3
2015
IHMISARVON PUOLESTA
HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
PAKENEMISEN JÄLKEEN
Josefina aloittaa uutta elämää Ugandassa s.6
UUDET KOULUT KERÄÄVÄT KIITOSTA NEPALISSA s.3
6+1 SYYTÄ TEHDÄ KEHITYSYHTEISTYÖTÄ s.10
Pääkirjoitus
Mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin?
T
ämän kevään ja kesän aikana olen useammin kuin koskaan saanut vastata kysymyksiin siitä, miksi kehitysyhteistyötä tehdään. Positiivista keskustelussa on ollut, että sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole aiemmin kehitysyhteistyöstä kiinnostuneet, ovat halunneet kuulla työmme tuloksista. Niitä olen voinut esitellä ylpeänä. Keski-Somaliaan saatiin kesäkuussa pitkän työn tuloksena perustettua uusi osavaltio. Zaatrin pakolaisleirillä Jordaniassa jo yli 6 000 nuorta on osallistunut Ulkomaanavun järjestämään koulutukseen ja vapaa-ajan toimintaan. Sydäntä lämmittää erityisesti, että leirillä on myös aktiivinen 30 jalkapallonpelaajan tyttöjoukkue. Väkivallan runtelemassa Keski-Afrikan tasavallassa jo lähes 30 000 lasta ja nuorta on päässyt opiskelemaan Ulkomaanavun korjaamiin koulutiloihin. Myanmarissa lähes 8 000 ihmisen elintaso on parantunut sen jälkeen, kun Ulkomaanavun tuella perustettiin kyliin 12 naisten säästöryhmää. Lisäksi pystyimme kuluneen vuoden aikana reagoimaan nopeasti maanjäristykseen Nepalissa, ruokapulaan Etelä-Sudanissa ja ebola-epidemiaan Liberiassa. Suomen hallitukselta hyviä uutisia ei sen sijaan kuulu. Hallitus aikoo leikata varsinaisesta kehitysyhteistyöstä 46 prosenttia. Kirkon Ulkomaanavussa ensi vuoden budjetista katoaa 6-8 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että joudumme lopettamaan suoran avun Suomen hallitukselta hyviä antamisen yli 300 000 ihmiseltä. Lisäksi uutisia ei sen sijaan kuulu. jopa 100 000 katastrofin kokenutta ihmistä jää hätäavun ulkopuolelle. Suurten lukujen takana on aina yksittäinen ihmiskohtalo. Siksi edessä oleva tehtävä on raastava. Tuntuu mahdottomalta selittää 200 lapsen luokan ainoalle opettajalle, seitsemän lapsen yksinhuoltajaäidille tai sadon juuri menettäneen kylänvanhimmalle, että Suomen valtiolla ei ole enää rahaa. Suomi oli vielä 70 vuotta sitten kansainvälisen avun nettosaaja. Moni meistä on kokenut sodan kauhut ja niitä seuranneen puutteen. Miten selittää itselleen saati avun tarvitsijalle, että valtiomme nyt unohtaa hädänalaiset? Onneksi hallituksen viesti ei ole Suomen ainoa viesti. Nepalin vuoristokylissä, Somalian maaseudulla ja Kongon pakolaisleireillä voimme kertoa vapaaehtoisista, jotka käyttävät vapaa-aikansa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen sekä niistä, jotka lähtevät lipaskerääjiksi sunnuntaiaamuna vesisateessa. Ja niistä yli 30 000 ihmisestä, jotka joka kuukausi lahjoittavat rahaa paremman maailman rakentamiseksi. Kiitos, että olet mukana Kirkon Ulkomaanavun työssä. Jouni Hemberg, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja
JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki
Nro 3 Syyskuu 2015 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Jouni Hemberg TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Satu Helin TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Katja Hedberg Matilda Katajamäki, Sari Saaristo Reetta Meriläinen ja Jukka Gröndahl.
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon. AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi
ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Josefina oli sylivauva, kun hänen perheensä pakeni Kongosta Ugandaan. Kuva: Juha Haapala KIRJAPAINO Lönnberg / 9.2015 / 39 000 kpl ISSN 1797-7207
Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa. Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa! kirkonulkomaanapu.fi
Tässä ajassa
TAKAISIN KOULUUN MAANJÄRISTYKSEN JÄLKEEN Koulutyö on täydessä käynnissä Padmodayan koulussa Kathmandussa bambumattoseinien suojassa.
Kirkon Ulkomaanavun nopea ja tehokas toiminta väliaikaisten koulutilojen rakentamisessa on saanut Nepalissa huomiota. Kouluun pääsy tukee lasten ja heidän perheidensä toipumista historiallisen voimakkaasta maanjäristyksestä. Viime huhtikuussa tapahtuneessa järistyksessä tuhoutui kotien lisäksi valtava määrä koulurakennuksia. Koska katastrofin jälkeen lasten on tärkeää päästä palaamaan kouluun mahdollisimman pian, Kirkon Ulkomaanapu päätti alkaa rakentaa tuhoalueille väliaikaisia koulutiloja. Nyt Ulkomaanavun rakentamat 174 koulutilaa hyödyttävät noin 20 000 oppilasta yhteensä 77 koulussa. Jokaisessa koulutilassa on kaksi luokkaa. Kouluille rakennetaan tarpeen mukaan myös käymälät ja käsienpesupaikat. ”Olemme saaneet kiitosta rakennustyömme nopeudesta. Suurin osa
koulutiloista oli pystyssä jo kaksi kuukautta maanjäristyksen jälkeen”, kertoo humanitaarisen avun koordinaattori Zara Järvinen. Väliaikaiset koulutilat on suunniteltu niin, että uusia maanjäristyksiä pelkäävät nepalilaiset uskaltavat olla niissä ja lapset käydä koulua. Malli bamburunkoisiin kouluihin tuli Nepalin hallitukselta avustusjärjestöjen yhteisen koulutusverkoston kautta. Rakennustyössä oli haasteita. Jälkijäristykset ravistelivat Nepalia säännöllisesti. Maanvyörymät vaikeuttivat liikennettä ja rakennusmateriaalien kuljettamista. Koska useat kouluista sijaitsevat hyvin syrjäisillä alueilla pääsemättömässä vuoristossa, ainoa keino kuljettaa rakennusmateriaalit oli käyttää kantajia. Jo materiaalien hankinnassa piti ottaa huomioon, että niitä piti pystyä kantamaan ihmisvoimin. Kirkon Ulkomaanavun koulutilojen toteutusta pidetään niin hyvänä, että muut Nepalissa toimivat avustusjärjestöt ovat pyytäneet Ulkomaanavulta
tukea ja ohjeistusta väliaikaisten koulutilojen rakentamiseen. Yhtä tärkeää kuin turvallinen koulutila on psykososiaalinen tuki järistyksen kokeneille. Koulutilojen luovutuksen yhteydessä pidettiin opettajille koulutus Unicefin koulutusmateriaalien käytöstä. Koulutus sisälsi ensivaiheen psykologisen tuen osuuden. Kirkon Ulkomaanapu on myös aloittanut psykososiaalisen tuen antamisen kouluissa. Työtä tehdään yhteistyössä nepalilaisen, psykososiaaliseen tukeen erikoistuneen järjestön kanssa. Teksti: Ulla Kärki, Kuva: Zara Järvinen
AUTA NEPALIN MAANJÄRISTYKSEN UHREJA
Keräystili: Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, viitenumero 4002 www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/ nepalin-maanjaristys
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
3
Tässä ajassa
Katso Riskikartasta, missä kriisi puhkeaa Kirkon Ulkomaanapu on julkaissut interaktiivisen kartan maailman kriiseistä. Kartta esittää perusteltuja arvioita siitä, mihin kriisi seuraavaksi iskee. Kartalla voit tarkastella maailman maita luonnonkatastrofialttiuden, valtion haurauden, pakolaistilanteen tai Ulkomaanavun asiantuntijoiden tekemän kokonaisarvion mukaan. Karttaa klikkaamalla saat lisätietoa eri maista ja Ulkomaanavun työstä niissä. Riskikartta sopii mainiosti myös oppimateriaaliksi kouluihin. Tutustu karttaan nyt osoitteessa kirkonulkomaanapu.fi/riskikartta/
Sisäministeriö julkaisee tänä syksynä toimintasuunnitelman ekstremismin ehkäisemisestä Suomessa. Suunnitelmaan on saatu arvokasta sisältöä Kirkon Ulkomaanavun rauhanvälitysverkoston huhtikuussa järjestämältä opintomatkalta. Sen aikana uskonnolliset johtajat ja viranomaiset tutustuivat siihen, miten väkivaltaista radikalisaatiota on ehkäisty Yhdysvalloissa. Opintomatkalaisia Washingtonissa viime Sisäministeriön kehittämispäälhuhtikuussa. likön Tarja Mankkisen mukaan uskonnollisten yhteisöjen kanssa on pohdittu matkan jälkeen esimerkiksi, miten voitaisiin tukea perheitä, joiden lapset ovat radikalisoitumassa tai jo radikalisoituneet. ”On kehitettävä matalan kynnyksen palveluita, joihin voi ottaa yhteyttä nimettömästi”, hän toteaa.
