Koulutusasiantuntijat ympäri maailman kokoontuivat Helsinkiin pohtimaan ratkaisuja oppimisen kriisiin

Bente Sandal-Aasen esitteli INEE:n kehittämiä koulutukseen pääsyn minimistandardeja.

Kirkon Ulkomaanapu, Helsingin yliopisto ja Koulutus katastrofeissa -verkosto INEE järjestivät 14.5. ensimmäisen kansainvälisen koulutus katastrofeissa –seminaarin Suomessa. Nimekkäät koulutusasiantuntijat pohtivat Helsingissä ratkaisuja siihen, miten koulutus saataisiin nykyistä paremmin kaikkien ulottuville.

Tästä asiasta ollaan yhtä mieltä: kestävän kehityksen tavoitteet eivät toteudu ilman koulutusta. Entä kuinka hyvin olemme aikataulussa tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä? Kirittävää on. Oma lukunsa ovat katastrofit ja konfliktit, joissa lasten ja nuorten oikeus koulutukseen toteutuu aivan liian harvoin.

UNESCO:n koulutusalan seurantaraportin johtaja Manos Antoninis oli yksi merkittävistä puhujista, joka saapui Helsinkiin pitämään puheenvuoronsa inklusiivisen koulutuksen merkityksestä osana kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Manos Antoninis presented UNESCO's views on inclusive education in Helsinki.

Manos Antoninis jakoi näkemyksensä siitä, miksi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman inklusiivista koulutusta.

”Inklusiivinen koulutus pitäisi nähdä yleisenä lähestymistapana osana kaikkea koulutustyötä. Tarvitsemme ennen kaikkea asennemuutosta, jotta kaikki saadaan tasavertaisesti koulutuksen piiriin. Vain siten voimme taata jokaiselle pääsyn laadukkaaseen koulutukseen”, Antoninis painottaa.

Tällä hetkellä vain kaksi prosenttia alhaisimman tulotason maiden tytöistä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Agenda 2030 tavoitteiden mukaisesti vuonna 2030 meidän tulisi elää maailmassa, jossa kaikki tytöt ja pojat suorittavat toisen asteen koulutuksen.

”Se ei tule olemaan mahdollista, ellei suunta muutu perustavanlaatuisesti”, Antoninis jatkaa. ”Meillä on merkittäviä haasteita mitä tulee esimerkiksi opiskeluympäristöihin. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa joka neljännessä koulussa ei ole kunnollisia käymälöitä, mikä vaikeuttaa erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä”.

Ei puhetta meistä ilman meitä”

Mitä ensinnäkin tarkoitetaan sillä, että koulutuksen tulisi olla inklusiivista?

UNESCO:n määritelmän mukaan ”inkluusio nähdään prosessina, joka ottaa huomioon ja vastaa kaikkien lasten, nuorten ja aikuisten erilaisiin tarpeisiin lisäämällä oppimaan osallistumista, kulttuurillista ja yhteisöllistä osallisuutta sekä vähentää ja poistaa koulutuksessa ja koulutuksesta syrjäytymistä”.

Käytännössä se tarkoittaa, että koulutushankkeita suunniteltaessa ja toteuttaessa pitäisi ottaa huomioon eri ryhmien tarpeet, mukaan lukien esimerkiksi eri kieli- ja ikäryhmien sekä vammaisten lasten ja nuorten tarpeet.

Kynnys ry:n kehityskoordinaattori Tuomas Tuure puhui tilaisuudessa siitä, miten vammaisten ihmisten tarpeet voisi ottaa paremmin huomioon jo koulutushankkeiden suunnitteluvaiheessa.

Peter Hyll-Larsen and Tuomas Tuure discussed inclusive education in Helsinki.

Peter Hyll-Larsen ja Tuomas Tuure.

”Minkään toisen ryhmän kohdalla osallistava lähestymistapa ei ole niin tärkeää, kuin vammaisten henkilöiden kanssa. Jopa Suomen kaltaisissa maissa vammaiset ihmiset osallistuvat yllättävän vähän omaan elämäänsä vaikuttavaan päätöksentekoon. Osallistuminen on kaiken a ja o”, Tuure painottaa.

Tuuren mukaan meidän tulisi ennen kaikkea tunnistaa, että paras osaaminen vammaisten henkilöiden huomioon ottamiseksi tulee heiltä itseltään. Paikalliset vammaiset ihmiset tulisi osallistaa jo suunnitteluvaiheessa niillä alueilla, joilla hanke aiotaan toteuttaa.

Kestävän kehityksen tavoitteilla oikeaan suuntaan

Overseas Development Instituten ohjelmapäällikkö Susan Nicolai nostaa esille olennaisen eron YK:n vuosituhattavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden välillä. Vuosituhattavoitteiden aikana epätasa-arvo lisääntyi, kun taas kestävän kehityksen tavoitteet eroavat jo lähtökohtaisesti vuosituhattavoitteista.

