Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Parhiala ulkoasianvaliokunnalle: ruokaturvaa ei voi jättää markkinoiden armoille

image

Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala korosti ruoan erityisluonnetta hyödykkeenä puhuessaan eduskunnan ulkoasianvaliokunnalle torstaina. Kehitysmaiden ruokaturva tulisi hahmottaa kokonaisvaltaisena kysymyksenä, joka on riippuvainen politiikan eri osa-alueiden johdonmukaisuudesta.

”Ruoalla ja sen tuotannolla on poikkeuksellisen moninainen merkitys: kyse on paitsi liiketoiminnasta ja keinosta hankkia toimeentulo, myös ihmisten perustarpeista ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Näiden oikeuksien toteutumista ei voi jättää vain markkinoiden varaan. Ruoan merkitys erityislaatuisena hyödykkeenä on tunnustettava ja ruokaturvan rakenteellisia ongelmia korjaamalla on vahvistettava tämä erityisasema myös käytännössä”, totesi Parhiala.

Panostusta kestävän kehityksen kysymyksiin

YK:n ruoka ja maatalousjärjestö FAO varoitti marraskuussa 2010, että kansainvälisen yhteisön tulisi varautua uuteen ruokakriisiin nousussa olevien hintojen vuoksi. Kysymys maailman köyhimmän väestön suojelemisesta ruoan hintaheilahtelujen kielteisiltä vaikutuksilta on siis mitä ajankohtaisin.

”On perusteltua vahvistaa kehitysmaiden paikallista ruoantuotantoa ja suojella sitä epäoikeudenmukaista kilpailua vastaan. Näin voidaan parantaa ruokaturvaa vähentämällä riippuvuutta tuontiruoasta ja vahvistaa maaseudun asukkaiden toimeentulomahdollisuuksia”, Parhiala perustelee.

Suomen panostus kestävän kehityksen kysymyksiin antaa omalta osaltaan mahdollisuuksia etelän maatalouden kehittymiselle ja luo edellytykset hedelmälliseen kumppanuuteen kehitysmaiden kanssa globaalin ruokaturvan vahvistamiseksi.

 ”Panostamalla riittävästi ja oikealla tavalla kehitysmaiden maatalouden tukemiseen Suomi voi yhteistyökumppaniensa kanssa luoda pitkän aikavälin ratkaisuja, joiden avulla taataan mahdollisuudet paikalliseen tuotantoon myös kehitysmaiden tuleville viljelijäsukupolville.”

Kirkon Ulkomaanavun suositukset globaalin ruokaturvan vahvistamiseksi:

1. Maatalous nostetaan kehityspolitiikan keskiöön. Maatalouden ja maaseutukehityksen osuus Suomen kehitysyhteistyöstä nostetaan vaalikauden loppuun mennessä 10 prosenttiin.

2. Eri politiikkalohkojen keskinäinen johdonmukaisuus on kehitysmaiden ruokaturvan edellytys. Suomi voi edistää politiikkojen johdonmukaisuutta muun muassa tukemalla kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa kehitysmaiden mahdollisuuksia suojata omaa ruokatuotantoaan elintarvikkeiden tuonnin säätelyn kautta.

3. Seuraavalla vaalikaudella hallituksen työn tueksi tulee nimittää valtioneuvoston ruokapoliittinen asiantuntija, jonka tehtävänä on edistää eri politiikkalohkojen kuten kehitys,- kauppa- ja maatalouspolitiikan johdonmukaisuutta globaalin ruokaturvan vahvistamiseksi.

4. Seuraava tulevaisuusselonteko tulee laatia globaalista ruokapolitiikasta. Selonteon tavoitteeksi tulee määritellä Suomen tavoitteet sen puolesta, että oikeus riittävään ruokaan toteutuu kehitysmaiden erityistarpeet huomioiden.

Lisätietoja
Pauliina Parhiala, toiminnanjohtaja, puh. 0400 103 280

Kirkon Ulkomaanavun ruokaturvalausunto ulkoasiainvaliokunnalle (PDF)