4
2016
IHMISARVON PUOLESTA
HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
VIHDOIN
Opinto-ohjaajat saapuivat Kambodžaan s.6 HIRMUMYRSKY TOI HAITIIN RUOKAPULAN
s.3
RAUHANTYÖTÄ TARVITAAN MYÖS SUOMESSA
s.10
Pääkirjoitus
Vain viholliset voivat solmia rauhan
Y
hdysvallat valmistautuu tällä hetkellä vallanvaihtoon. Suurvallan yli vuoden kestänyt poikkeuksellisen kärjekäs presidentinvaalikampanjointi repi sekä kansakuntaa että maailmaa. Tämän vastakkainasettelun keskellä rauhantekijöille on valtava kysyntä. Rauhantekijöinä meidän pitää työskennellä jokaisen kanssa. Ihan jokaisen. Myös niiden kanssa, joiden luulemme ajattelevan toisin kuin me. Tämä on ainoa keino palauttaa luottamus toisiin ihmisiin. Kirkon Ulkomaanapu on tottunut tekemään työtä kaikkien kanssa. Jo humanitaarisen avun pääperiaatteet ohjaavat meitä auttamaan kaikkia etniseen taustaan, uskontoon tai kansallisuuteen katsomatta. Tässä hengessä lähestymme rauhanrakennustyössä aina kaikkia konfliktin osapuolia, myös niitä, joita muut pitävät vihollisina. Täysin erimieliset tai toisiaan vastaan taistelleet osapuolet eivät ole läheskään aina valmiita keskustelemaan toistensa kanssa. Tämä on todellisuutta niin Keski-Afrikan tasavallan kaltaisten pitkien konfliktien keskellä kun Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeisessä jännittyneessä tilanteessa. Keskusteluyhteyden rakentaminen Rauhantekijöinä meidän on ainut tie eteenpäin. Samanmielisten keskinäinen dialogi ei riitä ratkaipitää työskennellä suun. jokaisen kanssa. Kestävän rauhan rakentamisessa on olennaista muistaa, että rauha ei ole ainoastaan väkivallan poissaoloa. Pelkkien taistelujen lopettamiseen voidaan joskus jopa pakottaa. Silloin on kuitenkin suuri vaara, että keskenään erimieliset osapuolet jäävät omiin poteroihinsa. Tasa-arvo ei edisty, luokkaerot eivät kavennu eikä lain kunnioittaminen lisäänny. Seuraava konflikti vain odottaa puhkeamistaan. Siksi rauhan tulee olla kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tätä ei voida saavuttaa, ellei kaikkia kuulla. Jos osa väestöstä kokee ulkopuolisuuden tunnetta, yhteiskuntarauha on vaarassa. Maailma tarvitsee tällä hetkellä luottamuksenrakentajia. Luottamuksella toisiimme rakennamme rauhaa. Rauhaa, ystävät, rauhaa. Aaro Rytkönen, Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanverkoston päällikkö
JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki
Nro 4 Joulukuu 2016 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Mikko Koivumaa TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Satu Helin TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Katja Hedberg Matilda Katajamäki, Sari Saaristo Reetta Meriläinen ja Jukka Gröndahl.
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon. AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi
ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Navin Phan, 14, käy Kirkon Ulkomaanavun tukemaa Wattamoenin koulua Kambodžassa. Kuva: Ville Asikainen
KIRJAPAINO Lönnberg / 09.2016 / 41 500 kpl ISSN 1797-7207
Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa. Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa! kirkonulkomaanapu.fi
Tässä ajassa
Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Uluç Baslanti (vas.) oli mukana jakamassa ruokapaketteja Saut-Maturinin alueella Haitissa. Jakelua turvaamaan tarvitaan myös sotilaita, sillä tunnelma usein kiristyy, kun ruokapaketit loppuvat.
HAITIN HÄTÄ KASVAA, APUA TARVITAAN LISÄÄ Haitilaiset pitävät hirmumyrskyn tuhoja pahempina kuin kuuden vuoden takaisen maanjäristyksen. Luonnonvoimat koettelivat jälleen Haitia lokakuun alussa. Hurrikaani Matthew pyyhkäisi maan eteläosan yli järkyttävällä voimalla ja tappoi satoja ihmisiä. Rankkasateet ja noin 55 metriä sekunnissa puhaltaneet tuulet rikkoivat tai vaurioittivat lähes kaiken tiellään, kertoo Uluç Baslanti, Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Haitissa. ”Tuho on aivan käsittämätön. Tulvat pilasivat kaikki viljelykset ja hedelmät. Ruokapulan takia paikalliset kuvailevat tilannetta pahemmaksi kuin vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen”, hän sanoo. Baslanti kuuli muun muassa papusatoaan pelastamaan lähteneistä maanviljelijöitä, joista ainakin 15–20 kuoli. Kesken jäänyt sadonkorjuu verottaa haitilaisia vielä kuukausia. Kaiken kukkuraksi koleratapauksia on rekisteröity jo useita tuhansia. ”Ruoansaanti, terveydenhuolto ja koulutus ovat täysin riippuvaisia kansainvälisistä järjestöistä ja kansalaisjärjestöistä. Ihmisillä ei ollut juuri
mitään ennen myrskyä, ja nyt he menettivät senkin”, Baslanti summaa. ULKOMAANAPU JAKOI marraskuun alkuun mennessä yli 2000 ruokapakkausta. Pakkauksessa on riisiä, ruokaöljyä, papuja sekä suolaa, ja sisältö riittää viiden hengen perheelle viikoksi. Avusta on hyötynyt yli 10 000 ihmistä. Avustuskuljetuksiin on osallistunut myös Diakonie Katastrofenhilfe (DKH), joka on tuonut asukkaille suojia asuntojen paikkaamiseksi sekä hygieniatarvikkeita. Avun tarve todennäköisesti vain kasvaa, arvioi Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntija Sonja Hemberg. Köyhimmillä alueilla haitilaisten vähäisetkin ruokavarastot ehtyvät, ja näkymät ensi vuoden sadolle ovat huonot. Hemberg kävi itse Haitissa lokakuussa. ”Apu menee eniten kärsineille alueille. Koska olemme olleet alusta asti paikan päällä, olemme myös voineet hyödyntää YK:n saattueita ja helikoptereita”, Hemberg sanoo. Myös kouluja on tuhoutunut valtava määrä. YK ja paikallisviranomaiset arvioivat, että 116 000 lasta ei pääse kouluun. Ulkomaanavun 23 koulua ja yksi opettajakeskus selvisivät hirmu-
myrskystä lähes vaurioitta. Maanvyörymä mursi pelkästään Epiphaniessa sijainneen koulun ulkopuolisen muurin. Se saadaan korjattua lähikuukausina. Ulkomaanapu aikoo tukea koulutusta ja antaa psykososiaalista tukea yli tuhannelle ihmiselle ensi vuoden helmikuuhun saakka. OLOSUHTEET OVAT Baslantin mukaan haastavat avustustyöntekijällekin. Samana päivänä hyvin toiminut tie saattaa muuttua käyttökelvottomaksi muutaman tunnin rankkasateen jälkeen. ”Ruoan löytäminen on meillekin vaikeaa. Olen säilyttänyt ruokaa itselleni autossa, kun ei tiedä minne milloinkin jää jumiin”, Baslanti kertoo. Teksti: Erik Nyström Kuva: Thomas Lohnes/DKH
AUTA HURRIKAANIN UHREJA HAITISSA
Lähetä sana LAHJOITUS numeroon 16499 ja lahjoita 20 €.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
3
Tässä ajassa
ÄÄRILIIKKEEN REKRYTOIJA ON USEIN YSTÄVÄ TAI SUKULAINEN Äärijärjestö Boko Haramiin liitytään useimmin perheenjäsenten, ystävien tai naapurien rekrytoimana. Moskeijoiden tai koraanikoulujen kautta värvääminen on harvinaisempaa. Lisäksi naisten rooli Boko Haramissa on suurempi kuin aiemmin on uskottu. Tämä kävi ilmi Ulkomaanavun, Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanverkoston sekä Kansainvälisen dialogin keskuksen (KAICIID) yhdessä tuottamasta tutkimuksesta. Tutkimuksen tulokset julkaistiin YK:n
päämajassa New Yorkissa lokakuussa. Ne saavuttivat laajaa kansainvälistä huomiota. ”On selvää, että äärijärjestön rekrytoijat ovat pystyneet soveltamaan toimintaansa tiukentuneeseen valvontaan sopivaksi. Tämä on otettava huomioon, kun suunnitellaan väkivaltaisen radikalisaation vastaisia toimia”, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja, Ulkomaanavun tutkimusjohtaja Mahdi Abdile.