Aaro Rytkönen
Yhteistyö väkivaltaisen radikalisaation torjumiseksi etenee
Yt-neuvottelut alkavat Kirkon Ulkomaanapu on käynnistänyt yhteistoimintamenettelyn kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten vuoksi. Arvioitu vähennystarve on 25 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa noin 10 prosenttia koko henkilökunnasta. Vähennystarve koskee koko henkilöstöä.
Pakolaisten määrä eri maissa vuoden 2015 alkuun mennessä 2 000 000 1 587 374 1 500 000 1 154 040 654 141 500 000 0
252 264
216 973
11 798 Suomi
4
551 352
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Turkki
Libanon
Jordania
Kenia
Iran
Ranska
Saksa
142 207 Ruotsi
38 595 Liberia
Lähde: UNHCR
982 027
1 000 000
Mika Jokivuori
Tässä ajassa
Jännitys jatkuu Etelä-Sudanissa ”Väkivaltaisuuksia ei näy, mutta rikollisuus on lisääntynyt ja suhtautuminen avustusjärjestöihin on muuttunut kielteisemmäksi. Kaikki odottavat, miten elokuun lopussa allekirjoitettu rauhansopimus näkyy käytännössä”, Ulkomaanavun maajohtaja Mika Jokivuori kertoo Etelä-Sudanista. Neljä vuotta sitten itsenäistynyt EteläSudan on kärsinyt joulukuusta 2013 lähtien valtapuolueen sisäisestä valtataistelusta, joka on levinnyt koko maahan. Useista sovintoyrityksistä huolimatta rauhaa ei ole saatu aikaan. Arviolta 1,6 miljoonaa ihmistä on joutunut maan sisäisiksi pakolaisiksi, ja yli 400 000 on paennut naapurimaihin. Konfliktin aiheuttamaa ruokapulaa pahentaa heikkojen sateiden aiheuttama huono satotilanne. Etelä-Sudan on arvioitu maailman hauraimmaksi valtioksi.
Etelä-Sudanin uskonnolliset johtajat ovat ottaneet aktiivisemman roolin rauhantyössä. Ruandassa pidetyssä tapaamisessa he tunnustivat omat laiminlyöntinsä rauhan edistämisessä kirjoittamalla ne lapulle. Lopuksi ne poltettiin merkkinä suuntautumisesta tulevaisuuteen.
”Hauraus menee läpi yhteiskunnan. Kansalaisilta puuttuvat tärkeimmät peruspalvelut, kuten terveydenhoito sekä koulutus, ja infrastruktuuri on huonossa kunnossa. Luottamus hallintoon ja viranomaisiin on heikko”, Mika Jokivuori kuvaa. ”Pääkaupungin ulkopuolella turvallisuustilanne on haastava ja liikkuminen vaarallista. Joudumme kiinnittämään siihen entistä enemmän huomiota.” Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa EteläSudanissa koulutus-, ruokaturva- ja
maatalouden kehittämishankkeita pääkaupungista Jubasta. Lisäksi se tukee erilaisia uskonnollisia ja kirkollisia toimijoita rauhantyössä. Kesäkuussa kirkot laativat toimintasuunnitelman sovinnon edistämiseksi. ”Kirkot ovat perinteisesti olleet varovaisia kannoissaan, mutta nyt Kirkkojen neuvosto on ottanut vahvasti kantaa rauhan puolesta.” Maija Sankari
YHDESSÄ SYTYMME! Esimerkiksi vanhusten auttaminen ja pakolaisten auttaminen eivät tosiaankaan sulje toisiaan pois, kuten koetetaan esittää”, Särre lataa. Eriikka Käyhkö
Kuuntele Peace United – hymni Peace United Spotifystä tai iTunesista! Uunituoreen Peace United -musiikkivideon löydät Youtubesta ja Kirkon Ulkomaanavun medioista. Liity joukkueeseen ja tee oma pelaajakortti osoitteessa peaceunited.fi Ville Askainen
HJK:n huippujalkapalloilija Nikolai Alho ja rap-artisti Särre ovat tehneet yhdessä tunnuskappaleen rauhan puolesta pelaavalle Peace United -joukkueelle. Peace United -niminen kappale julkaistiin Helsinki Cupissa 5. heinäkuuta. Syyskuussa Peace United -kappaleesta julkaistaan video, jossa esiintyvät jalkapallotähdet Teemu Tainio, Mikael Forsell, ja Nora Heroum sekä urheilutoimittaja Kaj Kunnas. ”Olin jo itse asiassa lopettanut musahommat. Mutta kun pyydettiin hymniä rauhanjoukkueelle, oli pakko lähteä mukaan”, Alho, 22, kertoo. Syitä Alhon mukaanlähdöllee on useita, mutta yksi on ylitse muiden. ”Minäkin voisin olla yksi heistä - syrjäytynyt, väkivaltaisista ääriaatteista rauhaa hakeva katkeroitunut nuori.” ”Voittaminen on minulle kuitenkin oman joukkueen menestyksen tahdon lisäksi sitä, että on joka hetki paras mahdollinen itsensä. Se ei ole läheskään aina helppoa.” Särre, 33, puolestaan tahtoo tehdä kappaleen avulla näkyväksi, että rauhan puolesta voi toimia niin musiikin kuin pelaamisen kautta – vaikkapa liittymällä Peace Unitediin. Räppäri näkee, että parhaillaan käynnissä on eräänlainen arvojen sota, ja on erittäin tuohtunut kehitysapuun kohdistuvista budjettileikkauksista. ”Jos asiaa vähänkään punnitsee, on selvää, että juuri meillä on paitsi aikaa myös mahdollisuuksia ratkaista globaaleja ongelmia.
Syyskuussa HJK:n toivo Nikolai Alho palaa paitsi takaisin viheriöille, myös julkaisee Peace United -musiikkivideon yhdessä räppäri Särren kanssa. TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
5
Lapset leikkivät iltapäivän auringonpaisteessa Ntezirayon peruskoulun pihalle rakennetussa leikkipuistossa. Kirkon Ulkomaanapu on rakennuttanut koululle muun muassa käymälöitä.
6
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
TIE UGANDAAN Teksti: Hilkka Hyrkkö, kuvat Juha Haapala.
Ugandan Rwamwanjaan saapuu 500 pakolaista joka viikko. Suomen koko vuoden pakolaiskiintiö täyttyisi täällä kahdessa viikossa.
WILLIAM MUSEMAKWELI tuntee jokaisen puun ja kiven Kongon demokraattisen tasavallan ja Ugandan välisen rajan ylittävällä reitillä. Syksyllä kolme vuotta sitten hän kulki kilometrit kotoa Kongon rajalle kerta toisensa jälkeen. Kulkiessaan hän piilotti perheensä omaisuutta maastoon. Musemakweli valmisteli pakoa. Tavoite oli saada kuusihenkinen perhe levottomasta ja väkivaltaisesta Kongon Pohjois-Kivusta turvaan Ugandan puolelle. Musemakweli ei ollut ajatuksen kanssa yksin. Tänään, kolme vuotta myöhemmin pakolaisasutus Ugandan lounaiskolkassa Rwamwanjassa on kasvanut keskisuuren suomalaiskaupungin kokoiseksi. Nyt täällä asuu 55 000 Kongon demokraattisesta tasavallasta kotoisin olevaa pakolaista. Joka viikko 500 uutta pakolaista tulee rajan yli. Rwamwanjan raitilla, ugandalaisten joukossa, kaikkia pakolaisia kutsutaan nimellä Congo man eli Kongon mies. Olipa kyseessä mies, nainen tai lapsi. ”SE OLI SAMANTAPAINEN kylä kuin tämä, missä nyt asumme”, kuvailee William
Musemakweli entistä kotiaan Kongossa. Sekä William että hänen vaimonsa Elisabeth olivat menettäneet läheisiään Kongon eri sissiryhmien tekemissä hyökkäyksissä. ”Isäni tapettiin ja kaikki neljä veljeäni”, kertoo Elisabeth Musemakweli hiljaisella äänellä. Uuden vaaran merkit olivat koko ajan ilmassa, koska osa paikallisyhteisön johtajista kuului Elisabethin sukuun. Tämä lisäsi Musemakwelin perheen pelkoa sissien hyökkäyksen kohteeksi joutumisesta. ”Kapinalliset kulkivat kylästä kylään ja eriheimoiset tapettiin armotta. Iskuja oli parin viikon välein, eikä koskaan voinut tietää, minä yönä he tulevat. Näillä joukoilla on tuliaseita, ja he polttavat talot ja autot lähtiessään”, William kertoo. ”He veivät ihmiset mukanaan. Edes ruumiita ei jätetty. Emme tiedä, missä appeni ja vaimoni veljien ruumiit ovat.” JATKUVA PELKO JA EPÄVARMUUS sinetöi kuusihenkisen perheen suunnitelman paeta Ugandaan. Willliam pelkäsi piilottaessaan perheen omaisuutta etukäteen pakomatkan
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
7
William Musamakweli pakeni Kongon demokraattisesta tasavallasta Ugandaan vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa kolme vuotta sitten. Täällä meillä on mahdollisuus pitää lapsistamme huolta ilman jatkuvaa pelkoa. Tiedän, että lapsemme ovat teräviä. Kun he saavat koulutusta, he pärjäävät tässä maailmassa.”
