2
2018
IHMISARVON PUOLESTA HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
TÄÄLTÄ TULLAAN, TYÖELÄMÄ!
Daphe Nantesa pääsi opiskelemaan kampaajaksi MAHDOLLISUUKSIA LIIKKUVALLE NUORISOLLE KUA KORJAA KOULUJA SYYRIASSA
Pääkirjoitus
Ei jätetä nuoria yksin
T
apasin viime vuonna 17-vuotiaan Daphe Nantesen. Daphe on suurperheen kasvatti, yksinhuoltajan lapsi, joka asuu perheineen Ugandassa Rwamwanjan pakolaisasutusalueella. ”Ennen minusta tuntui, ettei minussa ollut oikein mitään erityistä. Ei ollut mitään, mikä olisi erottanut minut muista”, Daphe kertoi. 90 prosenttia kaikista maailman nuorista elää Daphen tavoin kehittyvissä maissa. Sillä, millaisen tulevaisuuden he voivat itselleen rakentaa, on suuri merkitys meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta. Kirkon Ulkomaanavun huhtikuun lopussa julkaisema Youth on the Move -raportti korostaa, että nuoria ei saa jättää yksin. Perinteisessä kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa nuoria ei ole aina huomioitu. Nyt sen on aika muuttua. Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Se tarkoittaa, että myös yhä useampi nuori joutuu jättämään kotinsa sodan vuoksi. Pakolaisnuoret ja hauraissa maissa elävät nuoret ovat vaarassa syrjäytyä, ellei heille anneta mahdollisuutta raivata itselleen tilaa ja rakentaa itselleen merkityksellistä elämää. Kampaajan kurssi KUA:n ammattikoulussa, kannustavat opettajat ja luokkatoverit olivat se pieni töytäisy, joka sai Daphen uskomaan omiin kykyihinsä ja siihen, että hänellekin on paikka tässä maailmassa. Hän on yksi niistä lähes 200 nuoresta, jotka ovat KUA:n ammattikoulutuksen ansiosta työllistyneet tai perustaneet oman yrityksen Rwamwanjassa. Ugandan lisäksi KUA tukee nuoria esimerkiksi yrittäjyys- ja ammattikoulutuksella Jordaniassa, opinto-ohjauksella Kambodžassa sekä rauhantyön ja pienyrittäjyyden yhdistävillä projekteilla Keniassa ja Somaliassa. Nuorissa on tulevaisuus. On meidän kaikkien tehtävä varmistaa, että he saavat mahdollisuuden rakentaa omaa elämäänsä. Me KUA:ssa lupaamme tukea nuoria jatkossakin. Kiitos, että sinä autat meitä tässä työssä.
YHÄ USEAMPI NUORI JOUTUU JÄTTÄMÄÄN KOTINSA SODAN VUOKSI
Noora Jussila Viestintäpäällikkö Kirkon Ulkomaanapu PS. Lisää Rwamwanjan ammattikoulun nuorista voit lukea sivuilta 6-9 ja 22. Lisää nuorisoteemasta sivuilta 10-11.
JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki
Nro 2 Toukokuu 2018 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Noora Jussila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ulla Kärki TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Katja Hedberg Matilda Katajamäki, Sari Saaristo Reetta Meriläinen ja Jukka Gröndahl.
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.
ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Daphe Nantesa valmistui kampaajaksi KUA:n ammattikoulusta. Kuva: Fredrik Lerneryd KIRJAPAINO Lönnberg / 5.2018 / 40 000 kpl ISSN 1797-7207
AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22
Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kua.fi
Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja seuraa Kirkon Ulkomaanapua sosiaalisessa mediassa. kirkonulkomaanapu.fi
Tässä ajassa
Uusi maali ja toimivat wc-tilat vesipisteineen ovat houkutelleet lapsia takaisin Atallah Sukkariyan kouluun Keski-Syyriassa.
SYYRIAN LAPSET OPPIMAAN
– KIRKON ULKOMAANAPU KORJAA KOULUJA JA KOULUTTAA OPETTAJIA Taistelut jatkuvat yhä kiivaina ItäGhoutassa, mutta toisaalla Syyriassa lapset palaavat jo kouluun. Useimmat koulut ovat sodan jäljiltä surkeassa kunnossa. Jo yli seitsemän vuotta jatkunut sota näkyy rauhallisemmillakin alueilla raunioiksi pommitettuina rakennuksina, yleisenä ränsistymisenä ja väsymyksenä ihmisten kasvoilla. Maansisäisiä pakolaisia on yli kuusi miljoonaa. Vaikka lasten pääsy kouluun on viime vuosina helpottunut, 43 prosenttia kouluikäisistä, eli 1,7 miljoonaa syyrialaislasta, on yhä poissa koulusta. Lasten ja nuorten oman tulevaisuuden lisäksi pelissä on Syyriaa odottava valtava jälleenrakennusurakka.
Kunnostettu koulu antaa toivoa Viime talven aikana KUA on tukenut 12 koulun kunnostamista Homsin ympäristössä Keski-Syyriassa. Seinät on paikattu, luokkahuoneet maalattu ja pulpetit kunnostettu. Tärkeää on myös vessojen ja vesipisteiden kunnostaminen tai uudelleen rakentaminen. Koulun kunnostaminen on iso asia koko kylälle. Poissaolot ovat vähentyneet ja koulun keskeyttää pienempi
määrä lapsia ja nuoria kuin ennen. Opettajien motivaatio on kasvanut. ”Vessat eivät aiemmin toimineet eikä vettä tullut. Nyt ne ovat hienossa kunnossa. Kunnostetut koulutilat ovat houkutelleet lapset takaisin kouluun”, kertoo Muniat ya Morin koulun rehtori Hamsa Ali Tartuksen maaseudulla. Koulu tuo turvallisuuden tunnetta luomalla lapsille ja nuorille rutiinia sekä toivoa normaalista elämästä.
