Lisätietoa testamenttilahjoittamisesta

Testamenttilahjoituksella saat aikaan pitkäaikaisen muutoksen.

Kirkon Ulkomaanavun virallinen nimi on Kirkon Ulkomaanapu sr, mikä on hyvä ottaa huomioon testamenttia laadittaessa. Kirjainlyhenne sr viittaa säätiöön, joka on rekisteröity.

Mikä on testamentti?

Testamentti eli jälkisäädös on tahdonilmaisu, jolla määrätään kuka saa testamentintekijän omaisuuden tämän kuoleman jälkeen. Testamentin tekijällä on siis oltava selkeä oma tahto, mitä hän haluaa omaisuudellaan tehdä. Testamentti voidaankin julistaa pätemättömäksi, jos testamentin tekijä on pakotettu tai huijattu tekemään testamentti. Jotta testamentti olisi muodollisesti pätevä ja toteuttamiskelpoinen, on testamenttia tehtäessä otettava tarkasti huomioon lain vaatimat määräykset.

Kuka saa tehdä testamentin?

Henkilö, joka on täyttänyt kahdeksantoista (18) vuotta, saa testamentilla määrätä omaisuudestaan. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa. Viisitoista (15) vuotta täyttänyt saa tehdä testamentin siitä omaisuudesta, jonka hän on ansainnut omalla työllään.

Perimysjärjestys

Lain mukaan perimysjärjestyksen perustana on kolme perillisryhmää. Lisäksi leskelle on annettu erityisasema. Ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvat ns. rintaperilliset eli vainajan lapset, joiden kesken perintö jaetaan tasan. Jos rintaperillinen on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen jälkeläisensä. Jos vainajalla on rintaperillisiä, ei puoliso saa lainkaan perillisasemaa.

Leskellä on kuitenkin oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Toiseen perillisryhmään kuuluvat vainajan vanhemmat sekä veljet ja sisaret. Kolmanteen perillisryhmään kuuluvat vainajan isovanhemmat. Serkut eivät peri. Mikäli serkkuja lähempiä sukulaisia ei ole elossa, eikä testamenttia ole tehty, menee jäämistö valtiolle.

Testamentti tehdään kirjallisesti

Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Kun testamentintekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistajien on todistettava testamentti nimikirjoituksellaan. Heidän on tiedettävä, että kyseinen asiakirja on testamentti. Testamentintekijä saa kuitenkin päättää, tahtooko hän ilmoittaa heille testamenttinsa sisällön. Todistajien on merkittävä nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa sekä todistamisen paikka ja aika. Poikkeustilanteissa voidaan laatia hätätilatestamentti, josta löytyy tarkempia säädöksiä laissa.

Kuka kelpaa todistajaksi?

Testamentin todistajien tulee olla vähintään viisitoistavuotiaita ja sieluntoiminnoiltaan todistajiksi kykeneviä. Puolisoa, lähiomaista tai henkilöä, jolle tai jonka lähiomaiselle saattaa olla testamentista hyötyä, ei saa käyttää todistajana.

Mistä omaisuudesta testamentilla saa määrätä?

Henkilö, jolla ei ole rintaperillisiä, voi testamentilla määrätä kaikesta omaisuudestaan. Rintaperillisillä tarkoitetaan lapsia, ottolapsia ja näiden jälkeläisiä. Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, lukuun ottamatta joitakin laissa määrättyjä erityistapauksia. Rintaperillisillä on oikeus testamentista huolimatta saada ns. lakiosa eli puolet heille muutoin tulevan perinnön arvosta.

Mikäli testamentintekijä, jolla on yksi tai useampi rintaperillinen, määrää testamentissaan enintään puolesta omaisuudestaan, hän ei loukkaa kenenkään oikeutta lakiosaan.

Yleistestamentti ja erityisjälkisäädös

Yleistestamentissa saajan oikeutta saada omaisuutta ei ole määrätty yksityiskohtaisesti vaan suhteellisesti. Erityisjälkisäädöksessä eli legaatissa saajalle on määrätty jokin tietty esine, osakesalkku tai rahamäärä. Erityisjälkisäädös on täytettävä jakamattomasta pesästä.

Testamentissa voidaan esimerkiksi määrätä, että Kirkon Ulkomaanapu sr:lle on annettava 50 000 euroa. Tämä velvoite on suoritettava ennen kuolinpesän jakamista.