varrelle. Sissiryhmät piileskelivät samassa maastossa, eikä koskaan voinut tietää, missä oli turvallista. Osan omaisuudesta hän kuljetti ugandalaisten ystävien luo. ”Elisabeth ja lapset lähtivät ensin joulukuun 9. vuonna 2012. Heiltä kului kaksi päivää kävellä rajalle, koska perheen pienin oli sylivauva ja nuorin poikakin vasta parivuotias”, William kertoo. ”Jouduin kävelemään hitaasti ja pelkäsin koko ajan”, Elisabeth muistelee Joulun alla vuonna 2012 William ja Elisabeth Musemakweli saapuivat Ugandaan pakolaisten vastaanottoleirille tuhansien muiden joukkoon. KONGON JA UGANDAN välinen raja on käytännössä avoin. Kongossa myös tiedetään Ugandan ottavan pakolaisia vastaan ja pitävän heistä huolta. Kongon rajan tuntumassa Ugandan puolella on paljon hyvää viljelysmaata. Kaikille uusille tulokkaille
8
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Muskwelin perheen nuorin tytär Josefina oli vasta sylivauva, kun hän lähti äitinsä Elisabeth (taustalla) ja kolmen sisaruksensa kanssa kohti Ugandaa.
annetaan maatilkku perheen koon mukaan. Suurimmillaan perhe voi saada maata kaksi ja puoli hehtaaria. Myös kansainväliset pakolaisjärjestöt tulevat avuksi. Ensimmäisen suojan ja talotarpeet antaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Ruokahuoltoa tarjoaa toinen YK:n alainen järjestö, Maailman ruokaohjelma, WFP. Käytännössä moni perhe kykenee kasvattamaan ruokansa itse. WILLIAMIN JA ELISABETHIN perheen pihapiirissä taapertaa hanhiperhe. Emolla on yhdeksän poikasta, joita se äänekkäästi paimentaa ja suojelee. Takapihalla tonkii pullea possu. Perheen toimeliaisuudesta kertoo sekin, että talon toisessa päädyssä on kioski. Siellä on kaupan tavaraa hunajasta paristoihin. Itse talo on yksinkertainen savensekaisesta maa-aineksesta puukehikkoon taputeltu rakennus. Katto kertoo kodin kuuluvan UNHCR:lle. Pressua tukemaan on kerätty multaa
muovikasseihin. Ne työntävät jo puun taimia ja ruohoa. Talon takana on reilun hehtaarin maissipelto. Kotona Kongossa William oli viljakauppias: hän osti viljaa pientuottajilta ja myi sitä edelleen. William tavoittelee samaa ammattia myös Ugandassa. ”Ostan maissia, hirssiä, papuja ja kassavaa toisilta pakolaisilta ja myös ugandalaisilta viljelijöiltä ja myyn sitä eteenpäin. Tarvitsisin lisää varastotilaa”, William suunnittelee. OMASTA MAISSIPELLOSTA tulee satoa kaksi kertaa vuodessa. Parhaimmillaan sen myynnistä voi saada noin 80 euroa. Kaikesta kuitenkin näkee, ettei Musemakwelin perheellä ole ainakaan ruoasta puutetta. Perheen pienimmäinen, kolmevuotias Josefina ei ehdi osallistua edes haastatteluun, vaikka erityisesti valokuvissa poseeraaminen kiinnostaakin. Hän istuu majan lattialla ja syö puuroa suoraan kattilasta.
Pienet keltaiset kanisterit ovat tuttu näky Rwanwanjan pakolaisleirillä. Ne tarkoittavat, että lähistöllä on kaivo. Rwanwanjassa on verrattain hyvin puhdasta vettä saatavilla, mutta etenkin sateisena aikana likainen vesi sekoittuu puhtaaseen juomaveteen ja aiheuttaa sairauksia.
Vaikeimmat kysymykset liittyvät omaan tulevaisuuteen. Perheessä pakolaisuus on tulevan elämän perusta. Mutta kun puhumme lasten tulevaisuudesta, molemmat vanhemmat uskaltavat hiukan hymyillä. Vanhimmat lapset, kymmenenvuotias Jonas ja seitsemänvuotias Irene ovat koulussa. Jonaksen lempiaine on matematiikka, ja koulunkäynti tuntuu mukavalta ja kiinnostavalta. Irenen vahvuus on englannin kieli, ja hän toivoo sen avulla pääsevänsä hoitoalalle. ”Tiedän, että lapsemme ovat teräviä. Kun he saavat koulutusta, he pärjäävät tässä maailmassa. Meillä on velvollisuus pitää heistä huolta”, William sanoo. Kirkon Ulkomaanapu pyrkii parantamaan lasten koulunkäyntimahdollisuuksia pakolaisleirillä. Se on yhdessä Luterilaisen Maailmanliiton kanssa rakentanut Rwamwanjaan koululuokkia, opettajien asuntoja ja käymälöitä. Ulkomaanavun seuraava merkittävä hanke on ammatillisen koulutuksen tarjoaminen noin 900 nuorelle. Koulutus alkaa tänä syksynä.
VIELÄ VUOSI SITTEN Rwamwanjasta oli hidasta paluumuuttoa takaisin Kongoon. Nyt virta kulkee toiseen suuntaan. Pakolaisasutuksen hallinnossa puhutaan hiljaisesta hätätilasta. Leirin rajoja on jo venytetty ja heinäkuussa otettiin käyttöön uusi leiri, jotta joka päivä saapuville pakolaisille olisi riittävästi tilaa. Puhelut sukulaisille kertovat Musemakwelin perheelle, että olot kotona Kongossa eivät ole paranemaan päin. ”Ihmisiä siepataan edelleen ja kyliä tuhotaan. En osaa ajatella, että me palaisimme ennen kuin maassa on pysyvä rauha ja ihmisten turvallisuus voidaan taata”, William pohtii. Haastatteluhetki pakolaiskylän kylätien tuntumassa on kerännyt paljon kiinnostuneita. Lapset katselevat kuvia puhelimestani, kuvia toisesta maailmasta. ”America”, he ehdottavat Nairobin kuvien kohdalla. Muista vaaleiden naisten kuvista he arvuuttelevat äitiä ja siskoa. Vastapäisellä pyöräkorjaamolla työt keskeytyvät, eikä naapuritalon räätäli ole huomannut pyöräyttää Singeriään pitkään aikaan.
SUDAN
KENIA
UGANDA
KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA
Rwamwanja
RUANDA
TANSANIA
UGANDA JA PAKOLAISET • Ugandassa on noin 600 000 pakolaista • Heitä tulee erityisesti Kongon demokraattisesta tasavallasta, Etelä-Sudanista ja Somaliasta. • Uganda vastaanotti myös suuren osan Ruandan pakolaisista vuoden 1994 kansanmurhan jälkeen • Ugandassa pakolaiset saavat viljelysmaata ja kansalaisoikeudet välittömästi. Aikuiset saavat mennä töihin, lasten pitää mennä kouluun. • Bruttokansantuote asukasta kohden 650 USD (Suomi 40 900)
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
9
Kuvitus: Pasi Kattelus
6+1 syytä tehdä kehitysyhteistyötä Suomi on leikkaamassa varsinaisesta kehitysyhteistyöstä 46 prosenttia, eli noin 400 miljoonaa euroa. Kirkon Ulkomaanavulta häviää 6-8 miljoonaa ulkoministeriön tuista. Silti kehitysyhteistyön jatkaminen on juuri nyt tärkeämpää kuin kenties koskaan. Kehitysyhteistyön avulla emme vain auta yksittäistä ihmistä jossain kaukana, vaan rakennamme parempaa ja elinkelpoisempaa maailmaa meille kaikille. 1. INHIMILLISYYS Elämme yhteisessä maailmassa, jossa jokaisella ihmisellä on yhtäläinen oikeus hyvään elämään. Jokainen on arvokas riippumatta siitä, missä ja millaisissa oloissa hän elää. Jos suljemme silmämme toisen kärsimykseltä, kavennamme omaa inhimillisyyttämme. Moderni tiedonvälitys ja liikkumisen helppous on tehnyt maailmasta
10
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
entistä pienemmän. Olemme yhä riippuvaisempia toisistamme. Se, mitä teemme täällä, vaikuttaa ihmisten elämään muualla ja päinvastoin. Emme voi väistää vastuutamme siitä, millaisessa maailmassa elämme. Kehitysyhteistyö on yksi tapa kantaa vastuuta siitä, että oikeudenmukaisuus ja lähimmäisenrakkaus toteutuvat ihmisten elämässä kaikkialla maailmassa.
