Ugandassa on nyt miljoona pakolaista Etelä-Sudanista – muista nämä neljä asiaa merkkipaalusta

Eteläsudanilaisia pakolaisia Adjumanissa Pohjois-Ugandassa. Kuva: Luterilainen Maailmanliitto
Eteläsudanilaisia pakolaisia Adjumanissa Pohjois-Ugandassa. Kuva: Luterilainen Maailmanliitto

Ugandan pakolaiskriisi on saavuttanut uuden, karun merkkipaalun. Kasvaneesta huomiosta huolimatta kansainvälisen yhteisön tuki Ugandalle on ollut riittämätön. Listasimme neljä asiaa, jotka on tärkeä tietää tilanteesta.

1. Suomea pienemmässä Ugandassa on eniten pakolaisia kaikista Afrikan maista

Ugandassa on elokuussa yhteensä 1,3 miljoonaa pakolaista. Maasta on lyhyessä ajassa tullut yksi maailman eniten pakolaisia vastaanottaneista maista. Taustalla on Etelä-Sudanin konflikti. Väkivaltaisuudet leimahtivat viimeksi heinäkuussa 2016 Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa ja sen jälkeen Ugandaan on saapunut keskimäärin 1 800 pakolaista päivässä.

Yhteensä eteläsudanilaisia pakolaisia on nyt miljoona, ja Etelä-Sudanin naapurimaista Uganda on ottanut heitä eniten vastaan. Määrät kasvavat jatkuvasti. Lisäksi monet ovat paenneet eri puolille maata Etelä-Sudanin sisällä. Maansisäiset pakolaiset mukaan lukien kotinsa jättäneitä eteläsudanilaisia on neljä miljoonaa. Pakolaiskriisi on yksi maailman suurimmista – vain Syyriasta ja Afganistanista pakenee enemmän ihmisiä.

2. Ylivoimaisesti suurin osa pakolaisista on naisia ja lapsia

Yli 85 prosenttia Ugandassa olevista eteläsudanilaisista pakolaisista on naisia ja lapsia. He ovat paenneet sisällissotaa ja tarponeet pitkän matkan jalan. Heidän kertomansa mukaan aikuisia miehiä – veljiä, isiä ja aviomiehiä – on tapettu, siepattu tai rekrytoitu aseellisiin ryhmiin. Siksi mahdollisuus koulutukseen ja toimeentuloon ovat pakolaisille erityisen tärkeitä.

61 prosenttia heinäkuusta 2016 alkaen Ugandaan saapuneista eteläsudanilaisista on alle 18-vuotiaita lapsia. Laadukas koulutus on heille keino selviytyä uudessa ympäristössä, traumaattisten kokemusten ja pakomatkan jälkeen. Koulutus antaa heille toivoa, mutta osoittaa heille myös, että heidän tulevaisuudellaan on merkitys.

3. Uganda on murtumispisteessä

Ugandan pakolaisjärjestelmä on yksi maailman edistyksellisimmistä. Pakolaiset saavat heti rekisteröitymisen jälkeen oikeuden käydä koulua, tehdä töitä, perustaa yrityksiä ja liikkua vapaasti maassa – käytännössä samat oikeudet kuin ugandalaisilla, äänestysoikeutta lukuun ottamatta. He saavat myös tilkun maata pakolaisasutusalueilla ruuan viljelyyn.

Uganda on kuitenkin yksi maailman köyhimmistä maista. Pakolaisia on saapunut niin nopeaan tahtiin, että YK on varoittanut Ugandan olevan ”murtumispisteessä”.

4. Uganda tarvitsee kansainvälisen yhteisön tukea

Uganda tarvitsee kansainvälisen yhteisön tukea. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on pyytänyt noin 570 miljoonaa euroa, jolla se varmistaisi humanitaaristen minimistandardien toteutumisen pakolaisasutusalueilla. Tähän asti se on saanut summasta vain 17 prosenttia.

Rahoitusvajeen takia esimerkiksi pysyvän majoituksen rakentaminen venyy kuukausilla. Ihmiset ovat alttiina säätilojen muutoksille. Lapset käyvät koulua väliaikaisissa telttamajoituksissa, jotka romahtavat tai tuhoutuvat kovan tuulen tai sateen vuoksi. Ruoka-annoksia on puolitettu useamman kerran ja uusien maatilkkujen luominen on vaativaa työtä, kun uusia pakoalaisasutusalueita pitää jatkuvasti avata.

Teksti: Erik Nyström

Kirkon Ulkomaanapu tukee pakolaisten koulutusta ja toimeentuloa Ugandassa. Lue lisää työstämme tästä. Lue myös haastattelumme Ugandan pakolaiskomissaarin kanssa tästä. Tue työtämme Ugandassa katastrofirahaston kautta.