Hävikkiruokakauppa WeFood lopettaa toimintansa – syynä toiminnan muuttuminen verolliseksi
Kirkon Ulkomaanavun perustama WeFood on onnistunut vähentämään hävikkiruokaa jo 400 000 kiloa. Myymälän toimintaan on osallistunut satoja vapaaehtoisia.
Kirkon Ulkomaanavun vuonna 2018 perustama hävikkiruokakauppa WeFood lopettaa toimintansa. Taustalla on verottajan linjaus, jonka mukaan hävikkiruokakaupan toiminta tulkitaan verolliseksi. Vuoden 2021 tehdyn linjauksen mukaan WeFood joutuu maksamaan lahjoitettujen tuotteiden myynnistä arvonlisäveroa.
Kirkon Ulkomaanapu yritti löytää erilaisia tapoja tehdä WeFoodin toiminnasta kannattavaa tämän päätöksen jälkeen, mutta valitettavasti ratkaisut eivät tuottaneet positiivista tulosta. Kauppakeskus Redissä sijaitseva WeFood -myymälä suljetaan lopullisesti 31.7.2022.
WeFood on saanut koko toimintansa ajan hävikkiruoan lahjoituksina yhteistyökumppaneiltaan. Tavaroiden nouto on hoidettu WeFoodille sponsoroidulla sähköisellä pakettiautolla. Toiminnassa mukana kulkeneet yritykset ovat tehneet omalta osaltaan merkittävän ilmastoteon vuosien varrella.
Suomen tuoreen kansallisen ruokahävikin vähentämisen tiekartan tavoitteena on auttaa tunnistamaan keskeisiä ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi: ”Päämääränä on myös täsmentää ja konkretisoida ratkaisuja ja ideoita. Pyrkimyksenä on, että jatkossa olemassa olevat hävikkiratkaisut tunnistetaan ja niitä seurataan osana hävikkitiekarttaa”, Luken tiekartassa sanotaan.
Hävikkiruokakauppa WeFood on onnistunut vähentämään hävikkiruokaa Suomesta jo 400 000 kg. Kirkon Ulkomaanapu on pitänyt toimintaa tärkeänä osana ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ympäristötietoisuuden levittämisessä Suomessa. Myymälän toimintaan on osallistunut vuosien varrella satoja vapaaehtoisia.
WeFoodin kohtalo alleviivaa tarvetta selvittää myös taloudellisia ohjauskeinoja aiempaa paremmin, jotta ruokahävikin vähentämisestä on mahdollista tehdä kannattavaa.
Kirkon Ulkomaanapu ja WeFood kiittävät asiakkaita, vapaaehtoisia, yhteistyökumppaneita ja virtuaalisen osakkeen omistajia, jotka auttoivat WeFoodin alkuun.
Lisätietoja antaa rahoitusjohtaja Ritka Harju, ritka.harju@kua.fi, +358 400 103 284
Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokamyymälä WeFood on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vähentänyt merkittäviä määriä ruokahävikkiä. Ruokahävikin vähentäminen on ympäristöteko.
Suomen ensimmäinen hävikkiruokamyymälä WeFood avattiin kauppakeskus Rediin syyskuussa 2018. Tähän mennessä kauppa on myynyt hyötykäyttöön 250 000 kiloa elintarvikkeita, jotka muutoin olisivat päätyneet hävikkiin.
”Tavoite on saavutettu yhteistyöllä elintarvikealan ja vapaaehtoisten kanssa. Olemme todella tyytyväisiä, että työ tuottaa toivottua tulosta”, sanoo WeFoodin päällikkö Eveliina Pöllänen.
Tutkimusten mukaan Suomessa hävikkiin päätyy vuodessa noin 400-500 miljoonaa kiloa elintarvikkeita. Ruokahävikin ympäristövaikutukset ovat merkittävät. Suomessa syntyvä ruokahävikki vastaa ilmastovaikutuksiltaan jopa 350 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä.