2. TURVALLISEMMAN JA RAUHALLISEMMAN MAAILMAN RAKENTAMINEN Väkivaltaiset konfliktit ovat monen humanitaarisen kriisin, pakolaisvirtojen ja ruokapulan taustalla. Konflikti ei välttämättä näy mediassa. Usein kyse on resurssien epätasaisesta jakautumisesta. Joillain alueilla ei ole riittävästi vettä, viljelysalaa tai polt-
Monissa maissa naiset eivät saa omistaa maata, periä tai hallita rahaa. topuuta, jotta ihmisten perustarpeet täyttyisivät. Kirkon Ulkomaanapu pyrkii kaikessa työssään lisäämään edellytyksiä paikallisyhteisöjen rauhanomaiseen yhteiseloon. Kehitysyhteistyön avulla autetaan jakamaan resursseja oikeudenmukaisesti niin, että mahdollisimman moni pystyy elämään omalla kotiseudullaan. Näin jätetään myös vähemmän kasvutilaa Isiksen ja Boko Haramin kaltaisille terroristiliikkeille, jotka hyödyntävät jäsenrekrytoinnissaan nuorten turhautuneisuutta sekä toimeentulomahdollisuuksien puutetta.
3. LUONNON SÄILYTTÄMINEN Ilmastonmuutos pahentaa resurssikonfliktia entisestään: monilla alueilla sateet vähenevät ja pula vedestä kasvaa. Ruokapula uhkaa jatkuvasti esimerkiksi Afrikan sarvea, koska odotetut sateet jäävät yhä useammin tulematta tai ne tulevat kylvämisen kannalta liian myöhään. Tämän vuoksi sadot jäävät jatkuvasti liian pieniksi. Kirkon Ulkomaanavun tekemän kehitysyhteistyön avulla vahvistetaan yhteisöjä niin, että lyhytaikainen kuivuus tai rankkasateet eivät saisi aikaan pakolaisvirtoja tai humanitaarista kriisiä. Yhteisöjä tuetaan esimerkiksi ruuan varastoinnissa, säänkestävässä rakentamisessa sekä muussa ääri-ilmiöihin varautumisessa muun muassa myrskyjen koettelemilla Filippiineillä, ruokapulasta kärsivässä Liberiassa ja maajäristyksen koettelemalla Haitilla. Näin ennalta ehkäistään myös ruokatai muusta resurssipulasta seuraavia konflikteja.
4. PAKOLAISUUDEN VÄHENTÄMINEN Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista, enemmän kuin koskaan. Selvästi
suurin osa heistä on maan sisäisiä pakolaisia. He ovat jättäneet kotinsa paikallisen konfliktin tai ruokapulan takia. Pelkästään Kongon demokraattisessa tasavallassa on yli miljoona maan sisäistä pakolaista. Monet asuvat leireissä. Elämä pakolaisleireillä on sekä niukkaa että henkisesti ja fyysisesti raskasta. Esimerkiksi Zaatrin pakolaisleirillä Jordaniassa on yli 80 000 pakolaista. Kehitysyhteistyö- ja humanitaarisen avun järjestöt auttavat leireillä ruuan, suojan ja toimeentulon hankkimisessa. Kirkon Ulkomaanapu keskittyy erityisesti pakolaislasten ja -nuorten koulutusmahdollisuuksiin. Korjaamme ja rakennamme kouluja sekä järjestämme ammatti- ja harrastuskursseja. Niiden avulla ehkäistään toimettomuuden aiheuttamaa turhautumista ja luodaan pakolaisleirillä elintärkeää tulevaisuuden uskoa. Välimeren yli Eurooppaan on pyrkinyt syyskuun alkuun mennessä tänä vuonna 300 000 ihmistä maailman turvattomimmista paikoista; Somaliasta, Eritreasta ja Syyriasta. Kirkon Ulkomaanapu työskentelee kaikissa näissä maissa.
5. OIKEUDENMUKAISEN TALOUSKASVUN VARMISTAMINEN Jokainen ihminen haluaa elättää itsensä ja oman perheensä. Jotta tähän voi pystyä, on oltava mahdollisuus tehdä töitä. Köyhyys on maailman rakenteissa. Se tarkoittaa, että kaikki eivät koskaan saa mahdollisuutta tehdä työtä, joka takaisi elannon edes itselle. Monissa maissa esimerkiksi oikeus omistaa maata on rajattu vain pienille ryhmille. Usein elintason ja elämänlaadun merkittävä paraneminen on kiinni meidän näkökulmastamme pienistä asioista: yhdestä maatilkusta, kolmesta kanasta, ompelija-osuuskunnan jäseneksi pääsemisestä tai kirjanpidon alkeista. Kirkon Ulkomaanapu tukee lainaja säästöryhmiä, joiden avulla ihmiset voivat käynnistää ruohonjuuritason liiketoimintaa kotonaan. Näin luodaan mahdollisuuksia paikallisyhteisöä itseään hyödyttävälle talouskasvulle. Kehitysyhteistyöllä tuetaan lisäksi opiskelu- ja kouluttautumismahdol-
lisuuksia kehitysmaissa. Luku- ja kirjoitustaito parantavat yksilön työllistymismahdollisuuksia sekä laajemmin valtion taloutta. YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on arvioinut, että tarjoamalla kaikille perustaidot säästettäisiin 129 miljardia dollaria joka vuosi.
6. IHMISOIKEUKSIEN PARANTAMINEN Kun köyhyys ja eriarvoisuus on sisäänrakennettu lainsäädäntöön tai perinteisiin, ihmisoikeudet eivät toteudu. Esimerkiksi Keniassa tai Guatemalassa suuryhtiöt voivat yhä ottaa omaan käyttöönsä kylän tarvitsemat viljelysvedet tai hakata yhteisön toimeentulon lähteenä olevat metsät. Toisilta yhteisön perinteet voivat riistää oikeuden saada työstään palkkaa. Esimerkiksi Nepalissa Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä kastittomien entisten maaorjien parissa, jotta heidän lakiin kirjatut kansalaisoikeutensa toteutuisivat. Monissa maissa naiset eivät saa omistaa maata, periä tai hallita rahaa. Silti he tuottavat kehitysmaissa jopa 80 prosenttia kaikesta ruuasta. Jos ihmiskunta jättää puolet jäsenistään yhteiskunnan ulkopuolelle, kehitystä ei voi tapahtua. Tyttöjen koulutustason kasvaminen parantaa tutkitusti sekä miesten että naisten asemaa yhteisössä.
+1 SINÄ VOIT OIKEASTI VAIKUTTAA Maailman ongelmat ovat monimutkaisia. Yhden ihmisen näkökulmasta kyse on kuitenkin yksinkertaisista asioista: omasta kodista, perheen turvallisuudesta, lasten koulutuksesta, tulevaisuuden toivosta. Yksi ihminen voi vaikuttaa siihen, että toinen saa niihin mahdollisuuden. Kiitos että olet mukana rakentamassa parempaa maailmaa meille kaikille.
Saara Lehmuskoski Kansainvälisen työn päällikkö Satu Helin Uutistuottaja
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
11
Ville Asikainen
PYSYVÄSTI VÄLIAIKAINEN Nainen tyhjensi keittoastian Ohn Taw Gyi Southin evakkoleirillä Myanmarissa vuosi sitten syyskuussa. Suurin osa leirille kolme vuotta sitten väliaikaisiksi rakennetuista bamburakennuksista on jo tullut elinkaarensa päähän, mutta muutakaan paikkaa pakolaisille ei ole. Ohn Taw Gyi South on yksi noin 60 evakkoleiristä Luoteis-Myanmarissa Rakhinen osavaltiossa. Monet leirin asukkaat ovat läheisestä Sittwen kaupungista, jossa muslimi- ja buddhalaisväestön väliset jännitteet purkautuivat väkivaltaisuuksiksi vuonna 2012. Taloja poltettiin ja satoja ihmistä tapettiin. Noin 140 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa, ja koko köyhä osavaltio ajautui kriisiin.
Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.
