Kirkon Ulkomaanapu ottaa kantaa turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon

Kirkon Ulkomaanapu on luovuttanut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle lausuntonsa valmisteilla olevasta turvallisuus- ja puoluepoliittisesta selonteosta. Kirkon Ulkomaanavulla on vankka kokemus konfliktialueilla toiminnasta, jälleenrakennuksesta ja pitkän aikavälin kehitysyhteistyöstä. Järjestön työn näkökulmasta tarkasteltuna valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko käsittelee pääosin kiitettävästi turvallisuuden ja kehityksen kysymyksiä. Kirkon Ulkomaanapu haluaa kiinnittää selonteossa huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

Hauraat valtiot ovat aikamme suurimpia kehitys- ja turvallisuushaasteita

Hauraissa valtioissa asuu miljoonia ihmisiä vailla perusoikeuksia. Tämä uhkaa näiden valtioiden kestävää kehitystä ja on riski myös alueelliselle vakaudelle.  Selonteko ei nosta esille tarvetta vahvistaa Suomen linjausta hauraisiin valtioihin, vaikka kysymys on hyvin ajankohtainen kansainvälisessä keskustelussa, myös EU:ssa. Kirkon Ulkomaanavun mukaan Suomen tulee laatia hauraiden maiden tukemisen strategia OECD:n suositusten mukaisesti.

Siviiliväestön suojelua kriisitilanteissa täytyy parantaa

Kirkon Ulkomaanavun mielestä Suomen ja muiden kansainvälisten toimijoiden pitäisi kiinnittää enemmän huomioita siviiliväestön suojeluun konfliktitilanteissa. Viimeaikaiset selkkaukset muun muassa Sri Lankassa, Georgiassa, Lähi-idässä ja Darfurissa ovat esimerkkejä suojelun epäonnistumisesta. Kirkon Ulkomaanavun mukaan Suomen tulisi nostaa siviiliväestön suojelu näkyvälle paikalle EU:n, YK:n ja kansainvälisten oikeusistuimien työssä.

Kriisinhallinnan tulee olla laajapohjaista, osallistavaa ja johdonmukaista

Suomen tulisi edistää laajasti ymmärretyn kriisinhallinnan johdonmukaisuutta niin kotimassa kuin EU:n tasolla. Suomella on hyvä maine kriisinhallinnan johdonmukaisuuden edistäjänä, mutta selonteossa tähän ei kiinnitetä tarpeeksi huomioita. Erityisen tärkeää on naisten tarpeiden huomiointi ja heidän aktiivinen osallistumisensa kriisinhallintaan.

Suomen täytyy aktiivisesti laajentaa ja kehittää kansallista rauhantyön osaamista

Suomella on hyvä maine rauhanturvaamisen ja rauhanvälittämisen suurvaltana, mutta sen menestys kuitenkin lepää enemmän yksilöiden kuin kansakunnan varassa. Rauhanvälityksen saralla Suomella ei ole mekanismeja järjestelmälliseen tietotaidon levitykseen.  Yhteistyö eri ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen välillä on toimivaa humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön hankkeissa, mutta rauhan ja vakauden edistämisen osalta voitaisiin vielä tehdä enemmän, sillä useilla kansalaisjärjestöillä on halua osallistua aktiivisemmin rauhantyöhön. Kirkon Ulkomaanapu suosittelee, että Suomi kehittää ja laajentaa aktiivisesti rauhantyön osaamista kotimaassa perustamalla kansallinen rauhanvälityksen koulutusohjelma.

Rypäleaseet ovat uhka siviiliväestölle ja kestävälle kehitykselle

Suomen jättäytyminen Oslon rypäleasesopimuksen ulkopuolelle joulukuussa 2008 oli virhe. Kirkon Ulkomaanavun kokemukset kriisialueilta osoittavat että rypäleaseiden siviiliväestölle aiheuttamat haitat jatkuvat pitkään konfliktin päättymisen jälkeen. Rypäleaseiden käyttö johtaa lähes poikkeuksetta humanitaarisen oikeuden määräysten loukkauksiin. Suomen tulee allekirjoittaa Oslon rypäleasesopimus ensitilassa. 

Lue kannanotto kokonaisuudessaan

 
Lisätietoja

Rauhantyön asiantuntija Jussi Ojala, 050-352 6536, jussi.ojala@kirkonulkomaanapu.fi