Vammaiset lapset mukaan Pohjois-Syyriassa KUA toimii syyrialaisten kumppaneiden kanssa Turkista käsin. Alueella on huutava pula niin koulutiloista kuin ammattitaitoisista opettajista. Työn tavoitteena on tukea ja vahvistaa syyrialaisia koulutussektorin toimijoita. Aleppossa KUA kunnostaa viittä koulua, Idlibissä koulutamme opettajia sekä järjestämme vapaa-ajan toimintaa lapsille, ja Al-Raqqan alueella tuemme peruskoulutuksen ja tukiopetuksen järjestämistä. Alkuvuodesta täydennyskoulutuksissa oli mukana 208 opettajaa. Pohjois-Syyriassa myös korjataan kouluja ja niiden wc-tiloja esteettömiksi, jotta myös vammaiset lapset
pääsevät kouluun. Vammaisia lapsia on seitsemän sotavuoden jälkeen paljon. Hankkeessa myös koulutetaan opettajia sekä palkataan työntekijöitä kouluihin tukemaan sodan kokeneiden lasten psyykkistä selviytymistä. Koululaisten vanhemmille tarjotaan työtä koulujen kunnostusprojekteissa rahaa työstä -ohjelman avulla. Lisäksi kouluihin perustetaan vanhempainyhdistykset, joiden jäsenille järjestetään koulutusta, jotta koulujen toiminta on hankkeen päätyttyä kestävällä pohjalla. Syyrian koulusektorin jälleenrakennus tulee olemaan valtava, vuosikausia kestävä projekti. Suomen ulkoministeriö tukee KUA:n työtä Syyriassa. Teksti: Minna Elo ja Olli Pitkänen Kuva: Olli Pitkänen
Auta syyrialaiset lapset koulutielle! Lähetä viesti APU20 numeroon 16499 ja lahjoita 20 euroa.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
3
Tässä ajassa
PAKOLAISET LIIKUTTUIVAT PRESIDENTTI TARJA HALOSEN VIERAILUSTA: ÄLKÄÄ UNOHTAKO MEITÄ Presidentti Tarja Halonen sai innostuneen vastaanoton Za’atarin leirillä Jordaniassa helmikuun lopulla. Vierailullaan hän halusi osoittaa tukeaan KUA:n työlle syyrialaisten kanssa. Naispuolinen presidentti ei ole tavallinen näky Lähi-idässä ja pakolaiset Za’atarissa ovat tuskin koskaan ottaneet yhtä paljon valokuvia vieraasta. Kohtaamisissa ja valokuvissa presidentin kanssa viestittiin koko Suomelle: älkää unohtako meitä. Presidentti kävi englannin, musiikin ja tietotekniikan kursseilla ja sirkuskoulussa, jonka akrobaatit ja klovnit tekivät vaikutuksen. Hän seurasi leirillä myös tyttöjen jalkapalloharjoituksia. ”Kun kahdeksanvuotias pakolaistyttö pääsee pelaamaan jalkapalloa pakolaisleirissä ja huomaa olevansa yhtä hyvä kuin veljensä, mikä merkitys sillä onkaan tytön itsetuntoon”, Tarja Halonen pohti.
1,8
miljardia 15-29 vuotiasta maailmassa.
KOULUT TULVIEN KOURISSA NEPALISSA Nepalin alavalla trooppisella alueella Terailla satoi syksyllä 2017 enemmän kuin 60 vuoteen. Rankkasateet aiheuttivat tuhoisat tulvat, jotka kotien lisäksi vaurioittivat koulurakennuksia. Kirkon Ulkomaanapu korjaa koulujen vessoja ja käsienpesupaikkoja, jotta ne voidaan ottaa uudelleen käyttöön eivätkä taudit leviä huonon hygienian takia. Kouluille jaetaan opetusmateriaaleja, kirjoja ja vihkoja tulvissa pilaantuneiden tilalle. Teksti: Ulla Kärki. Kuva: Lenka Peskova.
Opettaja näyttää, miten korkealle tulvavesi nousi. Isoon ja tukevaan koulurakennukseen tultiin turvaan sateelta ja tulvalta. Kun vesi jatkoi nousemistaan, ihmiset roikkuivat katon rakenteista pysyäkseen veden pinnalla.
4
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
90 % nuorista elää kehittyvissä maissa.
Lähde: YK:n väestörahasto UNFPA
NUORI MAAILMA
Teksti: Olli Pitkänen Kuva: Mohammed Barhoum
Tässä ajassa
Mikael Ashornille parhaita hetkiä Kambodžassa ovat olleet onnistumisen tunteet yhdessä työtiimin kanssa: ”Kun ihmiset eri kulttuureista onnistuvat ymmärtämään toisiaan ja saamaan jotain upeaa aikaiseksi.”
YKSIKIN TULVA VOI VIEDÄ KAIKEN MENNESSÄÄN Mikael Ashorn etsii Kambodžassa keinoja auttaa köyhiä ihmisiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kambodža on yksi maailman eniten ilmastonmuutoksesta kärsiviä ja luonnonkatastrofeille alttiita maita. Asukkaiden suhtautuminen katastrofiriskeihin on käytännöllinen – he varautuvat mihin pystyvät. ”Ikävä kyllä mahdollisuuksia varautua on vähän, kun rahaa riittää juuri ja juuri seuraavaan päivään selviytymiseen”, kuvailee ilmastonmuutoksen ja katastrofivalmiuden asiantuntija Mikael Ashorn. Ashorn työskentelee katastrofeille alttiita maita tukevan EU Aid Volunteers -ohjelman kautta vapaaehtoisena Kirkon Ulkomaanavun Kambodžan toimistolla. Hänen mukaansa katastrofin riskiin vaikuttaa voimakkaasti se, että väestö on köyhää ja suurilta osin riippuvaista maanviljelystä. ”Yksi tulva tai pahentunut kuivuus voi pyyhkäistä pois kaiken jo saavutetun kehityksen ja syöstä koko yhteisön takaisin köyhyyteen. Siksi ilmastonmuutoksen vaikutus ja mahdolliset luonnonkatastrofit pitää huomioida kaikkia kehitysprojekteja suunniteltaessa.”
Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli kambodžalaisten auttamisessa varautumaan ilmastonmuutokseen. Jo pienillä ja yksinkertaisilla ratkaisuilla voidaan saada suuria muutoksia aikaan. KUA on tukenut muun muassa yksinkertaisten kastelujärjestelmien rakentamista. Ne suojaavat yhteisöä siltä, että sato ei täysin epäonnistu, jos sateet eivät tule odotetun mukaisesti. Viljeltävien lajikkeiden monipuolistaminen on myös keino varautua. Viljelijät eivät ole vain yhden tuotteen varassa, jos sato epäonnistuu. Lisääntyneestä sadosta saadut tulot mahdollistavat paremman ennalta varautumisen. ”Myös yleinen riskien kartoittaminen yhdessä paikallisen väestön kanssa on tärkeää, jotta väestö voi ennaltaehkäistä riskien muuttumista katastrofeiksi”, Ashorn sanoo. ”Muita keinoja vaikuttaa ovat varoitusmekanismien luominen ja uusien sään kestävien lajikkeiden kehittäminen viljeltäviin kasveihin.” Ashorn haki EU Aid Volunteers -ohjelmaan saadakseen työkokemusta alalta, jonne haluaa suuntautua. Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista ongelmista, joka tulee vain pahenemaan,
eivätkä työt sen parissa ainakaan vähene tulevaisuudessa. ”Tässä työssä olen nähnyt, miten asiat joista olen lukenut opiskeluiden aikana, toteutuvat käytännössä järjestöissä ja ruohonjuuritasolla, sekä myös laajemmin miten EU toimii.” Ilmastonmuutos on niin laaja käsite, että se Ashornin mukaan tuntuu lamaannuttavan ihmisiä. Kun huomataan, ettei voida tehdä kaikkea, ei tehdä mitään. ”Onneksi kaikki eivät jää toimettomiksi. Minulle tulee ilmastonmuutoksesta mieleen joukko ihmisiä, järjestöjä, yrityksiä, johtajia ja valtioita, jotka ovat alkaneet reagoida muutokseen.” Etenkin kehitysmaista puhuttaessa Ashornin mieleen nousee joukko nuoria, jotka näkevät tulevaisuuden toiveikkuuden kautta. ”Viimeistään siinä vaiheessa, kun poliitikot ja markkinat tajuavat muutoksen pakon sekä varautumisen tuoman poliittisen ja taloudellisen hyödyn, maailma tulee muuttumaan.” Teksti: Ulla Kärki Kuva: Kirkon Ulkomaanapu
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
5
Daphe Nantesasta tuntui ennen koulutusta, ettei hänessä ollut mitään erityistä. Nyt hän on luottavaisin mielin, sillä tietää voivansa elättää itsensä kampaajana.
