Kotouttamisen onnistumisista on puhuttava lisää, arvioi työministeri – ”Joskus on mentävä kauas nähdäkseen lähelle”

Työministeri Jari Lindström vieraili Yhdysvalloissa 14-20.5. tutustuakseen maahanmuuttajien kotouttamisen, uskonnollisten yhteisöjen välisen dialogin ja radikalisaation ennaltaehkäisyn parissa työskenteleviin toimijoihin. Matka oli suunniteltu yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun ja Ulkomaanavun rauhanverkoston kanssa.
Työministeri Jari Lindström vieraili Yhdysvalloissa 14-20.5. tutustuakseen maahanmuuttajien kotouttamisen, uskonnollisten yhteisöjen välisen dialogin ja radikalisaation ennaltaehkäisyn parissa työskenteleviin toimijoihin. Matka oli suunniteltu yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun ja Ulkomaanavun rauhanverkoston kanssa.

Työministeri Jari Lindströmille kotouttamistyö on vastuualue, joka altistaa kovalle kritiikille. Ministeri toivoisi kritiikin sijaan keskustelua ja konkreettisia ratkaisuja siihen, miten entistä useampi työtön saataisiin töihin.

”Kaikki riippuu työllistymisestä”, toteaa työministeri Jari Lindström lauantaiaamuna, viimeisenä matkapäivänä Chicagossa.

Työpaikka on kotoutumisen tärkein kynnys, joka on avain toimeentuloon, yhteisöön ja itsemääräämiskykyyn, Lindström sanoo.

Viikon mittainen matka Yhdysvalloissa on osoittanut konkreettisesti sen, kuinka pakolaisten työllistyminen ja kotoutuminen on monen tekijän summa. Yhdysvallat vastaanotti viime vuonna 85 000 pakolaista ja toisin kuin Suomessa, pakolaisten kotouttaminen on pitkälti järjestö- ja vapaaehtoistoimijoiden käsissä. Yhdeksästä pakolaisten kotouttamisesta vastaavasta kattojärjestöstä kuusi on uskonnollisia.

Kattojärjestöt ohjaavat pakolaiset paikallisjärjestöihin, jotka hakevat uudet asukkaat lentokentältä, kalustavat kodin, auttavat työnhaussa ja kulkevat ensimmäiset työmatkat yhdessä.

Järjestöjen, vapaaehtoisyöntekijöiden, uskonnollisten yhteisöjen sekä yritysten välinen tiivis yhteistyö on taannut sen, että jopa 80 prosenttia Yhdysvaltoihin tulleista pakolaisista työllistyy ensimmäisen kuuden kuukauden maassaolon aikana.

”Yhdysvalloissa pakolaisten saama apu nojaa vahvasti hyväntekeväisyyteen ja valtiolla on pienempi rooli. Tuli apu mitä kautta tahansa, tärkeintä on tarjota mahdollisuuksia, tukea ja auttaa ihmisiä auttamaan itseään”, Lindström sanoo.

Yrityksen perustamisesta syytä tehdä helpompaa

Syyriasta paennut Jamil esittäytyy englannintunnilla. Kieliopinnot ovat RefugeeOne-järjestön keskeisimpiä palveluita. Kieli ei ainoastaan avaa tietä töihin, vaan voimistaa mahdollisuuksia edetä uralla.

Syyriasta paennut Jamil esittäytyy englannintunnilla. Kieliopinnot ovat RefugeeOne-järjestön keskeisimpiä palveluita. Kieli ei ainoastaan avaa tietä töihin, vaan voimistaa mahdollisuuksia edetä uralla.

Vaikka työ löytyy nopeasti, harva pystyy elättämään itsensä täysin. Pakolaisten saama valtionavustus päättyy kahdeksan kuukauden jälkeen, ja moni nojaa vielä vuosia pakolaisjärjestöihin. Lisätukea tarvitaan usein koulutuksessa, terveydenhuollossa ja urapolulla etenemisessä. Alipalkkaus, heikot työehdot ja työmarkkinoiden pirstoutuminen ovat huolia, jotka Lindström nostaa esille, kun hän vertaa Yhdysvaltojen ja Suomen työmarkkinoita ja kotouttamisjärjestelmiä toisiinsa.

Uskonnollisten yhteisöjen, järjestöjen, paikallisyhteisön ja yksityissektorin tiiviin yhteistyön mallista konkreettisen esimerkin tarjoaa Chicagossa toimiva RefugeeOne-järjestö. RefugeeOne on valtiontuella, yksityisillä lahjoituksilla ja vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö, joka auttaa noin 2 500 pakolaista ja maahanmuuttajaa kotoutumaan Yhdysvaltoihin vuosittain. Järjestöllä on noin 50 työntekijää, joista merkittävä osa on itsekin pakolaisia. Työntekijöiden rinnalla RefugeeOnen toimintaa tukee 1 400 vapaaehtoista.

RefugeeOne-järjestön tekemä työ ei pääty pakolaisten asuttamiseen ja käytännöllisistä tarpeista huolehtimiseen. Järjestö tekee tiivistä yhteistyötä yksityissektorin kanssa, minkä ansiosta pakolaisten tie työhön on nopea. Pitkäaikainen työllistyminen vaatii usein 2–3 lyhyempää työpestiä. Avain urapolulla etenemiseen löytyy kielitaidosta.

