Tekoja-lehti 4 2018 by Kirkon Ulkomaanapu / Finn Church Aid

2018

IHMISARVON PUOLESTA HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

YRITTÄJÄ

Rana pääsi yrittäjyyskoulutukseen ja perusti oman kaupan HÄTÄAPUA INDONESIAAN JA FILIPPIINEILLE HELPPO TAPA TEHDÄ HYVÄÄ – TÄNÄKIN JOULUNA PUKINKONTTIIN TOISENLAISET LAHJAT

Pääkirjoitus

Töitä tekevät nuoret vakauttavat yhteiskuntaa

ongon sisällissotaa paennut 16-vuotias Pascal oli tiukassa tilanteessa. Hän ja nuoremmat sisarukset olivat jääneet orvoiksi, uusi koti oli löytynyt naapurimaan Ugandan pakolaisasutusalueelta Rwamwanjasta. Pulaa oli kaikesta: ruuasta, vaatteista ja rahasta. Mikä eteen? Pascalen tilanne oli äärimmäinen, mutta ei poikkeuksellinen. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan 64 miljoonaa nuorta on työttömänä ja 145 miljoonaa nuorta työssäkäyvää elää köyhyydessä. Erityisen huolestuttava tilanne on konflikteista kärsivissä ja niistä toipuvissa maissa. Kunnollisten työpaikkojen luominen onkin asiantuntijoiden mukaan yksi tehokkaimmista keinoista torjua uusia konflikteja ja auttaa yhteiskuntia toipumaan kriisien jälkeen. Työpaikkoja on tärkeää luoda etenkin nuorille, jotka ilman koulutusta tai työtä ovat vaarassa pudota yhteiskunnan laitamille tai liittyä jopa aseellisiin ryhmiin. Paitsi että työllä on suuri merkitys yhteiskuntien vakaudelle ja kehittymiselle, se on tärkeää myös ihmisen itsensä ja hänen perheensä hyvinvoinnille. Työllä ruokitaan lapset ja se tarjoaa mielekästä tekemistä. Pascal pääsi muutama vuosi sitten Kirkon Ulkomaanavun tarjoamaan ammattikoulutukseen ja tienaa nyt valmistuttuaan rahat itsensä ja sisarustensa elättämiseen rakennusmiehenä. ”Tuntuu hyvältä, että pärjään ja pystyn auttamaan myös sisaruksiani”, hän sanoi viime joulukuussa, kun tapasimme Rwamwanjassa.

TYÖLLÄ RUOKITAAN LAPSET JA SE TARJOAA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ.

Noora Jussila Viestintäpäällikkö Kirkon Ulkomaanapu

JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

Nro 4 Joulukuu 2018 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Noora Jussila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ulla Kärki TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Katja Hedberg Matilda Katajamäki, Sari Saaristo Reetta Meriläinen ja Jukka Gröndahl.

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon. AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kua.fi

ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Jordanialainen Rana Abu Attaa halusi tehdä jotakin auttaakseen taloudellisissa vaikeuksissa olevaa perhettään. Hän pääsi KUA:n yrittäjyyskoulutukseen ja perusti suklaapuodin. Kuva: Tatu Blomqvist KIRJAPAINO Grano / 11.2018 / 40 000 kpl ISSN 1797-7207

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa. Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja seuraa Kirkon Ulkomaanapua sosiaalisessa mediassa. kirkonulkomaanapu.fi

Tässä ajassa

Kirkon Ulkomaanavun paikallinen yhteistyökumppani jakoi Keski-Sulawesin tuhoalueilla suojamuoveja ja muuta hätäapua.

INDONESIASSA MAA ENSIN JÄRISI, SITTEN MUUTTUI MUTAVELLIKSI – APUA TARVITAAN EDELLEEN Indonesiassa tarvitaan nyt apua jälleenrakennukseen ja psykososiaalista tukea. Filippiineillä suurin tarve on ruokaturva. Voimakas maanjäristys ja tsunami – sekä niitä seuranneet maan liettyminen ja maanvyörymät – tappoivat 2077 ihmistä Indonesiassa Sulawesin saarella 28. syyskuuta. Pahiten tuhoutuneessa Palun kaupungissa kuoli hetkessä 1700 ihmistä. Eloonjääneiden etsinnät raunioista ja mudasta lopetettiin 12. lokakuuta. Indonesian kansallisen hätäaputoimiston mukaan 1075 ihmistä jäi löytämättä. Yli 211 000 ihmistä on edelleen evakuointileireillä tai kodittomana. 68 000 kotia tuhoutui. Tuhoalueilla tautien pelko, ruuan puute ja suru ovat todellisuutta. Kirkon Ulkomaanapu auttoi heti maanjäristyksen jälkeen indonesialaisia

lahjoittamalla 50 000 euroa katastrofirahastostaan. Filippiinien taifuunin avustustyöhön KUA antoi myös heti katastrofirahastosta 50 000 euroa. ”Kiitämme yksityisiä ihmisiä ja seurakuntia työmme tukemisesta Indonesiassa ja Filippiineillä. Apua tullaan tarvitsemaan vielä pitkään molemmissa maissa. Lahjoitusvaroin voimme vielä jatkaa avustustyön tukemista”, Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva sanoo. Keski- ja Länsi-Sulawesin tuhoalueilla KUA:n paikalliset kumppanit ovat antaneet hätäapua. ”Tärkeintä on ollut turvata loukkaantuneille lääkintäapua ja torjua tartuntatauteja, jotka leviävät helposti, kun on puutetta puhtaasta vedestä. Suurimmat tarpeet ensivaiheessa ovat puhtaan veden jakelu, vedenpuhdistus, majoituksen järjestäminen kotinsa menettäneille, käymälöiden raken-

taminen ja suojamuovien, huopien sekä hygieniatarvikkeiden jakaminen”, Alajarva kertoo. Akuutin hätäapuvaiheen jälkeen työ jatkuu psyko-sosiaalisena tukena ja tukena jälleenrakentamisessa. KUA tukee myös yhteisöjen parempaa valmistautumista luonnonkatastrofeihin koulutuksella ja valmiussuunnitelmien tekemisellä. Teksti: Ulla Kärki Kuva: ACT-allianssi/CWS

Juttu ruoka-avusta Filippiineillä sivulla 15.

Lahjoita hätäapua katastrofien uhreille! Lähetä viesti LAHJOITUS numeroon 16499 ja lahjoita 20 euroa.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tässä ajassa

”Suomella olisi enemmän annettavaa pakolaisten ja yleensä kehitysmaiden koulutukseen”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa syyskuussa nostettiin koulutuksen merkitys yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä. Kirkon Ulkomaanapu korosti kokouksessa, että Suomi voisi hyödyntää koulutusosaamistaan enemmän. Vaikka meillä olisi mahdollisuus profiloitua koulutuksen osaajana, toistaiseksi Suomi on loistanut poissaolollaan. “Pakolaisten koulutuksesta keskusteltiin paitsi siihen keskittyvissä kokouksissa, myös monessa muussa tärkeässä tapahtumassa. Edelleen puhuttiin pääasiassa lasten koulutuksesta, mutta nuoriakaan meillä ei ole varaa unohtaa”, sanoo KUA:n vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi. Yleiskokouksen alla järjestettiin YK:n Uskonnot ja kestävä kehitys -työryhmän uskopohjaisen neuvoston ensimmäinen kokous. Työryhmän toisena puheenjohtajana toimii KUA:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Kantola.

