Seitsemän väitettä ja faktaa pakolaiskiintiöstä

Pakolaiskiintiötä voi kasvattaa vasta kun turvapaikanhakijatilanne on hallinnassa.

Epätosi. Pakolaiskiintiön koko ja turvapaikanhakijoiden määrä eivät sulje toisiaan pois, vaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Kiintiössä vastaanotetaan pakolaisia suoraan leireiltä. Heillä on jo Suomeen muuttaessaan pakolaisasema. Turvapaikanhakijat hakeutuvat itse maahan ja hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, ja suojelun tarve arvioidaan turvapaikkaprosessissa. Esimerkiksi Ruotsiin on vuosia saapunut suhteellisesti eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa, siitä huolimatta maa korottaa pakolaiskiintiönsä 5 000 henkilöön ensi vuonna.

Pakolaiskiintiön kautta autetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia.

Tosi. Pakolaiskiintiöön valitaan henkilöitä, joille paluu kotimaahan tai pysyvä asettuminen oleskelumaahan ei ole vaihtoehto. Kiintiöön valittavilla ihmisillä ei välttämättä ole resursseja tai mahdollisuutta lähteä itsenäisesti hakemaan turvapaikkaa. Usein ainoa vaihtoehto on odottaa pakolaisleirillä. Kiintiöön valittavat pakolaiset tarvitsevat esimerkiksi terveydentilansa tai muun yksilöllisen syyn vuoksi erityistä apua. Uudelleensijoitukseen valitaan muun muassa vammaisia, sairaita, kidutettuja, yksinhuoltajia, väkivaltaa kokeneita naisia ja lapsia. Pitkittyneiden konfliktien seurauksena monet ovat joutuneet elämään väliaikaiseksi tarkoitetuilla leireillä jopa vuosikymmeniä.

Kuntapaikkojen puute on este pakolaiskiintiön korottamiselle.

Epätosi. Kuntapaikkojen puutetta on käytetty yhtenä perusteluna sille, että kiintiötä ei voida nostaa. Kunnat ovat tänä ja viime vuonna tarjonneet ennätyksellisen määrän kuntapaikkoja, ja pääsy pakolaisleireiltä kuntiin on nopeutunut. Kuntapaikoista on silti yhä pulaa, sillä niitä tarvitsevat myös myönteisen oleskelulupapäätöksen turvapaikkahakemukseensa saaneet ihmiset vastaanottokeskuksissa. Amnestyn kuntavaalikampanjassa yli 2100 ehdokasta sitoutui tarjoamaan kuntapaikkoja kotikunnassaan.

Kiintiön kautta Suomeen tulee terroristeja.

Epätosi. Pakolaiskiintiöön valittavat henkilöt ovat käyneet läpi perusteellisen valintaprosessin. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR haastattelee pakolaiset, ja esittää Suomelle listan kiintiöön valittavista henkilöistä. Tämän jälkeen Suomen viranomaiset, yleensä ELY-keskus, maahanmuuttovirasto ja suojelupoliisi, tekevät valintamatkan pakolaisleirille ja haastattelevat henkilökohtaisesti kiintiöön valittavat henkilöt. Muun muassa suojelupoliisi tutkii henkilöiden taustat.

Kaikkia ei kuitenkaan voi pelastaa, turha auttaa ketään.

Epätosi. Jokaisen pakolaisen takana on oma tarina, ja jokaisen paon taustalla oma syy. Jokainen pakolainen on joutunut tekemään vaikean päätöksen jättää kaiken taaksensa ja paeta tuntemattomaan. Jos voimme helpottaa yhden ihmisen elämää, miksemme tekisi sitä?

Pakolaisia pitää auttaa siellä missä he ovat. Meille ei enää mahdu.

Epätosi. Lähes yhdeksän kymmenestä pakolaisesta on kehitysmaissa. Yli puolet maailman pakolaisista on vain kymmenessä maassa, joista yksikään ei ole kehittynyt maa. Vauraiden maiden on osallistuttava vastuunjakoon. Suomi muiden EU-maiden kanssa on leikannut kehitysyhteistyöstä, jolla sekä puututaan pakolaisuuden syihin että tuetaan leireillä eläviä pakolaisia.

Suomi on laskenut pakolaiskiintiötään, vaikka maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan.

Tosi. Suomi nosti pakolaiskiintiötään vuosille 2014 ja 2015, jolloin vastaanotettiin 1050 henkilöä kiintiön kautta. Suomi halusi päätöksellään osoittaa tukensa Syyrian vaikealle tilanteelle. Maailmassa on edelleen enemmän pakolaisia kuin koskaan. Yli viisi miljoonaa syyrialaista on joutunut pakenemaan kotimaastaan. Tästä huolimatta Suomi laski pakolaiskiintiönsä takaisin 750 henkilöön viime vuonna.

Kirkon Ulkomaanapu vaatii yhdessä yli 40 muun järjestön kanssa Suomen hallitusta korottamaan pakolaiskiintiötä vuodelle 2018. Allekirjoita vetoomus täällä ja lue lisää kampanjasta täältä. Sosiaalisessa mediassa keskusteluun voi osallistua tunnuksella #MeVälitämme.