Illinoisin osavaltion pakolaistyön koordinaattori Ngoan Le saapui monen muun RefugeeOne-järjestön työntekijän tavoin itsekin pakolaisena Yhdysvaltoihin. “Me tiedämme, mitä pakolaisuus on ja mitä kotoutuminen vaatii”, Vietnamista 70-luvulla paennut Le toteaa.

Illinoisin osavaltion pakolaistyön koordinaattori Ngoan Le saapui monen muun RefugeeOne-järjestön työntekijän tavoin itsekin pakolaisena Yhdysvaltoihin. “Me tiedämme, mitä pakolaisuus on ja mitä kotoutuminen vaatii”, Vietnamista 70-luvulla paennut Le toteaa.

Yksityissektorin lisäksi Yhdysvalloissa maahanmuuttajat työllistyvät yritystoimintaan. Itsensä työllistäjien asema on myös asia, johon Lindström tahtoo nähdä muutoksia Suomessa. Yrityksen perustamisesta on syytä tehdä helpompaa ja houkuttelevampaa. Vaikka kyse on kotouttamisesta, Lindström muistuttaa, että kyse ei ole ainoastaan maahanmuuttajien ja pakolaisten tukemisesta.

”Samalla kun ratkaisemme kotouttamiseen liittyviä ongelmia, ratkaisemme työttömyyteen liittyviä ongelmia. Yrityssektorin tahto olla tässä mukana on vahvistunut myös Suomessa”, Lindström sanoo.

”Kaikista vaikeinta on todistaa tämän työn tärkeys kriitikoille – ja kriitikoita riittää.”

Perussuomalaisiin kuuluvalle ministerille kotouttamistyö on aihe, joka on altistanut niin puolueen sisäiselle kuin ulkoiselle paineelle.

Järjestöt keskeisessä roolissa

Työministeri Jari Lindström tapasi Washingtonissa Shoulder to Shouder -kampanjan jäseniä ja tutustui tapohin, joilla uskonnolliset yhteisöt ja järjestöt osallistuvat pakolaisten kotouttamista ja työllistymistä edistävään työhön. Shoulder to Shoulder -kampanja perustettiin vuonna 2010 vastustamaan muslimeihin kohdistuvia viharikoksia ja puolustamaan uskonnollisten yhteisöjen välistä dialogia.

Työministeri Jari Lindström tapasi Washingtonissa Shoulder to Shoulder -kampanjan jäseniä ja tutustui tapohin, joilla uskonnolliset yhteisöt ja järjestöt osallistuvat pakolaisten kotouttamista ja työllistymistä edistävään työhön. Shoulder to Shoulder -kampanja perustettiin vuonna 2010 vastustamaan muslimeihin kohdistuvia viharikoksia ja puolustamaan uskonnollisten yhteisöjen välistä dialogia. Lue lisää tästä.

 

 

 

Työllistymisen lisäksi ministeri muistuttaa, että kotouttaminen on ennen kaikkea luottamuksen rakentamista.

Syksyllä 2016 oikeusministeriön alaisuudessa perustettiin etnisten suhteiden neuvottelukunta, joka kokoontui ensimmäisen kerran Säätytalolla. Tapaamisen tavoite oli edistää yhteistyötä maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen, viranomaisten, poliittisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen välillä.

Nyt tapaamisia on tarkoitus jatkaa ja monipuolistaa. Tärkeintä on asettaa tapaamisille selkeä päämäärä ja keskustella eri osapuolia askarruttavista kysymyksistä vilpittömästi.

”Meidän on vakuutettava keskusteluun osallistuvat teoilla, eikä julistuksilla”, Lindström sanoo.

Lindström nostaa esiin järjestöjen ratkaisevan roolin luottamuksen sillanrakentajina. Järjestöt tuntevat kansallisen kentän toimijat, ajatusjohtajat, aktivistit ja muutosagentit. Samalla järjestöt voivat olla keskeisessä roolissa tunnistamassa eri yhteisöjä painavia konflikteja ja yhteisöjen sisällä piileviä mahdollisuuksia.

Ministeri myös toivoo, että ongelmiin keskittyvän keskustelun sijaan esiin nostettaisiin entistä enemmän onnistumisia. Maahanmuuttajien työllistymisen ongelmat ovat monille selvillä, mutta onnistumisista puhutaan harvoin.

”Joskus on mentävä kauas nähdäkseen lähelle”, Lindström toteaa Yhdysvaltoihin saakka vieneen opintomatkan eduista.

Teksti ja kuvat: Anna Tervahartiala

Työministeri Jari Lindström vieraili Yhdysvalloissa 14-20.5. tutustuakseen maahanmuuttajien kotouttamisen, uskonnollisten yhteisöjen välisen dialogin ja radikalisaation ennaltaehkäisyn parissa työskenteleviin toimijoihin. Matka oli suunniteltu yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun ja Ulkomaanavun rauhanverkoston kanssa.

Lue lisää