Myanmarissa ja Bangladeshin pakolaisleireillä työskentelevät avustusjärjestöt ovat erittäin huolestuneita Bangladeshin ja Myanmarin hallitusten ilmoittamasta suunnitelmasta aloittaa rohingya-pakolaisten palautus. Järjestöt vaativat 9.11. julkaistussa kannanotossaan, että pakolaisten paluu tapahtuu turvallisesti ja vapaaehtoisesti, ihmisoikeuksia kunnioittaen. YK:n mukaan tilanne Myanmarissa ei ole sovelias palautuksille.

30 4

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tine Sletting Jakobsen

AVUSTUSJÄRJESTÖT HUOLISSAAN SUUNNITELMISTA ALOITTAA ROHINGYA-PAKOLAISTEN PALAUTUS MYANMARIIN

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on työskennellyt Bangladeshissa rohingya-pakolaisten leirillä tämän vuoden alkupuolelta lähtien kouluttaen naisia ja tyttöjä.

miljoonaa työpaikkaa tarvittaisiin vuosittain lisää, jotta työpaikkojen määrä vastaisi työikäisten määrän kasvua maailmassa. Työllisyys on tällä vuosituhannella maailmanlaajuisesti noussut. Vuonna 2000 työttömiä oli 6,4 %, viime vuonna 5,6 %. Silti työttömiä on edelleen paljon ja kunnollisia työpaikkoja on vaikeaa löytää.

Lähde: YK:n kestävän kehityksen tavoite 8: Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu

Tatu Blomqvist

PAKOLAISTEN KOULUTUS PUHUTTI YK:N YLEISKOKOUKSESSA NEW YORKISSA

Tässä ajassa

”Sain idean ravintolan perustamisesta Kirkon Ulkomaanavun koulutuksessa”, Savitri Devi Mandal kertoo.

OMA RAVINTOLA TOI ONNEN MANDALIN PERHEESEEN Savitri Devi Mandal toivottaa tervetulleeksi kotiinsa. Istumme pienellä sisäpihalla, jota ympäröivät huoneet. Mandalin sari on upean värikäs. Alueen kulttuurin kuuluvat hopeakorut kertovat naimisissa olevan naisen asemasta. ”Olen nyt todella onnellinen, erityisesti kun teen töitä ravintolassamme”, hän sanoo. Mandal, 39, asuu miehensä, anoppinsa ja neljän lapsensa kanssa Gonarpuran kylässä Mahottarin alueella Nepalin kaakkoisnurkassa eli Terailla. Perheen elämässä on viime vuosien aikana tapahtunut iso käänne parempaan. Gonarpurassa eletään tänään pitkälti samoin kuin on eletty jo satoja vuosia. Kauniit pyöreänurkkaiset talot on tehty saven ja betonin sekoituksesta, niiden katot on tehty oljesta ja kapeille hiekkateille talojen väliin ei mahtuisi ajamaan autolla, mutta eihän täällä kenelläkään autoja ole. Vesi nostetaan kaivosta. Pihoilla on kanoja ja vuohia.

Täällä on kaunista mutta köyhää. Suuri osa Teraita on alikehittynyttä aluetta jopa köyhän Nepalin mittakaavassa.

Kaasupullo ja -liesi Selvästi ylpeänä Mandal raahaa sisältä yhdestä huoneesta näytille yrittäjyystukena saamaansa kaasupullon ja pienen kaasulieden. Niiden avulla hän perusti pikku ravintolan kylän vieressä olevalle torille. Kirkon Ulkomaanavun toimeentuloprojektissa kylän naiset ovat saaneet koulutusta ja tukea maatalouteen ja pienimuotoiseen yritystoimintaan. Tuki on saatu omien toiveiden mukaan, myös esimerkiksi lehmän tai ompelukoneen muodossa. Koulutuksissa opitut taidot ovat tuoneet hyvinvointia ja vähentäneet siirtotyöläisyyttä naapurimaahan Intiaan. Mandal on onnellinen siitä, että hänenkin miehensä on voinut jäädä kotikylään. Pariskunta työskentelee nyt yhdessä.

Unohda myötäjäiset! ”Meillä on kunnolliset vaatteet. Pystymme säästämään rahaa. Lapset ovat koulussa ja meillä on varaa kustantaa koulutarvikkeet ja tukiopetus”, Mandal kertoo. Hän itse on luku- ja kirjoitustaidoton. ”Älä vielä säästä myötäjäisiä varten, vaan pidä tyttäresi koulussa niin pitkään kuin hän haluaa! Hänen ei tarvitse mennä naimisiin vielä pitkään aikaan”, neuvoo KUA:n ohjelmakoordinaattori Arati Rayamajhi, kun Mandal kertoo ainoan huolensa olevan tyttären tulevat myötäjäiset. Laxmi-tytär on 13-vuotias. Mandalin perheen ravintola on auki joka päivä neljästä iltapäivällä iltayhdeksään. ”Aamuisin tunnen kuitenkin oloni virkeäksi, kun minun ei tarvitse enää olla koko ajan huolissani jostakin”, Savitri Devi Mandal sanoo. Teksti: Ulla Kärki Kuva: Veera Pitkänen

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Ibrahim Milhem esittelee vesiviljelmän prototyyppiä. Vesi kiertää viljelmän putkissa joka toinen tunti 15 minuutin ajan kerrallaan. Prototyyppiviljelmä kuluttaa näin vain 40 litraa vettä kuukaudessa.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Teksti: Minna Elo Kuvat: Tatu Blomqvist

PIENI SUKLAAPUOTI, VESIVILJELYÄ JA KUKKIA VIITTOMAKIELELLÄ – yrittäjyyskoulutuksella uusia alkuja Jordaniassa Taimet kasvavat muovisissa mukeissa, jotka on upotettu muoviputkiin. Pumppu kierrättää vettä 15 minuutin ajan kerran kahdessa tunnissa. Tasakatolla kasvaa tomaattia, vesimelonia, kurkkua, paprikaa, mansikkaa ja kukkia. Pressut suojaavat ruukkuja liialta auringolta. Kattopuutarha on Ibrahim Milhemin, 45, rakentama vesiviljelmän prototyyppi Irbidissä, Jordanian kolmanneksi suurimmassa kaupungissa. Kemiaa opiskellut Ibrahim työskenteli aiemmin lannoite- ja sementtiyrityksissä. Hänen jäätyään työttömäksi seitsenlapsisen perheen elämä muuttui ja he menettivät muun muassa talonsa. ”Rakastan kasveja ja puita ja niiden istuttamista”, kertoo Ibrahim. Olohuoneen seinät Ibrahimin veljen talossa, jossa perhe nyt asuu, ovat täynnä maalausta harrastavan Ibrahimin tauluja, joista useimmat esittävät puita ja kasveja. Viljelysten kastelu on kuitenkin kallista, sillä vedestä on Jordaniassa pula. Ibrahim ryhtyi ratkomaan ongelmaa ja löysi netistä tietoa vesiviljelystä. Samoihin aikoihin hän sai kuulla Kirkon Ulkomaan avun (KUA) järjestämästä yrittäjyyskoulutuksesta. Koulutuksen avulla idea omasta yrityksestä tarkentui. Lisäksi hän oppi

