Työllistäminen on kotouttamista konkreettisimmillaan – Suomi hakee Yhdysvalloista oppeja

Kirkon Ulkomaanavulla on 70 vuoden kokemus pakolaisuudesta, humanitaarisesta avusta ja kehitysyhteistyöstä. Opit kansainvälisen työn tekemiseen eivät ole tullet itsestään, vaan ideoita ja toimintatapoja on haettu maailmalta. Nyt samaa tehdään Suomessa.

Työministeri Jari Lindström aloitti vierailunsa Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa maanantaina 14. toukokuuta.

Ministerin ja ministeridelegaation matkaohjelma on suunniteltu yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun sekä Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkoston kanssa. Viikon mittaisella vierailulla tutustutaan liittovaltion hallinnon edustajiin, integraation ja työllistymisen parissa työskenteleviin tutkimusinstituutteihin, ruohonjuuritason kotouttamistoimintaan ja yrityksiin, joiden toimintamallin kulmakivi on uusien asukkaiden työllistämisessä.

Matkan tavoite on etsiä malleja siihen, miten turvapaikanhakijoiden kotouttamista ja työllistämistä tukevat toimijat saataisiin työskentelemään entistä tiiviimmin yhdessä. Tällä kertaan oppeja ei siten haeta kansainväliseen, vaan Suomessa tehtävään työhön.

Ulkomaanavun työn periaatteisiin kuuluu kansainvälisen osaamisen ja hyvien käytänteiden vaihto. Tästä esimerkkinä ovat useat ohjelmamaiden viranomaisvierailut Suomessa, Kirkon Ulkomaanavun Rauhanverkoston projektikoordinaattori Milla Perukangas sanoo. Hän viittaa muun muassa Ugandan pakolaiskomissaarin vierailuun Suomessa huhtikuussa ja Keski-Afrikan opetusministerin vierailuun viime syksynä.

Työministerin ja ministerin delegaation matka on esimerkki siitä, kuinka kansainvälistä osaamista tuodaan nyt Suomeen.

”Tällä hetkellä Suomessa on poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Matkan tavoite on tarjota uusia, innovatiivisia ratkaisuja esimerkiksi uskonnollisten yhteisöjen, yksityissektorin ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön uusien asukkaiden työllistämiseksi”, Perukangas sanoo.

”Työllistäminen on kotouttamista konkreettisimmillaan. Työn kautta opitaan kieli, luodaan sosiaaliset verkostot, saadaan toimeentulo ja annetaan yksilölle keinoja vaikuttaa omaan elämäänsä. Työn kautta tullaan osaksi yhteiskuntaa.”

Aihe on Suomessa ajankohtainen – jopa polttava. Maahanmuuttajien työllistymisen solmukohdat nostettiin esiin viimeksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen helmikuussa julkaisemassa raportissa.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi Afganistanissa, Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien työllisyys ja tulot ovat huomattavasti kantaväestöä pienemmät.

Erot maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä pienenevät ajan kuluessa, mutta pysyvät merkittävinä myös pidemmällä aikavälillä. Vaikka valtioiden viranomaisjärjestelmiä ei ole mahdollista verrata, eikä toimintamalleja voi yksinkertaisesti kopioida kontekstista toiseen, eri esimerkeistä on mahdollista oppia, sanoo Perukangas.

”Yhdysvallat on maahanmuuttajapohjainen yhteiskunta, jossa yhteisöillä ja järjestöillä on keskeinen rooli virallisen kotoutumisprosessin rinnalla.”

Työ tuo turvapaikanhakijat osaksi yhteiskuntaa

Ministeri Lindström seuraa suurlähettiläs Kirsti Kaupin alustusta Yhdysvaltojen viimeaikaisista poliitisista muutoksista. Kuvassa myös: TEM:n maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen, sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio ja ministerin erityisavustaja Sakari Puisto.

Ministeri Lindström (keskellä) seuraa suurlähettiläs Kirsti Kaupin alustusta Yhdysvaltojen viimeaikaisista poliitisista muutoksista. Kuvassa vasemmalta myös työministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen, sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio ja ministerin erityisavustaja Sakari Puisto.