ULKOMAANAVUN TYÖ SYYRIALAISTEN HYVÄKSI JATKUU
Kirkon Ulkomaanapu oli mukana Save Syria –mielenosoituksessa Helsingissä 24.10.
Kirkon Ulkomaanapu jakaa ruoka-apua ja tukee koulutusta pommitusten piinaamassa Aleppossa ja muilla eniten kärsivillä alueilla Syyriassa. Tänä syksynä media, seurakunnat ja monet yksittäiset ihmiset ovat kiinnostuneet Syyrian tilanteesta. Aleppon kellot -nimisessä liikkeessä yli 300 kirkkoa soitti kellojaan Syyrian sodan uhreille lokakuussa. YK:n päivänä 24.10. tuhannet suomalaiset marssivat Syyrian rauhan puolesta. Samaan aikaan Ulkomaanavun avustustyö Syyriassa on koko ajan jatkunut. Ulkomaanapu toimittaa ruoka-apua kumppaninsa International Orthodox Christian Charitiesin kautta. Ruoka-apu riittää jokaista 20 000 euroa kohden yli 2 000 ihmiselle, ja tarve on käytännössä loputon. Lisäksi Ulkomaanapu tukee lasten ja nuorten koulunkäyntiä Syyrian sisällä. Vuodesta 2015 lähtien koulutustukea on saanut 2000 lasta ja nuorta. Ulkomaanavun Syyria-työtä voi tukea lähettämällä viestin APU10 numeroon 16499 (10€).
Maailman hauraimmat valtiot
*Suomi on listauksen mukaan maailman vakain valtio
4
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Lähde: Fragility State Index 06/2016
ait i .Y hd ys 16 va 5. lla Sa t ks 178 a .S uo m i* 15 9
.H 10
-S ud 3. Ke an ta sk sa i-A va fr lta ika 4. n Su da n 5. Je m en 6. Sy yr ia ...
elä
Et 2.
1.
So
m
ali
a
Ulkomaanavun toimintamaa
Tässä ajassa
RAUHANTYÖN TEKIJÄ USKOO TOISIIN MAHDOLLISUUKSIIN Jos Antti Pentikäinen, 44, voisi ratkaista yhden konfliktin, se olisi Syyrian sota. Hänellä on nyt erityinen mahdollisuus vaikuttaa siihen. Pentikäinen toimii Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanverkoston toiminnanjohtajana New Yorkissa. Kolmen vuoden mittainen pesti on nyt puolivälissä. 1. Toimit rauhanverkoston johtajana
Yhdysvalloissa. Mitä käytännössä teet? Työskentelen YK:n pääkonttorin yhteydessä. Tehtäväni on auttaa YK:ta luomaan sota-alueilla kontakteja heimoihin, uskonnollisiin ryhmiin ja aseellisiin ryhmiin, jotka voivat vaikuttaa konfliktin ratkaisuun. Käytännössä luomme verkostoa alan parhaista toimijoista, jotka tekevät työtä itsenäisesti. Kirkon Ulkomaanapu toimii johtamani verkoston sihteeristönä. Se on mukana suoraan tässä työssä muun muassa Somaliassa ja Keski-Afrikan tasavallassa.
2. Syyriassa ja Irakissa soditaan,
3. Mikä on rauhanrakentamisessa
kaikkein tärkeintä? Rauha syntyy keskusteluissa osapuolten välillä. Ensin pitää saada kaikki keskeiset osapuolet mukaan, sitten on yritettävä ymmärtää konfliktin syitä ja etsittävä yhdessä ratkaisuja niihin. Jos ulkopuoliset valtiot päätyvät käyttämään voimaa sodan eri osapuolia vastaan, ne usein vain sotkevat sota-alueiden asioita entisestään. YK:kin on vaikeuksissa, koska turvallisuusneuvoston jäsenet ovat päätyneet tukemaan esimerkiksi Syyrian sodan osapuolia voimakeinoin. Kun rauhansopimus on tehty, on tehtävä sovinto menneisyyden kanssa ja autettava yhteisöjä ja ihmisiä tervehtymään.
4. Rauhaa rakennetaan yleensä medialta ja ylimääräisiltä korvilta piilossa. Kerro rauhantyöstä jotain sellaista, mitä emme tiedä. Ääriryhmien edustajat ja jopa terroristit haluavat paljon enemmän olla mukana rakentamassa omia maitaan kuin
yleisesti luullaan. Uskon siksi itse toisiin mahdollisuuksiin. Tärkeää ei saa olla vain se, mitä on tehnyt ennen vaan se, mitä on valmis tekemään tulevaisuudessa.
5. Jos voisit ratkaista yhden konfliktin maailmasta, mikä se olisi ja miksi? Syyrian sota. Se mitä ihmisille siellä tapahtuu on kuin kivi rinnassani.
6. Mikä on suurin mieleesi jäänyt
onnistuminen rauhantyössä? Olemme muuttamassa YK:n tapaa tehdä rauhaa. Se on iso asia pienelle järjestölle kaukaisesta Suomesta. Olemme saaneet parempia tuloksia aikaan pienellä rahalla kuin monet isot kansainväliset toimijat. Mutta koskaan rauhassa ei saa olla kysymys omasta kunniasta. Eikä koskaan minkään ulkopuolisen toimijan panos tai uhraus ole niin suuri kuin paikallisten. Antti Pentikäinen on kolmen vuoden mittaisella toimivapaalla Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajan tehtävästä. Toimivapaa kestää kevääseen 2018 asti.
Teksti: Satu Helin Matthias Wevelsiep
Eurooppaan on saapunut yli miljoona pakolaista. Miksi maailma on juuri nyt niin levoton? Elämme todennäköisesti yhtä historian murrosvaihetta. Sodat ajavat ihmisiä liikkeelle, samoin rapautuvat valtiot, joita ei onnistuta saamaan jaloilleen. On traagista, että sodankäyntiin liittyvät säännöt ovat menettäneet merkitystään. Sairaaloiden ja koulujen pommittamisista ei näytä seuraavan mitään. Osa valtioista on
tukenut omien etujensa ajamiseksi ääriliikkeitä, joita kukaan ei näytä hallitsevan.