markkinointia, josta hänellä ei aiemmin ollut kokemusta. Vesiviljely on Jordaniassa aivan uutta, mutta neuvokas Ibrahim rakensi veljensä talon katolle oman prototyypin, jota hän aikoo nyt lähteä kehittämään ja laajentamaan. Vesiviljely säästää noin 80 prosenttia vettä verrattuna tavanomaiseen viljelyyn. ”En aluksi uskonut sitä, mutta sitten kokeilin ja totta se on”, sanoo Ibrahim, joka opiskelee jatkuvasti lisää ja oppii kokeilemalla. Tavoitteena on luomuvihanneksia tuottava puutarha, jonne asiakkaat ovat tervetulleita itse poimimaan omat vihanneksensa. Suomalainen yrittäjyysvalmennus rohkaisi Jordanian työttömyysaste on yli 18 prosenttia, ja se on vielä huomattavasti paljon korkeampi naisten ja nuorten kohdalla. 9,5 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

miljoonan asukkaan Jordania on ottanut vastaan yli miljoona pakolaista vuoden 2011 jälkeen. Se on Libanonin jälkeen toiseksi eniten väkilukuun nähden. Suurin osa on paossa naapurimaa Syyrian jo kahdeksatta vuotta jatkuvaa sotaa. KUA järjesti vuosina 2017–2018 yhdessä Kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercurian kanssa tiiviitä yrittäjäkoulutuksia pakolaisille ja heikommassa asemassa oleville jordanialaisille. Kahden kuukauden koulutusjakson jälkeen osallistujat saivat mentorointia ja pienen starttirahan. Koulutuksiin osallistui 55 henkilöä ja tähän mennessä he ovat perustaneet yhteensä 49 yritystä, joista osa työllistää jo muitakin. Yrityksen perustaneista yli puolet on naisia ja kymmenen prosenttia vammaisia. Kukkia ja asennekasvatusta Jordanialaiset kuurot ystävykset Asma’a ja Hussam oppivat yrittäjyyskurssilla muun muassa markkinointia, taloussuunnittelua ja asiakaspalvelua. He ovat perustamassa kortteliinsa kukkakauppaa. ”Kehitämme taulutelevision kautta toimivaa sovellusta, jonka avulla voim-

me keskustella asiakkaidemme kanssa, sillä Jordaniassa on todella vähän viittomakielen tulkkeja”, kertoo Asma’a. ”Voimme samalla tehdä asennekasvatusta ja nostaa esiin kuurojen asemaa yhteiskunnassa.” Asma’a ja Hussam ovat molemmat korkeasti koulutettuja. CV:n perusteella molemmat on monesti kutsuttu työhaastatteluun, mutta kuurous on estänyt työpaikan saannin. Kaupunginosan ensimmäinen kukkakauppa on jo kauniiksi sisustettu muutaman viikon kuluttua koittavia avajaisia varten. Vain tuoreet kukat on haettava tukusta. Harrastuksesta tuli elinkeino Jordanialaista Rana Abu Attaa, 23, harmittaa, vaikka emme sitä hymyn ja naurun seasta ilman tulkkia olisi huomanneet. Aikatauluhaasteiden vuoksi olemme tulleet tapaamaan häntä päivää aiemmin kuin alun perin sovittiin, eikä hän ole ehtinyt täyttää vitriinin hyllyjä taidokkaimmilla suklaillaan. Hyllyt, ja kohta myös vatsamme, ovat silti täynnä herkullisia jälkiruokia ja makeisia, joita lastataan eteemme maistettaviksi.

Rana joutui keskeyttämään taloushallinnon opintonsa perheen taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Hän halusi tehdä jotakin auttaakseen perhettään. Rana päätti aloittaa suklaamakeisten valmistuksen. Idean hän sai Facebookissa näkemästään videosta. Siitä heräsi halu oppia enemmän ja hän etsi YouTubesta lisää videoita. Vaikka makeisten valmistus näytti hauskalta, Rana totesi, ettei se aina ole helppoa. Hän jatkoi yrittämistä ja julkaisi itsekin Facebookissa videon tekemistään makeisista. Siitä pidettiin ja hän alkoi saada tilauksia. Rana huomasi ilmoituksen KUA:n järjestämästä yrittäjyyskoulutuksesta, haki kurssille ja tuli valituksi. Nyt Ranalla on kauppa ja yksi työntekijä. Pankkilaina kauppaa varten on äidin nimissä, joka on tukenut tytärtään yrityksen perustamisessa. Suklaan ja jälkiruokien valmistus tapahtuu yhä perheen kotona, ja haaveena onkin laajentaa isompaan liiketilaan, jossa olisi myös iso keittiö. ”Oma liiketila on lisännyt ihmisten luottamusta tuotteisiini. He ajattelevat, että jos minulla on itseluottamusta avata oma kauppa, tuotteiden täytyy olla hy-

Asma’an (oik.) ja Hussamin mielestä yrityksen perustaminen ei ole ollut erityisen vaikeaa. Eniten heitä on mietityttänyt, miten he saavat kuuroina vuorovaikutuksen toimimaan asiakkaiden kanssa. Siihen he ovat kehittämässä avuksi kuvia ja viittomia hyödyntävää sovellusta.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Jordania on yksi maailman kuivimpia maita. Vesipulasta kärsivät niin kaupungit kuin maanviljelyskin.

viä. Tulot ovat kasvaneet kaupan avaamisen jälkeen”, kertoo Rana. Uusi alku uudessa maassa Omar Balkhi haavoittui Syyrian sodassa: kranaatinsirpale vei häneltä jalat. Kahden lapsen isä pakeni perheineen Syyriasta Jordaniaan. Uudessa kotimaassa Omar kamppaili löytääkseen keinon perheensä elättämiseksi. Hän halusi perustaa oman verstaan, mutta ei tiennyt miten. ”Nyt pystyn pyörittämään omaa yritystä ja minulla on sisua mennä eteenpäin. Osaan kehittää työtäni ja hankkia tietoa kilpailijoista. Opin johtamistaitoja ja markkinointia. En ollut aiemmin ymmärtänyt, miten tärkeitä nämä taidot ovat”, kertoo Omar KUA:n koulutuksen jälkeen. Verstaassaan Omar aikoo myydä perinteisisiä syyrialaisia puuhuonekaluja, jotka hän valmistaa itse käsityönä. Yritys tarjoaa myös huonekalujen entisöinti- ja korjauspalveluja. Lainsäädäntö rajoittaa pakolaisten yritystoimintaa Kurssilla olleiden pakolaisten ja jordanialaisten kesken on syntynyt yhteisyrityksiä.

Ibrahim Milhemin tytär Layal auttaa mielellään isäänsä ja seuraa hänen puuhiaan kattopuutarhassa.

”On hyvä rakentaa yritystä jordanialaisen kumppanin kanssa. Valitettavasti ei ole mitään lakia tai virallista paperia, jossa vahvistettaisiin oikeuteni omistaa yritys. Olen jatkuvasti huolissani siitä, että menetän yritykseni”, kertoo yksi hankkeen syyrialaisista yrittäjistä. Hankkeen kokemusten pohjalta Kirkon Ulkomaanapu tekee yhdessä muiden kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa vaikuttamistyötä, jotta Jordaniaan saataisiin selkeät lailliset puitteet

yhteisyrityksille. Näin syyrialaiset voisivat toimia yrittäjinä jordanialaisten kanssa tasaveroisina yhtiökumppaneina ja hyödyttää Jordanian taloutta. Hankkeen rahoitti European Regional Development and Protection Programme for the Middle East (RDPP), jota tukevat Euroopan Unioni, Tšekki, Tanska, Irlanti, Alankomaat, Norja, Sveitsi ja Iso-Britannia.

