Ihmisoikeuspäivä: Kansalaisjärjestöjen työtä rajoitetaan

Kansalaisjärjestöjen poliittisen vaikuttamistyön tilaa on alettu rajoittaa huomattavasti useissa maissa, todetaan ACT-allianssin raportissa. Järjestöt, jotka tukevat kansalaisia vaatimaan ihmisoikeuksiaan tai nostavat esiin maaoikeuskysymyksiä, ovat kohdanneet häirintää ja toimintansa kriminalisointia. Lauantaina 10. joulukuuta vietetään YK:n ihmisoikeuspäivää, jolloin on kulunut 63 vuotta YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen hyväksymisestä. Oikeus kehitykseen on yksi ihmisoikeus.

Vaikka kansalaisjärjestöjen rooli on kasvanut 1990-luvulta lähtien, on niiden poliittisen toiminnan tilaa alettu rajoittaa huomattavasti monissa maissa ympäri maailman.

-Monet kehitysmaat toivottavat kansalaisjärjestöt tervetulleiksi tuottamaan palveluja eli auttamaan valtiota suoriutumaan sille kuuluvasta roolista. Usein nämä samat valtiot haluaisivat kuitenkin kieltää kansalaisyhteiskunnalta sille kuuluvan toisen keskeisen roolin: yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja poliittisen toiminnan – valtion haastamisen, Kirkon Ulkomaanavun ihmisoikeusasiantuntija Anna Salmivaara kertoo.

Kirkollisten kehitysjärjestöjen katto-organisaatio ACT-allianssi, johon Kirkon Ulkomaanapu kuuluu, on kiinnittänyt tähän huomiota raportissaan ”Shrinking political space of civil society action”. Siinä tilannetta on tutkittu eri puolilla maailmaa kymmenessä maassa, jossa ACTin jäsenjärjestöjen toimintaa on rajoitettu. Esimerkkejä tästä ovat järjestöjen työn kriminalisointi, hankaloittaminen hallinnollisin ja oikeudellisin rajoituksin sekä työntekijöiden häirintä ja pelottelu. Monissa maissa on asetettu erilaisia kansalaisjärjestölakeja, jotka sitovat järjestöjen kädet ja saattavat esimerkiksi estää niitä vastaanottamasta tukea ulkomailta.

Kirkon Ulkomaanavun kohdemaista esimerkiksi Kambodzhassa on nyt käsittelyssä kansalaisyhteiskunnan toimintaa mahdollisesti voimakkaastikin rajoittava laki, jota ovat kritisoineet kansalaisjärjestöt, YK:n useat erityismekanismit ja EU:n edustajat.

-On ristiriitaista, että näin tapahtuu samanaikaisesti, kun kansainvälisillä foorumeilla poliittiset päättäjät tunnustavat yhä voimakkaammin kansalaisyhteiskunnan merkityksen kehityksen tuloksellisuuden ja kehitysyhteistyön laadun varmistajina. Rooli on keskeinen myös kehityksen demokraattisen omistajuuden vuoksi.

Myös esimerkiksi Hondurasissa, missä Kirkon Ulkomaanapu tukee pienviljelijöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, kansalaisjärjestöjen toimintavapaudet ovat kaventuneet dramaattisesti vuoden 2009 vallankaappauksen jälkeen. Valtio on kovin ottein kukistanut mielenosoituksia, ja maassa on raportoitu toimittajien ja ihmisoikeusaktivistien murhia, vallankaappausta vastustavien ja siihen kriittisesti suhtautuvien järjestöjen ja yksilöiden seurantaa sekä heihin kohdistuvia uhkailuja. Erityisesti maaoikeuksia puolustavat järjestöt ovat ahtaalla.

Kaikilla ihmisillä on oikeus osallistua kehitykseen
Oikeus kehitykseen tarkoittaa sitä, että kaikilla ihmisillä on oikeus osallistua vapaalla ja merkityksellisellä tavalla kehityksen prosessiin ja sitä koskevaan päätöksentekoon kansallisella ja paikallisella tasolla. Se tarkoittaa myös sitä, että kehityksen hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti.

Kansalaisyhteiskuntien rooli kehityksessä myönnettiin myös marraskuun lopussa Etelä-Korean Busanissa järjestetyssä neljännessä OECD:n kehityksen huippukokouksessa. Loppuasiakirjassa tunnustettiin kansalaisjärjestöjen keskeinen rooli myös siinä, että ne tukevat ihmisiä vaatimaan oikeuksiaan, ja osallistuvat kehityspolitiikan muovaamiseen ja sen toteutuksen seuraamiseen. Dokumentissa sitouduttiin myös tukemaan suotuisaa toimintaympäristöä kansalaisyhteiskunnalle, jotta maksimoitaisiin kansalaisjärjestöjen panos kehitykseen.

-Tämä sitoumus jäi kuitenkin hyvin abstraktiksi, ja konkreettiset, kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin pohjautuvat sitoumukset puuttuvat. Busanissa sovitun kumppanuusdokumentin käytännön vaikutukset tulevatkin riippumaan seurannasta, joten Suomelta ja muilta Pohjoismailta odotetaan aktiivista roolia, Anna Salmivaara toteaa.

Lisätietoja:
Ihmisoikeusasiantuntija Anna Salmivaara, p. 050 326 4045

Raportti: Shrinking political space of civil society action
Tiedote: Hondurasin ihmisoikeustilanne hälyttävä