”Vuosituhattavoitteiden aikana saavutettiin merkittävää edistystä mm. koulutukseen pääsyn kohdalla. Silti eniten hyötyivät ne, joilla asiat olivat jo valmiiksi paremmin. Sitä vastoin kestävän kehityksen tavoitteet lähtevät siitä, että ketään ei saa jättää kehityksestä jälkeen”, Nicolai huomauttaa.

Olemme siis menossa oikeaan suuntaan, mutta töitä on yhä tehtävänä, jotta kaikki saadaan kehitykseen mukaan.

Kriisin kääntäminen uhasta mahdollisuudeksi ammatillisen koulutuksen avulla

Kirkon Ulkomaanavun (KUA) kansainvälisen työn johtaja Tomi Järvinen painottaa ammatillisen koulutuksen ja virallisten tutkintojen roolia konfliktialueilla elävien nuorten kanssa tehtävässä työssä.

FCA, University of Helsinki and INEE network organized education in emergencies seminar in Helsinki.

Seminaarin osallistujia ryhmäkeskustelussa.

”Jokaisessa kriisissä on aina myös mahdollisuus. Konfliktialueilla elämä on pelkkää odottamista, mutta ajan voi käyttää myös uuden taidon opettelemiseen tai jopa tutkinnon suorittamiseen, jos mahdollisuuksia on tarjolla”, Järvinen sanoo ja painottaa, että pakolaisasutusalueilla eläville nuorille tulee tarjota relevanttia ammatillista koulutusta.

KUA järjestää viime vuonna perustetun FCA Collegen kautta Ugandan pakolaisasutusalueella opetusta, joka johtaa viralliseen, mm. EU:n sisällä hyväksyttyyn tutkintoon. Järvinen painottaakin, että tarjottavien tutkintojen tulisi mahdollisuuksien mukaan olla virallisesti tunnustettuja, koska ne avaavat ovia myös tulevaisuudessa.

”Saatu koulutus vaikuttaa nuoren elämään ja mahdollisuuksiin niin suuressa määrin, että myös sitä voidaan pitää elintärkeänä osana humanitaarista työtä. On olennaista keskittyä myös laatuun ja koulutuksen tarpeellisuuteen, sen sijaan että keskitytään vain pääsyyn”, Järvinen summaa.

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston johtaja Satu Santala esitteli tilaisuudessa Stepping up Finland’s Global Role in Education –raportin suositukset sille, miten Suomi voisi vastata paremmin maailmanlaajuiseen oppimisen kriisiin.

“Suomella on yksi maailman parhaista koulujärjestelmistä, mutta emme ole vielä täysin keksineet, miten voisimme jakaa asiantuntemustamme myös kansainvälisesti.”

The first Education in emergencies seminar was organized in Paasitorni.

Seminaari järjestettiin Paasitornin historiallisessa miljöössä.

Suomella on paljon koulutukseen liittyvää osaamista niin tutkimuksen, viranomaisten, yritysten kuin kansalaisjärjestökentänkin puolella, mutta sen hyödyntäminen edellyttää tiiviimpää yhteistyötä.

Santala on kuitenkin optimistinen jatkosta.

“Raportti on otettu hyvin vastaan ja aiheeseen on selvästi viime aikoina sitouduttu. Riippuu pitkälti tulevasta hallituksesta, miten paljon meillä tulee olemaan resursseja työn jatkamiseksi tulevaisuudessa”, Santala tiivistää.

 

Teksti: Elina Kostiainen

Katso seminaarin tallenne täällä.

Linkit yksittäisiin puheisiin:

Welcome and introductions, Jouni Hemberg, FCA; Arto Kallioniemi, University of Helsinki; Dean Brooks, INEE

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=941

Introduction to opening roundtable

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=1608

KEYNOTE: Manos Antoninis – ”Why we won’t reach SDG4 without Inclusive Education”

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=1803

KEYNOTE: Susan Nicolai – ”Why we won’t reach SDG4 without Education in Emergencies”

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=2889

EXAMPLE: Bente Sandal-Aasen – ”Using INEE Minimum Standards and tools for connecting EiE and the SDGs”

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=3776

Inclusive education in emergencies – Challenges and solutions

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=4037

KEYNOTE: Kimmo Kosonen – ”Language in Education in Emergencies”

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=4192

EXAMPLE from the field by Barbara Moser-Mercer, InZone Geneva

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=5031

KEYNOTE: Tuomas Tuure – ”Disability in Education in Emergencies”

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=6509

EXAMPLE from the field by Gregory St. Arnold, Jesuit Refugee Services

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=7665

EXAMPLE from the field by Ronit Cohen, Safe the Children

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=8114

KEYNOTE: Tomi Järvinen – ”Youth in Education in Emergencies”

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=9313

EXAMPLE from the field by Sonia Gomez, Norwegian Refugee Council

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=10247

PANEL DISCUSSION: ”Inclusive Education in Education in Emergencies”

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=15663

PRESENTATION of Finland’s Stepping Up report by Satu Santala, Finnish MFA

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=21026

PANEL DISCUSSION: ”Stepping up commitments for inclusive education in emergencies – the role of funders, governments and agencies”

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=21675

CLOSING: Jouni Hemberg, FCA

https://youtu.be/iNBeMkyHFTY?t=25469