”Yksi kauneimmista asioista on oman tyttären haaveiden toteutuminen. Olen todella ylpeä hänestä”, sanoo Ranan äiti Amal Fawzi.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

KANNATTAVA SIJOITUS Työ ja toimeentulo ovat avain kestävään rauhaan. Kirkon Ulkomaan apu alkaa vauhdittaa työpaikkojen syntymistä sijoittamalla pieniin ja keskisuuriin yrityksiin köyhissä ja hauraissa maissa. Seuraavan 15 vuoden aikana maailmaan pitäisi luoda yli 600 miljoonaa työpaikkaa, jotta kasvava väestö saisi mahdollisuudet kunnolliseen toimeentuloon, Maailmanpankki arvioi. Kehittyvissä maissa uusien työpaikkojen luominen on avainasemassa taistelussa köyhyyttä ja epätasa-arvoa vastaan. Jopa 70 prosenttia uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Luku kasvaa vielä suuremmaksi, kun mennään kaikista köyhimpiin ja hauraimpiin maihin. Ja vaikka pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on paras potentiaali luoda uusia työpaikkoja, niiden on myös hankalinta saada rahoitusta

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

yritystoimintansa käynnistämiselle ja kehittämiselle. Kirkon Ulkomaanapu (KUA) perusti syyskuussa 2018 uuden sijoitusyhtiön vauhdittaakseen uusien työpaikkojen syntymistä kehittyviin ja hauraisiin maihin. Maailmanpankin alaisen kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n Itä-Afrikan johtajan Michel Botzungin mukaan IFC sijoitti pk-yrityksiin viime vuonna 23 miljardia dollaria. Tästä potista vain alle 5 prosenttia meni kaikista köyhimpien ja hauraimpien maiden pk-yritysten tukemiseen. Esimerkiksi tähän ”markkinarakoon” KUA:n sijoitusyhtiö on tarkoitettu. Työpaikat tuovat verotuloja ja vakautta Tulevaisuuden haasteet ovat niin suuret, ettei perinteinen kehitysyhteistyö yksin enää riitä. Kehityksen tukemiseen ja vauhdittamiseen tarvitaan jatkossa uudenlaisia keinoja ja työkaluja.

Yksi uusista työkaluista on KUA:n sijoitusyhtiö FCA Investments, joka alkaa sijoittaa köyhien ja hauraiden maiden pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. FCA Investmentsin nimi tulee KUA:n englanninkielisen nimen Finn Church Aidin lyhenteestä FCA. ”Sijoitustoiminnalla pystytään luomaan uusia työpaikkoja kehitysmaihin, tukemaan perheiden ja yhteisöjen toimeentuloa sekä kasvattamaan kehitysmaiden saamia verotuloja. Mahdollisuus tehdä työtä ja ansaita toimeentuloa edistää merkittävästi yhteiskunnan vakautta ja kehitystä”, sanoo KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg. Alkuun FCA Investments sijoittaa Suomen ulkoministeriöltä lainaksi saamansa 16 miljoonaa euroa. Ensimmäiset suorat sijoitukset tehdään Ugandassa, sen jälkeen mahdollisesti Somaliassa, Keniassa, Jordaniassa, Nepalissa, Myanmarissa ja Kambodžassa.

Työllä on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja yhteiskuntien vakaudelle. KUA:n ammattikoulusta Rwamwanjasta valmistuneista peräti 95 prosenttia on työllistynyt koulutuksen ansiosta. Daphe Nantesa (keskellä) opiskeli kampaajaksi.

Sijoituksia tehdään yhteiskuntaja ympäristövastuullisiin yrityksiin, jotka luovat työpaikkoja, nostavat matalapalkkatyöntekijöiden tulotasoa ja vähentävät köyhyyttä. KUA on aiemmissa hankkeissaan tukenut etenkin naisyrittäjiä, ja naisten sekä nuorten parempi työllistyminen on myös FCA Investmentsin sijoitustoiminnan keskeisiä tavoitteita. ”Tällä hetkellä on suuri kuilu lupaavien paikallisten yritysten ja rahoituksen välillä. FCA Investmentsiä ja sen kaltaisia sijoitusyhtiöitä tarvitaan kuromaan tätä kuilua umpeen kaikkein köyhimmissä ja hauraimmissa maissa”, IFC:n Botzung sanoi KUA:n ja ulkoministeriön yhteisessä seminaarissa lokakuun alussa. Uusi työkalu KUA:n pakkiin Perinteinen kehitysyhteistyö ei ole katoamassa minnekään, vaan sitä tarvitaan jatkossakin. FCA Investments onkin ta-

vallaan uusi työkalu KUA:n työkalupakkiin – yksi keino ratkoa suuria globaaleja haasteita. Rahoituksen lisäksi FCA Investments tarjoaa pk-yrityksille myös tukea yritystoiminnan kehittämiseen, kuten taloushallinnon ja hallinnon kehittämiseen. Yrityksiä voivat auttaa sekä KUA:n omat asiantuntijat että liiketoiminnan ammattilaiset, jotka haluavat vapaaehtoispohjalta lahjoittaa ammattiosaamistaan. Parhaimmassa tapauksessa FCA Investmentsin työ vaikuttaa myönteisesti tuhansien ihmisten elämään myös kaikista hauraimmissa maissa, jotka ovat tällä hetkellä vaarassa jäädä jälkeen kehityksessä. Teksti: Noora Jussila, Kuva: Fredrik Lerneryd

Sijoituksia tehdään vastuullisiin yrityksiin FCA Investmentsin tavoitteena on tehdä tuottavia sijoituksia yhteiskuntaja ympäristövastuullisiin yrityksiin, jotka luovat ja ylläpitävät kunnollisia työpaikkoja ja/tai mahdollistavat peruspalveluiden ja -hyödykkeiden saatavuuden kohtuuhinnoin KUA:n toimintamaissa. Yrityksiin tehdään niin sanotut due diligence-tarkastukset, joissa kartoitetaan muun muassa yrityksen toimintaan liittyvät riskit ja yritystoiminnan vastuullisuus. KUA:n ja FCA Investmentsin työntekijät ovat läsnä kohdemaissa ja valvovat myös yritysten toimintaa. Sijoitustoiminnan tuotot käytetään toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja laajentamiseen, jotta FCA Investments pystyy tukemaan yhä useampia yrityksiä ja siten työpaikkojen syntymistä sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

PAREMPAA TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA Kongon väkivaltaisuuksia paennut Pascal Nshimiyimana (vas.) valmistui rakennusmieheksi KUA:n ammattikoulusta Rwamwanjassa Ugandassa. Hän on yksi onnekkaista, sillä nuorisotyöttömyys on suuri ongelma pakolaisasutusalueilla. Ammattikoulutuksen ansiosta Pascalilla on sekä tutkinto että työ, jolla hän pystyy elättämään itsensä ja orvoiksi jääneet pikkusisarensa. Kuva: Fredrik Lerneryd Teksti: Noora Jussila

Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

YKSINHUOLTAJAÄIDIN SITKEYS KANTAA HEDELMÄÄ Vuosi sitten viljelykoulutukseen osallistunut Muja Rose kertoi rankasta elämästään kuuden lapsen yksinhuoltajana Yhteisvastuukeräyksen videossa ja jutussa vuoden 2018 alussa. Perhe jätti kaiken taakseen, kun he pakenivat Etelä-Sudanin sotaa Ugandaan. Lapset näkivät nälkää, ja Rose perusti keittiöpuutarhaa Bidibidin pakolaisasutusalueella. Ugandassa 1 184 naista ja miestä sai vuonna 2017 viljely- tai yrittäjyyskoulutuksen. Taidot ovat merkittävästi parantaneet perheiden elämää. Syyskuussa Rose jo pyöritti omaa elintarvikekauppaa ja säästöillään hän on vuokrannut lisää viljelymaata seesamille, okralle, sipuleille, munakoisoille ja tomaateille. Lisäksi hän on ostanut kanoja. Lapset ovat monipuolistuneen ruokavalion ansiosta pysyneet terveinä ja menestyneet hyvin koulussa. ”Nyt elämä on paljon parempaa. Olen niin kiitollinen kaikesta tuesta.” Rose sai Facebook-ryhmien kautta yhteyden sodan takia pitkään kadoksissa olleeseen mieheensä. ”Mieheni saapui tänne ja rakensi meille uuden majan. Perheemme on jälleen koossa”, Rose iloitsee. Teksti: Erik Nyström. Kuva: Tatu Blomqvist

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

2 119

perheen tulot nousivat Somaliassa yli köyhyysrajan KUA:n toimeentulohankkeiden tuella 2017.

8 594

oppilasta Keski-Afrikan tasavallassa sai kouluruokailun KUA:n ja Maailman ruokaohjelman järjestämänä 2017. Englanti ja matematiikka ovat lääkäriksi tai insinööriksi tähtäävän Reda Al Mohammadin lempiaineita.

REDA ROHKAISTUI PUHUMAAN ENGLANTIA

Gulpengin kyläläiset olivat iloisia ja helpottuneita ruoka-avun saavuttua Pinilin alueelle Ilocos Surin maakuntaan Filippiinien pohjoisosaan.

APUA TAIFUUNIN UHREILLE FILIPPIINEILLÄ Filippiinien taifuunista kärsineet perheet saivat ruoka-apua. Ruokapaketti viisihenkiselle perheelle sisältää 20 kiloa riisiä, kilon mung-papuja, puoli kiloa kuivattua kalaa, 8 purkkia sardiineja, litran ruokaöljyä, 2 keksipakettia, puoli kiloa suolaa ja kilon sokeria. Paketista riittää syötävää 10 päivälle. KUA:n paikallinen kumppani on jakanut ruokapaketteja yhteensä 4 500 perheelle. Ennen syyskuista taifuuni Manghutia vasta pieni osa sadosta oli voitu korjata. Voimakas taifuuni tuhosi lähes koko sadon ja tuhoalueilla on nyt ruokapula. 3 000 perhettä sai myös maataloustukena maissin, riisin tai vihannesten siemeniä. Lisäksi 500 perhettä sai hygieniapakkauksen, 250 perhettä tarvikkeet suojan rakentamista varten ja 200 ihmistä neljältä paikkakunnalta sai koulutuksen katastrofivalmiudesta ja riskien vähentämisestä.

Syyrialainen Reda Al Mohammad keskittyy kirjoittamaan englanninvihkoonsa. Redan elämä vaikuttaa päällisin puolin tavallisen 15-vuotiaan pojan elämältä. Vapaa-ajallaan hän pelaa mielellään Xboxilla muun muassa jalkapalloa. Hän on kuitenkin kokenut paljon ikäisekseen. Perheen koti Daraan alueella Syyriassa tuhoutui ja isä haavoittui luodeista. Reda pakeni perheensä kanssa sotaa Jordaniaan, kun hän oli yhdeksänvuotias. Reda opiskelee Kirkon Ulkomaanavun Itä-Ammanin toimintakeskuksen kurssilla englantia. Hän kehuu opettajaa, koska tämä kertaa asioita useamman kerran, jolloin oppii paremmin kuin koulussa. Myös vanhemmat ovat tyytyväisiä opetukseen. ”Nyt Reda todella puhuu englantia”, kertoo isä. KUA järjestää Jordaniassa muun muassa englannin ja IT-taitojen opetusta, kännykänkorjauskursseja sekä tukee lasten ja nuorten hyvinvointia harrastustoiminnan, kuten sirkuskoulun, jalkapallon ja käsityöryhmien avulla. Teksti: Minna Elo. Kuva:Tatu Blomqvist

609

äitiä ja isää osallistui koulujen vanhempainiltoihin keväällä 2018 Kambodžassa, jossa kehitetään opinto-ohjausta sekä kotien ja koulujen yhteistyötä.

Teksti: Ulla Kärki. Kuva: Johanna dela Cruz / NCCP-ACT Alliance TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Niina ja Oskari Hakkarainen suosittelevat Toisenlaisten Lahjojen antamista läheisille: ”Sukulaiset ovat olleet tosi tyytyväisiä.”

TOISENLAINEN LAHJA ON HELPPO TAPA TEHDÄ HYVÄÄ Niina ja Oskari Hakkarainen ovat useana vuonna ilahduttaneet lähisukulaisiaan Toisenlaisilla Lahjoilla. ”Toisenlaiset Lahjat olivat ensimmäisiä aineettomia avustuslahjoja, joista kuulin. Itse en tykkää ihan hirveästi mistään tavarasta, vaan pidän aineettomista lahjoista. Tämä oli erilainen kuin muut aineettomat lahjat, koska Toisenlainen Lahja tulee hyvään tarkoitukseen”, Niina muistelee ensimmäistä kertaa, kun hankki Toisenlaisia Lahjoja. Läheisen muistamisessa Niinalle, 33, ja Oskarille, 35, on tärkeää hyvän mielen tuottaminen toiselle sekä auttamisen ilo. Toisenlaiset Lahjat valikoituivat pariskunnalle myös siksi, että Kirkon Ulkomaanapu on järjestönä tunnettu ja luotettu. Lisäksi lahjojen hankkimisen helppous miellyttävät molempia. Kuluvina vuosina lähisukulaisille on annettu mm. vuohia, kanoja, koulupukuja ja siemeniä. ”Sukulaiset ovat olleet tosi tyytyväisiä. Meillä on sovittu aikuisten kesken,

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

ettei anneta varsinkaan mitään tavaraa. Nämä on todettu tosi kivoiksi lahjoiksi”, Niina sanoo. ”On myös mukavaa, että voi antaa kortin, eikä tarvitse vain sanoa, että olen hankkinut aineettoman lahjan”, Oskari kertoo. Niinan ja Oskarin mielestä lahjaa antaessa on tärkeää miettiä, kuka sen saa. Oskarin vanhemmat pitävät viljelystä ja he ovat saaneet esimerkiksi siemeniä. ”Koska Toisenlaisen Lahjan valikoimissa on paljon erilaisia lahjoja, lahjaa voi kohdistaa saajan mukaan”, Niina ja Oskari sanovat.

Omilla valinnoilla voi vaikuttaa tulevaan Pariskunnalla on 4- ja 6- vuotiaat tyttäret ja Niina kertoo, että vanhemmiksi tulon myötä oma arvomaailma on muuttunut. Auttamisesta on tullut tärkeämpää. Oskari kertoo kokevansa nykyään aiempaa enemmän empatiaa ja sympatiaa.

