Pakolaistilanne kääntynyt hälyttäväksi Ugandassa: Tuhansia eteläsudanilaisia ylittää rajan päivittäin

Bidibidin pakolaisasutusalueesta on YK:n mukaan tullut lyhyessä ajassa yksi maailman suurimmista. Kirkon Ulkomaanapu aloittaa luokkahuoneiden rakentamisen tässä Bidibidin koulussa joulukuussa. Kuva: Kaisa Huhtela

Pula ruoasta ja vedestä kasvaa uhkaavasti pakolaisten keskuudessa Ugandassa. Maahan on paennut jo lähes 600 000 ihmistä sisällissodan piinaamasta Etelä-Sudanista.

Etelä-Sudanin sisällissota koettelee naapurimaa Ugandaa. Marraskuun aikana tuhannet pakolaiset päivässä ovat ylittäneet maiden välisen rajan ja vastaanottokeskukset ovat ääriään myöten täynnä.

Yhteensä 600 000 eteläsudanilaisesta yli puolet on saapunut pelkästään heinäkuun levottomuuksien jälkeen. Heistä yli 240 000 asuu Ugandassa Bidibidin pakolaisasutusalueella. Määrä on kauan sitten ylittänyt alueen vastaanottokyvyn.

pagrinya1

Ugandalaisia yläkoululaisia opiskelemassa Pagrinyassa Adjumanissa. Tunti pidetään ulkona luokkahuoneiden puutteen vuoksi. Kirkon Ulkomaanapu rakentaa parhaillaan luokkahuoneita Pagrinyaan. Kuva: Kaisa Huhtela

Marraskuussa Bidibidiin saapui viikon aikana lähes 25 000 ihmistä. Suomeen pakolaisia tuli koko edellisvuonna noin 33 000.

”Bidibidi sijaitsee noin 75 kilometriä Adjumanin kaupungista ja on kirjaimellisesti pusikossa. Viljelymaan raivaaminen on valtavan työn takana ja maa on muutenkin epätasainen ja kivikkoinen”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun Ugandan-projektikoordinaattori Kaisa Huhtela.

Ugandassa uusia asutusalueita kartoitetaan parhaillaan. Esimerkiksi Moyoon on tarkoitus asuttaa pakolaisia joulukuun alusta. Tilaa on sadalletuhannelle ihmiselle.

Konflikti jäänyt vaille huomiota

Eteläsudanilaiset pakenevat etnistä väkivaltaa ja eri aseellisten ryhmien uhkailuja. Taistelut ovat kiihtyneet heinäkuusta lähtien, kun presidentti Salva Kiirille ja entiselle varapresidentille Riek Macharille uskolliset joukot ottivat yhteen.

Sittemmin konflikti on muuttunut sekavammaksi. Puolisotilaalliset joukot ja muut aseistautuneet ryhmät ovat tappaneet ihmisiä viidakkoveitsin, joukkoraiskanneet naisia ja polttaneet kyliä. Eri etnisten ryhmien väliset jännitteet näkyvät mediassa vihapuheena, joka muistuttaa vuoden 1994 Ruandan kansanmurhaa.

YK onkin varoittanut kansanmurhan mahdollisuudesta Etelä-Sudanissa. (Lue lisää sodan taustasta tästä: Etelä-Sudanista voi tulla uusi Ruanda.)

Suurin osa pakolaisista tulee Equatorian alueelta Etelä-Sudanista, etenkin Yeistä, Morobosta, Lainyasta, Kajosta, Kejistä ja ympäröiviltä alueilta.

Mediassa Ugandan tilannetta ei juurikaan huomioida, sanoo Wycliffe Nsheka, Ulkomaanavun maajohtaja Ugandassa.

”Pakolaisia on tullut vilkkaimpina päivinä yli viisituhatta päivässä, mutta aiheesta ei keskustella juuri lainkaan”, Nsheka sanoo.

Ruoan, veden ja koulutuksen tarve kiireellinen

bidibidi1

Alakoululaisia väliaikaisessa luokkahuoneessa Bidibidin pakolaisasutusalueen koulussa Yumbessa. Koulussa on tällä hetkellä yli 3 600 oppilasta ja 14 väliaikaista luokkahuonetta. Jokaista luokkahuonetta kohden on noin 260 oppilasta. Vessoja on tällä hetkellä yksi per 365 oppilasta. Kuva: Kaisa Huhtela

Noin 90 prosenttia pakolaisista on naisia ja lapsia. Perheenjäsenet ovat joutuneet eroon toisistaan konfliktin aikana. Moni on kävellyt kohti Ugandaa monta päivää. Maahan saavuttuaan eteläsudanilaisten on vaikea saada ruokaa ja tärkeimpiä palveluita, kuten terveydenhuoltoa. Myös vesitilanne on hälyttävä.

Marraskuussa Maailman ruokajärjestö WFP joutui puolittamaan ruoka-annoksiaan toistamiseen, jotta syötävää riittäisi kaikille. Ruoka-apuun kuuluu muun muassa muroja, papuja, herneitä, ruokaöljyä ja suolaa.

Kirkon Ulkomaanapu tukee koulutuksen järjestämistä Bidibidin ja Pagrinyan pakolaisasutusalueilla, jotta vaikeassa asemassa olevat lapset pääsisivät mahdollisimman nopeasti kiinni turvallisempaan arkeen.

Pagrinyassa asuu jo yli 23 000 pakolaista, vaikka enimmäismääräksi on arvioitu 17 500. Bidibidissä alle puolet yhteensä 50 000 kouluikäisestä lapsesta käy koulua.

”Ihmisten selviytyminen ja lasten koulutus ovat pakolaisten tarpeista kaikkein kiireisimmät”, Nsheka sanoo.

Teksti: Erik Nyström

Lue lisää