WeFood on osa Kirkon Ulkomaanavun ympäristötyötä. Hävikin vähentämisen lisäksi WeFood jakaa tietoa aiheesta muun muassa kouluttamalla vapaaehtoisia ja tekemällä yhteistyötä oppilaitoksien kanssa. Hävikkiä syntyy ruokaketjun joka vaiheessa, ja paljon myös kotitalouksissa. WeFood tekee yhteistyötä erityisesti tukkujen ja maahantuojien kanssa.
Tällä hetkellä WeFoodin toiminnassa on mukana lähes 50 vapaaehtoista. Yhteistyökumppaneita on 45 ja uusia kumppanuuksia solmitaan jatkuvasti.
”Suurin kiitos kuuluu tavaran lahjoittajille sekä vapaaehtoisille. Olemme saaneet luotua hyvät verkostot, joiden avulla työtä saadaan tehtyä. Eikä pidä unohtaa asiakkaita, he lopulta saavat hävikin hyötykäyttöön”, Pöllänen sanoo.
Vuonna 2020 WeFoodissa vieraili 56 000 asiakasta. Myymälä sijaitsee kauppakeskus Redin K1-kerroksessa.
Apetit tekee yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin kanssa. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä, jota syntyy suomalaisessa ruokaketjussa vuosittain kaikkiaan 400-500 miljoonaa kiloa. Helsingin Kalasataman kauppakeskus Redissä sijaitseva myymälä on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
”WeFoodin taustalla on ajatus siitä, että ruokahävikin ja siitä aiheutuvien turhien päästöjen vähentäminen on merkittävä osa ilmastotyötä. Lisäksi kaupasta syntyvä mahdollinen voitto ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitystyöhön”, kertoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen.
WeFoodissa myydään elintarviketuotteita, jotka muuten päätyisivät ruokahävikiksi. Idea on syntynyt alun perin Tanskassa, mistä se keksittiin mukaan myös Suomen Kirkon Ulkomaanavun toimintaan. Vuonna 2018 avatussa kaupassa on riittänyt asiakkaita, ja erityisesti kasvikset, kasvispakasteet sekä kasvipohjaiset tuotteet ovat asiakkaiden suosiossa.
”Uskomme, että kaupassa asiointi tekee hävikkiä tutuksi ihmisille helpolla ja lähestyttävällä tavalla. Voimme innostaa kotitalouksia vähentämään hävikkiä”, Hukkanen sanoo.
Toiminnan pohjana lahjoitukset ja vapaaehtoistyö
Hävikkikaupan toiminta perustuu elintarvikealan toimijoilta saatuihin tuotetoimituksiin. Apetit ja monet muut yhtiöt lahjoittavat myymälään tuotteita, jotka normaalisti päätyisivät hävikiksi elintarvikeketjussa: niiden päiväykset ovat umpeutumassa, pakkauksissa saattaa olla virheellisiä merkintöjä tai jokin muu tuotevaatimus ei ole täyttynyt. Myynnissä oleva tuotteet ovat kuitenkin laadukkaita ja erinomaisesti syötäväksi kelpaavia.
Apetit on antanut tuotteitaan WeFoodin valikoimiin vuodesta 2018 lähtien. Tuotevalikoima vaihtelee sen mukaan, mitä Apetitin koekeittiön pakastimista löytyviä tuotteita uhkaa hävikiksi päätyminen. Tähän mennessä myymälään on toimitettu esimerkiksi Apetitin pakastekasvissekoituksia sekä erilaisia pihvejä ja pyöryköitä.
”Toimintamme elinehto on yhteistyö elintarvikealan toimijoiden kanssa. Ilman heiltä tulevia tuotteita ei toimintamme olisi mahdollista. Toisaalta me tarjoamme heille yhden kanavan hävikin vähentämiseen. Toinen toiminnan kannalta tärkeä tekijä ovat vapaaehtoisemme sekä tietenkin asiakkaamme”, Hukkanen kertoo.