6
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Teksti: Noora Jussila Kuvat: Fredrik Lerneryd
TÄÄLTÄ TULLAAN, TYÖELÄMÄ! Jonaliese, Sauda ja Daphe saivat suunnan elämälleen KUA:n ammattikoulusta Ugandassa. Nuorten motivaation ansiosta koulusta valmistuneet työllistyvät poikkeuksellisen hyvin. Jos joku olisi kysynyt 20-vuotiaalta Jonaliese Karsugholta, missä hän tulee olemaan viiden vuoden kuluttua, hän tuskin olisi arvannut ohjeistavansa metalliseppäkurssin lopputyötä ugandalaisella pakolaisasutusalueella. Mutta tässä hän nyt kuitenkin seisoo, 25-vuotiaana keskellä metallipajaa, pinkkiin mekkoon pukeutuneena ja kertaa äidinkielellään kinyabkiishalla lopputyön ohjeistusta nuorten miesten ryhmälle. Jonaliesen tulevaisuudensuunnitelmat muutti sota. Hän pakeni Kongon väkivaltaisuuksia yhdessä sisarensa kanssa Ugandaan vuonna 2014. Kapinalliset tappoivat Jonaliesen vanhemmat. Sekasorron keskellä kolmas sisar katosi. Vielä tänäkään päivänä Jonaliese ei tiedä, onko sisko enää edes elossa. Rwamwanjan pakolaisasutusalueella Jonaliese elätti itsensä ja siskonsa ensin viljelemällä maata. Eräänä päivänä hän näki ilmoituksen Kirkon Ulkomaanavun (KUA) järjestämästä kurssista. Maanviljelyskurssin käytyään Jonaliese pääsi seuraavan vuoden metallikurssin apuohjaajaksi. Sen vuoksi hän
seuraa nyt tarkkaavaisena, kun 15 oppilasta alkaa takoa metallilevystä työkalupakkia. Pian ilman täyttää korviahuumaava pauke. On pakko poistua luokkahuoneesta. Pakolaisesta parturiksi Rwamwanjan pakolaisasutusalueella asuu noin 63 000 pakolaista, joista suurin osa on paennut naapurimaa Kongon sisällissotaa. Väkiluvultaan noin Vaasan kokoisen alueen suurimpia ongelmia on ollut nuorisotyöttömyys. ”Kun nuorilla ei ollut mitään tekemistä, he vain juopottelivat ja pelasivat uhkapelejä”, kertoo KUA:n projektikoordinaattori Caphas Mugabi. KUA aloitti työnsä Rwamwanjassa kolme vuotta sitten selvittämällä mihin ammatteihin nuoret kannattaisi kouluttaa, jotta heillä olisi hyvät mahdollisuudet työllistyä. Ensimmäiset kurssit alkoivat toukokuussa 2015 ja niillä koulutettiin rakennusmiehiä, moottoreiden korjaajia, räätäleitä, kokkeja, seppiä ja partureita. Puolen vuoden mittaiseen koulutukseen valitaan kahdesti vuodessa 250 oppilasta.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
7
Tulijoita olisi enemmänkin, ja opiskelijat valitaan hakemusten ja haastattelujen perusteella. Opiskelemaan otetaan sekä pakolaisia että ugandalaisia nuoria. ”Me emme välitä aiemmista opinnoista, sillä monelta ne ovat saattaneet jäädä kesken sodan vuoksi. Meille tärkeintä on motivaatio. Monet nuorista todella tarvitsevat koulutusta ja työtä, jolla elättää esimerkiksi nuoremmat sisarukset vanhempien kuoltua”, Mugabi sanoo. Työllistyminen on koulutuksen tärkein tavoite. Opintoihin kuuluu niin työharjoittelu kuin työn hakemisen ja yrittäjyystaitojen opettelua. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Kaikkiaan 73 prosenttia valmistuneista on joko työllistynyt tai perustanut oman yrityksen. ”Koemme, että työmme täällä todella muuttaa näiden nuorten elämän”, Mugabi sanoo. Vaatteita kahdelletoista sisarukselle Metallipajan pauke vaimenee hieman, kun kävelee pihan poikki toiseen luokkahuoneeseen. Täällä ilman täyttää
ompelukoneiden surina, kun pari kymmentä nuorta ompelee lopputyönä tehtävän hameen saumoja paikoilleen. Sauda Tusingwire, 21, käyttelee ompelukonetta tottuneesti. On vaikea uskoa, että hän koski ompelukoneeseen ensimmäisen kerran vasta puoli vuotta sitten. Saudan päällä oleva tyylikäs mekkokin on hänen itsensä suunnittelema ja ompelema. ”Vaikka olin jo aiemmin kiinnostunut räätälin työstä ja minulla oli paljon ideoita vaatteista, en osannut mitään ennen koulua”, Sauda sanoo. Omien vaatteidensa lisäksi Sauda on ommellut vaatteita kahdelletoista sisarukselleen. Yksinhuoltajaisän lapsille sisaren ompelemat vaatteet ovat olleet mieluisia. ”Tärkeintä minulle on kuitenkin, että olen voinut tienata rahaa myymällä koulussa ompelemiani vaatteita. Unelmani on perustaa iso yritys”, Sauda sanoo. ”Haluan myös perheen, mutta vasta sitten kun olen ensin perustanut yrityksen.”
Opinto-ohjaaja auttaa työllistymään Vaikeista olosuhteista tulevat nuoret tarvitsevat erityisen paljon tukea. Heitä auttaa KUA:n opinto-ohjaaja Olivia Nazziwa. Hän vierailee oppilaiden ja valmistuneiden luona säännöllisesti. Valmistumisen jälkeen Nazziwan tehtävä on auttaa heitä työllistymään tai perustamaan oma yritys. ”Minun tehtäväni on rohkaista ja tukea heitä. Pakolaisleirillä ihmiset saattavat helposti passivoitua ja luovuttaa herkemmin. Silloin on minun tehtäväni sanoa, että ei teillä ole vaihtoehtoja. Töitä on tehtävä”, Nazziwa sanoo. Esimerkiksi maanviljelyslinjalta valmistuneet saavat koululta maapalstan ja viljelystarvikkeet. He voivat myydä satonsa torilla tai kaupassa ja tienata toimeentulonsa. Parhaiten työllistyvät rakennusmiehet, sillä nopeasti kasvavalla alueella rakennetaan paljon. Catering-linjalta valmistuneille voidaan tarjota alkajaisiksi työpaikkaa KUA:n perustamasta pienestä ravinto-
”Koulussa opin taitoja ja sain itseluottamusta. Tiedän nyt omat kykyni ja aion ryhtyä hommiin”, sanoo Sauda Tusingwire.