496
naista opiskelee luku- ja iä kirjoitustaitoa ja johtaa pienyrityks . Haitissa Macayan alueella
Kanat munivat toivoa ebolan jälkeen Liberiassa
Baba Kiaidii kanalassaan.
14
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
”Jokainen voittaa, jos lapsesi aloittaa koulun kolmevuotiaana”, lukee liberialaisessa tienvarsijulisteessa. Baba Kiaidii halusi voittajien joukkoon; hän pääsi Naisten Pankin kanankasvatusprojektiin. Aloitukseen hän sai 30 kanaa, puolen vuoden rehut, häkkitarvikkeet ja koulutusta. Vuoden 2014 talvella Baba Kiaidii kertoi, että kiitos kanojen hänen seitsemänlapsinen perheensä saattoi syödä kaksi ateriaa päivässä yhden sijaan. Hän kertoi myös, että nyt lapset pääsevät kouluun. Naisten Pankin kanahanke oli tuolloin Liberian suurin kananmunien tuottaja, mikä selittyi osin maan heikolla
ruokaomavaraisuudella. Sitten tuli ebola. Rajat sulkeutuivat ja kananrehun tuonti hiipui. Naisia kehotettiin päästämään kanat vapauteen rehun puutteen vuoksi. Toiveikas tarina ei silti päättynyt ebolaan, eivätkä kaikki kanat pataan. Vapauteen päästetyt kanat löysivät itse ruokansa ja uusia kumppaneita risteytyäkseen, mutta munivat vanhoihin paikkoihin. Nyt kanabisnestä kehitetään muun muassa tehostamalla rehun kasvatusta, prosessointia ja jakamista paikallisen kumppanin PNO:n (Project New Outlook) kanssa. Teksti: Reetta Meriläinen, kuva: Antti Reenpää
3718
koulun keskeyttämään joutunutta pakolaislasta on päässyt takaisin koulutyön pariin Kongon demoon kraattisessa tasavallassa. Heille imyös järjestetty mahdollisuus tuk ni kiin iden ere opetukseen luokkatov saamiseksi.
Libanonissa on lukuisia eri väestöryhmiä, joiden nuoret kohtaavat kesäkoulussa. Sen ansiosta he löytävät ystäviä oman ryhmänsä ulkopuolelta.
Nuoret vaikuttajiksi Libanonissa
Miinanraivauksen jälkeen kasvimaa kukoistaa Tämän vuoden heinäkuuhun mennessä KambodŽassa on Ulkomaanavun tuella poistettu 44 henkilömiinaa, kaksi panssarintorjuntamiinaa ja kaksi räjähtämättä jäänyttä ammusta. Miinanraivaustyöllä on saatu turvalliseen viljelykäyttöön 1 550 perheen maat. Yksi miinanraivaustyöstä hyötyneistä perheistä on rouva Oam Savuthin viisihenkinen perhe Bourin kylässä Phnom Prekin alueella. ”Aiemmin olimme niin köyhiä, että riskeerasimme henkemme ja viljelimme osaa maasta, vaikka tiesimme, että siinä voi olla miinoja. Miinanraivausta seuranneina vuosina olemme voineet kasvattaa viljelyalaa. Perheemme on noussut köyhyydestä”, Oam Savuth kertoo. Miinanraivauksen yhteydessä Savuth teki Ulkomaanavun kambodŽalaisen yhteistyökumppanin LWD-järjestön kanssa perheelle kehityssuunnitelman. ”Viljelemme maissia, kassavaa ja hedelmäpuita. Olemme myös aloittaneet sikojen ja kanojen kasvatuksen. Olen todella onnellinen hedelmällisestä maastamme.” Oam Savuthin ei enää tarvitse Teksti: Ulla Kärki, kuva: Life With Dignity
pelätä astuvansa pellollaan miinaan.
“Kesäkoulussa olen oppinut paljon osallistumisesta ja vaikuttamistoiminnasta. Voin tuoda julki oman mielipiteeni minulle tärkeistä asioista ja voin pyrkiä vaikuttamaan muihinkin. Minäkin pystyn muuttamaan omaa yhteisöäni”, Mohamad, 17, kertoo. Lähes sata nuorta osallistui Kirkon Ulkomaanavun libanonilaisen yhteistyöjärjestön kesäkouluihin elokuussa 2015. Nuoret ovat kotoisin eri puolilta maata ja edustavat monia uskonnollisia ryhmiä sekä eri sosiaaliluokkia. Niillä ei Libanonissa ole juuri yhteyttä keskenään, eikä nuorilla myöskään ole ollut vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnallisiin asioihin. Työpajoissa käsiteltiin nuorten osallistumismahdollisuuksia, vaikuttamista, kansalaisuuskasvatusta, medialukutaitoa, kriittistä ajattelua sekä moniarvoisuuden kunnioittamista. Opettajina toimivat SDC-järjestön toiminnassa pitkään mukana olleet nuoret. Nuoria kannustettiin kehittämään itsenäistä ajattelua, vastustamaan vihaa ja suvaitsemattomuutta. Samalla tavoite oli saada heidät näkemään, että he voivat luoda keskusteluyhteyttä eri ryhmien ja sukupolvien välille sekä toimia rauhan puolesta. Teksti: Ulla Kärki, kuva: Sustainable Democracy Center
2941
Laizan evakkoleireillä asuvaa perhettä sai siemeniä ja maataloustyökaluja Myanmarissa.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
15
Ville Asikainen
TULEVAISUUS ILMAN ULKOMAANAPUA Vuonna 1947 Suomessa noin joka kymmenes lapsi kärsi aliravitsemuksesta. Yli 400 000 evakkoa oli joutunut jättämään kotinsa ja suurimman osan omaisuudestaan. Ihmisillä oli suuri pula perustarvikkeista, kuten ruuasta ja vaatteista. Monen koululaisen koulunkäynti keskeytyi talvella kenkien puuttumiseen. Silloin ulkomailla havahduttiin suomalaisten hätään. Saimme ruokaa, vaatteita ja rahaa, minkä avulla selvisimme pahimman yli. Kirkon Ulkomaanavun tarina sai alkunsa tästä.
Se perustettiin jakamaan ulkomailta tullutta apua suomalaisille perheille. Nyt Suomi leikkaa dramaattisesti apua kehitysmaiden köyhimmiltä ihmisiltä. Myös Kirkon Ulkomaanavun työtä joudutaan leikkaamaan. Miljoonat ihmiset ovat vaarassa jäädä ilman minkäänlaista tukea omassa kotimaassaan, ja kodeistaan paenneet elävät pakolaisleireillä ilman elintärkeää hätäapua. Millainen on heidän tulevaisuutensa? Suomi sai apua ulkomailta vielä vuonna 1952. Voisitko sinä auttaa nyt
vuorostasi heitä, jotka apua todella tarvitsevat? Lukuisat kuukausilahjoittajat ovat jo mukana auttamassa, ja olemme jokaisen tuesta äärettömän kiitollisia. Ryhdy nyt kuukausilahjoittajaksi, sillä apuasi tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Täytä keskiaukeamalla oleva lomake jo tänään!
Ryhdy kuukausilahjoittajaksi osoitteessa kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/kuukausilahjoitus/
JO 15 EUROLLA KUUKAUDESSA… Kuukausilahjoittajana tuet pitkäjänteistä työtä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien koulutuksen, toimeentulon ja rauhan puolesta. Jo 15 euron kuukausilahjoituksella mahdollistat:*
KOULUTUS
• lukutaitokoulutuksen 20 lapselle • opettajan pakolaisleirille kahdeksi kuukaudeksi • opiskelumateriaalit 14 nuorelle vuoden kestävään opettajakoulutukseen *
16
TOIMEENTULO
• koulutuksen, työkalut ja siemenet maanviljelyn aloittamiseksi 15 perheelle • välineet kalankasvatuksen aloittamiseksi 14 perheelle • kolmen kuukauden ompelijan tai räätälin koulutuksen 14 nuorelle
15 euron kuukausilahjoituksella saa kolmessa vuodessa yhden listan asioista.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
RAUHA
• kahden päivän ohjatun rauhanvälitystyöpajan 40 henkilölle – askeleen kohti rauhansopimusta • yhden paikallisen rauhantekijän osallistumisen viiden päivän rauhantyökoulutukseen
Jo viidettä kertaa Suvivirsi ja Suvilinnun laulukirjat kokosivat suomalaiset laulamaan ja keräämään yhdessä varoja koulutuksen kehittämiseen Kirkon Ulkomaanavun Suvivirsi-kampanjassa. Yli 250 seurakuntaa ympäri Suomen oli mukana järjestämässä tilaisuuksia, ja laulettiinpa vihkon lauluja myös muun muassa Saksassa, Itävallassa ja Yhdysvalloissa. Lauluvihkoja tilattiin huikeat 40 000 kappaletta. Tänä vuonna Suvivirren keräyskohde oli Kambodžassa sijaitseva Slorkramin alakoulu ja sen peruskorjaaminen. ”Vielä tässä vaiheessa tarkkaa lahjoitustulosta ei ole, koska tapahtumia järjestetään vielä alkusyksystä, mutta tavoite Slorkramin ala-asteen peruskorjausta varten saavutettiin”, iloitsee Katriina Kong Kirkon Ulkomaanavusta. ”On ollut upeaa nähdä, kuinka ihmiset ovat lähteneet mukaan laulutapahtumiin ja kuinka innokkaasti seurakunnat ovat tapahtumia järjestäneet.”
