Järjestöt ihmettelevät: Miksi hallitus on hiljaa kotouttamisesta?

Paklolaisia ylittämäsäs unkarin rajaa syyskuussa 2015. Kuva: Fekete Dániel/HIA-Hungary/ACT-allianssi.
Paklolaisia ylittämäsäs unkarin rajaa syyskuussa 2015. Kuva: Fekete Dániel/HIA-Hungary/ACT-allianssi.

Kehysriihessä lisäresurssit kohdistettiin maahanmuuttotoimenpiteisiin ja sisäiseen turvallisuuteen, siis sisäministeriölle ja Supolle. Lisäresurssit tulevat tarpeeseen. Sen sijaan hallitus ei tuonut esiin, millä tavalla arviolta 10 000 oleskeluluvan saaneen onnistunut kotouttaminen järjestetään ja huomioidaan budjetissa.

Suomeen viime vuonna saapuneista turvapaikanhakijoista arviolta 10 000 saa oleskeluluvan. Tulijoiden määrä on kymmenkertainen aiempaan vuoteen verrattuna. Tilanne on uusi suomalaiselle yhteiskunnalle ja erityisesti kunnille.

Oleskeluluvan saaneiden kotouttaminen osaksi yhteiskuntaamme on valtava haaste, mutta ei mahdoton tehtävä. Yhteistyötä tarvitaan niin julkisen hallinnon kuin järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Kotouttaminen ei kuitenkaan voi olla järjestöjen vastuulla, vaan niiden rooli on toimia julkisen hallinnon tukena.

”Hiljaisuus herättää huolen, että sama globaalin vastuun välttely, joka johti kehitysavun leikkauksiin, johtaa myös lyhytnäköisiin ratkaisuihin kotouttamisessa. Tällaisen päätöksen seuraukset olisivat yhteiskunnallemme vakavia ja lisäisivät eriarvoisuutta”, sanoo vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi Kirkon Ulkomaanavusta.

Kuntien ja TE-toimistojen vastuu kotouttamisessa on suuri alkukartoituksista, neuvonnasta ja ohjauksesta koulutuksiin. On tärkeää, että kunnilla on myös resurssit onnistua tässä vaativassa työssä.

Tällä hetkellä oleskeluluvan saaville on osoittaa 3000 kuntapaikkaa. Se tarkoittaa, että vain kolmasosa oleskeluluvan saaneista pääsee asettumaan kodiksi Suomeen ja saa tarvittavan tuen ja tiedon polulleen yhteiskunnan täysipainoisiksi jäseniksi. Valtaosa eli 7000 ihmistä on ilman tätä tukea ja vaarassa syrjäytyä. Luvussa eivät ole mukana tänä vuonna Suomeen saapuvat.

”Epäonnistuneen kotouttamisen inhimillinen hintalappu on suuri sille ihmiselle, joka jää yhteiskunnan ulkopuolelle, mutta sen taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan moninkertaiset”, painottaa toiminnanjohtaja Annu Lehtinen Pakolaisavusta.

”Ennalta ehkäisevä työ on aina moninkertaisesti edullisempaa. Tämä pätee niin kriisien ennalta ehkäisemiseen maailmalla kuin sosiaalisen epätasa-arvon ja syrjäytymisen vaikutusten ehkäisyyn Suomessa.”

Kotouttamisen onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tulijat löytävät paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, oppivat kielen ja toimintatavat uudessa kulttuurissa. Sillä, miten toimimme nyt, on suuri merkitys nyt oleskeluluvan saaneiden, mutta vielä toisen ja kolmannenkin polven maahanmuuttajien osallisuuteen yhteiskunnassa.

Kannanotossa ovat mukana Kirkon Ulkomaanapu, Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Pelastaa Lapset ja Suomen somalialaisten liitto.

Lisätietoja:

Kirkon Ulkomaanapu: rauhantyön koordinaattori Milla Perukangas, p. 040 660 1990
Pakolaisapu: viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta, p. 040 560 0772
Pakolaisneuvonta: toiminnanjohtaja Elina Castren, p. 075 7575 100
Pelastakaa Lapset: vaikuttamistoiminnan asiantuntija Tiina-Maria Levamo, p. 050 570 6360
Suomen somalialaisten liitto: tiedottaja Erja Häkkinen, p. 050 569 6078