8
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Jonaliese Karsugho haaveilee omasta yrityksestä.
lasta ja lisäksi moni on työllistynyt alueen muihin ravintoloihin. Ravintolan lisäksi KUA on perustanut korjaamon, jossa nuoret voivat suorittaa työharjoittelunsa ja tienata rahaa. ”Nyt osaan jotain, mitä muut eivät” Viime vuonna suosituimpia kursseja olivat kampaajan ja räätälin kurssit. Näiden kahden kurssin välillä empi myös Daphe Nantesa, 17, joka kuuli koulusta kylässään vierailleelta opettajalta. Hakuvaiheessa Daphe valittiin kampaajan koulutusohjelmaan, joka onkin paljastunut mieluisaksi uravalinnaksi. Daphe laskee, että yhtä kampaamon asiakasta varten riittää, kun ostaa 10 000 Ugandan shillingillä (noin 3 euroa) materiaalit. Asiakasta voi laskuttaa 30 000 shillinkiä (noin 8,5 euroa). ”Tässä työssä ei tarvita paljonkaan alkupääomaa eikä minun tarvitse liikkua minnekään, sillä asiakkaat ja hiukset tulevat luokseni”, Daphe hymyilee. Daphe on ugandalainen ja hänellä on seitsemän sisarusta. Ennen koulu-
Wilson Kiiza rakastaa työtään mekaanikkona. ”Parasta on, kun joskus pääsen koeajamaan moottoripyöriä.”
tusta hänestä tuntui, ettei hänessä ollut oikein mitään erityistä. ”Ei ollut mitään, mikä olisi erottanut minut muista. Nyt koulutuksen jälkeen osaan jotain, mitä kaikki eivät osaakaan!” Valmistumisen jälkeen haaveissa on tehdä kovasti töitä ja säästää rahat, joilla jonain päivänä voisi avata oman hiussalongin. Siellä, omassa yrityksessä, voisi töiden ohessa opettaa nuoria. ”Haluan antaa muille saman mahdollisuuden muuttaa oma elämänsä, jonka minäkin olen koulutuksen ansiosta saanut”, Daphe sanoo. Monelle nuorelle koulu onkin tuonut kaivattua itsetuntoa ja -kunnioitusta. Kongosta neljä vuotta sitten paen neelle Jonalieselle koulutus merkitsi mahdollisuutta tienata enemmän rahaa ja alkaa suunnitella omaa tulevaisuutta. Jos Jonaliese saisi päättää, missä hän toivoisi olevansa viiden vuoden päästä? ”Haaveilen isosta yrityksestä, jossa voisin kouluttaa pakolaisnuoria ja an-
taa heille töitä. Haluan antaa nuorille mahdollisuuden itsenäiseen elämään”, Jonaliese sanoo. Lue lisää Olivia Nazziwan työpäivästä opinto-ohjaajana sivulta 22.
73 % KUA:N KOULUTTAMISTA NUORISTA TYÖLLISTYY Rwamwanjan pakolaisasutusalue perustettiin 1960-luvulla Ruandan kansanmurhan pakolaisten asuttamiseen. Alue ehti olla jo suljettuna muutaman vuoden, ennen kuin Kongon levottomuudet leimahtivat uudelleen 2012. KUA perusti alueelle ammattikoulun vuonna 2015. Ammattikoulutukseen osallistuvista nuorista suurin osa on asunut leirillä 3-5 vuotta. Koulutuksen suorittaneista nuorista peräti 73 prosenttia on joko työllistynyt tai perustanut oman yrityksen.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
9
NUORTEN ETU ON KAIKKIEN ETU KUA:n Nuoret liikkeessä -raportti rohkaisee näkemään nuoret kaikkialla maailmassa hyvinä ja lupaavina. Oletko päivitellyt: Voi noita nykynuoria, tai: Mihin tämä maailma onkaan menossa? Nuori ihminen ei ajattele näin. Hän katsoo maailmaa valmiina luomaan tulevaisuuttaan tai pelokkaana ilman mahdollisuuksia vaikuttaa siihen. Aikuisista riippuu, millaiseksi maailman nuorten tilanne kehittyy. Juuri nyt kukaan ei tunnu tietävän. Maailma on isossa muutoksessa ja jotenkin kummallisessa tilassa. Kahden viime vuosikymmenen aikana kehityksessä on saavutettu paljon. Toisaalta uudenlainen epävakaus leviää, epätasa-arvo kasvaa, ihmisvirrat liikkuvat rajojen yli ja ympäristön tila huononee. Ihmisoikeuksia ja humanitaarisen oikeuden noudattamista kyseenalaistetaan voimakkaasti. Luottamus poliittisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin laskee. Tässä muuttuvassa maailmassamme on 1,8 miljardia 15-24-vuotiasta nuorta. Nuorison osuus väestöstä on suuri etenkin maissa, joissa köyhyyttä ja epä-
10
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
varmuutta on paljon. Yhdeksän kymmenestä nuoresta elää kehittyvissä maissa. KUA:n uusi Youth on the Move -raportti (suom. Nuoret liikkeessä) puhuu erityisesti näiden nuorten puolesta. Nuoret ovat avustustyössä jääneet usein vähälle huomiolle. Näin ei saisi olla. Avustusjärjestöjen pitää olla enemmän mukana nuorten elämässä, kuunnella heitä ja uudistaa työtään niin, että nuoret otetaan paremmin huomioon. Tuore raportti antaa ehdotuksia tähän. Älä näe nuorta uhkana Nuorisoa ajatellaan usein uhkaavana. Nuoruuteen heijastetaan sekä yhteiskunnan pelkoja että toiveita. KUA:n raportin mukaan nuoria ja nuorten aktivismia ei tulisi pelätä tai hillitä, vaan nähdä miten toimiminen jonkin asian puolesta kehittää vastuullisuutta ja ymmärrystä. Nuorille pitää ennen kaikkea antaa mahdollisuuksia. Nuoruus on jatkuvaa liikettä. Liike on myös sisäistä, kun aikuisuuteen siirtyminen myllertää nuoren ajatusmaailmaa. Nuori etsii koulutusta ja ammattia, tekee isoja päätöksiä. Osalle nuoruus
merkitsee osattomuuden paljastumista, syrjäytymistä ja oikeuksien rajoittamista. Osa nuorista liikkuu maantieteellisesti, jopa valtioiden rajojen yli. Kymmenen prosenttia maailman pakolaisista on 15-24-vuotiaita. Pakolaisnuori tarvitsee suojelua Raportissa tähdennetään, että pakolaisnuorille tulee taata suojelu ja psykososiaalinen tuki. Esimerkiksi Bangladeshin isoilla pakolaisleireillä KUA laajentaa nuorten naisten ja murrosikäisten tyttöjen elinpiiriä koulutuksen ja suojelun kautta. Vaikka naisten ja tyttöjen huomioiminen on ensisijaisen tärkeää, ei miehiä ja poikia saa unohtaa. Myös vaikeassa tilanteessa olevat nuoret pojat tarvitsevat suojelua. Koulutus on etuoikeus Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä nuorten puolesta kaikissa toimintamaissaan. Mitä nuoret toivovat meiltä? YK:n My World -kyselyyn vastanneet seitsemän miljoonaa 194 maasta kotoisin olevaa nuorta pitivät tärkeimpinä