WeFoodin myymälää ja tuotetoimituksia pyöritetään 150 vapaaehtoisen voimin. Vapaaehtoiset tekevät esimerkiksi myymälätyötä ja noutavat tuotelahjoituksia. Moni kokee työn tavaksi toimia ympäristön puolesta, hävikkiä vastaan.
Ruokahävikin vähentäminen on yhteinen tavoite
Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden ja ruoan päätyminen jätteeksi on sekä ekologinen että taloudellinen ongelma. Tämän hävikin vähentäminen onkin tärkeä keino elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi.
“Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä Apetitin yritysvastuuohjelmaankin kirjattu tavoite. Hävikki huomioidaan läpi arvoketjun, aina raaka-aineiden viljelytyksestä kuluttajien ruokapöytiin saakka”, kertoo Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen.
Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä.
EU-maat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa, sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon työtä kaikilta ruokajärjestelmän toimijoilta.
Kirkon Ulkomaanavun työntekijä Markus Silvennoinen teki työpäivän WeFood hävikkiruokakaupan logistiikkavapaaehtoisena.
Ilmastointi hurahtaa pehmeästi, mutta mitään muuta ääntä ei kuulu, kun käynnistän WeFood-hävikkiruokakaupan käytössä olevan punaisen sähkö-Nissanin. Rullaamme tammikuisena aamuna logistiikkakoordinaattori Aleksi Frimanin kanssa kohti kehätietä.
Aamun ensimmäinen pysähdys on Koillis-Helsingin Kivikossa, jossa sijaitsee Greenfood Salico Oy:n, entisen Apetitin, ruokatehdas. Se on yksi WeFoodille hävikkiruokansa lahjoittavista yhteistyökumppaneista.
WeFood-hävikkiruokakaupan ideana on vähentää suomalaista ruokahävikkiä, ja siinä se on onnistunut yli kaikkien oletusten. Syyskuussa 2018 Kalasataman kauppakeskus Rediin perustettu WeFood vähensi ensimmäisenä toimintavuotenaan suomalaista ruokahävikkiä lähes 100 000 kiloa.
Normaalisti Suomessa hävikkiin hukataan joka vuosi noin 400–500 miljoonaa kiloa ruokaa, joka olisi syömäkelpoista. Tilanne on maailmanlaajuisesti hurja. Yli kolmannes maapallolla tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin, vaikka samaan aikaan 800 miljoonaa ihmistä maailmassa ei saa tarpeeksi ruokaa ja kärsii jopa nälästä.
Ruokatehtaan lastauslaiturilla meitä odottavat pastasalaatit, porkkanat ja kesäkurpitsat. Lastaamme ne pakettiautoon. Tavaratilan lattia on korotettu puisilla trukkilavoilla, sillä ruokalaatikot eivät saa kuljetuksen aikana osua auton lattiaan tai maahan. Ennen paluumatkan aloittamista Aleksi mittaa pakkausten lämpötilaksi kolme ja puoli Celsius-astetta. Se on hyvä lukema. Kylmäketjussa pilkottujen vihannesten lämpötilan pitää pysyä alle kuuden asteen.
Suuntaamme punaisen pakettiautomme keulan takaisin kohti Kalasatamaa.
Helsingin aamuruuhkat ovat puoli kymmeneltä hellittäneet, ja matka sujuu joutuisasti. Kauppakeskus Redin lastauslaiturilla kasaamme kasvislaatikot autosta rullakkoon, jonka viemme WeFood-myymälään.
Ennen kuin lahjoitettu ruoka pääsee myyntiin, pitää jälleen tarkastaa, että elintarvikekaupan kylmäketjun vaatimukset täyttyvät. Uusi lämpötilamittaus näyttää viittä ja puolta astetta. Hyvä!
