Naisten koulutus lisää tasa-arvoa
Kirkon ulkomaanavun ja Suomen Kuvalehden järjestämä keskustelu tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta järjestettiin Kuopion Tuomiokirkossa perjantaina 28. tammikuuta. Opetusministeri Tuula Haataisen mielestä koulutus on nostettava kehitysyhteistyöpolitiikan keskiöön. Vain niin voidaan hänen mukaansa auttaa kehitysmaita auttamaan itseään ja rakentamaan kestävän kehityksen pohjaa. – Naisten koulutus on suurin yksittäinen kannattava investointi elintason parantajana, Haatainen sanoi. – Naiset ovat kehityksen avaintekijöitä. Niissä kulttuureissa, joissa uskontoa ei käytetä vallan välineenä naisten oikeuksia vastaan, kehitys on mahdollista saada myönteiselle uralle. Opetusministeri Haatainen kertoi YK: n vuoteen 2015 asettamista tavoitteista. Tuolloin kaikki maailman lapset saisivat perusopetusta ja lukutaidottomien aikuisten määrä olisi puolittunut. Tavoitteista huolimatta 121 miljoona lasta maailmassa ei käy koulua. Heistä suurin osa on tyttöjä. Kaksi kolmannesta maailman lukutaidottomista on naisia. Kätilö Batulo Essakin mukaan tasa-arvon esteinä kehitysmaissa ovat vanhoilliset asenteet. Muutoksen avainsanoja hänen mukaansa ovat naisten koulutus ja solidaarisuus. – Naisten on ryhdistäydyttävä ja tehtävä työtä yhdessä. On myös uskallettava mukaan vaikuttamaan. Essak on kouluterveydenhoitaja ja Vantaan kaupunginvaltuutettu. – Naisten saaman tiedon myötä heidän arvostuksensa itseään ja toisia kohtaan kasvaa. Myös yhteisössä he saavat ansaitsemansa arvon. – Mutta tasa-arvoa ei voida saavuttaa ilman taloudellista tasa-arvoa, Essak muistutti. Tämän hän nimesi yhdeksi kehitysyhteistyön laatutavoitteeksi. Samoin kuin sen että hankkeiden suunnittelu ja toteutus tapahtuu paikallisten ihmisten kanssa ja heidän kokemuksestaan lähtien. Ovatko köyhät – Yksi tsunami riittää osoittamaan, että hädän hetkellä sydämessämme liikahtaa oikeansuuntaisesti. Samalla se osoittaa sokeutemme ja rajoittuneisuutemme, jossa globaalisuudesta ja etiikasta ei ole tietoakaan, sanoi piispa Wille Riekkinen. – Useimmat länsimaat etsivät hyökyaallon raunioittamista maisemista vain omia kansalaisiaan ja tarjoavat kyytiä kotiin. Miksi rajata apu siihen? Tämä riittää muistuttamaan siitä, että laajasti ajatellen ihmisyys, ihmisarvo ja ihmisoikeudet ovat vielä hakusessa. – Kirkkojen on syytä kysyä, vieläkö köyhät ovat sen aarre. Kirkkojen opetuksessa köyhyyttä ihannoidaan kestämättömällä tavalla. Vajaan dollarin päivätuloissa ei ole mitään ihannoitavaa, Riekkinen sanoi. Hän viittasi puheenvuorossaan pyhään Laurentiukseen, joka luonnehti köyhiä kirkon aarteeksi. Jos Laurentiuksen tavoin tunnistamme maailman köyhissä kirkon aarteen, käytännössä meidän on tehtävä paljon enemmän. Kirkkojen opetus köyhyydestä on jossain määrin epäonnistunut. Köyhät ovat Riekkisen mukaan kirkon aarre siellä, missä näiden oma ääni kuuluu kirkon opetuksessa ja kasvatuksessa. Vauraitten pohjoisten kirkkojen haasteen muodostavat Riekkisen mukaan rikkauden ja yltäkylläisyyden mukana kulkeva itsekkyys. Koko maailman hyvinvointi keskittyy yhä harvempien käsiin ( 8 %) ja köyhyys jää yhä suuremman enemmistön riesaksi. – Nyt jos koska eettisillä arvoilla ja suoranuottisilla toimintastrategioilla olisi kysyntää. Teologian opiskelija Antti Siukonen muistutti, ettei vastuuta saa sälyttää ainoastaan instituutioille. -Emme huomaa, että me itse voimme vaikuttaa ja muuttaa maailmaa. Siukosen mukaan tämä ajatus on erityisen vahvoilla nuorten ajatuksissa. Lahja Pyykönen Globalisaation oikeudenmukaisuus -keskustelusarjan seuraavat tilaisuudet järjestetään Espoon Tuomiokirkossa 13.4. ja Oulun Kirkkopäivillä 28.5. |