asioina laadukasta koulutusta, terveydenhoitoa, varmuutta työstä ja hyvää hallintoa. Köyhässä ja epävakaassa ympäristössä elävien nuorten koulutukseen ja työelämään pääsy viivästyy paljon useammin kuin vakaassa ympäristössä elävien. Vaikeissa tilanteissa elävistä nuorista moni ei pääse koskaan kouluun ja joutuu toimeen tullakseen työskentelemään harmaan talouden puolella. Tällaisille nuorille koulutus on etuoikeus. Sen huomaavat selvästi esimerkiksi Nepalin entisten maaorjien parissa työskentelevät KUA:n työntekijät. Koulutus avaa nuorille uuden elämän. Tavoitteena työllistyminen Kun tähän asti kansainvälisen yhteisön ja avustusjärjestöjen koulutusponnistukset ovat kohdistuneet kouluun pääsyyn ja peruskoulutukseen, nyt on korkea aika panostaa yli 15-vuotiaiden nuorten koulutukseen. Nuorten oikeus päästä (takaisin) kouluun, ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen pitää taata. Valtioiden tulee antaa työlupia myös liikkuvalle nuorisolle. Koulutuksista pitää saada virallinen todistus, joka kelpaa maassa, missä asutaan tai minne palataan. Esimerkiksi
Ugandassa pakolaiset voivat suorittaa yrittäjän ammattitutkinnon KUA:n ja suomalaisen tutkintovientiyhtiön Omnia Education Partnerships Oy:n yhdessä järjestämässä koulutuksessa. Opinto-ohjauksella, yhteistyöllä yritysten kanssa ja työharjoittelulla tulee varmistaa koulutuksen ja työelämän linkitys. Yhtenäisyyden luomiseksi ja vastakkainasettelun välttämiseksi työssä on tärkeää huomioida myös syrjäytymisvaarassa oleva kantaväestön nuoriso, kuten Jordaniassa ja Ugandassa, joissa KUA kouluttaa sekä pakolais- että paikallisväestön nuoria. Nuoret pian enemmistö Kaikille nuorille kuuluvat yleismaailmalliset oikeudet järjestäytyä, kokoontua, ilmaista mielipiteensä, liikkua vapaasti ja osallistua yhteiskunnallisiin asioihin. Todellisuudessa monissa yhteiskunnissa nämä oikeudet eivät toteudu. Kuitenkin monissa maissa, joissa KUA työskentelee, nuoret joko jo ovat tai tulevat pian olemaan enemmistö, jota ei voi jättää huomioimatta. Nuoret ovat valmiita toimimaan kansalaisyhteiskunnan kutistuvaksi tilaksi kutsuttua maailmanlaajuista ilmiötä vastaan, jos annamme heille
mahdollisuuksia toimia aktiivisina kansalaisina. Esimerkiksi Kambodžassa KUA:n nuorisoverkosto Changemaker Cambodia kampanjoi koulutuksen tärkeydestä, rohkaisee nuoria johtajuuteen ja auttaa heitä saamaan äänensä kuuluviin yhteiskunnassa, jossa nuorilla ei perinteisesti ole paljoa päätäntävaltaa omankaan elämänsä valintojen suhteen. Myanmarissa KUA järjestää työpajoja rauhantyöstä eri etnisistä ryhmistä tuleville nuorille. Keniassa ja Somaliassa taas eri ryhmistä tulevia nuoria yhdistävät pienyrittäjyysprojektit. Hyödynnetäänkö liikkuvien nuorten potentiaalia? Moni heistä haluaa työskennellä, tutustua kantaväestöön ja käyttää hyväkseen uuden maan mahdollisuuksia. Ei ole pelkkä klisee sanoa, että nuorissa on tulevaisuus. Jos ajamme nuorten etua nyt, he pystyvät aikanaan rakentamaan maailmaa, jossa meidän kaikkien on hyvä elää. Teksti: Ulla Kärki Kuvitus: Emmi-Riikka Vartiainen
Youth on the Move -raportti verkossa: https://bit.ly/2HKPWGJ
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
11
NUORET OPETTAVAT RAUHAA Hpa An, Myanmar. KUA:n myanmarilaisen partnerijärjestön nuoret vapaaehtoiset istuvat toimiston takapihan varjossa, suojassa 40 asteen kuumuudelta. Nuoret ovat oppineet rauhantyön koulutuksessa viestintätaitoja sekä sitä, miten voi toimia sillanrakentajana rauhanprosesseissa. Osa nuorista muistaa omasta lapsuudestaan, miten konflikti vaikuttaa ihmisten elämään. Kuva ja teksti: Tatu Blomqvist
Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.
Lapset juhlivat KUA:n EU:n humanitaarisella tuella rakentamien koulutilojen avajaisia.
YLI 21 000 OPPILASTA HYÖTYY POHJOISUGANDAAN RAKENNETUISTA KOULUISTA Kirkon Ulkomaanapu (KUA) saattoi päätökseen merkittävän osan koulutushanketta Bidibidin ja Omugon pakolaisasutusalueilla PohjoisUgandassa. KUA rakensi EU:n humanitaarisella tuella yhteensä 102 luokkahuonetta, 28 käymälärakennusta ja 65 asuntoa opettajille. Tarve koulutiloille on ollut huutava, sillä yli 60 prosenttia noin miljoonasta Etelä-Sudanista saapuneesta pakolaisesta on alle 18-vuotiaita. Lapset ja nuoret ovat aiemmin opiskelleet teltoissa. Rakennusten valmistumista juhlittiin Bidibidissä ja Omugossa tilaisuuksissa, joihin lasten lisäksi osallistui Ugandan hallituksen ja pakolaisyhteisöjen edustajia sekä lasten vanhempia. Rakentamisen lisäksi KUA on kouluttanut 108 opettajaa huomioimaan lasten erityistarpeita kriisitilanteessa. Koulutuksen tulee käymään yhteensä 400 opettajaa ennen hankkeen päättymistä. Teksti: Erik Nyström, kuva: Magic 4 Filmz
14
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
200
kreikkalaista ja pakolaisnuorta osallistui hankkeeseen, jossa joogan ja yrittäjyyden avulla autettiin nuoria löytämään paikkansa Kreikassa.
314
nuorta osallistui ammattikoulutukseen ja sai tukea työpaikan haussa ja yrityksen perustamisessa Nepalissa.
Naw Thein Gi Shwe haluaa olla esimerkkinä muille nuorille.
YMMÄRRYS RAUHASTA LISÄÄNTYY
Vankiloihin hankitut puhelimet kuitataan vastaanotetuksi. Puhelinten avulla vangit voivat olla yhteydessä perheisiinsä ja oikeusavustajiinsa.
OIKEUTTA VANGEILLE LIBERIASSA Pidätetyt joutuvat Liberiassa usein odottamaan syytteitä ja oikeudenkäyntiä kauemmin kuin maan laki sallisi. Oikeusjärjestelmä toimii tehottomasti ja hitaasti. Pääsyä tuomarin eteen voi joutua odottamaan kauemmin kuin mitä itse rangaistus on pituudeltaan. Kirkon Ulkomaanapu parantaa Liberian kolmessa maakunnassa pidätettyjen ja vankien mahdollisuutta päästä oikeuteen ja tulla kohdelluksi lainmukaisesti. KUA kouluttaa paikallisten ihmisoikeusjärjestöjen kanssa vanginvartijoita, poliiseja sekä yhteisöjen uskonnollisia ja perinteisiä johtajia ja tarjoaa pidätetyille ilmaista oikeusapua. Lisäksi KUA tekee vaikuttamistyötä, jotta Liberia noudattaisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joihin se on sitoutunut. ”Olemme jo saaneet vapautettua vankilasta 123 henkilöä”, kertoo oikeusapua tarjoavan kumppanimme Liberian naisjuristien järjestön johtaja Vivian Neal. Hanketta rahoittaa Euroopan Unioni.