KOULUTUKSELLA LAHJOITAT LAPSELLE TULEVAISUUDEN Monen pienen ekaluokkalaisen opintie on alkanut äskettäin, ja isommatkin koululaiset ovat palanneet takaisin pulpettien ääreen. Kuitenkaan 57 miljoonalla lapsella ei ole mahdollisuutta käydä koulua. Monissa kehitysmaissa koulunkäyntiä varten on hankittava koulupuku, kirjoja ja muita opiskelutarvikkeita – asioita, joihin monella köyhällä perheellä ei ole varaa. Toisenlaisilla Lahjoilla tuetaan kehitysmaiden lasten koulutusta varustamalla kouluja sekä hankkimalla lapsille koulupukuja ja -kirjoja. Antamalla Koulupuku tai Koulutarvikkeet -lahjan tuet kaikkein köyhimpien lasten koulutusta. Anna lapselle valoisampi tulevaisuus – auta lapsi koulutielle! toisenlainenlahja.fi toisenlainenlahja@kirkonulkomaanapu.fi 020 787 1201
Tukemalla Kirkon Ulkomaanavun työtä kaikkein köyhimmät ihmiset saavat mahdollisuuden koulutukseen ja toimeentuloon. Valitse sinulle sopivin tapa auttaa. Daniel Etter/The New York Times
SUVILINTU VISERSI YMPÄRI SUOMEN
APUASI TARVITAAN NYT ENEMMÄN KUIN KOSKAAN
Auta pakolaisia Euroopassa Autamme Eurooppaan paenneita ihmisiä Unkarissa, Serbiassa ja Kreikassa. Toimitamme pakolaisille puhdasta vettä, hygieniatarvikkeita, käymälöitä, suihkuja, petivaatteita, huopia sekä talvivaatteita. Lisäksi tarjoamme psykososiaalista tukea.
Tee merkkipäivälahjoitus Kukkien ja lahjojen sijaan voit toivoa lahjoituksia kehitysmaiden köyhimpien ihmisten elämän perusedellytysten turvaamiseksi. Samalla vapautat ystäväsi lahjavalinnan vaikeudelta. Perusta merkkipäiväkeräys: kirkonulkomaanapu.fi/ merkkipaivakerays tai omakampanja.fi. Jaettu ilo on moninkertainen!
Testamenttilahjoittaja - unelmien toteuttaja Muistaisitko läheistesi lisäksi testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin testamenttilahjoituksella voit toteuttaa monen lapsen ja aikuisen unelman riittävästä ruoasta, koulutuksesta ja turvallisesta elämästä. kirkonulkomaanapu.fi/ testamenttilahjoitus Lisätietoja kaikista lahjoitusmuodoista saat: lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi, kirkonulkomaanapu.fi tai soittamalla lahjoittajapalveluun 020 787 1201.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
17
Anssi Korhosen kotialbumi
Kohtauspaikka
Kolumnipaikalla vuorottelevat vapaaehtoisverkostomme Naisten Pankki, Changemaker, Opettajat ilman rajoja ja Eappi.
Kalkkikset ja rappionuoret, katsokaa yhdessä peiliin
Riikka Piri, Changemakerin varapuheenjohtaja ja Aino Tiitta, Rauhanradikaalikampanjan kampanjavastaava Changemaker on nuorten ja nuorten aikuisten vaikuttamisverkosto. Käynnissä oleva Rauhanradikaalikampanja käsittelee nuorten väkivaltaisen radikalisaation ehkäisemistä.
18
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
SYNTTÄRISANKARI MUISTI PEACE UNITEDIA Anssi Korhonen, 50, vietti elokuussa syntymäpäiviään Vierumäellä Peace United -teemalla. Peace United on Kirkon Ulkomaanavun perustama henkinen joukkue, joka pelaa rauhan puolesta. Teeman mukaisesti Korhonen lahjoitti merkkipäivätulonsa Kirkon Ulkomaanavun rauhantyöhön. Hyvä mieli jäi, vaikka Korhosen Peace United-tiimi hävisi ottelun 1-3 Team Red Starille. Itse päivänsankari kuvassa toisen rivin keskellä. Ville Asikainen
Jokin aika sitten eräs nuori radikaali osallistui Oslossa konferenssiin. Sen tavoite oli edistää nuorten mahdollisuuksia ehkäistä väkivaltaista ekstremismiä – kuten äärijärjestö Isisiin liittymistä tai Syyrian sotaan lähtemistä. Konferenssin esittelytekstin mukaan tarkoitus oli tuoda yhteen nuoria ja saada heidän viestinsä suoraan päättäjille. Oslon konferenssikeskuksessa nuori radikaali tunsi silti itsensä yksinäiseksi. Hän oli tennareissaan ja farkuissaan kuin huutomerkki jakkupukutätien ja pikkutakkisetien keskellä. Väkivaltainen radikalisoituminen koskettaa erityisesti nuoria. Siksi nuoruudesta ja sen ymmärtämisestä löytyvät avaimet myös ilmiön pysäyttämiseen. Oslossa nuorten osallisuutta pohtivat päättäjät ja poliittiset vaikuttajat eri maista. Jostain syystä nuori radikaali oli kutsuttu konferenssiin eri päivänä kuin nämä valtaa käyttävät ihmiset. ”Miten voi ymmärtää nuoren näkökulmaa, jollei kohtaa nuorta ja kuuntele tätä?”, nuori radikaali pohti hämmentyneenä. ”Eivätkö ratkaisut nuoruuden ongelmiin löydykään nuorista itsestään? Onko nuorten osallisuus pelkkää sanahelinää?” Noin puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita, ja heidän osuutensa kasvaa edelleen. Silti nuoret on sysätty kauas päätöksenteon, osallistumisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keskiöstä. Usein yksi väkivaltaisen ekstremismin keskeisimpiä syitä on juuri se, että nuori ei koe saavansa muulla tapaa omaa ääntänsä kuuluviin. Vastakkainasettelu nuorten ja aikuisten välillä on lopetettava ja sen sijaan luotava aito keskusteluyhteys sukupolvien välille: vanhat kalkkikset ja rappiolla olevat nuoret voisivat ensin katsoa yhdessä peiliin ja sen jälkeen yhdistää parhaat osaamisalueensa. ”Olettamalla, että aikuiset tietävät, mitä nuoret tarvitsevat ja miten se pitää heille tarjota, ei pitkälle pötkitä”, nuori radikaali totesi. ”Meidät tulee ottaa tasavertaisiksi kumppaneiksi väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumisessa.”
JALKAPALLO YHDISTI POLIISIN JA MAAHANMUUTTAJANUORET Kädenpuristukset edelsivät poliisien ja maahanmuuttajanuorten ystävyysottelua, joka järjestettiin kesäkuussa osana Ulkomaanavun Peace United -rauhankampanjaa. Ensimmäisenä joukkueen kapteeni Wahab Altamini, etualalla selin erotuomari Hanna Kapiainen. Vauhdikkaan ystävyysottelun taustalla on vakavia asioita. Syrjäytyneet nuoret ovat helppoja kohteita ääriliikkeille.
OPETTAJA, JÄRJESTÄ PEACE UNITED -OTTELU!
Ohjeet ottelun järjestämiseen sekä materiaalia keskustelun pohjaksi osoitteessa www.peaceunited.fi/koulut/
ANNA SYY JÄÄDÄ –VIDEON OHJAAJALTA UUSI DOKUMENTTI Palkitun Miesten vuoro -elokuvan ohjaajalta Joonas Berghälliltä, 39, ilmestyy uusi, naisiin keskittyvä dokumenttielokuva Äidin toive. Elokuva kokoaa yhteen kymmenen naisen tarinat eri puolilta maailmaa. Yhdistävä tekijä tarinoissa on äitiys. Elokuva saa Suomen ensi-iltansa 16. lokakuuta. Berghäll on ohjannut yhdessä Katja Gauriloffin kanssa Anna syy jäädä -videon Ulkomaanavun väkivaltaisen radikalisaation vastaiseen kampanjaan. Video pyöri televisiossa viime keväänä sekä nyt alkusyksyllä. Anna syy jäädä nostaa esiin radikalisoitumisen inhimillisen näkökulman – äitien universaalin huolen nuorista.