Antti Pentikäinen puhui väkivaltaisesta radikalisaatiosta National dialogues -tilaisuudessa Helsingin Säätytalolla viime marraskuussa.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
5
Koulun kirjasto on Navin Phanille t채rke채 paikka. Sielt채 h채n saa lainata lukemista.
6
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Teksti: Ulla Kärki Kuvat: Ville Asikainen
HIRMUVALLAN JÄLJET näkyvät yhä Kambodžan kouluissa Opetus on yksitoikkoista ja koulun keskeyttäneiden määrä suuri. Opinto-ohjauksen ansiosta keskeytysten määrä laski selvästi. Niistä tunneista on tullut oppilaiden suosikkeja. Neljätoistavuotias Navin Phan rakastaa lukemista. ”Luen romaaneja ja tarinoita vanhoista ajoista. Erityisesti minua kiinnostaa Kambodžan historia”, hän kertoo. Kambodžalaiset ovat ylpeitä maansa vanhasta historiasta ja erityisesti maailmanperintökohteestaan, 1100-luvulla rakennetusta Angkor Watin temppelialueesta. Maailmalla Kambodža kuitenkin tunnetaan väkivaltaisesta punakhmerien ajasta. Punakhemerien hallinnon aikana 1970-luvulla yli miljoona kambodžalaista kuoli summittaisissa teloituksissa, vankileireillä sekä maahan levinneen nälänhädän takia. Vasta 2000-luvulla entisiä punakhemerjohtajia on saatu oikeuden eteen. KAMBODŽAN KOULUISSA hirmuvallan aika näkyy yhä. Kun punakhmerit ottivat vallan, suuri osa maan koulutetusta väestöstä surmattiin, myös jopa 90 prosenttia opettajista. Hirmuvaltakauden päätyttyä luotiin uusi koulutusjärjestelmä. Se perustui
siihen, että opettaja seuraa tarkasti ennakkoon laadittua opetusmateriaalia. Näin saatiin opetus uudelleen käyntiin, vaikka koulutettu opettajakunta puuttui. Nyt opettajan luennointiin perustuva oppimismalli on auttamatta vanhentunut. Se on kaukana 14-vuotiaan Navinin ikäluokan avautuvasta maailmasta. Monen hänen ikäisensä kotona on televisio. Kaikkia nuoria kuumottaa saada älypuhelin, jolla pääsisi nettiin. Navin unelmoi sairaanhoitajan ammatista, koska haluaa pystyä parantamaan omat vanhempansa, jos he sairastuvat. Hänen äitinsä on käynyt seitsemän ja isä neljä luokkaa koulua. Yhdeksäsluokkalaisena Navin on siis jo koulutetumpi kuin vihannesmyyjinä työskentelevät vanhempansa. Hän toivoo hyvää ammattia ja turvattua elintasoa. Tulevalla aviomiehelläkin saisi mielellään olla koulutusta. NAVIN KÄY Wattamoenin yläkoulua, jota Kirkon Ulkomaanapu tukee. Koulu on nyt opetuskulttuurin muutoksen kynnyksellä. Sen ja vieressä olevan Slorkramin alakoulun opettajat saavat
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
7
lisäkoulutusta Opettajat ilman rajoja -verkoston suomalaisilta opetusalan ammattilaisilta. Oppilaslähtöiset ja osallistavat opetusmenetelmät tulevat tutuiksi. Kouluista toivotaan hyviä esimerkkejä, joista alueen muut koulut voivat pian ottaa mallia. ”Millainen on hyvä opettaja?” kysyn 7- ja 9-luokkalaisilta. ”Sellainen, joka selittää asiat selkeästi ja auttaa, jos oppilas ei ymmärrä. Huono opettaja kirjoittaa vain taululle ja lähtee pois”, sanovat Maland Thoeurn, 12, ja Seik Soeum, 14.
Opettajan keskipalkka on vain 160 euroa kuussa.
”Hyvä opettaja ei myöhästy koulusta ja keskittyy opettamiseen”, Navin Phan sanoo. OPETTAJAT EIVÄT OLE Kambodzassa laiskoja. Mutta opettajan ammattia ei juuri arvosteta eikä se houkuttele nuoria alalle. ”Jos ei pääse muualle opiskelemaan, joutuu opettajaksi”, sanoo Slokramin koulun rehtori Rotha Bo. Arvostuksen puute näkyy myös palkassa. Opettajan keskipalkka on vain 160 euroa kuussa. Aloittava opettaja saattaa tienata paljon tätäkin vähemmän. Siksi köyhyys sanelee opetustyön ehdot. Moni opettaja joutuu tekemään kahta työtä, koska opettajan pienellä palkalla ei perhettä elätetä. Niinpä toisena ammattinaan mopotaksia ajava opettaja jättää oppilaat keskenään, kun puhelin soi, ja asiakas tarvitsee kyytiä. Kauppaa pitävä opettaja viet-
tää illat myymässä, ei seuraavan päivän tunteja suunnittelemassa. KOULU EI KAMBODŽASSA myöskään ole perinteisesti valmistanut nuoria työelämään: koulu keskeytetään usein ennen aikojaan eikä minkäänlaista opinto-ohjausta ole ollut tarjolla. Kirkon Ulkomaanapu on puuttunut molempiin ongelmiin. ”Monet nuoret menevät siihen ammattiin, johon vanhemmat käskevät, koska eivät tiedä muusta. Itse kouluttauduin isoveljeni neuvosta kirjanpitäjäksi, mutta pian ymmärsin, ettei se ollut minua varten. Halusin englanninopettajaksi ja kouluttauduin vielä siihenkin. Näin koulutukseni kesti kauemmin kuin jos olisin heti päässyt unelma-ammattiini”, sanoo Vichet Un. Hän on yksi Kambodžan kaikkien aikojen ensimmäisistä opinto-ohjaajista. Kirkon Ulkomaanapu koulutti yhteistyössä maan opetusminis-
Wattamimin yläkoulun päärakennus. Koulu sijaitsee Sangkerin aluella lähellä Kambodžan toiseksi suurinta kaupunkia Battambangia. Oppilaat eivät ole koulupuvuissa kuten tavallisesti, sillä koululla on siivouspäivä.
8
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Theary Chhoeurn on yksi Ulkomaanavun kouluttamista Kambodžan ensimmäisistä opinto-ohjaajista.
teriön kanssa, Kambodžan kaikkien aikojen ensimmäiset kymmenen opinto-ohjaajaa. Niissä kouluissa, joissa uudet opinto-ohjaajat työskentelivät, koulunsa keskeyttäneiden nuorten määrät laskivat selvästi. Lisäksi oppilaiden suhde koulunkäyntiin ja luottamus omaan tulevaisuuteen paranivat. ULKOMAANAVUN TYÖ on ollut menestys, sillä opinto-ohjaus on nyt sisällytetty maan opetussuunnitelmaan. Ensimmäisistä opinto-ohjaajista koulutetaan parhaillaan opokouluttajia ja ensi vuonna koulutukset alkavat levitä ympäri maata. Koululaiset ovat kertoneet, että opinto-ohjauksen tunneista on tullut heidän lempituntejaan. Niillä keskustellaan, pelataan ja tehdään erilaisia harjoituksia. Tämä eroaa muista tunneista, jotka ovat enimmäkseen opettajan kuuntelua ja taululta jäljentämistä.
Koulupoikia Wattamimin yläkoululla. Koululla on siivouspäivä eivätkä lapset siksi ole koulupuvuissa.
