20 000 suomalaista vetosi Vastuuviikolla kehitysmaiden vesihuollon puolesta

Vetoomuksen allekirjoittajat ovat sitä mieltä, että Suomen tulee aktiivisesti puolustaa kehitysmaiden vesihuoltoa, jotta se ei joutuisi kaupan välineeksi. Vetoomuksessa vaaditaan, että Suomen tulee vastustaa EU:ssa kehitysmaiden veden muuttamista voiton tavoittelun välineeksi. Suomen tulisi toimia erityisesti sen puolesta, että vesi poistetaan Maailman kauppajärjestön (WTO) palvelukaupan yleissopimuksen piiristä.

Samalla vedotaan, että Suomi asettaisi vesihuollon tärkeälle sijalle kehitysyhteistyössään ja nostaisi kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Kiviniemi sanoi vastauspuheenvuorossaan, että hallinnossa on valmisteilla vesikysymyksiä kehitysyhteistyössä käsittelevä linjaus. Hän muistutti, että hallitus on sitoutunut kasvattamaan kehitysyhteistyömäärärahoja 0,7 prosenttin BKTL-tasolle vuoteen 2010 mennessä. Hän kuitenkin myönsi, että tavoite on tiukka. Kiviniemen mukaan vahva paine esimerkiksi kansalaisjärjestöjen taholta tuntuu kyllä päätöksiä tehtäessä.

Kiviniemi puolusti varsin vahvasti kansainvälistä kauppapolitiikkaa, Maailman kauppajärjestöä ja palvelujen kauppaa koskevaa GATS-sopimusta.

"Monenvälinen kauppajärjestelmä tarjoaa vapauden käydä kauppaa sääntöjensä ja periaatteittensa puitteissa; vaikka WTO:ssa kauppaa vapautetaan, sitä myös siis tuodaan 'viidakon lakien' ja 'vahvimman oikeuden' piiristä monenkeskisen sääntelyn piiriin. Monenvälinen kauppajärjestelmä takaa, että jäsenmaiden tekemät sitoumukset ovat kaikkien hyödynnettävissä. Ja on hyvä muistaa, että kestävän kehityksen edistäminen on kirjattu WTO:n perustamissopimukseen monenkeskisen kauppajärjestelmän yleistavoitteeksi."

"WTO ei sanele, kuinka jäsenmaiden tulisi hoitaa kauppapolitiikkaansa. Kaikki WTO:n säännöt ovat jäsenmaiden hallitusten välisten neuvottelujen tuloksia, jotka jäsenmaiden parlamentit ratifioivat."

"On syytä muistaa, että palvelukaupan vapauteen sitoutuminen ei ole sama asia kuin palvelukauppaa koskevan sääntelyn purkaminen. Esimerkiksi GATS-sopimus nimenomaisesti tunnustaa jäsenten oikeuden säännellä palveluja. Se edellyttää kuitenkin, että palvelukauppaan kohdistuvia toimenpiteitä tulisi hallinnoida kohtuullisesti, objektiivisesti ja puolueettomasti."

Kiviniemen mukaan EU on pyytänyt muita WTO-maita sitoutumaan markkinoiden avoimuuteen myös ympäristöpalveluissa, kuten vedenjakelussa. Hänen mukaansa maiden hallituksilla säilyy monin paikoin peräänkuulutettu poliittinen liikkumavara omaehtoisen yhteiskunta- ja kehityspolitiikkansa toteuttamiseksi.

"Vedenjakelun osalta EU on korostanut, että pyyntöjen ulkopuolelle jää veden siirto rajan yli maasta toiseen. Myöskään ei pyritä pääsemään käsiksi vesivarojen hallinnoimiseen. Sitoumukset eivät näin ollen vähennä maiden oikeutta säännellä veden hallinnointia ja jakautumista käyttäjien kesken. Myöskään ei heikennetä hallitusten mahdollisuutta valita paras mahdollinen yksityisten toimijoiden osallistumisen muoto, soveltaa kohtuudenmukaista hinnoittelupolitiikkaa ja varmistaa veden riittävyys edullisilla hinnoilla myös köyhille."

Allekirjoituksia vetoomukseen kerättiin listoilla sekä internetissä.

Lokakuussa vietetyn Vastuuviikon teemana oli vesi. Vastuuviikko muistutti, että vesi on kaikille kuuluva ihmisoikeus, ei kauppatavara. Vastuuviikko on Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen ekumeenisen neuvoston yhteinen kansainvälisen vaikuttamistoiminnan viikko. Vastuuviikon yleisteemana oli "Ei kaupan – Inte till salu".

Vesi on ihmisoikeus

Vettä on maapallolla periaatteessa riittävästi kaikille, mutta se ei ole kaikkien ulottuvilla. Nykyisin yli miljardi ihmistä on vailla puhdasta juomavettä ja mikäli nykyinen kehitys jatkuu, kahdenkymmenen vuoden kuluttua kaksi kolmasosaa planeetan väestöstä kärsii veden niukkuudesta.

Vedenpuutetta voi aiheuttaa kuivuus tai veden saastuminen. Joissakin maissa vesi ei ole köyhimpien ulottuvilla, koska vesihuolto on yksityistetty. Yksityistämisen taustalla puolestaan on usein kehitysmaiden velkaantuminen. Maat yksityistävät vesivarojaan saadakseen kansainvälistä luottoa.

Maailman kauppajärjestö WTO:ssa vettä käsitellään palvelukaupan yleissopimuksen GATS:n puitteissa. Euroopan Unioni on GATS-neuvotteluissa pyrkinyt avaamaan kehitysmaiden vesipalveluita kansainväliselle kilpailulle.

Toisin kuin on oletettu, vesihuollon yksityistäminen ei ole parantanut kehitysmaiden vesitilannetta. Siksi on tärkeää, että kehitysmaiden julkisen vesihuollon kehittämistä tuetaan avustusvaroin. (KT 23.11.2005 kh)

Lisätietoja:
projektisihteeri Elina Huhta, Kirkon Ulkomaanapu, p. (09) 180 2373, elina.huhta@evl.fi

Kuvia tilaisuudesta