Reipasta syksyä hyvä lukija! Lukijat äänestivät viime lehden parhaaksi jutuksi entisen lapsisotilaan tarinan kertovan artikkelin ”Sota on sellaista, mikä on minun ja sinun välissä”. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin Reilun Kaupan tuotepaketti ja Peace United -jalkapallo. Lahjapaketti lähti Erja Härköselle Imatralle. Onnea! Äänestä tämän lehden parasta juttua verkossa kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti tai postikortilla Tekoja-lehti, Kirkon Ulkomaanapu, PL 210, 00131 Helsinki. Äänestäjien kesken arvotaan Reilun kaupan tuotepaketti.
Putiikki
DOMINOPELI EL SALVADORISTA Kirkon Ulkomaanavun värikäs Domino-peli El Salvadorista. Pelin palaset säilyvät hyvin kätevässä puisessa säilytysrasiassa. Salvadorilainen Christian Chavarria on maalannut pelin rasian ja palaset värikkäin kuvin. Entinen lapsisotilas ja pakolainen Chavarria on maksanut maalaustöiden avulla muun muassa sisartensa koulutuksen. Rasiassa on 28 kpl Domino-pelinappulaa. Rasian koko 137x60x42 mm, pelinappula 19x40x4 mm. Hinta 19,80 euroa. Tilaukset: verkkokaupasta sacrum.fi tai Kotimaayhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350.
------ GALLUP -----Mitä kehitysyhteistyö sinulle merkitsee? JAAKKO JOKI, opettaja, 29, Lappeenranta, Suomi. ”Kehitysyhteistyö merkitsee minulle lähimmäisenrakkautta, solidaarisuutta ja vastuunkantamista. Yksilöiden arjen ruohonjuuritason teot kantavat laajaa hedelmää perheen, kyläyhteisön, maakunnan ja valtion tasolla. Kehitysyhteistyöhön sijoitettu euro saa aikaan merkittäviä ja pitkäjänteisiä muutoksia koko maailmassa.” ADAMA BUNDU, viljelijä, 38, Waiima Torkpumbun, Sierra Leone ”Saamani apu antaa minulle mahdollisuuden tulla toimeen ja kehittämään uusia tapoja ansaita. Tavoite on, että pystyn elättämään itseni täysin omin avuin. Aiemmin viljelin vain riisiä, eikä se riittänyt elämiseen. Sitten sain apua ja koulutusta 30 kanan kanalan perustamiseen. Olen saanut munien myynnistä lisätuloja, minkä ansioista olen voinut panna rahaa myös kylämme säästöohjelmaan. Tavoitteeni on anoa pienlainaa ja perustaa oma kauppa kyläämme.” GINETTE JEAN LOUIS, opettaja, 47 Léogâne, Haiti ”Pystymme valvomaan, että lapset tulevat kouluun ja että he todella oppivat. Opettajana olen ollut iloinen löytäessäni uusia opetusmetodeja. Voin nyt henkisesti paremmin ja minulla on enemmän välineitä työni tekemiseen. Saamamme avun ansiosta olemme pystyneet lisäämään opetustarjontaamme ja yksinkertaisesti parantamaan opetuksen laatua kotikaupungissani Léogânessa.”
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
19
Svenska sidor
Frågor som tarvar svar
UNDERSTÖD SKOLGÅNGEN OCH GE BARNET EN FRAMTID Många små ettor har nyligen börjat skolan och de äldre eleverna har återvänt till pulpeterna. Det är ändå ett faktum att 57 miljoner av världens barn inte går i skola. I många utvecklingsländer måste man för skolgången skaffa en skoldräkt, böcker och annat material som en fattig familj sällan har råd med. Med de Annorlunda Gåvorna stödjer man barnens utbildning genom att rusta skolorna med material och skaffa skoldräkter och böcker till barnen. När du ger en Skoldräkt- eller Skolmaterialgåva, stödjer du de allra fattigaste barnen skolgång. Ge barnet en ljusare framtid – understöd skolgången! annorlundagava.fi, annorlundagava@ kyrkansutlandshjalp.fi 020 787 1201
20
HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
efter att man i byarna med Utlandshjälpens stöd grundade 12 spargrupper för kvinnor. Under det gångna året kunde vi dessutom snabbt reagera på jordskalven i Nepal, matbristen i Sydsudan och ebolaepidemin i Liberia. Från Finlands regering hörs däremot inga goda nyheter. Den har för avsikt att skära ned utvecklingssamarbetet med 43 procent. Från Utlandshjälpens budget försvinner därmed 6-8 miljoner euro nästa år. Det innebär att vi är tvungna att dra bort vår hjälp från 320 000 människor. Utöver det drabbas 100 000 människor i en akut katastrofsituation. De blir utan nödhjälp. Bakom de stora siffrorna finns alltid enskilda människoöden. Därför är den förestående uppgiften hjärtslitande. Det känns omöjligt att förklara åt en lärare som har 200 barn i klassen, åt en 7-barnsmor som är ensamförsörjare eller åt en by-äldste i byn där skörden just gått förlorad, att staten Finland inte
längre har några pengar. För bara 70 år sedan var Finland ett land som fick ta emot internationellt bistånd. Många av oss har upplevt krigets fasor och bristen som följde efter kriget. Hur kan man förklara åt sig själv, för att inte tala om dem som behöver hjälp, att vår stat nu glömmer dem som är i nöd? Lyckligtvis är det inte bara regeringens budskap som går ut i världen. I Nepals bergsbyar, på landsbygden i Somalia och på flyktinglägren i Kongo, kan vi berätta om de frivilliga som använder sin fritid till att hjälpa dem som har det allra svårast och om dem som en tidig söndagmorgon i regn och rusk beger sig iväg ut med insamlingsbössan. Och om de över 30 000 människor som varje månad skänker ett bidrag för att bygga en bättre värld. Tack för att du deltar i det arbete Kyrkans Utlandshjälp utför. Jouni Hemberg Verksamhetsledare vid Kyrkans Utlandshjälp
EN FRAMTID UTAN UTLANDSHJÄLP År 1947 led vart tionde barn i Finland av undernäring. Över 400 000 människor hade varit tvungna att lämna sitt hem och sin egendom. Det rådde stor brist på grundförnödenheter såsom mat och kläder. Många barn måste avbryta sin skolgång på vintern eftersom det inte fanns skor. Nöden i Finland väckte gensvar i utlandet. Vi fick mat, kläder och pengar med vilka vi kunde ta oss igenom den svåraste tiden. Det var då Kyrkans Utlandshjälp fick sin början. Den grundades för att dela ut hjälpen från utlandet till finländska familjer. Nu gör Finland dramatiska nedskärningar i hjälpen till utvecklingsländernas allra fattigaste människor. Också Kyrkans Utlandshjälp tvingas skära ned i sitt arbete. Miljoner människor blir utan stöd i sitt hemland och de som lever i flyktingläger blir utan den livsviktiga nödhjälpen. Hurdan är deras framtid? Finland fick hjälp från utlandet ännu år 1952. Skulle du nu i din tur kunna tänka dig att hjälpa dem som verkligen behöver hjälp?
Ville Asikainen
Under våren och sommaren har jag oftare än någonsin fått svara på frågor om varför man överhuvudtaget skall syssla med utvecklingssamarbete. Det positiva med diskussionen har varit, att även sådana personer som förut inte varit intresserade av utvecklingssamarbete, har velat veta vad vårt arbete resulterat i. Det är med stolthet jag kunnat presentera resultaten. De senaste goda nyheterna fick vi i juni när man i mellersta Somalia grundade en ny delstat. Det var resultatet av ett arbete som pågått länge. I Jordanien på flyktinglägret Zaatri, har redan över 6 000 unga deltagit i de utbildningar och de fritidsaktiviteter som Kyrkans Utlandshjälp anordnat. Det som särskilt värmer hjärtat, är att där också finns ett fotbollslag med 30 tjejer. I den våldshärjade Centralafrikanska republiken, har redan över 30 000 barn och unga kunnat gå i skola i skollokaler som Kyrkans Utlandshjälp reparerat. I Myanmar har över 8 000 människor fått bättre levnadsstandard
Många månadsgivare deltar redan i hjälpen och vi är oerhört tacksamma för understödet från var och en. Bli månadsgivare redan idag för ditt understöd behövs nu mer än någonsin! www.kirkonulkomaanapu.fi/ sv/ge-en-gava/manadsgava tel. 020 787 1201
Svenska sidor
VÄGEN TILL UGANDA Kyrkans Utlandshjälp har låtit bygga två klassrum i grundskolan i Ntezirayo men ytterligare hjälp behövs eftersom det kan finnas uppemot 200 elever i samma klass.