”Rauhansopimus paperilla ja käytännössä on kaksi eri asiaa. Rauhaan tarvitaan todellista sitoutumista”, sanoo opiskelija Naw Thein Gi Shwe, 22, Myanmarista. Hän osallistui Kirkon Ulkomaanavun rauhankoulutukseen. Niiden kohderyhmänä ovat 18-35-vuotiaat nuoret maan eri etnisistä ryhmistä. Tänä vuonna on ollut jo yksi koulutus, jossa oli mukana 40 nuorta. Tavoitteena on kouluttaa 200 nuorta. ”Ennen luulin, että rauha tarkoittaa vaan sitä, että ei tapella. Nyt ymmärrän enemmän ja aion jakaa tietoa omassa ystäväpiirissäni, koska rauha koskettaa kaikkia ja on edellytys kaikelle toiminnalle. Ilman rauhaa kylät eivät kehity ja ihmiset joutuvat elämään pakolaisina.” Teksti: Ulla Kärki ja Jenni Lähteenmäki Kuva: Tatu Blomqvist
35 000
ihmistä Somalimaassa sai turvaa, kun 12 kylään tehtiin kyläkohtainen suunnitelma toiminnasta katastrofien varalta.
Teksti: Minna Elo, kuva: Kirkon Ulkomaanapu TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
15
Pato antaa ihmisille, erityisesti naisille, mahdollisuuden veden saantiin aina kun tarvitaan. Key Yorm leikkasi avajaisjuhlassa punaista nauhaa, josta moni ihminen sai leikata nipsaus kerrallaan.
UUSI PATO TURVAA KASTELUVEDEN SADOILLE MAANVILJELIJÖILLE KAMBODŽASSA Suurlahjoituksena saaduin varoin rakennettiin viittä köyhää maaseutukylää hyödyttävä pato Kambodžan maaseudulle. Uusi vesijärjestelmä tarkoittaa, ettei kuivuudesta enää seuraa katastrofia. Pato, vesiportti ja kastelukanava mahdollistavat nyt viljelyn ympäri vuoden Peamissa Kampong Chhnangin provinssissa keskellä Kambodžaa. ”Uuden padon ja kastelukanavan ansiosta emme ole enää tuhoon tuomittuja kuivana kautena”, isoäiti Key Yorm, 62, sanoo. Aiemmin täällä kärsittiin kovasta vesipulasta. Vettä ei kuivana aikana riittänyt viljelysten kasteluun, eläimille eikä sitä ollut tarpeeksi ihmisillekään. Riisi pystyttiin kylvämään vain kerran vuodessa, sadeaikaan. Jos sateet eivät tulleet normaalisti, viljelijä saattoi menettää koko sadon. ”Nyt voimme kylvää riisiä kahdesti vuodessa ja kasvattaa sen lisäksi muutakin”, Key Yorm sanoo.
16
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Uusista viljelykasveista ja toisesta riisisadosta seuraa, että kyläläiset pystyvät myymään osan sadoista ja saamaan tuloja. Rahalla aiotaan rakentaa kestävämpiä kotitaloja ja lähettää useampia lapsia kouluun. Elintason parantuessa ihmisten terveys kohenee myös. Key Yorm kertoo aikovansa kasvattaa maapähkinöitä, vesimelonia ja erilaisia vihanneksia. Perheellä tulee olemaan tarpeeksi ruokaa ja osan sadosta voi myydä, hän kertoo. Projektista oli myös yksi yllättävä hyöty. Kylien asukkaat iloitsevat raken-
nustöiden aikana kastelukanavan penkereelle muodostuneesta tiestä, jota pitkin on helpompi päästä pelloille ja kuljettaa satoa pelloilta koteihin. Uuden vesijärjestelmän kunnossa pitämisestä on vastuussa patokomitea, jonka jäseninä on kylien asukkaita. Komitean tehtävänä on varmistaa, että tarvittavat korjaukset tulevat tehtyä ja että ihmiset yhdessä huolehtivat niiden kustannuksista. ”Yhden suurlahjoituksen avulla voidaan kohentaa koko kylän asukkaiden elämää. Suurlahjoitukset ovat merkittävä luottamuksen osoitus Kirkon Ulkomaan apua kohtaan, ja olemme niistä syvästi kiitollisia. Viime vuosina ne ovat olleet kasvussa, mistä olemme hyvin iloisia”, varainhankinnan päällikkö Johanna Karjalainen sanoo. Suurlahjoituksen voi tehdä myös osakelahjoituksena. Niiden lahjoittaminen Kirkon Ulkomaanavulle on verovapaata.
Kohtauspaikka
MYÖS NÄIN VOIT AUTTAA AUTA VAIVATTOMASTI - RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI Kuukausilahjoittajana voit auttaa katkaisemaan köyhyyden kierteen. Jo 25 eurolla perhe saa kehitysmaassa pienen kanatarhan tai oman kasvimaan. Olisitko uskonut, että sinulle pieni raha voi olla kehitysmaassa näin iso apu? Liity kuukausilahjoittajaksi nyt osoitteessa: kirkonulkomaanapu.fi/kuukausilahjoitus
LUO IKIOMA KAMPANJA JA PYYDÄ YSTÄVÄSI MUKAAN!
ILAHDUTA KESÄN JUHLISSA! Toisenlaisen Lahjan antaminen on kaunis tapa huomioida juhlasankaria kevään ja kesän eri juhlissa. Nämä lahjat riemastuttavat niin lahjan vastaanottajaa kuin ihmisiä kehitysmaissa asti. Koulunsa päättävää nuorta voi piristää Ammattikoulutus tai Stipendi tytölle -lahjalla ja opettajan muistamiseen istuu hyvin Opettaja lapselle -lahja. Kesän hääparien ilahduttamiseen soveltuu oivallisesti Rakkautta-lahja, jonka vaikutus koskettaa hääparia varmasti. Rakkautta-lahja lämmittää myös äidin sydäntä äitienpäivänä. Mökkireissujen viemisiksi sopivat taas mainiosti kesäiset Kasvimaa-, Hedelmäpuu- tai Mehiläispesä-lahjat. Tutustu kaikkiin lahjoihin osoitteessa toisenlainenlahja.fi
Tiesitkö, että voit perustaa ikioman keräyskampanjan Kirkon Ulkomaanavun verkkosivuilla? Saat itse kirjoittaa kampanjan tekstin, valita mieleisesi kuvan ja asettaa keräyksellesi tavoitteen! Käy rohkeasti toimeen osoitteessa: omakampanja.fi
TOTEUTA UNELMIA TESTAMENTILLA Muistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin lahjoituksella voi olla yllättävän suuri merkitys. Testamentin tekeminen ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttilahjoittamisen opas lahjoittajapalvelustamme tai osoitteesta kirkonulkomaanapu.fi/ testametti Lahjoittajapalvelumme on avoinna arkisin klo 9-16. Puh. 020 787 1201 Sähköposti: lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi
Valikoimasta löytyy erilaisia lahjoja moneen makuun. Anna eettinen lahja, jolla tuotat tuplaten iloa!
