Bonnin ilmastoneuvottelut: Pieniä askelia teknisissä kysymyksissä – rahoitus ja päästövähennykset levällään

YK:n ilmastokokous Bonnissa päättyy tänään. Kokouksessa ei ole saatu aikaan merkittäviä edistysaskeleita. Kehitysmaat odottavat yhä lupausten täyttymistä.

”Neuvotteluilmapiiri on parantunut sitten Kööpenhaminan fiaskon. Neuvottelijoilla on selvä halu edetä ja uutta optimismiakin on nähtävissä jonkin verran. Toisaalta kahden viikon neuvottelujen aikana edistysaskeleet ovat olleet turhan pieniä ja teknisiä kehitysmaiden kannalta, jotka jo nyt kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista”, neuvotteluja Bonnissa seurannut Kirkon Ulkomaanavun ilmastonmuutosasiantuntija Katri Suomi toteaa.

Katri Suomen mukaan asioita on pyritty ratkomaan askel askeleelta, jotta seuraavissa ilmastoneuvotteluissa Meksikon Cancúnissa joulukuussa todella päästäisiin eteenpäin.

Kehitysmaat odottavat yhä, että teollisuusmaat täyttäisivät aiemmat lupauksensa sekä sitoutuisivat kunnianhimoisempiin päästövähennystavoitteisiin.

”Maat tuntuvat kuitenkin vain soutavan ja huopaavan samojen asioiden ympärillä. Jonkun pitäisi ottaa selkeä johtajarooli”, Katri Suomi sanoo.

Yksi ongelma on, että erityisesti Yhdysvaltojen odotetaan nostavan päästövähennystavoitteitaan, mutta kuten Kööpenhaminan kokous osoitti, maa on sisäpolitiikkansa vanki eikä voi liikkua päästövähennyksien suhteen ennen kuin on saanut ilmastolakinsa läpi.

”Lain läpimeno tänä tai ensi vuonna on kuitenkin epävarmaa. Siksi turha odottelu pitäisi jättää”, Suomi korostaa.

Euroopan unionilla on mahdollisuus omalta osaltaan vauhdittaa kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja vielä tänään ympäristöministerineuvostossa Luxemburgissa. Ministerit keskustelevat komission toukokuun lopussa julkaisemasta tiedonannosta, jonka mukaan siirtyminen EU:n nykyisestä 20 prosentin päästövähennystavoitteesta 30 prosentin tavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon, toisi EU:lle useita hyötyjä. Se esimerkiksi lisäisi työpaikkoja, parantaisi kilpailukykyä ja vaikuttaisi positiivisesti ihmisten terveyteen. Tiedonannossa esitettyjen hyötyjen lisäksi siirtyminen 30 prosentin päästövähennystavoitteeseen olisi kaivattu signaali kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

”Edelläkävijöitä tarvitaan pikaisesti.  Aiempi kokemus osoittaa, että EU on vaikuttanut ilmastoneuvottelujen kulkuun juuri kunnianhimoisilla tavoitteillaan. Esimerkiksi EU:n tavoite maailman keskilämpötilan nousun rajoittamisesta alle 2 asteen ja EU:n viime vuonna antama nopean aikavälin rahoituslupaus sekä 100 miljardin euron arvio pitkän aikavälin rahoitustarpeesta ovat vieneet neuvotteluja oikeaan suuntaan”, Suomi toteaa.

Lisätietoja:

Ilmastonmuutosasiantuntija Katri Suomi p. +358 50 326 3487