Hävikkiruoan kylmäketjusta huolehditaan tarkasti.
“Moni saattaa turhaan epäillä, uskaltaako hävikkiruokaa syödä, ja senkin takia teemme kaiken tarkalleen säännösten mukaan”, Aleksi kertoo.
Kun olemme saaneet siirrettyä salaatit ja kasvikset rullakoista myymälän hyllyihin, matka jatkuu Sörnäisissä sijaitsevaan Heinon tukkuun. Sinne on kaupalta matkaa vain muutama kivenheitto.
Tukussa WeFoodin rullakkoon on koottu päivän hävikkituotteet. Niiden joukossa on muun muassa banaaneja, viinirypäleitä ja ananaksia.
Nostamme pelastettavat hedelmälaatikot autoon ja suuntaamme jälleen kohti kauppakeskus Rediä.
On lounasaika, ja myymälässä on jo vipinää. Pullantuoksu leijailee ilmassa, mikä osaltaan vauhdittaa leipomotuotteiden menekkiä.
Sähköpakettiauton akun lataus kestäisi vielä noin kaksisataa kilometriä, mutta päätän pelata varman päälle. Kytken auton keulaan kiinnitettävän piuhan latauspisteeseen. Valo muuttuu vihreästä siniseksi latauksen käynnistyttyä.
Vuoroni hävikkiruokamyymälän vapaaehtoisena on loppumaisillaan, joten ehdin itsekin ostoksille. Pullantuoksua on vaikea vastustaa, joten valitsen hyllystä evääksi kanelipullapussin.
Logistiikan keltanokkana tuntuu, että opin päivän aikana paljon, ja Aleksin opastuksen myötä lastauslaituritoiminta mittauslaitteineen, pumppuineen ja rullakkoineen sujuu jo luontevasti.
Ei välttämättä uskoisi, että laatikoiden kantaminen ja lastaaminen autoon ja autosta pois voi virkistää, mutta totta se on. Vapaaehtoisvuoro oli mukavaa vaihtelua toimistotyöläisen arkeen, jossa tuijotan tietokoneen ruutua suurimman osan päivästä.
Näköjään käsillä voi tehdä muutakin kuin näpytellä näppäimistöä – esimerkiksi pelastaa ruokaa.
Teksti: Markus Silvennoinen
Kuvat: Saara Mansikkamäki
WeFood etsii logistiikkavapaaehtoisia
Hae mukaan WeFoodin logistiikkatiimiin, jonka vastuulla ovat hävikkiruokaerien noudot yhteistyökumppaneiltamme Helsingin Kalasatamassa sijaitsevaan myymäläämme. Tehtävään saat koulutuksen. WeFoodin vapaaehtoisena teet konkreettista työtä ruokahävikin vähentämiseksi!
Hävikkiruokamyymälä WeFood aloittaa ensimmäisen oman tuotteensa myynnin. Yhteistyössä helsinkiläisen kahvipaahtimon kanssa tuotettu Kaffa Roastery x WeFood –kahvi tulee myyntiin REDI:n WeFood myymälään 6.2.
Helsinkiläinen kahvipaahtimo Kaffa Roasteryn tavoiteena on rakentaa Suomen ensimmäinen täysin läpinäkyvästi toimiva paahtimo. Hävikin minimointi on tärkeä osa yrityksen vastuullisuutta.
“Me Kaffalla pyrimme siihen, että kahvihävikkiä ei tule ollenkaan. Paahdamme ja pakkaamme kahvit käsityönä, jolloin inhimillisiä vahinkoja voi kuitenkin sattua – esimerkiksi kahvipussiin menee väärä etiketti tai tilauksessa tapahtuu pilkkuvirhe. Olemme innoissamme yhteistyöstä WeFoodin kanssa, sillä heidän ansiosta saamme mahdollisen kahvihävikin hyötykäyttöön ja samalla tuemme Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyötä”, sanoo Kaffa Roasteryn toimitusjohtajan Svante Hampf.