”Nuorilla ei ole helppoa. Kokeissa pärjääminen ja tulevaisuus pelottavat heitä. Meidän kanssamme nuoret voivat puhua. Me kuuntelemme ja rohkaisemme heitä”, kertoo opinto-ohjaaja Theary Chhoeurn. NAVIN ON SIITÄ onnellisessa asemassa, että hänellä on jo oma unelmaammattinsa selvillä. Opinto-ohjauksen ansioista suuntansa voivat löytää myös ne nuoret, jotka yhä etsivät paikkaansa.
LAOS
THAIMAA
KAMBODŽA Battambang
Battambang Phnom Penh
Kirkon Ulkomaanavun koulutustyön teema on ”Oikeus laadukkaaseen koulutukseen”. Työssä painotetaan opettajankoulutuksen kehittämistä, joka on yksi tärkeimmistä keinoista varmistaa opetuksen laadun kehittyminen. Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoiset työskentelevät Ulkomaanavun humanitaarisissa- ja kehitysohjelmissa. Kambodžassa on tällä hetkellä neljä vapaaehtoista koulutuksen asiantuntijaa.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
9
Teksti: Stiven Naatus Kuvitus: Ville Nykänen
Suomessakin tarvitaan rauhantyötä Kirkon Ulkomaanapu on pitkään ponnistellut rauhan rakentamiseksi maailman konfliktialueilla. Kun suomalainen asenneilmapiiri kiristyy, epäluulot kasvavat ja yhteiskunnallinen jakautuminen lisääntyy, Ulkomaanavun rauhantyön kokemuksesta on hyötyä myös Suomessa. Maailman sota-alueilta virtaa jatkuvasti kuvia olohuoneisiin ja kännyköihin. Yleensä kuvat kertovat särkyneestä yhteiskunnasta ja ihmisten kärsimyksestä. Silloin tällöin eteen tulee myös toisenlaisia kuvia. Jossain on päästy sovintoon ja saatu solmittua rauha. Näissä kuvissa esiintyvät usein diplomaatit ja valtioiden tai alueiden johtajat. Rauhan eteen on kuitenkin ponnisteltu hyvin pitkään. Kestävä rauha edellyttää ennen kaikkea paikallisten toimijoiden, kuten naisjärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja nuorten
10
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
mukaan ottamista. Heidän osallistumisensa ei televisiokuvissa näy. Kirkon Ulkomaanapu on osa kansainvälistä Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkostoa. Verkosto ja Ulkomaanapu ovat työskennelleet rauhan eteen erityisesti alueilla, joissa yhteiskunnan rakenteet ovat hauraita. Näillä alueilla tärkeään rooliin nousevat paikalliset yhteistyökumppanit ja järjestöt sekä ihmiset, joilla on vaikutusvaltaa omassa yhteisössään, kuten uskonnolliset johtajat ja perinteiset heimojohtajat. Yhteisöjen, järjestöjen
ja hallinnon yhteistyöllä voidaan saada aikaan kestävää rauhaa. SUOMI ON KUULUNUT yhteiskunnallisesti ja poliittisesti maailman vakaimpiin alueisiin. Valtioiden haurautta mittaavan Fragile States Indexin mukaan Suomi on vuonna 2016 jopa maailman vakain maa. Tähän on monia syitä. Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset erot ovat olleet matalia. Tavallisenkin kaduntallaajan on suhteellisen helppo päästä yhteyteen jopa valtakunnantason päättäjän kanssa.
toimijoita. Siihen tarvitaan erilaisten uskonnollisten yhteisöjen edustajien, kansalaisjärjestökentän toimijoiden, viranomaisten ja aktiivisten vapaaehtoisten hyvää yhteistyötä. Kirkon Ulkomaan apu ja rauhanvälitysverkosto ovat tuomassa Suomeen Shoulder to Shoulder -toimintatapaa. Siinä uskonnolliset yhteisöt rakentavat keskinäistä luottamusta, toimivat yhteistyössä ja osoittavat keskinäistä solidaarisuutta. Toimintamalli on levinnyt erityisesti Yhdysvalloissa, missä terrori-iskujen jälkeisessä epäluulon ilmapiirissä muut uskonnolliset yhteisöt ovat puolustaneet erityisesti muslimiyhteisöjä syrjintää vastaan. Uskontojen välinen yhteistyö käytännössä voi olla esimerkiksi vierailuja muissa yhteisöissä, yhteisiä ruokailuja ja tapahtumia sekä tilojen ja muiden resurssien antamista toisten käyttöön tarpeen vaatiessa. Yhteistyötä voi hyvin tehdä normaalissa seurakuntatyön arjessa: esimerkiksi tukemalla perhekerhojen järjestämistä, tekemällä yhteistyötä etsivän nuorisotyön saralla tai erityistyömuodoissa kuten sairaalasielunhoidossa, vankilatyössä ja oppilaitosyhteistyössä. Kirjoittaja on Shoulder to Shoulder -hankkeen projektikoordinaattori
TULE MUKAAN RAKENTAMAAN RAUHAA Yhteiskunnan polarisaatio, sosiaalisten ja taloudellisten erojen kasvaminen ja asenneilmaston kiristyminen ovat kuitenkin todellisia ilmiöitä myös meillä. Niiden merkitys vaikuttaa koko ajan kasvavan. Parin kolmen viime vuoden aikana pintaan on noussut rasistisia ja jopa väkivaltaisia ääri-ilmiöitä. Epäluulo uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä kohtaan on paikoin lisääntynyt. Kaikki tämä uhkaa yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja väestöryhmien keskinäistä luottamusta; pohjoismaisen yhteiskunnan perinteisiä vahvoja puolia.
Yksi reaktio tilanteeseen on ollut katseen kääntäminen poliitikkojen ja maan turvallisuudesta vastaavien viranomaisten puoleen. Viranomaiset ovatkin hoitaneet omaa osuuttaan, hyvässä yhteistyössä yhteisöjen ja järjestökentän kanssa. Pelkin viranomaistoimin tällaista yhteiskunnallista kysymystä ei kuitenkaan ole mahdollista ratkaista. Tässä kohdassa kotimaan tilanteella on yhteys siihen, mitä tapahtuu maailman konfliktialueilla. Ennakkoluulojen lieventämiseen ja yhteyden rakentamiseen tarvitaan ruohonjuuritason toimintaa ja
Vuonna 2016 Ulkomaanapu kutsuu seurakuntia mukaan uskonnollisten yhteisöjen välisen yhteyden lisäämiseen. Siltaa voi rakentaa esimerkiksi järjestämällä seurakunnassa jouluruokailun, johon kutsutaan paikallisia, muihin uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvia ihmisiä teemalla ”Jouluvieras”. Uskontojen välinen dialogi ja yhteistoiminta ovat uutta ekumeniaa, jonka avulla voimme rakentaa turvallista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Jos haluat tietää lisää, ota yhteyttä: Stiven Naatus +358 406 325 183 tai stiven.naatus@kirkonulkomaanapu.fi
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
11
Jari Kivelä
MINÄ TEIN SEN! Onnistumisen ilo on joka päivä läsnä täällä, Rwamwanjan pakolaisalueen ammattikoulussa Ugandassa. Ensimmäisille Kirkon Ulkomaanavun järjestämille kursseille pääsi 120 nuorta. Monella oli takanaan raskaita kokemuksia, väkivaltaa ja pakolaisleirin toivottomuutta. Tulevaisuus näyttäytyi sysimustana aukkona, johon ei voi vaikuttaa. Siksi täällä ei opita vain kalastamista, kokkausta tai mekaniikkaa. Täällä opitaan uudestaan kyky unelmoida. Sen ansiosta tässä ammattikoulussa moni hymyilee kuten Murefu Immaculate.
Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.
”Olen yhä huolissani siitä, mitä teen sen jälkeen kun ruokaapu loppuu. Ei näytä siltä, että rauha olisi tulossa tähän maahan pian”, eteläsudanilainen Esther Liong sanoo.
Ruoka-apu pelastaa henkiä Etelä-Sudanissa “Olen niin kiitollinen ja onnellinen siitä, että saimme apua tässä epätoivoisessa tilanteessa. Sen ansiosta ihmiset eivät enää kuole nälkään täällä”, sanoo Esther Liong, 60. Hän on yksi niistä 4 600 ihmisestä, joille Kirkon Ulkomaanapu on toimittanut ruoka-apua Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa syyskuun aikana. Apua annettiin niillä alueilla, jotka kärsivät kaikkein pahiten heinäkuussa uudelleen puhjenneista taisteluista. Monien asukkaiden kodit oli ryöstetty tai kokonaan tuhottu. Selvästi suurin osa ruoka-avun saajista oli naisia ja lapsia. Moni heistä ei ollut saanut minkäänlaista apua heinäkuun jälkeen. Esther Liongin poika tapettiin taisteluissa. Nyt hän pitää huolta kolmesta lapsenlapsestaan. “En ole onnellinen vain siksi, että sain ruokaa. Tiedän, että se annettiin anteliaisuudesta ja hyvästä sydämestä. Se tieto tekee minut onnelliseksi.” Teksti: Satu Helin
14
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
18
kuukautta on eletty ilman karjaa varkauksia ja niihin liittyviä tappoj n Pohjois-Keniassa Ulkomaanavu sia Vuo a. iost rauhantyön ans keskenään taistelleet turkana- ja at pokot-heimojen jäsenet kokoontuiv juhlistamaan merkkipaalua yhdessä syyskuun lopussa.
12 000
ihmistä on saanut koulutusta, psykososiaalista tukea tai uusia avun ammattitaitoja Kirkon Ulkomaan tuella Jordaniassa vuoden 2016 aikana. Suurin osa heistä on syyrialaisia pakolaisia.
Ruokapaketteja pakataan Damaskoksessa.
Syyrian ruoanjakelu onnistunut hyvin Yli 35 000 ihmistä on tänä vuonna hyötynyt Kirkon Ulkomaanavun tukemasta koulutuksesta ja ruoka-avusta Syyriassa. Työtä on tehty kumppanijärjestö IOCC:n ja paikallisten toimijoiden kanssa. Ruoka-apua on annettu syyskuusta alkaen. Paketeissa on riisiä, ruokaöljyä, papuja ja monia muita ruokatarvikkeita. Sisältö riittää 4–5 hengelle noin kuukaudeksi, ja suurin osa avusta menee perheille. Ruoka ostetaan Syyrian pääkaupungista Damaskoksesta, koska silloin ruoan laatua ja hintoja pystytään valvomaan. Rekat vievät ruoan muun muassa Aleppoon. Ruoan myyjä on vastuussa ruoan toimittamisesta ja vasta paikalle tulevasta ruoasta maksetaan. Näin maksettu ruoka ei häviä matkalla ja löytää kohteensa. Pääasiassa ihmiset tulevat noutamaan ruoan paikallisen varaston läheiseltä jakelupaikalta. Apua eniten tarvitsevat on arvioitu tarkasti rekisteröintivaiheessa esimerkiksi haastattelujen avulla. Viime vuonna opettajaksi valmistunut Awet Shumendi (edessä selin) opettaa maantietoa tuleville yläkoulun opettajille. Opiskelija eturivissä Zerem Goiton.
Eritrean opettajankouluttajat huomasivat omat mahdollisuutensa
Eritreassa on pulaa pätevistä opettajista. Ala-asteen opettajankoulutus kestää maassa kaksi vuotta. Opettajankouluttajien haasteena on opiskelijoiden motivointi, sillä opettajan ammattia ei ole Eritreassa viime vuosina arvostettu kovin korkealle. Eritrealaiset haluavat tämän muuttuvan. Kirkon Ulkomaanapu on kehittänyt maan opettajakoulutusta yhdessä paikallisten opettajakouluttajien kanssa vuodesta 2015 alkaen. ”Yhteistyön myötä olemme todenneet, että meillä on paljon kehitettävää opettajakoulutuksessamme. Samalla olemme huomanneet, että voimme itse tehdä paljon paikallisin voimin”, sanoo opettajakoulutuslaitoksen dekaani Khalid Idris Eritrean Institute of Technologystä. ”Opetuksen tulisi esimerkiksi olla nykyistä käytännönläheisempää. Opettajien ammattitaitoa on tärkeää kehittää edelleen.”
Teksti: Erik Nyström, kuva: Kirkon Ulkomaanapu/NCA
204
kyläyhteisön jäsentä osallistui Kambodžassa Ulkomaanavun järjestämään tilaisuuteen tyttöjen kouluun pääsemisen tärkeydestä.
Teksti: Minna Elo, kuva: Jukka Gröndahl TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
15
Yksivuotias Esther tarrautuu nuoreen Claris-äitiinsä turvaa etsien. Pienen lapsen maailmassa vain vähän on tarpeen: läheisyys, hoiva ja riittävä ravinto.
ADVENTTIKERÄYS – JOULUN TÄRKEIN LAHJA Vanhemmat kaikkialla haluaisivat pitää lapsistaan hyvää huolta ja toteuttaa lastensa kohtuulliset toiveet. Myös Kongon sotaa Ugandaan paennut nuori äiti Claris Mwamini, 23, haluaisi turvata lastensa tulevaisuuden. Mutta miten käy Esther-vauvan? Kunpa lapsi saisi elämään äitiään paremmat eväät! Kunpa hänen ei tarvitsisi nähdä nälkää ja pelätä sotaa. Kunpa hän saisi oppia lukemaan ja pääsisi kunnolliseen ammattiin.
Kipeä päätös
Sodan aiheuttama ahdistus on vihdoin alkanut jäädä takaalalle. Claris on päässyt Kirkon Ulkomaanavun ammattikoulutukseen. Hänestä tulee leipuri! Valitettavasti koulutuksen vuoksi on tehtävä uhrauksia: Clarisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jättää vanhemmat lapsensa yksin kotiin päiväksi, jotta voi opiskella. Kuusivuotias pitää huolta neljävuotiaasta. Clarisista tuntuu järkyttävän raskaalta jättää lapset kahdestaan, mutta saadakseen kunnon koulutuksen hänen on pakko tehdä niin.
16
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Hyvä lapsuus on lahjoista kaivatuin
Yksikään lapsi ei ole voinut vaikuttaa siihen, minne hän syntyy ja millaisissa olosuhteissa hän elää. Joidenkin lasten todellisuus on kohtuuttoman kova. Viattomat lapset kärsivät aliravitsemuksesta ja liian raskaasta työstä. Heillä ei ole aikaa leikkiä tai käydä koulua. Sinä voit auttaa. Sinä voit tarjota kaikkein köyhimmille lapsille hyvän ja turvallisen lapsuuden. Kun perheen äiti saa kunnollisen ammatin, tulee lapselle joulu. Perheessä ei nähdä nälkää, eikä lasten tarvitse tehdä aikuisten töitä.
