Maailmanpankki: Koulutus on kriisissä – yli 260 miljoonaa lasta ei käy koulua

Yli 63 000 lasta pääsi kouluun Keski-Afrikan tasavallassa vuonna 2016 KUA:n työn ansiosta. Opetuksen laatuun panostettiin kouluttamalla opettajia. Kuva: Tatu Blomqvist

Yhä useampi lapsi pääsee nykyään kouluun, mutta miljoonat lapset ja nuoret jäävät ilman työelämässä tarvittavia taitoja.

Koulutus on kriisissä. Tähän johtopäätökseen tulivat Maailmanpankin tutkijat kirjoittaessaan syyskuun lopulla julkaistua 2018 World Development Report -raporttia.

Koulutuksen saralla on otettu valtavia harppauksia eteenpäin viimeisten 200 vuoden aikana ja nykyään suurin osa lapsista pääsee peruskouluun. Pelkkä koulunkäynti ei kuitenkaan takaa oppimista, tutkijat kirjoittavat raportissa.

Matalan- ja keskitulotason maissa toisen asteen koulutuksen suorittaa loppuun vain joka kolmas lapsi. Yli 60 prosenttia kehittyvien maiden peruskoulun oppilaista ei opi koulussa edes perustaitoja. Korkean tulotason maissa esimerkiksi matematiikan perustaidot saavuttavat lähes kaikki oppilaat.

Jos peruskoulussa opitut taidot ovat heikot, jäävät monelta uupumaan työelämässä tarvittavat taidot, kuten perustaidot matematiikassa tai luku- ja kirjoitustaidossa.

”Raportti antaa huolestuttavan kuvan siitä, kuinka suuria eroja koulutuksen laadussa on. Koulussa käynti ei takaa oppimista. Ilman laadukasta koulutusta miljoonat nuoret jäävät paitsi oleellisista taidoista”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

”Koulussa tulisi oppia taitoja, joiden avulla nuoret voivat työllistyä ja elää itselleen merkityksellistä elämää. Koulutus on avainasemassa kun halutaan ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa ihmisiä köyhyydestä.”

Opettajat ovat avainasemassa

Jos lapset lintsaavat koulusta, eivät paikalle aina saavu opettajatkaan. Raportissa kerrotaan seitsemän Afrikan maan kouluihin tehdystä yllätystarkastuksesta. Yllätysvierailun päivänä yksi viidestä opettajasta oli kokonaan poissa koulusta ja kaksi viidestä opettajasta oli muualla kuin omassa luokkahuoneessaan, vaikka olivatkin koulussa. Syrjäseudulla tilanne on vieläkin huonompi.

Jos opettaja on paikalla, hänen taidoissaan saattaa olla puutteita. Kaikkein lahjakkaimmat oppilaat eivät nimittäin itse halua opettajiksi. Raportin mukaan lähes kaikissa maissa opettajiksi haluavat 15-vuotiaat saavat keskimääräistä alhaisemmat tulokset esimerkiksi PISA-mittauksissa.

Saharan etelänpuoleisen Afrikan 14 maassa tehdyssä testissä kuudennen luokan opettajat selviytyivät itse luetun ymmärtämisen tehtävistä keskimäärin samoilla tuloksilla kuin parhaimmat oppilaansa.

Opettajien kouluttaminen onkin avainasemassa, kun koulutuksen laatua tahdotaan parantaa.

”Opettajien kouluttaminen on ehdottomasti tehokkain keino nostaa opetuksen laatua. KUA:n kaikkiin koulutushankkeisiin kuuluu tärkeänä osana opettajien kouluttaminen”, sanoo Suomi.

Vuonna 2016 KUA koulutti kaikkiaan 4 693 opettajaa muun muassa Eritreassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Nepalissa. Kehitystyötä tehdään yhdessä toimintamaiden viranomaisten kanssa opettajankoulutuksen ja esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmien kehittämiseksi.

Yli 260 miljoonaa lasta ei käy koulua

Ylivoimaisesti suurin este oppimiselle on silti edelleen, ettei koulua käydä ollenkaan. Vuonna 2016 yli 61 miljoonaa peruskouluikäistä lasta ja jopa 202 miljoonaa toisen asteen kouluiässä olevaa lasta ei käynyt koulua.

Peräti kolmannes näistä lapsista asui hauraissa maissa tai konfliktialueilla. Esimerkiksi Syyriassa yli 1,8 miljoonaa lasta jäi ilman opetusta vuonna 2013.

Raportin mukaan ensimmäisten joukossa koulusta putoavat ne, jotka ovat muutenkin heikossa yhteiskunnallisessa asemassa joko sukupuolen, vamman, kastin tai tiettyyn etniseen ryhmään kuulumisen vuoksi. Köyhyys on edelleen yksi suurimmista esteistä lapsen koulunkäynnille.

Myös koulutuksen laatu vaikuttaa. Jos koulutusta pidetään heikkolaatuisena, eivät vanhemmatkaan ole aina valmiita lähettämään lapsiaan kouluun, raportissa sanotaan.

”Etenkin hauraissa maissa ja katastrofitilanteissa koulutus luo uskoa tulevaisuuteen ja tuo vakautta arkeen. Tulevaisuuden näkymien puuttuminen ajaa ihmisiä etsimään parempia mahdollisuuksia muualta, toisinaan se saattaa ajaa nuoria liittymään ääriliikkeisiin”, sanoo Katri Suomi.

”On kaikkien etu, että koulutukseen ja koulutuksen laatuun panostetaan. Koulutus on tärkeää yhteiskunnalliselle kehitykselle ja eriarvoisuuden vähentämiselle.”

Teksti: Noora Jussila