”Jos omassa lähipiirissä joku tarvitsisi samanlaista apua, meidän apumme menisi hänelle. Nyt kuitenkin voimme auttaa muita kuin lähellä olevia.” Hänen mielestään kehitysmaiden olot eivät lopulta tunnu niin kaukaisilta, vaikkei kaikkea näekään länsimaihin asti. ”Ihmisiä ollaan kuitenkin kaikki. Siksi on helppo samaistua”, Oskari perustelee. Niina ja Oskari ajattelevat jatkuvasti tulevaisuutta ja seuraavat keskusteluja esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja nälänhädästä. ”Mietimme, voimmeko itse vaikuttaa siihen, minkä verran kuormitamme ympäristöä. Toisenlaisten Lahjojen antaminen on aika helppo tapa itse vaikuttaa siihen, että ympäristö kuormittuu vähemmän”, Niina kertoo. Teksti: Kirsti Koivisto Kuva: Hanna Matikainen

Kohtauspaikka

TOISENLAISET LAHJAT TUOVAT JOULUMIELEN

Tuomo Tapanila

Joulu on antamisen ja läheisten muistamisen aikaa. Ilahduta ystävääsi tänä vuonna hyvän tuulen lahjalla, ja autat samalla kehitysmaiden köyhimpiä perheitä ulos köyhyydestä. Myös ympäristö kiittää ja sinä voit itse keskittyä todelliseen joulun tunnelmaan, kun kauppojen ruuhkavirtoihin ei ole tarvetta lähteä. Valitsisitko tänä vuonna lahjaksi Vuohen vai Koulupuvun? Tai kenties viime vuoden hittilahja Stipendi tytölle ilahduttaisi läheistäsi. Koko lahjavalikoiman löydät: toisenlainenlahja.fi • toisenlainenlahja@kirkonulkomaanapu.fi 020 787 1201

Kävelijöitä Oulussa. Ensi vuonna Kävele Naiselle Ammatti kävellään kymmenettä kertaa – tervetuloa tasavuotiskävelyyn!

Kävele Naiselle Ammatti ja Naisten Pankki Open keräsivät 122 000 euroa Yhdeksänteen Kävele Naiselle Ammatti -kävelytapahtumaan osallistui noin kaksi tuhatta kävelijää syyskuussa. Tälläkin kertaa kerättiin iso potti, yli 82 000 euroa. Tapahtuman tulos vastaa yli 2 700 Ammattia. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin Suomessa 53 ja ulkomailla 22 paikkakunnalla. Suomen pohjoisin kävelypaikkakunta oli Utsjoki ja eteläisin Kirkkonummi. Ulkomailla käveltiin mm. Saksan Bochumissa ja Kölnissä ja esimerkiksi Espanjassa, Kreikassa ja Kroatiassa. Myös Suomen laajin hyväntekeväisyysgolfkiertue, tänä vuonna seitsemättä kertaa järjestetty Naisten Pankki Open, keräsi syyskuussa päättyneellä kiertueellaan lähes 40 000 euroa kehitysmaiden naisten hyväksi. Kiertueen tavoitteena oli ylittää viime vuoden tulos ja kiertueen tuotto kasvoikin yli 17 prosentilla. Kiertueelle osallistui 24 osakilpailussa yli 1 200 pelaajaa. Myös Naisten Pankki Open jatkaa ensi kesänä.

MYÖS NÄIN VOIT AUTTAA AUTA VAIVATTOMASTI - RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI Kuukausilahjoittajana voit auttaa kokonaisia perheitä. Moni vanhempi kehitysmaassa pohtii päivittäin, miten turvata lastensa hyvinvointi. Jo 24 eurolla perhe saa 6 kanaa, jolla aloittaa kanojen kasvatus toimeentulon hankkimiseksi perheelle. Liity kuukausilahjoittajaksi nyt osoitteessa: kirkonulkomaanapu.fi/kuukausilahjoitus

PERUSTA VARAINKERUUKAMPANJA HELPOSTI FACEBOOKISSA Nyt voit auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia perheitä kehitysmaissa myös Facebookin kautta. Voit itse määritellä keräyksesi tavoitesumman. Pienelläkin tuella on suuri merkitys. Keräyksellä voit juhlistaa vaikkapa omaa merkkipäivääsi tai muuttunutta elämäntilannettasi. Kutsu kaikki ystäväsi mukaan, näytetään yhteisöllisyyden ja joukon muutosvoima! Perusta varainkeruukampanjasi Facebook- sivuillamme: facebook.com/Ulkomaanapu/

TOTEUTA UNELMIA TESTAMENTILLA Muistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin lahjoituksella voi olla yllättävän suuri merkitys lasten ja nuorten elämään. Testamentin tekeminen ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttilahjoittamisen opas lahjoittajapalvelustamme tai osoitteesta kirkonulkomaanapu.fi/testamentti Lahjoittajapalvelumme on avoinna arkisin klo 9-16. Puh. 020 787 1201 Sähköposti: lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Kohtauspaikka

Opettajat ilman rajoja -verkosto valitsi Amiirah Salleh-Hoddinin vuoden 2018 globaalikasvattajaksi. Singaporelaissyntyistä Hoddinia luonnehditaan siltojen rakentajaksi ja ei-valkoisten kasvatusalan ammattilaisten esille tuojaksi Suomessa.

KESKINÄINEN YMMÄRRYS EI KASVA TUOMITSEMISELLA Vuoden 2018 globaalikasvattajaksi valittu Amiirah Salleh-Hoddin, 31, haluaisi nähdä ympärillään enemmän erilaisuuden hyväksymistä ja kanssaihmisten kunnioitusta. ”Aikana, jolloin ihmiset pysyttelevät omissa kuplissaan ja keskustelu kärjistyy herkästi vastakkainasetteluksi, on entistä tärkeämpää pysähtyä ja kyseenalaistaa omaa ajatteluaan”, Amiirah Salleh-Hoddin pohtii. ”Toisaalta kun miettii, minkälaisia uutisia meille jatkuvasti näytetään, en ole yllättynyt, että ihmiset valitsevat olla lukematta niitä. On helpompaa pysytellä omalla mukavuusalueellaan.” Salleh-Hoddin työskentelee Rauhankasvatusinstituutissa rasismin ja syrjinnän vastaisen työn koulutussuun-

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

nittelijana. Koulutuksissaan hän pyrkii saamaan osallistujat näkemään omia kokemuksiaan kauemmas. ”On tärkeää, että ihmistä ei tuomitse hänen mielipiteistään, vaikka kannustaisikin häntä tarkastelemaan kriittisesti omaa toimintaansa. Ratkaisu ei löydy yksilöä syyttämällä, vaan auttamalla häntä tunnistamaan epätasa-arvoa ylläpitäviä rakenteita ja muuttamaan niitä.” Salleh-Hoddin tietää, millaista on elää vieraassa maassa vähemmistön edustajana. Ennen kuin sosiaalipsykologian maisteriopinnot toivat hänet viisi vuotta sitten Suomeen, Salleh-Hoddin on ehtinyt asua Singaporessa ja Australiassa. ”Ammennan koulutuksiini esimerkkejä eletystä elämästä, se auttaa avaamaan ihmisten silmät. Osallistujat ovat

kertoneet minulle jälkikäteen, että omien olettamuksien haastaminen on voinut olla heille voimakas kokemus.” Palkitsevinta Salleh-Hoddinin mukaan työ on silloin, kun koulutus on saanut aikaan pysyvän muutoksen osallistujan ajattelussa. ”Ihmiset tulevat luokseni joskus kuukausiakin koulutukseni jälkeen kertomaan, miten he ovat muuttaneet omia toimintatapojaan oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Yhä harvempi tyytyy nykyään sivustakatsojan rooliin ja epäoikeudenmukaisuuteen puututaan herkemmin. On motivoivaa huomata, että ihmisten välinen solidaarisuus on lisääntynyt.” Teksti: Elina Kostiainen Kuva: Heli Pekkonen

Kohtauspaikka

IHANAA JOULUNAIKAA!

