Vesiviljelyä ja kukkia viittomakielellä – ammatti- ja yrittäjyyskoulutus työllisti ja auttoi perustamaan uusia pienyrityksiä Jordaniassa

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) järjesti vuosina 2017–2018 räätälöityä ammatillista koulutusta sekä yrittäjyyskoulutusta pakolaisille, vammaisille ja heikommassa asemassa oleville jordanialaisille. Yhteensä 424 pakolaista ja jordanialaista valmistui ammatillisesta koulutuksesta ja 49 yritystä perustettiin syyskuussa päättyneessä hankkeessa.

Ammattikoulutuksesta valmistuneista 84 on löytänyt työpaikan ja 116 on saanut lisäkoulutusta sekä tarvikkeita ja työkaluja oman yrityksen käynnistämiseen. Yli puolet valmistuneista on naisia.

Jordanian työttömyysaste on yli 18 prosenttia, joka on vielä paljon korkeampi naisten (80 %) ja nuorten  (90 %) kohdalla. 9,5 miljoonan asukkaan Jordania on ottanut vastaan Libanonin jälkeen toiseksi eniten pakolaisia väkilukuun nähden, yli miljoona. Syyrialaispakolaisilla on lupa työskennellä vain tietyillä työvoimapulasta kärsivillä aloilla.

Ennen koulutuksen käynnistämistä selvitettiin markkinatutkimuksella millä aloilla on tarvetta työvoimalle ja mitä taitoja työnantajat arvostavat. Kysyttyjä ammattiryhmiä olivat muun muassa puusepät, sähköasentajat, matkapuhelinten korjaajat, rakennusapulaiset, hotelli- ja ravintola alan työntekijät sekä ompelijat.

Tukeakseen ja kannustaakseen naisia osallistumaan ammattikoulutukseen, KUA tarjosi lastenhoitopalveluja koulutuspaikkojen lähistöllä yhteistyössä avustusjärjestö Fidan kanssa.

”Kirkon Ulkomaanavun työ on oikeusperustaista eli johtavina periaatteina ovat läpi projektin olleet tasa-arvo, syrjimättömyys ja vastuullisuus. On ollut rohkaisevaa työskennellä naisten ja vammaisten kanssa tässä projektissa”, sanoo Ashraf Yacoub, Kirkon Ulkomaanavun aluejohtaja Lähi-idässä.

Suomalainen yrittäjyysvalmennus rohkaisi perustamaan yrityksiä

Ammattikoulutuksen lisäksi KUA järjesti yhdessä Kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercurian kanssa tiiviitä yrittäjäkoulutuksia, jotka sisälsivät koulutusjakson lisäksi mentorointia ja pienen starttirahan.

Ibrahim Milhem esittelee vesiviljelmän prototyyppiä.

Insinöörin työstään työttömäksi jäänyt jordanialainen Ibrahim Milhem on perustanut yrittäjävalmennuksen jälkeen vihanneksia ja kukkia tuottavan vesiviljelmän veljensä talon katolle. Vesiviljelmä säästää noin 80 prosenttia vettä tavanomaisen viljelyyn verrattuna kierrättämällä vettä pumpun avulla putkissa, joihin kasvit on istutettu. Vedestä on Jordaniassa pula ja se on kallista. Kuva: Tatu Blomqvist.

Koulutuksiin osallistui 55 henkilöä. He ovat perustaneet jo yhteensä 49 yritystä, joista osa työllistää jo muitakin. Yrityksen perustaneista yli puolet on naisia ja kymmenen prosenttia vammaisia.

Jordanialaiset ystävykset Asma’a ja Hussam osallistuivat yrittäjyyskoulutukseen ja ovat perustamassa kortteliinsa kukkakauppaa. Molemmat ovat kuuroja.

”Olemme kehittämässä taulutelevision kautta toimivaa sovellusta, jonka avulla voimme keskustella asiakkaidemme kanssa, sillä Jordaniassa on todella vähän viittomakielen tulkkeja”, kertoo Asma’a.

Lainsäädäntö rajoittaa pakolaisten yritystoimintaa

Kurssilla olleiden pakolaisten ja jordanialaisten kesken on syntynyt yhteisyrityksiä.

”On hyvä rakentaa yritystä jordanilaisen kumppanin kanssa. Valitettavasti ei ole mitään lakia tai virallista paperia, jossa vahvistettaisiin oikeuteni omistaa yritys. Olen jatkuvasti huolissani siitä, että menetän yritykseni”, kertoo yksi hankkeen syyrialaisista yrittäjistä.

Hankkeen kokemusten pohjalta Kirkon Ulkomaanapu tekee yhdessä muiden kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa vaikuttamistyötä, jotta Jordaniaan saataisiin selkeät lailliset puitteet yhteisyrityksille. Näin syyrialaiset voisivat toimia yrittäjinä jordanialaisten kanssa tasaveroisina yhtiökumppaneina ja hyödyttää Jordanian taloutta.

Syyrialainen leski Wazirah painottaa laillisten väylien kehittämisen tärkeyttä yritysten rekisteröintiin. Hän sai koulutuksesta itseluottamusta, tietoja ja taitoja, ja pystyy nyt elättämään perheensä ja kouluttamaan poikansa.

”Tämä hanke oli askel pois mukavuusalueeltani, tunnen itseni vahvemmaksi nyt”, Wazirah sanoo.

 

Hankkeen rahoitti European Regional Development and Protection Programme for the Middle East (RDPP), jota tukevat Euroopan Unioni, Tšekki, Tanska, Irlanti, Alankomaat, Norja, Sveitsi ja Iso-Britannia.