Kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua kanavoitava turvapaikanhakijoiden lähtöalueille

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n toimeenpaneva komitea kokoontuu täksi viikoksi pohtimaan ratkaisuja maailman pakolaistilanteen helpottamiseen. Ulkomaanapu näkee, että pakolaiskriisin ratkaisemiseksi on tunnistettava pakolaisuuden eri syyt, yhdistettävä ennakkoluulottomasti kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua sekä arvioida monia pakolaispoliittisia ratkaisuja uudestaan. Ulkomaanapua edustaa UNHCR:n kokouksessa humanitaarisen avun asiantuntija Johanna Tervo.

Maailmassa on tällä hetkellä yli 60 miljoonaa pakolaista, enemmän kuin koskaan. Lisäksi Välimeren yli on tullut Eurooppaan tänä vuonna yli puoli miljoonaa pakolaista. Tilanteen ratkaiseminen vaatii sitoutumista pitkäjänteiseen työhön.

Pakolaisuuden monet syyt

Ensimmäiseksi on olennaista puuttua pakolaisuuden perimmäisiin syihin. Syyrian kriisissä pakolaisuudelle on kahdenlaisia juurisyitä. Ensimmäinen syy on itse sisällissota, jonka vuoksi ihmiset pakenevat Syyrian naapurimaihin kuten Jordaniaan ja Libanoniin.

Toiseksi Jordaniassa tai Libanonissa pakolaisten ei ole mahdollista saada työlupaa, jonka avulla he voisivat ansaita toimeentulonsa. Vain harvalla lapsella on mahdollisuus koulutukseen. Lisäksi kansainvälisen avun rahoitusvaje Lähi-idässä on tällä hetkellä 63 prosenttia. Maailman ruokaohjelma WFP on ilmoittanut joutuvansa lopettamaan ruokajakelut. Jos leirillä ei ole ruokaa eikä pakolaisilla mahdollisuutta toimeentuloon tai koulutukseen, pakolaisten on lähdettävä etsimään niitä muualta. Moni joutuu siis Jordaniaan tai Libanoniin päästyään pakenemaan uudelleen.

Pakolaispolitiikan uudelleen arviointi

EU:n ja kanainvälisen yhteisön tulisi rahallisen tuen lisäksi keskustella Syyrian naapurivaltioiden kanssa niiden tiukasta pakolaispolitiikasta. Esimerkiksi Ugandassa pakolaiset saavat asumuksen ja viljelysmaata heti. Heillä on myös oikeus opiskella ja tehdä työtä. Tämän tuloksena Ugandassa ulkopuolisen avun tarve on huomattavasti pienempi kuin Lähi-idässä. Tämä on myös mahdollistanut luonnollisen integraation.

Lisäksi EU:n tulisi huomioida myös pakolaisten omat toiveet, sillä ne kertovat pakolaisuuden juurisyistä. Kun pakolaisilta kysytään heidän avuntarpeestaan, useimpien ensisijainen toive on lasten ja nuorten koulutus. Kansainvälinen rahoitus koulutuksen tukemiseksi katastrofitilanteissa ei vastaa lähellekään tuen tarvetta.

Turhat raja-aidat

Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun väliset apua estävät raja-aidat tulisi poistaa. Tulevaisuudessa kehitysyhteistyön pitää alkaa heti kriisin alussa. Pakolaisia ei myöskään pitäisi sijoittaa leireille, joille rakennetaan omat koulut, terveys- ja sosiaalipalvelut, sillä tämä tekee pakolaiset täysin riippuvaisiksi kansainvälisestä avusta.

Yhden maan sisällä kahden erillisen järjestelmän luomiseen sijaan tulisi panostaa olemassa olevan infrastruktuurin kehittämiseen. Näin voidaan kustannustehokkaasti auttaa samanaikaisesti sekä pakolaisia että vastaanottavia yhteisöjä ja madaltaa yhteiselon kynnystä.

Lisätietoja: Johanna Tervo, humanitaarisen avun asiantuntija, +358 40 631 3837
Katri Suomi, vaikuttamistyön päällikkö, +358 40 635 1738