Kolumni

Edellisen Tekoja-lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Historiallinen Rauha sukupolvien taisteluiden jälkeen. Reilun kaupan tuotepaketin arvonnan voitti Riitta Vehviläinen Helsingistä. Onnea! Äänestä tämän lehden parasta juttua ja osallistu arvontaan viimeistään 23.12. osoitteessa kua.fi/tekoja-lehti tai postitse Kirkon Ulkomaan apu, PL 210, 00131 Helsinki.

Myönteistä kehitystä on liikaa uutisoitavaksi – siksi luulemme, että maailma on toivoton

”RUOKAHÄVIKIN VÄHENTÄMINEN ON ERITTÄIN TÄRKEÄÄ ILMASTOTYÖTÄ” ”Ruokahävikin, kuten kaiken muunkin hukkaan heittämisen vähentäminen on erittäin tärkeää ilmastotyössä”, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka vieraili WeFood-kaupassa pari viikkoa kaupan avautumisen jälkeen. KUA:n uusi hävikkiruokamyymälä WeFood on otettu hyvin vastaan ja ensimmäisinä viikkoina asiakkaita on riittänyt. WeFood-kauppa tähtää ruokahävikin vähentämiseen Suomessa. Se myy lahjoituksena saatuja tuotteita, jotka olisivat muutoin päätyneet roskiin.

Siirryttyäni työelämässä toimittajan paikalta avustusjärjestön tiedottajaksi, entiset kollegani ovat usein kysyneet, mitä eroja on toimittajan ja tiedottajan työssä. Yksi on noussut ylitse muiden. Toimittaja kirjoittaa normaalista poikkeavista asioista, jotka koskettavat ihmisiä. Tiedottaja kertoo työnantajansa saavutuksista. Toimittajaa ja tiedottajaa yhdistää halu kertoa mitä maailmalla tapahtuu, mutta tiedottajan työssä hyvät uutiset ovat säännöllisempiä. Nepalin maanjäristyksessä 2015 kuoli noin 9 000 ihmistä. Katastrofi oli maailman parrasvaloissa. Mutta ketä kiinnostaa, että luonnonkatastrofeissa kuolleiden määrä on maailmanlaajuisesti laskenut alle puoleen sadassa vuodessa? Ainakin avustusjärjestöjä, sillä sen eteen on tehty kovasti töitä. Mielestäni toimittajan logiikassa ei ole vikaa. Syyrian sota on verisin vuosiin ja ilmastonmuutos on todellinen uhka planeetallemme. Huonot uutiset saavat kuitenkin maailman tuntumaan toivottomammalta kuin mitä se todellisuudessa on. Tämän vuoksi edesmenneen ruotsalaisakateemikon Hans Roslingin tuore kirja Faktojen maailma on yksi kuluneen vuoden tärkeimmistä. Kirja osoittaa, että maailmaa voi parantaa ja että se on parantunut huimasti. Rosling kertoo, että äärimmäisessä köyhyydessä asuvien määrä on puolittunut 20 vuodessa. Mutta Roslingin kyselytutkimusten mukaan vain 10 prosenttia ihmisistä tietää köyhyyden vähenemisestä. Länsimaissa valtaosa ihmisistä perustaa käsityksensä faktoihin 1970-luvulta. Bangladeshissa naisella oli vuonna 1972 keskimäärin seitsemän lasta, joiden eliniänodote oli 52 vuotta. Tänään samalla naisella on kaksi lasta, ja heidän odotetaan elävän 73-vuotiaiksi. Maailma ei ole ikinä joko x tai y. Totta on kuitenkin, että jatkuva kehitys parempaan on miljoonien ihmisten osalta vallitseva normaalitila. Erik Nyström Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen vieraili WeFood-kaupassa kauppakeskus REDIssä Helsingissä.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Svenska sidor

Arbetsplatser för unga förebygger konflikter 16-årige Pascal befann sig i en knivig situation efter att han flytt inbördeskriget i Kongo. Han och hans yngre syskon var hemlösa när de flyttade till flyktingbosättningen Rwamwanja i grannlandet Uganda. Det rådde brist på allting: mat, kläder och pengar. Vad ska man ta sig till då? Pascals situation var extrem, men inte ovanlig. Enligt internationella arbetsorganisationen ILO är 64 miljoner unga arbetslösa, och 145 miljoner unga lever i fattigdom trots att de arbetar. Situationen är särskilt oroväckande i länder som lider av konflikter eller återhämtar sig från dem.

Kyrkans Utlandshjälp (KUH) koncentrerar sig på att skapa arbetsplatser särskilt för kvinnor och unga. Vi arbetar där kriser och flyktingskap utgör en utmaning för livet. Att skapa ordentliga arbetsplatser är enligt experter en av de effektivaste metoderna att förebygga konflikter och att återuppbygga samhällen efter krig. Det är speciellt viktigt med jobb åt unga eftersom de utan utbildning eller arbete riskerar marginalisering och ansluter sig i värsta fall till väpnade grupper. Förutom att arbetet har en stor inverkan på samhällets stabilitet och utveckling är det också viktigt för individers och deras familjers välmående.

KOM I JULSTÄMNING MED ANNORLUNDA GÅVOR Till jul är det dags att uppmärksamma sina nära och kära med gåvor. Skänk glädje åt din vän genom en gåva som även hjälper utvecklingsländernas allra fattigaste familjer ur fattigdomen. En gåva av detta slag är dessutom miljövänlig — och ger dig mer tid att njuta av julstämningen utan att behöva ge dig ut i affärernas julrusch. Du kan välja bland gåvor som en Get eller en Skoldräkt, eller lita på fjolårets stora hit: ett Stipendium till en flicka. Hela sortimentet hittar du på: annorlundagava.fi annorlundagava@kyrkansutlandshjalp.fi 020 787 1201

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Arbetet ger mat åt barnen och meningsfull sysselsättning. Pascal började för några år sedan på KUH:s yrkesutbildning, och som utexaminerad byggarbetare räcker hans lön nu till att försörja honom själv och hans syskon. ”Det känns bra att jag klarar mig själv och också kan hjälpa mina syskon”, sa han när vi sågs i Rwamwanja i december i fjol. Noora Jussila Kommunikationschef Kyrkans Utlandshjälp

Finland investerar 16 miljoner euro i småföretag i utvecklingsländer genom Kyrkans Utlandshjälp Det råder skriande brist på anständiga jobb i utvecklingsländerna. Kyrkans Utlandshjälps investeringsbolag reagerar på detta och lanserar ett nytt verktyg för Finlands utvecklingspolitik. Under den inledande fasen ska bolaget FCA Investments Oy investera i affärsverksamhet i Asien och Afrika genom två fonder. Bolaget gör också egna direkta investeringar i företag. ”FCA Investments fördel i förhållande till motsvarande aktörer är att Kyrkans Utlandshjälp har personal på platsen och erfarenheter av att arbeta i de länder där investeringarna görs”, säger Jouni Hemberg, verksamhetsledare för Kyrkans Utlandshjälp. FCA Investments har för avsikt att göra sina första direkta investeringar i Uganda i Östafrika.

Svenska sidor

Ibrahim Milhems takodling är som en liten oas. Vattenodlingen sparar ungefär 80 procent vatten jämfört med traditionell odling.