Ensimmäinen Kaffa Roastery X WeFood –kahvierä on vaaleapaahtoista etiopialaista kahvia.
WeFood hävikkiruokamyymälä on osa Kirkon Ulkomaanavun ilmastotyötä. WeFood myy elintarvikkeita, jotka muutoin olisivat päätyneet hävikkiin. WeFood levittää ruokahävikkiin liittyvää tietoutta muun muassa oppilaitosyhteistyöllä. Kaffa Roastery x WeFood –kahvi on WeFoodin ensimmäinen oma tuote.
”Ruokahävikki on myös ympäristökysymys ja on hienoa, että ruokahävikin vähentämiseen on lähtenyt kanssamme mukaan monenlaisia toimijoita. WeFood-myymälässä on ollut harjoittelijoita kahdeksasta eri oppilaitoksesta ja hävikkiruokalahjoituksia on saatu yhteensä 35 eri yritykseltä. Tänä vuonna autamme mielellämme uusiakin kumppaneita hävikin hyödyntämisessä”, sanoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen.
Kahvit kuljetetaan myymälään Nissanin sponsoroimalla e-NV200 sähköpakettiautolla. Ympäristöystävällisyyden huomioiminen on WeFoodille tärkeää kaikessa toiminnassa. Nissan on ollut mukana yhteistyökumppanina myymälän perustamisesta asti.
Ensimmäinen Kaffa Roastery X WeFood –kahvierä on vaaleapaahtoista etiopialaista kahvia. Erä tulee myyntiin torstaina 6.2. WeFood-myymälään, REDIn K1-kerrokseen ja lanseerauspäivänä myymälässä on ilmainen kahvitarjoilu.
Yhteydenotot:
WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen
p. +358 400 103 290
Ruokahävikkiä hyödynnetään jo monin tavoin. Uudet vähentämiskeinot, kuten aterioiden valmistus sosiaalisena tapahtumana tai applikaatio yrityksille lahjoittamista helpottamaan, synnyttävät uudenlaista ajattelua.
”Jätehierarkian mukaan kaikkein tärkeintä on hävikin ennaltaehkäisy. Jos hävikkiä ei pystytä vähentämään kokonaan, on parempi käyttää se ihmisravinnoksi ja vasta tämän jälkeen eläinravinnoksi tai energian lähteeksi”, sanoo tutkija Kirsi Silvennoinen Luonnonvarakeskuksesta.
Hävikkiä on tärkeä vähentää ruokaketjun eri vaiheissa, alkutuotannosta aina kotiin asti.
”Esimerkiksi kauppojen alennuslaput, jotka ovat auttaneet vähentämään kaupan hävikkiä, voivat kaikki nähdä, mutta paljon tapahtuu muuallakin. Myös muut ketjun vaiheet kuten ravitsemispalvelut ovat pohtineet, miten voivat omassa toiminnassaan vähentää hävikkiä”, Silvennoinen sanoo.
Kun asennat puhelimeesi ravitsemuspalveluiden hävikin hyödyntämistä varten kehitetyn applikaation, voit nähdä siitä, mistä voi hakea ylijääneitä ruoka-annoksia ravintoloista alennushintaan.
”Suurin osa hävikistä syntyy kuitenkin kotitalouksissa – ja siihenhän me kaikki voimme vaikuttaa. Kotona on mahdollista vähentää hävikki ihan minimiin”, Silvennoinen innostaa.
”Tehdään niin hyvää ruokaa, että kaikki menee kerralla tai ainakin seuraavana päivänä!”
Kiinnitä huomiota hävikkiin
Hävikin vähentäminen lähtee siitä, että alkaa kiinnittää siihen huomiota. Tämä pätee niin kodeissa kuin muuallakin.