Testamentin muuttaminen ja peruuttaminen

Testamentin lisäys tai muutos on tehtävä samalla tavalla kuin testamentti. Testamentin tekstiä ei pidä mennä myöhemmin korjailemaan, vaan muutokseen tai lisäykseen nähden on noudatettava kaikkea sitä, mitä testamentin tekemisestä on säädetty. Testamentintekijä voi koska tahansa peruuttaa testamentin. Kun testamentti peruutetaan tekemättä uutta testamenttia, laissa määrätty perimisjärjestys palaa voimaan.

Peruuttamisessa voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja. Testamentti voidaan peruuttaa siinä järjestyksessä kuin testamentin tekemisestä on säädetty. Peruuttaminen voidaan tehdä polttamalla tai repimällä asiakirja sekä sen kaikki mahdolliset kopiot. Se voidaan tehdä myös muulla tavalla, joka selvästi ilmaisee, ettei määräys enää vastaa testamentintekijän viimeistä tahtoa, kuten yliviivaamalla testamentti tai siinä oleva testamentintekijän allekirjoitus.

Mikäli testamentissa on määrätty jokin esine tietylle testamentin saajalle, mutta testamentin tekijä myy tai luovuttaa esineen itseltään pois, tuo testamenttimääräys peruuntuu. Lupaus olla peruuttamatta testamenttia ei ole sitova. Aika ajoin on syytä tarkistaa, vastaako testamentti edelleen tekijänsä tahtoa sekä onko siinä mainittu omaisuus tallella.

Testamentin säilytys

Testamentti voidaan sen säilyttämisen varmistamiseksi tehdä kahtena kappaleena, joita säilytetään eri paikoissa, esim. pankkilokerossa ja kotona. Haluttaessa testamentti voidaan jättää säilytettäväksi myös Kirkon Ulkomaanapuun. Tämä ei millään tavoin rajoita testamentintekijän oikeutta milloin tahansa muuttaa tai peruuttaa testamenttia. Testamentti säilytetään luottamuksellisena. Siitä ei anneta tietoja muille ennen testamentintekijän kuolemaa.

Kirkon Ulkomaanapu ei maksa veroa testamenteista

Kirkon Ulkomaanapu on yleishyödyllisenä yhteisönä testamentilla saamastaan omaisuudesta vapaa perintöverosta. Näin ollen testamentilla Kirkon Ulkomaanavulle määrätty omaisuus menee vähentämättömänä kansainväliseen avustustoimintaan.

Apua testamentin laatimiseen

Jos testamentti sisältää monimutkaisia määräyksiä tai sen tekijä haluaa muutoin apua sen laatimiseen, on parasta kääntyä asianajajan tai oman pankin puoleen. Testamentteja koskeva lakiteksti on perintökaaren luvuissa 9-16 Suomen Laki I:n osastossa Si 235.

Esimerkkejä testamenteista

Tästä aukeaa PDF-muotoinen testamenttilahjoittamisen ohje, joka sisältää tämän sivun tekstien lisäksi kaksi asiakirjaluonnosta esimerkkeinä siitä, minkälaisia asioita testamentteihin otetaan tai voidaan ottaa. Mallin lainaaminen sellaisenaan ei kuitenkaan monessa tapauksessa ole viisasta. Jokaisen testamentin on vastattava juuri kyseisen testamentintekijän olosuhteita eikä tällöin saa kiinnittää liiaksi huomiota vakiintuneisiin sanontoihin. Pienetkin yksityiskohdat voivat olla aiheellisia kirjata testamenttiin, kunhan monisanaisuudesta ei aiheudu tulkinnallisia vaikeuksia.

Kun käytetään juridisia termejä, niiden merkitys on syytä tarkistaa. Esimerkiksi käsite irtain omaisuus on hyvin laaja. Siihen kuuluvat mm. vuokramaalla olevat rakennukset, arvopaperit, pankkitilit ja raha. Myös asunto-osakkeet ovat irtainta omaisuutta. Mikäli käytetään ilmaisua käteisvarat ilman lisätäsmennystä, voi jäädä epäselväksi, tarkoittaako testamentintekijä niillä myös pankkitilejä.

Esimerkkeinä olevat testamentit ovat ohjeellisia ja niiden pohjalta testamentin tekoa suunnitteleva henkilö voi miettiä, mitä kaikkea omaan testamenttiinsa haluaa sisällyttää. On kuitenkin aina suositeltavaa turvautua lakimiehen apuun, kun varsinainen testamentin laadinta on ajankohtainen.