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
17
Kohtauspaikka
Sanakirjan tutkiminen tempaa mukaansa. Kuvassa keskellä Cedrick Ngoumenc, oikealla kieliopas Claire Saint-Germain.
TOISTO AUTTAA MAAHANMUUTTAJAA OPPIMAAN SUOMEA Suomen kieli sanoo tervetuloa -opetuksessa toistetaan, nauretaan ja opitaan suomea sana kerrallaan. Rikhardinkadun kirjastossa Helsingissä kuuluu innostunutta supinaa. Oppijat muodostavat tuoleista ringin, jossa istuvat myös kielioppaat Paula Borkowski ja Claire Saint-Germain. ”Minä olen Paula”, Borkowski osoittaa itseään. ”Kuka sinä olet?”, hän jatkaa ja osoittaa hymyillen vieressään istuvaa nuorta naista. Nimikierros etenee läpi kiemurtelevan piirin. ”Minä olen Alice”, kuuluu ujosti perältä. Kirjastossa on käynnissä Suomen kieli sanoo tervetuloa -opetus turvapaikanhakijoille. Kyseessä on hanke, jota koordinoi KUA:n Opettajat ilman rajoja -verkosto. Hankkeen tavoitteena on tarjota vastaanottokeskusten asukkaille mahdollisuus opiskella suomen alkeita hauskalla ja mielekkäällä tavalla. Viime viikon opetuskerralla on käsitelty kirjastosanastoa. Nyt on aika laittaa teoria käytäntöön!
18
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Toistoa toistamisen perään ”Kirja”, lausuu ryhmän toinen kieliopas Saint-Germain. Hän osoittaa käsissään olevaa opusta ja kuoro lausuu perässä: ”kirja”. Seuraavaksi kielioppaat näyttelevät lainaustilanteen, jossa käsitellään kokonaisia fraaseja: Haluan palauttaa kirjan. – Kiitos. Tunneilla käytetään Suomen kieli sanoo tervetuloa -hankkeessa kehitettyä Toisto-oppimismenetelmää, jonka pääajatuksena on nimensä mukaisesti toistaa sanoja ja ilmaisuja. ”Ei haittaa, vaikka oppija ei osaisi lukea tai kirjoittaa, hän voi silti opetella suomea”, selittää Borkowski. Yksi oppijoista on Bangladeshista kotoisin oleva Meghla Banal. ”Osaan käyttää jo hieman suomen kieltä, esimerkiksi ’minä olen’ ja ’minä haluan’”, hän kertoo innoissaan. Kieliopas Saint-Germain osoittaa ryhmälle ympäröivää tilaa: ”kirjasto” ja muut toistavat perässä. Toisto-tuokioiden aikana oppijat kuuntelevat tarkkaavaisina – silmät siristyvät ja otsalle kohoaa ryppy, kun he painavat sanaa mieleensä.
Kirjastovierailun päätteeksi monelta oppijalta löytyy kainalosta kirja jos toinenkin. Pitkä jono lähtee kulkemaan kohti lainauspistettä. ”Kiitos!”, hihkaisee eräs naisista, kun asiakaspalvelija ojentaa hänelle ikioman kirjastokortin. Onni paistaa kasvoilta, kun hän pääsee käyttämään oppimiaan sanoja aivan oikeassa tilanteessa. ”Onnistumisen hetkiä on tunneilla usein. Tänään parasta oli se, että niin moni hankki kirjastokortin ja vinon pinon kirjoja”, Borkowski hymyilee. Kuvateksti: Sanakirjan tutkiminen tempaa mukaansa. Kuvassa keskellä Cedrick Ngoumenc, oikealla kieliopas Claire Saint-Germain. Teksti: Anna Pihlajamäki Kuva: Hanna Matikainen
Syksystä 2016 KUA on koordinoinut kieliopastoimintaa ja vastaanottokeskusten opetusta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tuella. Lue lisää: suomenkielisanootervetuloa.fi
Kohtauspaikka
AURINKOISTA KESÄÄ! Edellisen Tekoja-lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Kun lasten leikki loppuu, on syytä huolestua. Reilun kaupan tuotepaketin voitti Leena Välisalo. Onnea! Äänestä tämän lehden parasta juttua ja osallistu arvontaan viimeistään 3.8. osoitteessa kua.fi/tekoja-lehti tai postitse Kirkon Ulkomaanapu, PL 210, 00131 Helsinki.
SUVIVIRSI KAJAHTAA YMPÄRI SUOMEN Suvivirren sunnuntaita vietetään 27.5. Laulutapahtumissa eri puolilla Suomea kerätään varoja Nepalin lasten ja nuorten hyväksi. Lisätiedot ja lauluvihkojen tilaus: suvivirsi.fi
WeFood-joukkorahoituksen loppukiri Meillä on rajattu erä WeFood-kasseja 30 euron tukisummalla joukkorahoitukseen osallistuville! Lähetä sähköposti yhteystietojesi kera otsikolla ”kassi” wefood@kirkonulkomaanapu.fi niin toimitamme sinulle tilisiirron tukisumman maksua varten. Etuna saat myös -10 % alennuksen ensimmäisen vuoden aikana tehtävistä ostoksista WeFood-kaupassa sekä virtuaaliosakkeen. wefood.fi #wefoodsuomi
Elokuvat
Tyttö, joka selviytyi Parhaan lyhyen dokumenttielokuvan Oscarin saanut A Girl in the River: Price of Forgiveness on puhuttanut maailmalla sen julkaisusta lähtien. Dokumentti kertoo Pakistanin kunniamurhista Saba Qaiserin, 19, näkökulmasta. 18-vuotias Saba oli rakastunut nuoreen mieheen, ja pari aikoi päättäväisesti mennä naimisiin. Saban perhe kuitenkin vastusti liittoa. Tyttären tulisi naida varakas sukulaismies, jolla on parempi sosiaalinen asema. Kun perheen tahto ei toteutunut, isä ja setä ampuivat Sabaa, pahoinpitelivät häntä ja heittivät jokeen. Onni oli myötä, kun Saba selvisi joesta elossa. Silloin hän päätti kertoa tarinansa kaikille. Dokumentti pääsee syvälle sisään perheeseen ja yhteisöön, jossa asenteet ja ajattelutavat näkee kammottavan läheltä. On järkyttävää, että Saban perhe ei kadu tapahtunutta. Kyläyhteisökään ei tuomitse tekoa, vaan painostaa Sabaa antamaan anteeksi. Joka vuosi yli 1000 tyttöä ja naista joutuu kunniamurhan uhreiksi Pakistanissa. Nyt dokumentin siivittämänä Pakistanin päättäjät ovat toimineet lakien muuttamiseksi – enää murhan tekijä ei pääse vapaaksi uhrin omaisten armahduksella. A Girl in the River on saanut aikaan sen, mikä on dokumenteissa hienointa: se on vaikuttanut positiivisesti yhteiskuntaan. Dokumenttia on alkanut levittää televisiossa HBO, joten se on saanut valtavasti näkyvyyttä. Vaiettu ongelma tulee avoimeksi, ja ilmapiiri voi muuttua Pakistanin lakimuutosten mukana. Kuten Saba elokuvan alussa toteaa: ”Koko maailman tulisi nähdä tämä dokumentti, ettei tällaista tapahtuisi enää koskaan.” Teksti: Anna Pihlajamäki A Girl in the River: The Price of Forgiveness HBO Documentary Films 2015, 40 min.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
19
Svenska sidor
Vi får inte lämna ungdomarna ensam I fjol träffade jag 17-åriga Daphe Nantesen. Daphe är uppvuxen med en stor familj och som barn till en ensamförsörjare. Hon bor med sin familj i flyktingbosättningen Rwamwanja i Uganda. ”Tidigare kändes det som att det inte fanns något som var speciellt med mig. Det fanns inget som skulle ha utmärkt mig från andra”, berättade Daphe. 90 procent av de unga i världen lever liksom Daphe i utvecklingsländer. Frågan om hur de ska bygga upp sin framtid har en stor betydelse också för oss. En färsk rapport av Kyrkans Utlandshjälp, publicerad i april, betonar att ungdomarna inte får lämnas ensam. De unga har inte alltid beaktats i traditionellt utvecklingssamarbete och inom humanitär hjälp.