Washingtoniin ja Chicagoon suuntaava matkaohjelma pitää sisällään esimerkiksi vierailun Chicagossa sijaitsevaan Eli’s Cheesecake -ravintolaan. Ravintola on tullut tunnetuksi Chicagon herkullisimmasta juustokakusta ja maahanmuuttajia työllistävästä ohjelmastaan.

Jopa 300 000 kakkuannosta päivässä tuottavan ravintolan 220 työntekijästä 15 prosenttia koostuu pakolaisista.

Sen lisäksi, että ravintola on avannut maahanmuuttajille oven työmarkkinoille, Eli’s on tarjonnut työntekijöilleen myös etenemismahdollisuuksia. Leipuri, tuotantojohtaja ja ostopäällikkö ovat esimerkkejä titteleistä, joita turvapaikanhakijoina Yhdysvaltoihin saapuneet kantavat Eli’s-ravintolassa.

Työministeriön ja delegaation Yhdysvaltain-matka ei ole ensimmäinen kerta, kun Kirkon Ulkomaanapu ammentaa malleja ja oppeja Yhdysvalloista. Vuonna 2015 Kirkon Ulkomaanavun, sisäministeriön ja järjestötoimijoiden delegaatio vieraili Minneapolis-Saint Paul kaksoiskaupungissa Minnesotan osavaltiossa.

Minneapolis-Saint Paulissa tutustuttiin radikalisaation ennaltaehkäisyyn sekä muun muassa paikallisen somaliyhteisön työllisyystilanteeseen. Kaksoiskaupungin somaliyhteisö on tullut tunnetuksi esimerkiksi aktiivisesta yritystoiminnasta.

Yhteisö on tehokkain radikalisaation ennaltaehkäisijä

Kirkon Ulkomaanavun Rauhanverkoston projektikoordinaattori Milla Perukangas

Kirkon Ulkomaanavun Rauhanverkoston projektikoordinaattori Milla Perukangas

Työllisyyden ja kotouttamisen lisäksi matkan keskeinen teema on uskonnollisten yhteisöjen rauhanomainen rinnakkaiselo sekä radikalisaatiota ennaltaehkäisevä työ. Delegaatio tutustuu muun muassa Washingtonissa päämajaansa pitävään Shoulder to Shoulder -kampanjaan, joka syntyi vuonna 2010 vastustamaan islamofobiaa ja ennaltaehkäisemään uskonnollisiin ryhmiin kohdistuvia viharikoksia.

Kampanjasta on vuosien myötä kehittynyt liike, joka tarjoaa tukea uskontojen väliseen yhteistyöhön niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

Uskonnollisten yhteisöjen rooli radikalisaation ennaltaehkäisyssä on myös Washingtonin lähellä sijaitsevan Virginian moskeijan vierailun teema.

Moskeijan yhteydessä toimiva ADAMS-keskus on myös elävä esimerkki siitä, kuinka uskonnollisen kokoontumispaikan merkitys voi ylittää puhtaan seurakuntatoiminnan. Moskeija sulkee sisäänsä urheilukeskuksen, tarjoaa koulutuksia ja järjestää muun muassa partiotoimintaa.

Moskeijan luoma tiivis yhteisö on esimerkki mallista, jossa radikalisoitumiselle ei jää tilaa.

”Yhteisöt ja lähipiiri ovat keskeisessä asemassa radikaalin ajattelun varhaisessa tunnistamisessa. Tästä syystä yhteisöt ovat myös keskeisessä asemassa radikaalin ajattelun todellisessa ennaltaehkäisemisessä”, Perukangas sanoo.

”Yhteisöjä tukemalla, yhteisöjen ja viranomaisten välistä luottamusta vahvistamalla sekä yhteistyötä tiivistämällä on mahdollista tukea heitä, joille radikalisaatio on uhka ja toisaalta myös heitä, joita se on jo koskettanut.”

Teksti ja kuvat: Anna Tervahartiala

Lue lisää työministeri Jari Lindströmin delegaation vierailusta tästä.