Järjestöjen kauppavetoomus Väyryselle

Järjestöjen vetoomus oikeudenmukaisten kauppasääntöjen puolesta keräsi 53 järjestön allekirjoituksen. Kirkon Ulkomaanapu on yksi ministeri Väyryselle 19.2. luovutetun vetoomuksen allekirjoittajista.

– Tavoitteet ovat samoja, mutta keinot ja uudistusten järjestys erilaisia, kuului ulkomaankauppa- ja kehitysministerin vastaus suomalaisjärjestöjen vetoomukseen.

Maailman kauppajärjestö WTO:ssa käydään Dohan kehityskierrosta ja EU:n alueellisten EPA-sopimusten tavoite on vähentää köyhyyttä. Siis teoriassa. 53 suomalaista järjestöä vetosi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyryseen, jotta kehitysmaiden tarpeet otettaisiin huomioon myös todellisuudessa.

Järjestöjen mielestä monissa kauppaneuvottelujen yksityiskohdissa tiedetään, mitä pitäisi tehdä, mutta tahtoa puuttuu. Yksi konkreettinen esimerkki on palvelukauppa. Jos sen halutaan vähentävän köyhyyttä, pitäisi ennen vapauttamista varmistaa, että yrityksillä on velvollisuus tarjota peruspalvelut kaikkein köyhimmillekin. Järjestöjen mielestä tämä edellyttää lainsäädäntöä ja valvontamekanismeja muun muassa työ- ja ympäristöolojen suhteen.

– Useissa kehitysmaissa ulkomaiset investoijat tuovat puhtaampaa tuotantoa ja parempia työoloja. Jotta tämä on mahdollista, täytyy kauppateiden olla auki, ministeri totesi. Hänestä järjestöjen vaatimukset olivat epäloogisia, sillä juuri vapaakauppa toteuttaa niitä tavoitteita, joiden vetoomuksen mukaan pitäisi toteutua ennen vapaakauppaa.

Raskas- ja höyhensarjalainen samassa ringissä

Vetoomusta luovuttamassa ollut Säde Hormio Reilun kaupan puolesta -järjestöstä muistutti ministeriä siitä, että yhtä mieltä ollaan kaupan keskeisestä merkityksestä kehitykselle, mutta nykytilanne vastaa sitä, että samaan rinkiin olisi laitettu raskaan sarjan ja höyhensarjan nyrkkeilijät.

Väyrynen vastasi epäsuhtaa tasoittavan sen, että EU ja Yhdysvallat takaavat kaikkein vähiten kehittyneiden maiden tuotteille vapaan pääsyn markkinoilleen – vaatimatta samaa omille tuotteilleen. Hänen mielestään epätasapainoa pitäisi pikemmin lähteä korjaamaan nousevien kehitysmaiden osalta, esimerkiksi juuri avaamalla markkinat täysin köyhimmille maille.

– Kiina, Intia ja Brasilia käyttävät kauppaneuvotteluissa härskisti hyväkseen kehitysmaa-asemaansa, eivätkä ole välttämättä valmiita tukemaan köyhempiä maita, Väyrynen totesi.

Syventykää tosiasioihin

Vetoomuksessa kauppaneuvottelujen yhdeksi kipukohdaksi on nostettu maatalouskauppaan liittyvät suojamekanismit: kehitysmaiden pitäisi pystyä suojaamaan tuottajiaan, jos tuontiruuan määrä kasvaa tai hinta romahtaa äkillisesti. Aihe on ajankohtainen muun muassa siksi, että EU teki vuoden alussa päätöksen alkaa tukea jälleen maitotuotteiden vientiä. Ilman suojamekanismeja kehitysmaiden tuottajat jäävät nopeasti kakkoseksi halvalle tuontimaidolle.

Kepan Tytti Nahi muistutti, että EU:n alueellisissa EPA-neuvotteluissa Afrikan, Tyynenmeren ja Karibian maiden kanssa suojamekanismi on heikompi kuin WTO-neuvotteluissa.

Ministeri vaati tarkennusta siihen, mitä useiden eri maaryhmien kanssa neuvotelluista EPA-sopimuksista tarkoitetaan. Kuultuaan, että tilanne on sama kaikissa ensivaiheen sopimuksissa, ministeri totesi aiheen käsittelyn olevan edelleen kesken sekä WTO:ssa että EPA-neuvotteluissa.

Ministeri kuunteli muutenkin tarkasti paikalla olleiden järjestöjen edustajien perusteluja oikeudenmukaisen kaupan tarpeellisuudesta, ja osanottajat kiittelivät tilaisuuden jälkeen ministerin perehtyneisyyttä asiaansa. Kauppatyötä tekevät järjestöt voivatkin ottaa evästyksenä ministerin kehotuksen: Syventykää tosiasioihin.

Lähde: Kepan järjestöuutiset (http://www.kepa.fi/uutiset/6915/)