”Ennen kauppaan lähtöä katso, mitä kaapeissa on, käy kaupassa ostoslistan kanssa, kotona valmista ruokaa oikea määrä, säilytä ja pakasta ruokaa oikein. Kerran viikossa kannattaa pitää mitä kaapeista löytyy -päivä.”
Mitä vähemmän hävikkiä tuotetaan, sen parempi ilmastolle.
Erityisesti lihan, juuston ja maitotuotteiden osuus hävikistä pitäisi saada mahdollisimman pieneksi, koska niiden ympäristövaikutukset ovat suuret.
Ravintolan noutopöydästä ruokaa voi hakea mieluummin uudelleen kuin lastata lautasen kerralla liian täyteen. Parasta ennen -päiväyksen ohittaneen ruuan syömäkelpoisuus kannattaa tutkia omien aistien avulla.
”Jokainen vähentää hävikkiä tavallaan. Se, mikä sopii minulle, ei ehkä ole hyvä sinulle”, Silvennoinen muistuttaa.
Mitä vähemmän, sen parempi
Hävikkiruokaa hyödyntävät ravintolat, ensi vuonna perustettava WeFood-kauppa, Yhteinen pöytä -ruokaterminaali Vantaalla sekä Yhdessä katettu -verkosto Järvenpäässä myös luovat työpaikkoja sekä vapaaehtoistyön kautta tuovat mielekästä yhdessäoloa, opettavat ruuan käsittelyä sekä parantavat ruoanlaittotaitoja.
”Taidot siirtyvät kotiin ja näin parannetaan ravitsemusta”, Kirsi Silvennoinen sanoo.
Suomessa elintarviketurvallisuusvirasto on antanut ruoka-apu-ohjeen, jossa kerrotaan, miten lahjoittaminen on turvallista ja miten se kannattaa tehdä.
”Tarvitsemme juuri tällaista viranomaistyötä, jossa selvennetään taustalla olevia lakeja ja säädöksiä.”
Maailman väestönkasvu ja ilmastonmuutos alleviivaavat turhan ruuantuotannon lopettamisen tärkeyttä. Mitä vähemmän hävikkiä tuotetaan, sen parempi ilmastolle.
”Erityisesti lihan, juuston ja maitotuotteiden osuus hävikistä pitäisi saada mahdollisimman pieneksi, koska niiden hiilijalanjälki ja muut ympäristövaikutukset ovat suuria”
Kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan kerätä parhaita käytäntöjä, yhtenäistää määritelmiä ja vaikuttaa lainsäädäntöön. Yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi siihen, että EU-lainsäädäntö saataisiin tukemaan ruokahävikin vähentämistä.
Ruokahävikin hyödyntämiskeinoissa ennakkoluulot kannattaa unohtaa. Suomessa esimerkiksi valmistetaan jo ylijäämäleivästä olutta.
WeFood-kauppahanke tuo uuden tavan osallistua ruokahävikin vähentämiseen ja samalla pääsee tukemaan kehitysmaiden köyhimpiä ihmisiä.
Silvennoinen ei usko, että koskaan päästäisiin tilanteeseen, jossa pystyttäisiin esimerkiksi ravitsemuspalveluissa arvioimaan annosmäärät niin hyvin, että ruoka loppuisi viimeiseen ruokailijaan. Siksi hyödyntämiskeinoja tarvitaan myös tulevaisuudessa.
Uudet hävikkiruoan hyödyntämismallit ovat tervetulleita, sanoo tutkija.
Suomessa syntyy alun perin syömäkelpoista hävikkiruokaa vuodessa 400-500 miljoonaa kiloa. Ruokakaupat ja ravintolat ovat viime vuosina tehostaneet hävikin vähentämistä. Silti hyväntekeväisyyteen voitaisiin jakaa paljon nykyistä suurempi määrä hävikkiruokaa, sanoo erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
Katajajuuri tietää mistä puhuu. Hän on erikoistunut ruokahävikin tutkimukseen ja työpaikassaan Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tutkinut ruokahävikin syntymistä ruoan tuotantoketjusta kaupan ja ravintolan kautta biojätteisiin.
