Ympäristö- ja kehitysjärjestöt: Ministerineuvoston tuotava konkretiaa EU:n ilmastokantoihin

EU:n ympäristöministerien kokouksen pääaiheena Brysselissä on tänään EU:n kanta joulukuussa Kööpenhaminassa käytäviin ilmastoneuvotteluihin. Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen mukaan nyt on oikea aika tuoda pöytään uskottavia esityksiä teollisuusmaiden päästövähennystavoitteiksi ja kehitysmaissa toteutettavien ilmastotoimien rahoittamiseksi.

Järjestöt odottavat ministerineuvoston kokoukselta merkittäviä linjauksia, joiden avulla politiikka saadaan kestävälle, ilmastotieteen mukaiselle polulle. Suomesta kokoukseen osallistuu ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Viimeisimpien tutkimusten mukaan vaarallisen ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii maailmanlaajuisten päästöjen saamista laskuun selvästi ennen vuotta 2020. Tämä merkitsee teollisuusmailta vähintään 30-40 prosentin kotimaisia päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä.

– Suomessa päästövähennykset voi toteuttaa johdonmukaisesti säätämällä ilmastolaki vuosittaisista, vähintään viiden prosentin päästövähennyksistä, huomauttaa Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius.

Sen lisäksi, että EU:n on toteutettava pikaisesti merkittäviä päästövähennyksiä omalla alueellaan, sen on annettava myös kehitysmaille huomattavaa taloudellista apua. Apua tarvitaan niin ilmastonmuutoksen torjumiseen kuin sen aiheuttamiin vakaviin vaikutuksiin sopeutumiseen. Ilmastonmuutos uhkaa inhimillistä kehitystä ja turvallisuutta, ja pahimmat vaikutukset kohdistuvat haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

– Ilmastonmuutoksen kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti siten, että turvataan köyhien maiden oikeus kehitykseen, muistuttaa Kirkon Ulkomaanavun ilmastonmuutosasiantuntija Salka Orivuori.

Metsien suojelemisen tukeminen kehitysmaissa olisi kustannustehokkaimpia mahdollisia keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Sademetsien hävittämisestä aiheutuu nyt jopa viidennes maailman kasvihuonekaasupäätöistä ja niiden säästämisestä olisi etua myös kehitys- ja biodiversiteettitavoitteille. Järjestöt odottavat EU:lta merkittävää rahallista panostusta metsäkadon ehkäisyyn osana tulevaa ilmastosopimusta.

Riittävä rahoitus kehitysmaille vaatii EU:lta karkeasti arvioiden 35 miljardin lisäpanosta vuosittain. Tämä merkitsee nykyisten kehitysyhteistyömäärärahojen tuplaamista.

– Summa voi kuulostaa suurelta, mutta se on silti vain puolet fossiilisille polttoaineille vuosittain myönnetyistä julkisista tuista, vertaa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi.


Lisätietoja:
Ilmastonmuutosasiantuntija Salka Orivuori, puh. 050 326 3487, salka.orivuori@kirkonulkomaanapu.fi

Lähde: Suomen Luonnonsuojeluliitto