Opettajilla on tärkeä rooli maailmanlaajuisen oppimiskriisin ratkaisemisessa

Tuoreen Maailman kehitysraportin mukaan oppiminen on kriisissä. Yksi ratkaisu on panostaa opettajien kouluttamiseen.

Yhä useampi lapsi käy koulua, mutta liian moni ei opi koulussa edes perusasioita, selviää Maailmanpankin tuoreesta raportista Learning to Realize Education’s Promise.

Koulutus on tärkeää, sillä se vähentää köyhyyttä, vahvistaa yhteiskunnallisia instituutioita ja lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Näin kävi myös sotienjälkeisessä Suomessa, muistutti ulkomaan kauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen, joka puhui raportin julkaisuseminaarissa marraskuun alussa.

Mykkänen kertoo törmäävänsä usein työmatkoilla käsitykseen, että Suomi on niin erilainen yhteiskunta ja kulttuuri, ettei sen opetusjärjestelmästä voi ottaa mallia kehitysmaissa.

”Kun Suomen opetusjärjestelmä luotiin sata vuotta sitten, Suomi kuului maailman köyhimpiin maihin. Koulutus nosti Suomen köyhyydestä ja yhtenäisti maamme”, Mykkänen sanoi.

Kaikkein tärkeimpänä Mykkänen pitää opettajien roolia. Suomalaiskylissä opettajilla oli vahva rooli ja heitä arvostettiin.

”Oppiminen on hyvin monimutkainen prosessi, jota ei voi vain johtaa teoriakirjoista. Siihen tarvitaan aina taitavia opettajia.”

Suomi on monella mittarilla koulutuksen ja oppimisen kärkimaita ja sen vuoksi Maailmanpankin raportin julkaisuseminaari tahdottiin järjestää Helsingissä. Suomessa koulutukseen päätettiin sotien jälkeen panostaa. Kaikissa maissa poliittiset päätöksentekijät eivät kuitenkaan arvota koulutusta yhtä korkealle.

”Vaikka poliittinen vastustus olisi kuinka kovaa, lasten koulunkäynti ja oppiminen kiinnostavat vanhempia. Meidän täytyy jakaa vanhemmille tietoa, jotta he voivat alkaa vaatia muutosta. Suomi on ollut tämän tiedotustyön merkittävä tukija pitkään”, Maailmanpankin kehitystaloustieteen osaston johtaja Shanta Devarajan sanoi seminaarissa.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen mukaan raportti osoittaa, miten koulunkäynnin haasteet on suureksi osin selätetty. Seuraavaksi on panostettava opetuksen laatuun.

”Suomi tunnetaan opettajankoulutuksesta, me voisimme ottaa vahvemman siinä myös kansainvälisesti”, Heinonen sanoi seminaarissa.

Opettajien koulutus on keskeisessä roolissa Kirkon Ulkomaanavun (KUA) hankkeissa. KUA koulutti vuonna 2016  kaikkiaan 4 693 opettajaa muun muassa Eritreassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Nepalissa. Kehitystyötä tehdään yhdessä toimintamaiden viranomaisten kanssa opettajankoulutuksen ja esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmien kehittämiseksi.

”Opettajien kouluttaminen on ehdottomasti tehokkain keino nostaa opetuksen laatua. KUA:n kaikkiin koulutushankkeisiin kuuluu tärkeänä osana opettajien kouluttaminen”, sanoo KUA:n vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.