Tutkija Juha-Matti Katajajuuri valmistelee ruokahävinkin seurantajärjestelmää. Kuva: Susanna Pesonen
Ruokahävikki on viime vuosina noussut keskustelunaiheeksi Suomessa. ”Kasvaneesta keskustelusta on seurannut, että poliittiset päättäjätkin ovat heränneet voimallisesti asiaan”, Katajajuuri sanoo.
Myös EU on asettanut Suomeakin koskevat tavoitteet ruokahävikin puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä.
”Kotitalouksien ruokahävikin tutkiminen on tärkeää ja mielenkiintoista, ja olemme yksittäisten eri tutkimusten kautta saaneet ymmärryksen siitä, paljonko kotitaloudet suurin piirtein heittävät ruokaa pois ja tiedämme myös hävikin syistä.
”Meillä ei kuitenkaan ole sellaista systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa, joka kertoisi onko ruokahävikki muuttunut viime vuosina johonkin suuntaan. Valmistelemme parhaillaan asiaa alan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa, ja tähtäämme siihen, että Suomeen jatkossa saataisiin luotettava ruokahävikin seurantajärjestelmä koko ruokaketjuun.”
Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan yksi suomalainen heittää vuodessa hukkaan keskimäärin noin 20–25 kiloa ruokaa.
Juuri kotitaloudet ovat suurin ruokahävikin lähde. Kodeissa syntyy melkein 30 prosenttia syömäkelpoisesta hävikistä. Ravintoloiden ja ravitsemuspalveluiden osuus on 20 prosenttia. Kaupan ja tukun osuus on vajaa 20 prosenttia, elintarviketeollisuuden 20 ja maatalouden reilu 10 prosenttia.
”Kauppa on trimmannut toimintansa tosi tehokkaaksi: hävikki on 1-2 prosenttia suhteessa niiden läpi virtaavaan ruokaa. Mutta määrällisesti hävikkiä kertyy silti paljon, koska myyntivolyymit ovat niin suuria”, Katajajuuri sanoo.
Hävikin jakajia ei ole tarpeeksi
Parin vuoden takaisen arvion mukaan kaupoista ja ravintoloista vain noin 10 prosenttia ruoasta, jota voitaisiin jakaa, päätyy hyväntekeväisyyteen. Uutta tutkimusta nykytilanteesta ei ole, mutta Juha-Matti Katajajuuri arvioi prosentin olevan onneksi jo suurempi.
Määrä, jota kaupat voisivat jakaa hyväntekeväisyyteen, on kuitenkin paljon suurempi.
”Kun olemme haastatelleet eri toimijoita, on selvinnyt, että hyväntekeväisyyden ongelma tällä hetkellä on, että on vaikeuksia löytää riittävä määrä joustavia, tehokkaita ja osaavia järjestöjä, jotka pystyisivät jakamaan ruokaa vielä enemmän eteenpäin. Kylmäketjujen pitäisi olla hallinnassa ja resursseja olla riittävästi.”
”Uskon, että tarjontaa on, jos löytyy luotettavia järjestöjä, jotka voivat jakaa hävikkiruokaa eteenpäin. Toisaalta jos hävikin ennaltaehkäisyssä onnistutaan niin vielä parempi.”
Juha-Matti Katajajuuri pitää uusien hyödyntämismallien, kuten hävikkiruokaa tavallisille kuluttajille myyvän WeFood-kaupan, suunnittelua myönteisenä kehityksenä.
Kiertotalous
Kiertotalous pyrkii maksimoimaan tuotteiden ja materiaalien kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään.
Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä ja luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
”Kiertotalouteen kuuluu, että vähennetään ympäristövaikutuksia ja lisätään tehokkuutta, mutta myös luodaan uusia bisnesmalleja.”
