Suomalaisen katastrofiavun tulevaisuus uhattuna

Suomen valtio kanavoi hätäapua toimittavien järjestöjen kautta noin 24 miljoonaa euroa vuosittain humanitaariseen apuun. Mahdollisten järjestöihin kohdistuvien budjettileikkausten seurauksena kriisialueilla annettava apu on vaarassa vähentyä dramaattisesti.

Hätäapu nauttii luottamusta, sillä yli 80 prosenttia suomalaisista pitää humanitaarista apua tärkeänä. Suomalaiset järjestöt antavat kasvot suomalaiselle avustustoiminnalle kriisialueilla. Järjestöjen kouluttamia humanitaarisen avun asiantuntijoita lähetetään vuosittain suuri joukko maailman eri kolkkiin. Hallituksen kaavailemat rajut budjettileikkaukset uhkaavat myös Suomen rahoittamaa hätäapua, sillä nämä varat ovat osa kehitysyhteistyömäärärahoja.

Suomalaiset järjestöt ovat tulleet pitkälle sotienjälkeisestä tilanteesta, jolloin Suomi itse vastaanotti kansainvälistä apua. Vuosien saatossa suomalaiset järjestöt ovat johdonmukaisesti kasvattaneet toimintakykyään sekä rakentaneet maailmalla asemaansa järjestöinä, jotka tunnetaan luotettavuudestaan ja tehokkuudestaan kriisialueilla.

Suomalaisjärjestöt antavat oikea-aikaista, kansainvälisten humanitaaristen periaatteiden ja laatustandardien mukaista, ihmishenkiä pelastavaa ja inhimillistä kärsimystä lievittävää apua. Järjestöt toimivat sellaisissakin kriisitilanteissa, joissa valtiot tai isot YK-järjestöt eivät. Suomalaiset järjestöt ovat ketteriä ja sopeutumiskykyisiä. Pitkäjänteisen toiminnan takia niillä on hyvä toimintaympäristön tuntemus sekä paikallisten yhteistyökumppaneitten verkostoja, jotka mahdollistavat nopean avun toimittamisen.

Suomalaiset järjestöt mahdollistavat varojen kohdentamisen tehokkaasti ja nopeasti sinne, missä apua tarvitaan. Julkiset varat yhdessä kansalaisten tekemien lahjoitusten ja järjestöjen keräysvarojen kanssa mahdollistavat suomalaisen läsnäolon maailman kriisialueilla. Järjestöjen kautta varat käytetään kriisialueilla vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Jokaista järjestöille annettua euroa voidaan seurata aina hyödynsaajalle asti.

Köyhissä ja hauraissa valtioissa luonnonkatastrofit ja konfliktit hidastavat kehitystä merkittävästi. Tämä vie uskon tulevaisuuteen kriisialueilla. Epätoivo ja epätasa-arvoisuus luovat otollista maaperää katkeruudelle ja radikalisoitumiselle. Suomalaiset järjestöt tukevat ihmisiä heidän kotialueillaan. Samalla ehkäistään paremman tulevaisuuden ja turvallisuuden toivossa tapahtuvaa pakolaisuutta, jonka tragediaa todistetaan Euroopan eteläisillä rajoilla.

Suomalaisten järjestöjen toiminta kriisiympäristöissä rakentaa myös yhteyksiä yhä globaalimmassa maailmassa. Avustusjärjestöjen työn ansiosta Suomi verkostoituu maailmalla ja luo globaalisti suomalaista lisäarvoa omilla vahvuuksillaan siellä missä apua tarvitaan. Jos kaavaillut leikkaukset kohdistetaan täysimittaisina humanitaariseen apuun, tulee suomalaisten järjestöjen kyky auttaa ihmisiä heikentymään rajusti siinä työssä, joka nauttii suurta kannatusta suomalaisten keskuudessa.

Kirkon Ulkomaanapu
Pelastakaa Lapset
Plan Suomi
Punainen Risti
Suomen World Vision
Fida International

Lisätietoja:
Eija Alajarva, humanitaarisen avun päällikkö, Kirkon Ulkomaanapu, p. 040 582 1183, eija.alajarva@kirkonulkomaanapu.fi