Till Rwamwanja i Uganda anländer varje vecka ca 500 flyktingar. Här skulle Finlands hela årliga flyktingkvot fyllas på två veckor. WILLIAM MUSEMAKWELI känner till varje sten och träd längs rutten som går över gränsen från Demokratiska republiken Kongo till Uganda. På hösten för tre år sedan vandrade han flera gånger den långa sträckan hemifrån fram till gränsen, för att gömma familjens ägodelar i terrängen. Målet var att föra hela familjen till tryggheten i Uganda, bort från det oroliga och våldsamma Norra Kivu i Kongo. ”BYN VI BODDE I LIKNADE den här byn där vi nu bor”, berättar William Musemakweli om sin hemby i Kongo. Både William och hans hustru Elisabeth har förlorat många anhöriga i attackerna från Kongos gerillagrupper. ”De dödade min pappa och alla mina fyra bröder”, berättar Elisabeth Musemakweli lågmält. ”Rebellerna tog människorna med sig, inte ens dem man dödat lämnade man kvar. Vi vet inte var min svärfar
Som bäst kan en skörd inbringa ca 80 euro. Familjen lider inte av brist på mat men flyktingskapet medför oro för GRÄNSEN MELLAN KONGO och Uganda framtiden. Trots det vågar både William och Elisabeth le en aning när de är i praktiken öppen. I Kongo är man tänker på barnens framtid. dessutom medveten om att Uganda ”Jag vet att våra barn är begåvade. tar emot flyktingar och har omsorg om När de får gå i skolan kommer de att dem. klara sig i världen. Det är vår plikt att I Uganda finns rikligt med god ta hand om dem”, säger William. odlingsbar mark intill gränsen mot Kyrkans Utlandshjälp arbetar för att Kongo. Alla som anländer får mark att odla. Odlingsytans storlek bestäms en- förbättra barnens skolgångsmöjligheter på flyktinglägret. Tillsammans med ligt familjens storlek. Som mest kan Lutherska Världsförbundet har man en familj få två och en halv hektar. bygg klassrum, lärarbostäder och saniOckså de internationella flyktingtetsutrymmen i Rwamwanja. Följande organisationerna hjälper. FN:s flyksteg blir att erbjuda yrkesutbildning tingorganisation UNHCR erbjuder flyktingarna ett första skydd och sedan till uppemot 900 unga. Det projektet startar i höst. byggnadsmaterial för ett eget hem. Organisationen WFP, World Food Text: Hilkka Hyrkkö, fotos Juha Haapala. Programme, vilken lyder under FN, erbjuder mathjälp men i praktiken kan många familjer redan efter en kort tid odla sin mat själva. På bystråket i Rwamwanja, bland ugandierna, kallas alla flyktingar för Congo man dvs Kongomannen, oberoende om det är frågan om en man, en kvinna eller ett barn. och min hustrus bröder är begravna”, konstaterar William.
FRÅN SIN EGEN MAJSÅKER får familjen Musemakweli två skördar per år.
Elisabeth, Josefina, William och Jonas Musemakweli. HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
21
Useissa konfliktimaissa työskennelleen Kati Miettusen äiti ei enää yllättynyt, kun tytär viime vuonna ilmoitti muuttavansa Somaliaan. ”Äiti on aina sanonut, että vaikkei hän olisi ehkä Somaliaa valinnut, niin eihän se hänen elämänsä olekaan. Sitä pitää tehdä, mikä tuntuu omalta”, Miettunen sanoo. Vasemmalla Ulkomaanavun ohjelmajohtaja Jama Egal.
Menestystarina Mogadishusta Juhannuksena Kati Miettunen, 32, istui yksin toimistossaan ja tuuletti. Keski-Somalian osavaltion ensimmäinen parlamentti oli juuri vannonut virkavalansa. Tähän hetkeen tiivistyi Kirkon Ulkomaanavun vuosia kestänyt työ, jonka tavoite on rakentaa rauhaa levottomaan ja pirstaloituneeseen Keski-Somaliaan. Miettunen on luotsannut hanketta projektipäällikkönä Somalian Mogadishussa runsaan vuoden. Sen aikana on saatu alueen 12 eri klaania istumaan saman pöydän ääreen sopimaan Keski-Somalian hallinnosta. Kesällä alueelle saatiin perustuslaki, parlamentti ja presidentti. ”Toimistomme upea väki teki tämän eteen koko vuoden töitä käytännössä seitsemän päivää viikossa”, Miettunen kertoo. MIETTUNEN MUUTTI Somaliaan heinäkuussa 2014. Samassa kuussa KeskiSomaliassa keskenään taistelleet klaanit allekirjoittivat asiakirjan, jossa sovittiin uuden osavaltion rakentamisesta. Tästä oli kuitenkin vielä pitkä matka
22
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
siihen, että yhteinen hallinto oli mahdollinen. Monilla klaaneilla oli sisäisiä riitoja. Sovittelutyötä oli tehtävä paitsi klaanien välillä myös niiden sisällä. ”Huhtikuussa alettiin viimein sopia siitä, kuka mitäkin klaania sai uudessa osavaltiossa edustaa”, Miettunen kertoo. Hänen mukaansa hallinto ja rauha ovat saman kolikon kaksi puolta. Jos yksinkertaisenkaan konfliktin, kuten tieriidan, ratkaisemiseen ei ole olemassa hallinnon tarjoamia kanavia, riitoja ryhdytään ratkoman asein. Siksi hallinnon syntyminen on iso askel kohti kestävää rauhaa. MIETTUNEN KOROSTAA, että KeskiSomalian osavaltio on somalialaisten, ei kenenkään muun. ”Joskus on parempi sekaantua asioihin vähemmän kuin enemmän. Esimerkiksi paikallisen liike-elämän edustajat ovat Keski-Somaliassa aktiivisia ja vaikutusvaltaisia. Ei ole lainkaan huono juttu, jos saa heitä osallistumaan ruohonjuuritason rauhankokouksiin. Avustusjärjestöjen taas voi olla lopulta parempi pysyä poissa.”
”Minä olin se tyyppi, joka nalkutti. Työni oli kysyä, onko tämä ja tuo tehty ja onko näiden kanssa keskusteltu”, Miettunen kuvailee omaa työtään rauhanprosessissa. MIETTUNEN TYÖSKENTELEE ja asuu samassa piikkilankojen ja muurien ympäröimässä rakennuksessa. Ovella päivystävät aseistetut vartijat. Ulos voi lähteä – panssariautolla. Liikkumisesta pitää tosin sopia 1–2 päivää etukäteen. Arkisesta ostosreissusta markkinoille on turha haaveilla. ”Nopeasti siihen on tottunut, mihin sitä nyt ei tottuisi”, Miettunen sanoo. Hän on kotoisin pienestä kunnasta Rovaniemen läheltä. Sieltä tie on vienyt töihin Egyptiin, Lähi-itään ja Sudaniin. Kyynelkaasun haju ja aseiden kumu on tullut tutuksi. ”En usko, että olen saanut tarpeekseni kriisimaista, kun pestini Somaliassa ensi vuonna päättyy. Työ niissä on kiinnostavaa, koska asiat ovat jatkuvassa muutoksessa. Kehitystä on mahdollista saada aikaan paljon.” Teksti: Satu Helin, kuva Kirkon Ulkomaanapu
Ville Asikainen
Auttamisen estetiikka Meidän kunnon ihmisten täällä hyvinvointivaltiossa ei tarvitse kamppailla leivästä eikä puhtaudesta eikä rauhasta. Siksi kamppailemme hyvästä omastatunnosta. Ostamme sitä sopivina siivuina auttamalla sinua, jolla asiat ovat niin kovin paljon huonommin. Valitsemme tyylimme tarkoin. Olemme kertalahjoittajia tai kuukausilahjoittajia tai neljännesvuosilahjoittajia. Jos mahdollista, kuulumme johonkin lahjoittajarenkaaseen. Saamme värikästä postia. Kannamme suosikkijärjestömme pinssiä. Emme luonnollisestikaan lahjoita sattumanvaraisia summia, vaan siistejä ja pyöreitä. Annamme juuri sen verran, että hyvä mielemme säilyy, koska iloista antajaa Jumala rakastaa. Jos meillä on putkiremonttia, pesukoneen vaihtoa tai muuta yllättävää menoa, joudumme, harmi kyllä, pienentämään lahjoitussummaamme. Ja ymmärräthän, että jos osallistumme jonkin erityisen katastrofin keräykseen, tingimme vastaavasti sinun koulurahoistasi, koska kaikkeenhan ei sentään meilläkään ole varaa. Onneksi olet niin vähään tyytyväinen. Terveiset meiltä kunnon ihmisiltä täältä hyvinvointivaltiosta. Autamme sinua kauniisti aina kun voimme. Kaisa Raittila TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
23