Humanitaarisissa katastrofeissa lasten ja nuorten päästävä kouluun nopeammin – kansainvälinen paneeli etsii ratkaisuja Helsingissä UNU-WIDERin konferenssissa

Kirkon Ulkomaanavun työ Keski-Afrikan tasavallassa keskittyy oppimismahdollisuuksien tarjoamiseen ja koulurakenteiden elvyttämiseen. Kuva: Catianne Tijerina.
Kirkon Ulkomaanavun työ Keski-Afrikan tasavallassa keskittyy oppimismahdollisuuksien tarjoamiseen ja koulurakenteiden elvyttämiseen. Kuva: Catianne Tijerina.

”Miljoonien lasten ja nuorten koulunkäynnin keskeytyminen jopa vuosiksi tai vaarantuminen kokonaan katastrofien tai konfliktien takia rikkoo heidän oikeuttaan koulutukseen, ja on myös taloudellisesti kestämätöntä”, toteaa opetusalan erityisasiantuntija Minna Peltola Kirkon Ulkomaanavusta.

Kirkon Ulkomaanapu järjestää Koulutus katastrofeissa -aiheisen paneelikeskustelun UNU-WIDERin Responding to Crises -konferenssissa perjantaina 23. syyskuuta Helsingissä.

Keskustelun puheenjohtajana toimii kansainvälisen Inter-Agency Network for Education in Emergencies (INEE) -verkoston johtaja Dean Brooks. Paneeliin osallistuvat Keski-Afrikan tasavallan opetusministeri Moukadas-Noure Aboubakar, irakilainen turvapaikan hakija ja matematiikan tohtori Rana Abdullah Ahmad sekä opetusalan asiantuntija, erityisopettaja Johanna Kurki.

Paneelin tavoitteena on löytää uusia, innovatiivisia ratkaisuja pakolaislasten ja -nuorten kouluttamiseen sekä keskustella hallitusten ja avustusjärjestöjen yhteistyön kehittämisestä, jotta lasten ja nuorten koulutustarpeeseen kriiseissä pystyttäisiin paremmin vastaamaan.

Vain kaksi prosenttia humanitaarisesta rahoituksesta koulutukseen

Maailman konfliktialueilla elää juuri nyt 63 miljoonaa lasta ja nuorta, jotka eivät käy koulua. Lasten ja nuorten koulunkäynti vaarantuu erityisesti katastrofien ja konfliktien aikana, vaikka juuri silloin lapset ja nuoret tarvitsisivat eniten koulun antamaa rutiinia ja tukea.

Paikallisyhteisöt, vanhemmat, lapset ja nuoret itse priorisoivat kriisin keskellä koulutuksen hyvin korkealle. Silti humanitaarisesta rahoituksesta vain kaksi prosenttia ohjataan koulutukseen. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa ja sitoutumista koulutuksen tukemiseen.

”Olemme Ulkomaanavussa sitä mieltä, että myös kriiseissä koulutuksen tulee olla laadukasta heti alusta alkaen. Tässä suomalaisella koulutusosaamisella on paljon annettavaa, sillä osaava opettaja on tärkein koulutuksen laatuun vaikuttava tekijä”, sanoo Peltola.

Ulkomaanapu kehittää opettajakoulutusta humanitaarisissa kriiseissä muun muassa Keniassa, sekä Kambodžassa ja Eritreassa. Ulkomaanapu on rakentanut ja kunnostanut kouluja mm. Haitissa, Filippiineillä, Nepalissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Etelä-Sudanissa ja Ugandassa, järjestänyt psykososiaalisen tuen koulutusta sekä kehittänyt oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä. Lisää Ulkomaanavun työstä.

Koulutus on lasten ja nuorten oikeus, ja samalla myös edellytys muiden ihmisoikeuksien toteutumiselle.

Toimittajien on mahdollista haastatella kaikkia panelisteja konferenssin yhteydessä 23.–24.9.

Panelistien haastattelupyynnöt ja paneelin lehdistöakkreditoinnit:
Minna Elo, tiedottaja, Kirkon Ulkomaanapu, p. +358 50 330 9747, minna.elo@kirkonulkomaanapu.fi

Lisätietoja
Minna Peltola, opetusalan erityisasiantuntija, Kirkon Ulkomaanapu, p. +358 40 739 5612
UNU-WIDERin Responding To Crises -konferenssi 23.–24.9.2016
#RespondingToCrises

Panelistit

Moukadas-Noure Aboubakar on syntynyt Brazzavillessä 17.3.1958. Hän on soveltavan yhteiskuntatieteen tohtori ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan johtaja Banguin yliopistossa. Hän on työskennellyt konsulttina sekä kirjoittanut useita julkaisuja muun muassa Keski-Afrikan järjestö- ja yhteiskuntarakenteista. Hän oli Keski-Afrikan tasavallan väliaikaisparlamentin jäsen, ja toimii nyt maan opetusministerinä, joka vastaa myös korkeakoulutuksesta ja tieteellisestä tutkimuksesta. Hän on naimisissa ja hänellä on kuusi lasta.

Rana Abdullah Ahmadilla on kymmenen vuoden kokemus matematiikan luennoitsijana ja tutkijana Mosulin yliopistossa Irakissa. Hän on matematiikan tohtori. Lokakuusta 2015 hän on asunut Suomessa turvapaikanhakijana ja tekee vapaaehtoistyötä Biotekniikan instituutissa vierailevana tutkijana. Lisäksi hän on kehittänyt matematiikkasovelluksen pakolaislapsille. Hänen omat lapsensa jäivät Irakin tilanteen vuoksi vaille kunnollista koulutusta ja hänen sydäntään lähellä on auttaa lapsia ja nuoria humanitaarisissa kriiseissä.

Johanna Kurki työskentelee erityisluokanopettajana suomalaisessa peruskoulussa. Hän on Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen valmiusryhmän jäsen ja on työskennellyt Ulkomaanavun humanitaarisissa ohjelmissa Nepalissa, Myanmarissa ja Kreikassa. Kurki on toiminut   kehitysyhteistyöhankkeissa UNICEFilla Itä-Timorissa ja SAWA-naisjärjestössä Tansaniassa. Hän on tehnyt vaikuttamistyötä lasten oikeuksien edistämiseksi UNICEFilla Genevessä ja Suomessa ja toiminut ruohonjuuritason lastensuojelutyössä Child Workers in Nepal (CWIN) – järjestössä.

Paneelin puheenjohtaja Dean Brooks toimii Inter-Agency Network for Education in Emergencies (INEE) -verkoston johtajana. Brooksilla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus kansainvälisestä koulutustyöstä konflikti-, katastrofi- ja kehitysyhteistyöstä. Hän on työskennellyt kansainvälisenä kouluttajana ala-, keski- ja erityisopetuksessa. Viimeiset 15 vuotta Brooks on keskittynyt koulutukseen katastrofeissa Itä- ja Länsi-Afrikassa, Itä-Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä. Hän on työskennellyt muun muassa Norjan Pakolaisavun erityisasiantuntijana ja tukenut sen maaohjelmia Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa, Lähi-idässä ja Länsi-Afrikassa.

Lue lisää