ANNA JOULUN TOIVOTUIN LAHJA KEHITYSMAIDEN LAPSILLE: Lahjoita 20 euroa ja lähetä sana APU20 numeroon 16499. Tai lahjoita keräystilille: FI33 1572 3000 5005 04, viestiksi Adventtikeräys.
Sinä voit auttaa
Luo ikioma kampanja ja pyydä ystäväsi mukaan!
Tiesitkö, että voit perustaa ikioman keräyskampanjan haluamallesi kohteelle Kirkon Ulkomaanavun verkkosivuilla? Saat itse kirjoittaa kampanjan vetoomuksen, valita mieleisesi kuvan ja asettaa keräyksellesi tavoitesumman! Mitä useamman ystävän pyydät mukaan, sitä varmemmin pääset tavoitteeseesi. Käy rohkeasti toimeen ja mene osoitteeseen: omakampanja.fi
Järjestä maailmaa muuttavat juhlat Onko sinulla jo kaikkea, mitä tarvitset? Perusta juhlasi kunniaksi merkkipäiväkeräys! Voit ohjata juhlapäivän muistamiset todelliseen tarpeeseen ja auttaa lapsia kouluun, naisia saamaan ammatin tai katastrofin uhreja selviytymään. Perusta keräys: kirkonulkomaanapu.fi/merkkipaivalahjoitus
TOISENLAISET LAHJAT MUUTTAVAT MAAILMAA JOULUNA! Joulu tekee tuloaan, ja on aika miettiä iloisia yllätyksiä pukinkonttiin. Toisenlaisten Lahjojen avulla voit jakaa joulun lämpöä läheisillesi ja aitoa välittämistä kaikkein köyhimmille. Toisenlaiset Lahjat toteuttavat suuria unelmia. Jo pienehköllä summalla lapsi saa koulupuvun tai köyhä perhe pienen kanatarhan. Tämän joulun lahjauutuudella voit auttaa nuorta saamaan ammattikoulutuksen, jolla hankkia tulevaisuudessa toimeentuloa tai auttaa kovia kokeneita lapsia pääsemään takaisin koulun penkille esimerkiksi sodan tai katastrofin jälkeen. Toisenlaiset Lahjat menevät aina todelliseen tarpeeseen. Sinä voit tehdä tänä jouluna unelmista totta antamalla Toisenlaisen Lahjan! Uutuudet ja vanhat tutut lahjat löydät Toisenlaisen Lahjan verkkosivuilta toisenlainenlahja.fi.
Toteuta unelmia testamentilla Muistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin lahjoituksella toteutuu monen lapsen ja aikuisen unelma riittävästä ruoasta, koulutuksesta ja turvallisesta elämästä. Testamentin tekeminen ei ole vaikeaa, ja me tarjoamme siihen apua. Alkuun pääset osoitteesta: kirkonulkomaanapu.fi/testamenttilahjoitus
Anna tänä jouluna lahja, joka muuttaa kehitysmaan perheen elämän! TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
17
Kohtauspaikka
Leffat
TOIVON PILKAHDUS SYYRIAN KAUHEUKSISSA Palkitut kuvassa. Eturivissä (vas.) opettaja Leena Naskali (JKO), Katrimaija Lehtinen-Itälä ja Mervi Pöysä.
VUODEN GLOBAALIKASVATTAJAT PALKITTIIN
Elina Pohjonen
Opettajat ilman rajoja -.verkosto palkitsi vuoden globaalikasvattajat lokakuussa. Palkinnot saivat opettaja Katrimaija LehtinenItälä Oulun Normaalikoulusta ja opettaja Mervi Pöysä Kallaveden lukiosta. ”Opiskelijoiden ennakkoluulot ovat vähentyneet ja uudenlaisia ihmissuhteita on solmittu”, iloitsee Lehtinen-Itälä. Pöysän työtä on innoittanut kehitysyhteistyökokemus eteläisessä Afrikassa. Oppilaitospalkinnon sai Jyväskylän kristillinen opisto (JKO). ”Yhdessä rakennamme kestävämpää maailmaa, jossa on jokaisella oikeus sivistykseen”, sanoi rehtori Matti Virtala. Palkinnot jaettiin neljättä kertaa. Palkinnot jakoi kansanedustaja Aila Paloniemi.
Eritrealaiset opettajankouluttajat keskustelivat Abraham Belayn (neljäs vas.) johdolla Ulkomaanavun koulutusasiantuntijan Hanna Posti-Ahokkaan kanssa.
ERITREALAISEEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄN HAETAAN MALLIA SUOMESTA Viisi eritrealaisesta opettajankouluttajaa tutustui suomalaisiin kouluihin ja koulutusjärjestelmään lokakuun lopussa. Abraham Belay (neljäs vas.) oli erityisen vaikuttunut oppilaanohjauksesta. Sitä ei Eritreassa tarjota lainkaan. ”Haluan palattuani levittää tietoa oppilaanohjauksesta kaikkialle. Sitä pitäisi olla jokaisessa koulussa”, hän sanoi. Kirkon Ulkomaanapu on tukenut eritrealaista opettajankoulutusta vuodesta 2015 lähtien.
18
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Aleppon saarto on syksyllä nostanut Syyrian näkyvästi uutisotsikoihin. Kirkonkellojen soitto Suomessa ja maailmalla sekä parin tuhannen hengen rauhanmarssi Helsingissä osoittaa, ettei Syyrian sodan uhreja ole unohdettu. Harva kuitenkin tietää, miltä sodan arki näyttää. Tämä dokumentti kertoo sen. Kamerat seuraavat syyrialaista valkokypäriksi kutsuttua vapaaehtoisten siviilipuolustusryhmää. He etsivät eloonjääneitä sodan raunioista. Ilmaiskut osuvat usein siviileihin. Jäljelle jää kaaos ja valtavia betoniröykkiöitä, joista vapaaehtoiset kuin ihmeen kaupalla kaivavat henkiin jääneen lapsen, jos toisenkin. Valkokypärät oli yksi suosikeista vuoden 2016 Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Toisaalta kriitikot arvostelevat ryhmää valikoivasta auttamisesta, joka kohdistuu vain opposition, muun muassa ääri-islamistien, hallitsemille alueille. Valkokypärät on kiistänyt väitteet, mutta ei peittele, että ryhmään kuuluu entisiä taistelijoita. Dokumentissa yksi kertoo olleensa nimeltä mainitsemattomassa aseryhmässä, kunnes ymmärsi, että on parempi pelastaa ihmishenkiä kuin tuhota niitä. Arvostelu ei vähennä katseluarvoa. Ilman juontoa etenevä pelastustöiden seuraaminen on vangitsevaa. Yksi muistettavimmista kohtauksista tulee heti alussa, kun sotakoneen jylinä saa hiljaisesti päivällistänsä syövät miehet syöksymään kohti ovea. Musta savu ohjaa pelastajat paikalle. Sotaa ympäröivän politiikan unohtaa helposti, koska loppujen lopuksi kyse on vain elämästä ja kuolemasta. 16 tunnin uuvuttavan urakan päätteeksi pelastaja löytävät raunioista alle kuukauden vanhan vauvan – elossa. Edes pieni toivon pilkahdus raa’assa sodassa. Teksti: Erik Nyström
White Helmets Netflix-dokumentti, katsottavissa Netflix-suoratoistopalvelusta, 40 min.