Turha ruoka on myös ilmastohaitta. Hiilidioksidipäästöinä Suomen ruokaketjun vuotuinen hävikki vastaa noin 400 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä.
Ympäristön kannalta tärkeintä olisi lopettaa kaatopaikalle joutuvan ruoan tuottaminen, sillä turhan ruoan tuotannosta aiheutuvat päästöt ovat paljon suuremmat kuin esimerkiksi pois heitetyn ruoan käsittelystä kaatopaikalla aiheutuvat päästöt.
WeFood-kauppa avataan pääkaupunkiseudulle vuoden 2018 aikana. Kaupan voitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhankkeisiin.
Santeri Lehtonen paiski Tanskassa vapaaehtoistöitä hävikkiruokakaupassa. Kesällä hän myi virtuaaliosakkeita, jotta samanlainen kauppa saataisiin myös Helsinkiin.
Santeri Lehtonen, 27, kuuli hävikkiruokakauppa WeFoodista ensimmäisen kerran vuosi sitten, kun hän muutti opintojen perässä Kööpenhaminaan.
”Etsin opiskelujen ohelle pätkätöitä tai vapaaehtoishommia, kun kuulin WeFoodista. Hävikkiruokakauppa oli käynnistynyt Tanskassa vauhdilla, ja parhaillaan perustettiin toista myymälää Nørrebrohon. Ensimmäiset kaksi viikkoa maalasimme seiniä ja kiinnitimme hyllyjä paikoilleen”, Santeri kertoo.
WeFood on Kirkon Ulkomaanavun tanskalaisen sisarjärjestön DanChurchAidin konsepti, jossa yrityksiltä yli jäävää hävikkiruokaa tai lahjoituksina saatuja tuotteita myydään hävikkiruokakaupassa.
Myymälöitä pyöritetään vapaaehtoisvoimin, tuotteiden hinnat ovat aina tavallisia markettihintoja halvemmat ja tuotto käytetään kehitysyhteistyöhön.
Nørrebron myymälä avattiin joulukuussa 2016 ja kevään mittaan Santeri teki myymälässä muutaman vapaaehtoisvuoron viikossa. Kun hän toukokuussa kuuli, että myös Helsinkiin suunnitellaan hävikkiruokakauppaa, hän tiesi heti haluavansa olla mukana.
Suomen-lomallaan elokuussa Santeri myi WeFoodin virtuaaliosakkeita kesätapahtumissa.
Joukkorahoitus avaa kaupan
KUA on käynnistänyt Suomessa hävikkiruokakaupan avaamiseksi joukkorahoituskampanjan, jonka tavoitteena on myydä 10 000 virtuaaliosaketta.
Tähän mennessä virtuaaliosakkeita on myyty noin 1 500 kappaletta. Tanskassa WeFood on saavuttanut suuren suosion ja kolmas hävikkiruokakauppa avataan pian. Santeri uskoo WeFoodin menestyvän myös Suomessa.
”Helsingissä ihmiset ovat olleet todella kiinnostuneita WeFoodista ja uskon, että hävikkiruokakaupasta tulee iso juttu, kunhan se aukeaa. Nyt tarvitaan kuitenkin lisää rahoitusta, jotta kauppa saadaan pystyyn. Kannustan kaikkia ostamaan WeFoodin virtuaaliosakkeen.”
Myös Suomessa hävikkiruokakaupan tuotoilla tuetaan KUA:n kehitysyhteistyötä. ”Sekä KUA että Dan Church Aid ovat todella hienoja järjestöjä ja tekevät tärkeää työtä. Molemmat pystyvät toimimaan sellaisissa maissa ja paikoissa, joissa monet muut avustusjärjestöt eivät pysty työskentelemään. Sitä kannattaa ehdottomasti tukea”, Santeri sanoo.
WeFood-virtuaaliosakkeen voi ostaa tekstaamalla WEFOOD numeroon 16499 (15 euroa).
