteetteihin, joissa käsitellään traumoja esimerkiksi leikkien ja pelien avulla. On tärkeää, että sodan keskellä varttuvat saavat myös tulevaisuudessa tukea vaikeiden kokemuksiensa käsittelyyn. 

Tiistaina 16.9.2025 klo 18:35 

”Aiemmin nautin elämästäni, koulusta ja retkistä ystävieni kanssa. Nyt elämässäni ei ole iloa eikä turvallisuuden tunnetta. Elämäni Khan Yunisissa on täysin erilaista kuin kotikaupungissani Rafahissa, jossa asuimme kolmikerroksisessa talossa. Rakastimme viljelyä. Oli sitruuna-, appelsiini- ja oliivipuita. Siellä kasvoi pähkinöitä, manteleita ja viikunoita. Yhdessä huoneessa asui kaksi ihmistä, ja nykyisin meitä elää 11 samassa teltassa. Kaupunkini ja kotitaloni ovat nyt täysin tuhottuja. Nähdessäni tuhon tunsin oloni todella surulliseksi. Olen menettänyt myös 19-vuotiaan veljeni brutaalille Gazan sodalle. Khan Yunisissa on vaikeaa kokoontua yhteen ystävien kanssa. Istun illat kotona ja valmistelen seuraavan päivän oppitunteja. Haluaisin ottaa teille kuvia, mutta valo ei riitä, sillä meillä ei ole nyt sähköä. Teen ilta-askareita puhelimeni taskulampun valossa.” 

SODAN MYÖTÄ kokonaiset naapurustot ja asuinalueet ovat kadonneet Gazan kartoilta. YK:n mukaan 80 % kaistaleen rakennuksista on vaurioitunut tai tuhoutunut sodan aikana.

Keskiviikkona 17.9.2025 klo 16:57  

”Viikko on ollut täynnä ohjelmaa, ja tänään mietin tulevaisuuttani erittäin huolestuneena. Sota on muuttanut elämänkatsomustani ja saanut minut arvostamaan jokaista pientä yksityiskohtaa. Koti oli ennen vain katto pään päällä, mutta kun asun teltassa pakolaisena, kodista on tullut unelma. Koulutusta pidin velvollisuutena, mutta nyt se on minulle korvaamaton mahdollisuus. Sähkö, vesi ja ruoka – kaikki, mitä ennen saimme vaivattomasti – ovat nyt kaikkein arvokkaimpia asioita.

Olen joutunut lykkäämään joitakin tulevaisuuden tavoitteitani esimerkiksi jatkokouluttautumisen suhteen. Pitkän aikavälin suunnitelmien sijaan keskityn pieniin, realistisiin askeliin, jotka voin saavuttaa nykyisissä vaikeissa olosuhteissa. Kunnianhimoni on edelleen olemassa, mutta unelmien saavuttaminen vaatii enemmän tukea ja vakaamman ympäristön. Gazalaiset voivat nousta tästä ahdingosta, varsinkin jos saamme psykologista, sosiaalista ja koulutuksellista tukea.” 

Perjantaina 10.10.2025 klo 20:22 

”Palestiinalaiskaduilla on valtavaa iloa ja erilainen ilmapiiri, kun uutinen aselevosta leviää. Mutta gazalaisten kasvoilla näkyy myös kipua rakkaimpiensa menettämisestä ja pelkoa siitä, että aselepo epäonnistuu kuten on tapahtunut aiemminkin. Jos Jumala suo, Gazan tilanne paranee.” 

Maanantaina 13.10.2025 klo 13:34 

”Lapset odottavat toimenpiteitä pelkän sanahelinän sijaan. He haluavat palata koteihinsa tai edes niiden raunioihin. Toistaiseksi ei ole tullut mitään uutisia, jotka tukisivat paluutamme kotiimme. Pysymme Khan Yunisissa, kunnes Rafahiin pääsee turvallisesti.” 

LOKAKUUN TOISELLA viikolla Lähi-idästä kantautuu uutinen, joka tulkitaan myös Khan Yunisissa  valonpilkahdukseksi. Sodan osapuolet Israel ja äärijärjestö Hamas ovat sopineet aselevosta. Tarkoituksena on, että Israel keskeyttää sotatoimet Gazassa, israelilaispanttivangit pääsevät vapauteen ja myös palestiinalaisvankeja vapautetaan.  

Kaikki humanitaarista apua ja rauhaa edistävät uutiset ovat tervetulleita tilanteessa, jossa silmitön sota on jatkunut jo kaksi vuotta.  Gazalaisten tulevaisuus on silti epävarma. Kuinka kauan kestää jälleenrakentaa se, mikä tuhottiin kahdessa vuodessa? 

Gazan jälleenrakennus kaksi vuotta kestäneen sodan jälkeen maksaa ainakin 70 miljardia dollaria.

Näin juttu tehtiin:

KIRKON ULKOMAANAVUN Gazassa toimiva kumppanijärjestö al-Nayzak auttoi löytämään telttakouluista opettajan, joka halusi jakaa elämäänsä Tekoja-lehden lukijoille. Opettaja sai toimittajalta päivittäin kysymyksiä englanniksi, joihin hän vastasi kuva-, ääni- ja tekstiviestein arabiaksi. Käännökset tehtiin tekoälyllä ja myöhemmin niiden paikkansapitävyys varmistettiin ihmiskääntäjän avulla.

Toimitus turvautui poikkeukselliseen tiedonhankintamenetelmään, sillä sodan aikana kansainvälisten toimittajien on ollut mahdotonta päästä raportoimaan Gazaan. Lukuisat riippumattomat, kansainväliset raportit ja arviot tukevat jutussa esitettyjä tietoja.