------ GALLUP -----Rauhallista joulua! Edellisen Tekoja-lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin reportaasi Pitkä tie kouluun. Reilun kaupan tuotepaketin voitti Liisa Lappalainen Kiuruvedeltä. Onnea!
Riikka Vaahtera
Äänestä tämän lehden parasta juttua ja osallistu arvontaan viimeistään 7.1. osoitteessa kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti, Kirkon Ulkomaanapu, PL 210, 00131 Helsinki.
MITÄ ITSENÄISYYS MERKITSEE SINULLE? DANIEL HABTEZGHI, 36 Asmara, Eritrea ”Itsenäisyys on osa yksilöllistä identiteettiä, sitä että voin seistä ylpeänä muiden kansalaisten edessä. Minulle itsenäisyys on perusoikeus, joka jokaisella kansalaisella pitäisi olla. Se tarkoittaa itsemääräämisoikeutta, myös taloudessa, kulttuurissa ja jokaisella elämänalueella.”
KAISA LARJOMAA, 33 Helsinki, Suomi
NENÄPÄIVÄ-SHOW KERÄSI YLI 2,16 MILJOONAA EUROA Marraskuun puolivälissä vietettiin Nenäpäivää jo kymmenettä kertaa. Ylen suorana televisioiman viisituntisen lähetyksen päätteeksi koossa oli 2,16 miljoonaa euroa. Keräys maailmanlasten hyväksi jatkuu vuoden loppuun asti. Lue lisää osoitteessa nenapaiva.fi
”Itsenäisys on demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Itsenäisyys on taannut nämä hyvät asiat Suomelle. Itsenäisenä valtiona meillä on mahdollisuus ajaa näitä arvoja Euroopassa ja maailmalla.”
Putiikki
ULKOMAANAVUN JOULUKORTIT 2016
MARICKA, 28 Bangui, Keski-Afrikan tasavalta,
Värikkäät kortit on suunnitellut sambialainen Paul Chongo. Niissä on suomen- tai ruotsinkielinen joulutoivotus. 10 kpl/paketti (5+5).
”Keski-Afrikan tasavallan itsenäisyys on minulle hyvin tärkeää. Se tarkoittaa, että me, keskiafrikkalaiset, voimme päättää asioistamme itse. Kuka muu voisi paremmin ymmärtää arvojamme ja kulttuuriamme? Samoin se tarkoittaa, että me olemme itse parhaita keksimään ratkaisut maamme ongelmiin ja että vain meillä on oikeus päättää luonnonvarojemme käytöstä, ei kellään muulla.”
Korttien hinta: 2-osaiset, taitettavat kortit + kirjekuoret 24 € , 1-osaiset kortit 12 € Tilaukset: tilaus@sacrum.fi, www.sacrum.fi Kotimaayhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
19
Svenska sidor
Bara fiender kan sluta fred USA förbereder sig som bäst för ett maktskifte. Stormaktens över ett år långa, hetsiga presidentvalskampanj har frestat på såväl landets befolkning som världen, och motsättningarna har lett till en enorm efterfrågan på fredsmäklare. Som fredsmäklare måste vi arbeta med alla. Exakt alla. Också med dem som vi tror att tänker annorlunda än vi själva. Det är det enda sättet att återupprätta förtroendet för andra människor. Kyrkans Utlandshjälp är van vid att arbeta med alla. Vi följer grundprinciperna för humanitärt arbete som går ut på att hjälpa alla oavsett etnisk tillhörighet, religion eller nationalitet. Med den
utgångspunkten riktar sig vårt fredsarbete till alla konfliktparter, också dem som är fiender i andras ögon. Parter som är av fundamentalt olika åsikt eller som stridit mot varandra är långt ifrån alltid beredda att föra ett samtal tillsammans. Så är fallet i såväl den utdragna konflikten i Centralafrikanska republiken som i det spända läget efter USA:s presidentval. Den enda vägen framåt är att bygga upp en diskussion. En dialog mellan liksinnade räcker inte till att uppnå en lösning. När man bygger en varaktig fred måste man komma ihåg att fred inte bara innebär ett slut på våld. Strider kan man ibland också avsluta med tvång. Då förblir risken ändå stor att
de oense parterna gräver sig ner i sina stridsgropar. Jämlikheten förbättras inte, klasskillnaderna minskar inte och lagen respekteras inte mer än tidigare. Nästa konflikt ligger runt knuten. Fred måste därför innefatta samma möjligheter och sociala rättvisa för alla. Det går inte att uppnå om inte man lyssnar på alla. Om en del av befolkningen känner sig utanför är samhällsfreden i fara. Världen behöver förtroendebyggare. Genom att lita på varandra skapar vi fred. Fred, vänner, fred. Aaro Rytkönen Ledare för nätverket för religiösa och traditionella ledare
DE ANNORLUNDA GÅVORNA FÖRÄNDRAR VÄRLDEN UNDER JULEN! Nu är det dags att tänka på glada julöverraskningar. Med Annorlunda Gåvor sprider du julstämning åt dina närmaste och förverkligar stora drömmar för de allra fattigaste. Redan en liten summa räcker till en skoluniform för barn eller en hönsgård för en fattig familj. I år kan du också ge ungdomar en yrkesutbildning och hjälpa barn att återvända till skolan efter krig eller katastrofer. Gåvorna går alltid till de mest behövande. Mer information om såväl nya som gamla bekanta gåvor hittar du på www.toisenlainenlahja.fi/sv.
20 20
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Ettåriga Esther är ännu omedveten om de svårigheter hon kommer att möta. I det lilla barnets värld är det litet som behövs; närhet, omsorg och tillräckligt med mat.
ADVENTSINSAMLINGEN – JULENS VIKTIGASTE GÅVA När julen närmar sig har många finländska barn skrivit en lista med julklappsönskningar. I utvecklingsländerna är barnens listor mycket kortare och de flesta önskemålen blir ouppfyllda. Någon önskar få mat varje dag. Någon skulle vilja börja skolan och lära sig läsa, och någon hoppas få leka istället för att varje dag arbeta på åkern. Du kan hjälpa. Du kan ge de allra fattigaste barnen en god och trygg barndom.
SKÄNK JULENS MEST EFTERLÄNGTADE GÅVA TILL BARNEN I U-LÄNDERNA: Ge 20 euro genom att skicka meddelandet LAHJA till numret 16499
Svenska sidor
Maland Thoeurn, 12, (mellerst) går i sjunde klass i Wattamimi högstadium. ”Mitt favoritämne är khmer. Jag har bekanta, som har varit tvungna att avbryta skolan. Jag är ledsen för dem.”
UNGDOMARNAS NYA FAVORITÄMNE FÖRÄNDRAR KAMBODJA Med hjälp av studiehandledning har antalet unga som avbryter skolan minskat markant. Lektionerna skapar växelverkan mellan elever och lärare, och ämnet har därför blivit ungdomarnas favorit. 14-åriga Navin Phan älskar att läsa. ”Jag läser romaner och historier om forna tider. Kambodjas historia intresserar mig speciellt mycket”, säger han. Kambodjaner är stolta över sitt lands fornhistoria, speciellt tempelområdet Angkor Wat från 1100-talet. Omvärlden minns ändå främst den våldsamma tiden under Röda khmererna. Avrättningar, fångläger och hungersnöd krävde över en miljon liv under Röda khmerernas styre på 1970-talet. Rörelsens ledare har ställts inför rätta först på 2000-talet. Spåren syns ännu i skolorna i Kambodja. När Röda khmererna tog makten dödades största delen av landets utbildade människor, och till och med 90 procent av lärarna. Efter skräckregimen skapades ett nytt skolsystem där lärarna strikt följer ett noggrant förberett läromaterial. Med hjälp av materialet kunde undervisningen fortsätta utan en utbildad lärarkår.
