Noin 250 000 haitilaista on jäämässä ilman kansalaisuutta Dominikaanisessa tasavallassa

Dominikaanisen tasavallan päätös evätä maan kansalaisuus tasavallassa asuvilta paperittomilta haitilaisilta ja haitilaisten alkuperää olevilta siirtolaisten jälkeläisiltä herättää vastustusta kansalaisjärjestöissä.Dominikaanisen tasavallan perustuslaillinen tuomioistuin päätti 23. syyskuuta, että kansalaisuus evätään paitsi paperittomilta haitilaisilta, myös haitilaista alkuperää olevien siirtolaisten lapsilta, jotka ovat syntyneet Dominikaanisessa tasavallassa vuosina 1929–2009.

Kansalaisjärjestöjen yhteistyöfoorumit Cadre de Liaison Inter-ONG (CLIO)  ja Comité de Coordination des ONGs (CCO Haiti) ovat tällä viikolla laatineet julkilausuman haitilaisten kansalaisoikeuksien puolesta.

Julkilausuma luovutettiin eteenpäin marraskuun 6. päivä. Myös Kirkon Ulkomaanavun Latinalaisen Amerikan ja Karibian aluetoimisto on allekirjoittanut kansalaisjärjestöjen yhteisen julkilausuman.

Lausumassa vedotaan siihen, että uusi päätös rikkoisi paitsi kansainvälistä lakia, myös Haitin ja Dominikaanisen tasavallan keskenään vuonna 1999 tekemää sopimusta haitilaista alkuperää olevien oikeuksista naapurimaassaan.

Päätös uhkaa jättää satoja tuhansia ihmisiä paperittomiksi. Uutistoimisto AFP:n mukaan päätös koskisi noin 250 000 haitilaistaustaista ihmistä. Osa siirtolaisten jälkeläisistä on asunut maassa monen sukupolven ajan, eikä heillä ole välttämättä enää lainkaan siteitä Haitiin.

”Olen hyvin huolissani Dominikaanisen tasavallan päätöksestä. Tällainen tilanne on voi synnyttää humanitäärisen kriisin. Elokuun 2012 ja kesäkuun 2013 välillä Dominikaaninen tasavalta karkotti maastaan 47 000 ihmistä. Määrä kaksinkertaistui vuotta aiemmasta, ja voi nousta edelleen tänä vuonna. Järjestöinä meidän on toimittava, jotta Dominikaaninen tasavalta peruu aikeensa”, CLIOn presidentti Prospery Raymond sanoo.

Haitilaisten oikeudet ovat jatkuvasti huonontuneet Dominikaanisessa tasavallassa. Haitilaisia työskentelee naapurimaassa muun muassa sokeriviljelmillä ja muissa huonosti palkatuissa töissä. Haitilaisia käy myös paljon Dominikaanisessa tasavallassa sesonkitöissä.

Kansalaisuuden puute vaikeuttaa työnsaantia ja pääsyä terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Myös moni käytännön asia, kuten pankkitilin avaaminen, ei onnistu ilman kansalaisuutta.

Aiemmin Dominikaanisessa tasavallassa asuville haitilaisille on myönnetty henkilökortteja, joita kuitenkin on mitätöity tai pantu jäähylle useita syistä viimeisimpien vuosien aikana. Dominikaanisen tasavallan siirtolaislaki otti vuonna 2004 käyttöön niin sanotus vaaleanpunaisen kortin, joka takasi haitilaista alkuperää oleville tiettyjä oikeuksia ja rajoituksia, mutta ei maan kansalaisuutta.

Henkilöpaperit puuttuvat myös monelta omassa kotimaassaan asuvalta haitilaiselta. Moni haitilainen menetti henkilöpaperinsa tammikuun 2010 maanjäristyksen yhteydessä. Kirkon Ulkomaanapu on yhdessä Luterilaisen Maailmanliiton kanssa pyrkinyt lisäämään tietoisuutta ja avustamaan ihmisiä virallisten henkilöpaperien hankkimisessa.

Ulkomaanapu on aiemmin tehnyt vaikuttamistyötä Dominikaanisessa tasavallassa asuvien haitilaisten kansalaisoikeuksien parantamiseksi Näkymättömät-kampanjan yhteydessä ja kommentoi tilannetta alueen Haitin toimistosta.

Lisätietoja:

Prospery Raymond,Christian Aidin johtaja, CLIO:n presidentti, PRaymond@christian-aid.org

Liisa Perkkiö, projektikoordinaattori, Kirkon Ulkomaanavun Latinalaisen Amerikan ja Karibian aluetoimisto, Haiti, p. + 509 37 01 63 22, liisa.perkkio@kirkonulkomaanapu.fi

Marjut Tervola, tiedottaja, Kirkon Ulkomaanavun Latinalaisen Amerikan ja Karibian aluetoimisto, Haiti, puh: + 509 370 22 585, marjut.tervola@kirkonulkomaanapu.fi