Suomen lupaukset ilmastorahoituksesta uhkaavat sulaa kehysriihessä: kehitysmaiden köyhät joutumassa maksumiehiksi
Kirkon Ulkomaanapu ei hyväksy Suomen kehitysmaille lupaaman ilmastorahoituksen laskemista osaksi kehitysyhteistyömäärärahaa. Suomi on antanut ilmastomuutoksen torjuntaan kehitysmaissa lyhyen aikavälin rahoituslupauksena 110 miljoonaa euroa vuosille 20102012. Budjettineuvottelujen kehysriihessä päätetään 23. maaliskuuta, mistä rahoista tämä kehitysmaille annettava ilmastotuki maksetaan.
Ulkomaanapu vaatii, että vuodelle 2010 tehdään lisäbudjetti ja vuosien 20102012 rahoitus budjetoidaan omalle ilmastorahoitusmomentille.
Jos ilmastoraha maksetaan jo aikaisemmin sovituista kehitysyhteistyörahoista, vesittyvät sekä ilmastonmuutokseen että köyhyyden vähentämiseen annetut lupaukset. Eduskunnassa käyty keskustelu osoittaa, että hallituksen linja on vielä epäselvä ja hallituspuolueet horjuvat kannassaan. Tilanne on erittäin huolestuttava, toteaa Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen.
Suomen antama lyhyen aikavälin lupaus 110 miljoonasta eurosta sekä tuleva pitkän aikavälin rahoitus eivät saa olla pois nykyisistä kehitysyhteistyömäärärahoista. Luvatun rahoituksen tulee olla uutta ja lisää suhteessa valtioneuvoston kehitysyhteistyömäärärahojen kasvukäyrään, joka saavuttaa 0,7 % BKTL:stä vuonna 2015, täydentää ilmastonmuutosasiantuntija Katri Suomi Kirkon Ulkomaanavusta.
Kehitysmaille ilmastonmuutokseen luvatun rahoituksen laskeminen osaksi kehitysyhteistyömäärärahaa pienentäisi köyhyyden vähentämiseen suunnatun kehitysavun määrää huomattavasti ja olisi askel taaksepäin YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa.
Kirkon Ulkomaanavun kanta on, että tuloksekkainta sekä kehitysyhteistyö- että ilmastopoliittisten tavoitteiden kannalta on, että rahoituslähteet ja niiden kriteerit ovat erilliset, mutta toisiaan toimeenpanotasolla täydentäviä, toteaa Suomi.
Ilmastorahoituksessa on kyse kehittyneiden maiden kahden viimeisen vuosisadan päästöjen ja niiden seurausten edellyttämästä takaisinmaksusta. Teollisuusmaat ovat käyttäneet ilmakehää oman taloudellisen hyvinvointinsa luomiseen enemmän kuin niille kuuluisi ja niin paljon, että kehitysmaille ei ole tilaa kehittyä hiili-intensiivisesti, vaikka se on kuitenkin toistaiseksi parhaiten tunnettu ja edullinen kehityspolku. Kehitysmahdollisuuksien heikentymisen lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten köyhät ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, vaikka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta.
Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, Kirkon Ulkomaanapu, puh. 040 531 3514
Ilmastonmuutosasiantuntija Katri Suomi, Kirkon Ulkomaanapu, puh. 050 326 3487