FINSK FÖRETAGARHANDLEDNING FÅR KREATIVITETEN ATT BLOMSTRA Kyrkans Utlandshjälps företagarutbildning stöder ivriga kursdeltagare att förvandla sin yrkeskunskap till framgångsrika företag i Jordanien där arbetslösheten är hög så väl bland jordanier som flyktingar.

ling på nätet. Samtidigt råkade han höra om Kyrkans Utlandshjälps (KUH) företagarutbildning. Kursen hjälpte honom med idén till ett företag. Målet är en trädgård som producerar ekologiskt odlade grönsaker och välkomnar kunderna att plocka dem Plantorna växer i plastmuggar som sänkts själva. in i plaströr. På det platta taket växer Vattenodling är något helt nytt i tomater, vattenmeloner, gurkor, papriJordanien, men Ibrahim lyckades ändå kor, jordgubbar och blommor. Krukorna bygga en egen prototyp på sin brors tak. täcks av skynken för att de inte ska få för Som bäst fortsätter han utveckla och mycket sol. expandera prototypen. Takträdgården i Irbid, Jordaniens Vattenodlingen sparar cirka 80 protredje största stad, är 45-årige Ibrahim cent vatten jämfört med traditionell Milhems prototyp av en vattenodling. När odling. han blev arbetslös förändrades livet för ”Jag trodde inte på det från början, hans sjubarnsfamilj. men märker nu att det stämmer”, säger Över 18 procent av Jordaniens befolk- Ibrahim som konstant läser in sig på ämning är arbetslösa. Ibrahims familj förlonet och prövar sig fram. rade bland annat sitt hus. Ibrahim har studerat kemi och arbeEn ny början i ett nytt land tade tidigare för företag som tillverkade KUH har i två års tid ordnat företagarutgödsel och cement. bildning för flyktingar och särskilt utsatta ”Jag älskar växter och träd och att jordanier i samarbete med handelsinplantera dem”, berättar Ibrahim. Men be- stitutet Mercuria. Av 55 deltagare har 49 vattningen är dyr eftersom det råder brist framgångsrikt grundat ett företag, och på vatten i Jordanien. en del sysselsätter redan flera människor. Ibrahim började lösa problemet geÖver hälften av företagarna är kvinnor. nom att söka information om vattenodEfter två månaders utbildning får de

utexaminerade företagarna en startpeng och fortsatt handledning. Genom erfarenheterna från projektet försöker KUH i samarbete med andra internationella organisationer tala för en lagstiftning i Jordanien som skapar bättre förutsättningar för jordaniers och flyktingars företag. Över en miljon flyktingar har flytt Syriens inbördeskrig till Jordanien. Tvåbarnsfadern Omar Balkhi förlorade sina ben när han skadades av granatsplitter. Han har kämpat med att försörja sin familj i sitt nya hemland. Omar ville grunda en verkstad för traditionella syriska trämöbler, men visste inte hur han skulle gå till väga. ”Nu kan jag driva mitt eget företag och känner mig självsäker. Jag kan utveckla mitt arbete enligt konkurrensen, leda verksamheten och marknadsföra mig själv”, säger Omar efter KUH:s utbildning. ”Jag hade inte tidigare vetat hur viktiga de här färdigheterna är.” Text: Minna Elo Bild: Tatu Blomqvist

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tekijä Juttusarjassa esitellään Kirkon Ulkomaanavun työntekijöitä eri puolilta maailmaa.

Aziza Maalim työskentelee KUA:n rauhantyön koordinaattorina Pohjois-Keniassa.

AZIZA MAALIM NÄYTTÄÄ ESIMERKILLÄÄN, MITEN TÄRKEITÄ NAISET OVAT RAUHALLE Luottamuksen rakentaminen yhteisöissä ei ole naiselle helppoa, vaikka Aziza Maalimin tausta antaa kaikki edellytykset menestyksekkääseen rauhantyöhön. Rauha on kuin muna. Se on herkkä ja hauras, mutta oikeissa olosuhteissa se antaa elämän. Nämä viisaat sanat lausui edesmennyt Deka Ibrahim, nainen ja rauhantekijä, joka ratkaisi konflikteja Wajirin maakunnassa Keniassa 1990-luvun alussa. Myöhemmin Ibrahimista tuli keskeinen henkilö Koillis-Kenian rauhanprosesseissa. Naisena hän oli myös KUA:n rauhantyön koordinaattorin Aziza Maalimin esikuva. ”Minun kokemukseni on, että naisilla on paljon annettavaa rauhanprosesseissa. Kuitenkin paimentolaisyhteisöissä naisia ei usein päästetä mukaan rauhantyöhön”, Maalim sanoo.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Maalim on kasvanut somalialaisessa paimentolaisyhteisössä KoillisKeniassa. Vaikeat väkivaltaiset konfliktit yhteisöjen sisällä ja välillä syntyivät historiallisesta marginalisoitumisesta, turvattomuudesta ja väkivaltaisesta radikalisoitumisesta. Luottamuksen rakentaminen ei ole naiselle helppoa, vaikka Maalimin tausta, sitoutuminen ja koulutus rauhantyöhön antavat tarvittavat edellytykset toimia. ”Työurani alkuvaiheessa tuin paikallista järjestöä rauhandialogissa, mutta klaani ja uskonnolliset johtajat eivät hyväksyneet minua, koska olin nuori naimaton nainen”, Maalim muistelee. Naisten osallistumista rauhanprosesseihin eivät vastusta vain miehet. ”Kerran haastattelin nuorta naista naisten roolista rauhanprosesseissa. Hän sanoi, mikset kysy näitä kysymyksiä ensin miehiltä, he tietävät parem-

min, he edustavat meitä.” Naisten osallistaminen rauharakentamiseen vaatii Maalimin mukaan kulttuurisen ja uskonnollisen kontekstin syvällistä ymmärrystä, jotta pystyy tunnistamaan kulttuurisesti sopivia tapoja ottaa naiset mukaan. Maalim on suunnitellut keskustelupiirejä Pokot- ja Marakwet-ryhmien naisille Kerio-laaksossa. ”Uskon, että naisilla on laajat mahdollisuudet osallistua ja lunastaa paikkansa rauhanrakentamisessa paikallisella tasolla. Tämä on vaiheittainen prosessi, johon meidän tulisi haluta osallistua”, Maalim sanoo Teksti ja kuva: Erik Nyström

KUVASTIN

Laastari En tarvitse puseroasi. Tarvitsen koneen, jolla ommella itse. En tarvitse lapiota, tarvitsen maan, jota viljellä. En tarvitse laastaria, tarvitsen terveen ruumiin. Lahja, jonka lähetät, osoittaa suuntaa, mutta ei ole päämäärä. Kirja ei opeta meitä lukemaan. Nälkämme ei lähde lautasellisella puuroa. Hyvä omatuntosi ei vihellä poikki epäreilua peliä. Ei haittaa, vaikka kätesi on heikko. Kymmenen kättä on enemmän kuin yksi. Kerää siis joukot. Jaa maan aarteet tasan. Lakkaa silittämästä ja lyö nyrkkisi pöytään. En tarvitse joulupakettia. Anna minulle aihe juhlaan.

Tatu Blomqvist

Kaisa Raittila

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Anna tänä jouluna ® Toisenlainen Lahja

ja muutat perheen elämän kehitysmaassa! 6 kanaa 24€

Vuoh i 30€

Ammatti-30€ koulutus

Tee tilaus: toisenlainenlahja.fi tai 020 787 1201