I praktiken lyssnar eleverna på läraren och skriver av tavlan. Modellen är sedan länge föråldrad och motsvarar inte behoven hos barn som Navin. De flesta har en tv hemma och unga drömmer om en smarttelefon att surfa på nätet med. Navin går i Wattamoens högstadium som Kyrkans Utlandshjälp stöder. Hon vill bli sjukskötare för att kunna ta hand om sina föräldrar i fall att de blir sjuka. Niondeklassisten Navin är redan bättre utbildad än sina föräldrar som arbetar som grönsaksförsäljare. Mamma gick sju klasser i skolan och pappa fyra. SKOLAN I KAMBODJA har traditionellt inte förberett ungdomarna för arbetslivet. Många avbryter skolan, och någon studiehandledning har tidigare inte funnits. Utlandshjälpen arbetar med båda problemen och nu är Wattamoen nära ett genombrott i undervisningen som ska inspirera också andra skolor i området. Finska sakkunniga från Lärare Utan Gränser-nätverket har genom studiehandledningen kört in lärarna i metoder som beaktar elevernas behov och skapar växelverkan med dem.
Vichet Un är en av Kambodjas första studiehandledare genom tiderna. Utlandshjälpen utbildade i samarbete med landets undervisningsministerium de första tio studiehandledarna i Kambodja. ”Ungdomar väljer ofta ett yrke på föräldrarnas begäran för att de inte vet om något annat”, säger Un. Antalet studerande som avbryter sin skolgång har sjunkit markant i skolor med studiehandledare, och studiehandledningen har inkluderats i landets läroplan. Utlandshjälpen förbereder nu studiehandledarna för att föra utbildningen vidare till resten av landet under nästa år. Eleverna säger att studiehandledningen är deras favoritämne. På timmarna får de diskutera, spela och göra övningar till skillnad från att bara lyssna och skriva av tavlan. ”Ungdomarna har det inte lätt. De är rädda för hur de ska klara av prov och framtiden skrämmer dem. Med oss kan de prata, och vi lyssnar och uppmuntrar dem”, säger studiehandledare Theary Chhoeurn.
Text: Ulla Kärki, bild: Ville Asikainen
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
2121
Tekijä Juttusarjassa esitellään Kirkon Ulkomaanavun työntekijöitä eri puolilta maailmaa
Ville Wacklinin vapaa-aika kuluu Ugandassa urheillen ja Jalkapallon Valioliigaa seuraten. Siihen on löytynyt kantapaikka, jossa on mukava tavata tuttuja. Vapaa-ajasta on osattava nauttia, sillä työ vie helposti mukanaan, Ville Wacklin sanoo.
UNELMOINTIA OPETTAMASSA UGANDASSA Ville Wacklinin mielestä tärkeää on opettaa pakolaisnuorille uskoa omaan itseen ja tulevaisuuteen. Ville Wacklin, 33, on kokenut Afrikan matkaaja, mutta ugandalainen työrytmi on vaatinut häneltäkin hieman sopeutumista. ”Esimerkiksi aikatauluista ajatellaan täällä hyvin eri tavalla kuin Suomessa, ja asiat muuttuvat sen vuoksi koko ajan”, hän kertoo. Wacklin on keväästä lähtien opettanut yrittäjyyttä ja kouluttanut opettajia Rwamwanjan pakolaiskylässä Ugandassa. Kun Wacklin opettaa opiskelijoita, apuopettajat kääntävät hänen englanninkielisen puheensa aina suahiliksi sekä Kongon paikallismurteelle. Pelkän ohjeistuksen antamiseen voi siis mennä todella kauan. ”Apuopettajia on neuvottava, kuinka tiivistää ohjeisiin vain avainasiat, jotta opiskelijat ylipäätään pysyvät hereillä”, Wacklin naurahtaa. Hän kokee oppivansa työssään jatkuvasti. ”Kehitin opiskelijoille unelmien tikapuut -harjoituksen, jonka avulla lista-
22
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
simme unelmia. Ajattelin harjoituksen olevan lähinnä hauska mielikuvaharjoitus kurssin alkuun. Kun sitten teimme harjoituksen, se olikin kaikille todella iso juttu! Monet opiskelijat ovat olleet niin pitkään toivottomia, että kyky unelmoida oli kadonnut. Ymmärsin tämän harjoituksen olevan avain koko yrittämisen kurssille. Unelmathan saavat meidät tekemään asioita ja toimivat elämän polttoaineena.” Yrittäjyyskurssilla opetellaan erilaisia taitoja kuten ansioluettelon kirjoittamista ja esiintymistä. Tärkeintä Wacklinista on kuitenkin nuorten kasvava usko itseensä ja tulevaisuuteensa. ”Vaikka aloitamme opetuksen nollasta, niin pian nuorilla on jo esittää ensimmäiset omat yrityssuunnitelmansa. Silloin tulee tunne, että nyt ollaan tärkeän asian äärellä! Opetus oikeasti motivoi ja antaa toivoa.” UGANDASSA NUORTEN työttömyysprosentti on yli 80, joten työllistyminen on hyvin vaikeaa. Siitä huolimatta kolmasosa Ulkomaanavun ammattikoulusta valmistuneista opiskelijoista on saanut työpaikan.
Wacklin ideoi jatkuvasti uusia tapoja, jotka madaltavat työelämän kynnystä. Lokakuussa hän käynnisti opiskelijoiden kanssa energiatehokkaita uuneja myyvän yrityksen. Ensimmäiset uunit myytiin loppuun heti. ”Rwamwanjan alue kärsii metsäkadosta ja puun vähyys aiheuttaa konflikteja yhteisössä. Tarve tällaiselle yritystoiminnalle oli siis olemassa. Nyt opetamme opiskelijoita pyörittämään itse koko bisnestä.” ”Seuraavaksi laitamme pystyyn pienen tehtaan, missä maissin jäljelle jäävistä osista tehdään hiiltä”, Wacklin suunnittelee. Ensi vuonna on tarkoitus palkata myös uraohjaaja opiskelijoiden avuksi. Wacklin viihtyy Ugandassa hyvin. ”Välillä on tosi turhauttavaakin, mutta sitten taas huomaa, miten valtavasti opiskelijat ovat edenneet. Siitä tulee tietenkin ihan mahtava fiilis.” Teksti: Jenni Lähteenmäki Kuva: Jari Kivelä
Thomas Lohnes/DKH
Kuvastin
Niin yhteistä Kuka omistaa maailman rahat? Kenen vastuulla on mannerlaattojen liike? Mikä määrittää hirmumyrskyn kulkureitin? Saavatko ne pitää omansa, joilla on? Pitääkö niiden selvitä vähemmällä, joilla ei? Itseänikö voin kiittää, kun kaikki on hyvin? Jumalaako syytän, kun menee huonosti? Kun katselen maailmaa tarpeeksi kaukaa, rajat eivät enää erotu. Yhteinen elämä näyttää kotipihalta. Joku tasoittaa todellisuutta. Toinen ripustaa toivoa kuivumaan. Kolmas keskeyttää kahinan. Neljäs ottaa yksinäisen leikkiin. Kaikki on niin yhteistä, että omaan polveeni sattuu, kun toinen kaatuu. Kaisa Raittila
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
23