Nu är det dags för en förändring. Det finns fler flyktingar i världen än någonsin sedan andra världskriget. Det betyder också att allt fler unga varit tvungna att lämna sina hem på grund av krig. Flyktingarna samt ungdomarna som lever i sköra stater löper risk att bli marginaliserade om inte de får en chans att röja utrymme för sig själva och därmed ett meningsfullt liv. Frisörsutbildningen i KUH:s yrkesskola, uppmuntrande lärare och klasskamraterna formade den grund som Daphe behövde för att tro på sina egenskaper och på att hon också har en plats i den här världen. Hon är en av de nästan 200 unga som fått jobb eller grundat ett företag efter att de utexaminerats från yrkesskolan. KUH stöder unga med företagaroch yrkesutbildning också i Jordanien,
med studiehandledning i Kambodja och genom en kombination av fredsarbete och småföretagande i Kenya och Somalia. Ungdomarna är vår framtid. Det är allas vår uppgift att se till att de får en möjlighet att bygga upp sina egna liv. Vi på KUH lovar att stöda dem i fortsättningen också. Tack för att du hjälper oss i vårt arbete. Noora Jussila Kommunikationschef Kyrkans Utlandshjälp Läs mera om de unga i yrkesskolan i Rwamwanja på sidorna 6–9 och 22. Mer om ungdomstemat hittar du på sidorna 10–11.
SPRID GLÄDJE PÅ SOMMARKALASEN!
LÅT DEN BLOMSTERTID LJUDA ÖVER HELA FINLAND! År 2018 infaller söndagen för Sommarsånger den 3 juni. Sommarsångernas kollekt går via Kyrkans Utlandshjälp till att säkra en högklassig utbildning för barn och unga i Nepal.
20
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Att överlämna en Annorlunda Gåva är ett vackert sätt att uppmärksamma vårens och sommarens festföremål. Dessa gåvor glädjer såväl mottagaren som människor i utvecklingsländer. Gåvorna Yrkesutbildning eller Stipendium till en flicka kan passa de unga som firar skolavslutning, och gåvan Lärare till barnen är ypperlig med tanke på läraren. Sommarens brudpar berörs av Kärlek-gåvan, så också mödrarna på morsdag. När du hälsar på vänner på stugan kan du passa på att ta med dig någon av gåvorna Grönsaksland, Fruktträd eller Bikupa. Bekanta dig med alla gåvor på annorlundagava.fi Du hittar ett urval för varje tycke och smak. Överlämna en etisk gåva som ger dubbel glädje!
Svenska sidor
16-åriga Sife Salama utexaminerades i fjol från catering-linjen. ”Skolan förändrade min uppfattning om världen. Nu sparar jag pengar för att öppna min egen restaurang.”
CHANSEN TILL ETT RIKTIGT JOBB MOTIVERAR UNGDOMAR I UGANDA Genom yrket kan de äldre försörja de yngre På Rwamwanjas flyktingbosättning bor 63 000 flyktingar, största delen av dem från Kongo. Till invånarantalet är Om någon hade frågat 20-åriga Jonali- området ungefär i storlek med Vasa, ese Karsugho var hon skulle befinna sig och ungdomsarbetslösheten är en stor fem år senare hade hon knappast gissat utmaning. ”När ungdomarna inte har något att att hon skulle handleda slutarbeten på göra dricker de och spelar hasardspel”, en metallsmedskurs i Uganda. säger KUH:s projektkoordinator Caphas Här står hon ändå, 25 år gammal, Mugabi. mitt i en metallverkstad iklädd en ljusKUH påbörjade arbetet i Rwamröd klänning och ger instruktioner åt wanja för tre år sedan med att kartlägga en grupp unga män på sitt modersmål efterfrågan på yrken. De första kurserna kinyabkishalla. började i maj 2015, och då utbildades Jonaliese flydde våldsamheterna i byggare, mekaniker, skräddare, kockar, Kongo tillsammans med sin syster år 2014. Rebellerna dödade deras föräldrar, smeder och frisörer. Kurserna räcker ett halvt år. Två och Jonalieses andra syster försvann. gånger om året väljs sammanlagt 250 Hon vet inte om systern är vid liv. studerande till kurserna, både flyktingar I Uganda försörjde Jonaliese sig själv och ugandier. Deltagarna väljs på basis och sin syster till en början genom att av ansökningar och intervjuer. bruka jorden. En dag fick hon höra om ”De unga behöver utbildning för Kyrkans Utlandshjälps (KUH) yrkesutbildning och gick en kurs i jordbruk. Nu jobbar att få jobb och därmed en chans att till hon som handledare för metallkursen och exempel försörja sina syskon när föräldrarna dött”, säger Mugabi. följer noggrant med när 15 elever smider Utbildningens viktigaste mål är att verktygslådor av en metallskiva. de utexaminerade får jobb. Under kurLjudet är öronbedövande och det är sen gör ungdomarna en praktik och lär dags att lämna utrymmet. De unga hittar en ny riktning i sina liv genom yrkesutbildningen på flyktingbosättningen Rwamwanja. Av de utexaminerade har hela 73 procent fått jobb.
sig grunder i företagande. Efteråt stöder KUH de färdigblivna med till exempel enkla verktyg för respektive yrke. Resultaten är utmärkta: allt som allt har 73 procent av de färdigblivna hittat en arbetsplats eller grundat ett företag. ”Vi upplever att vårt arbete här verkligen förändrar ungdomarnas liv”, säger Mugabi. Ljudet från metallsmederna når just och just till andra sidan gården. I klassrummet manövrerar Sauda Tusingwire, 21, en symaskin med vana tag. Det är svårt att tro att Sauda bara ett halvt år tidigare rörde en symaskin för första gången. På sig har hon en klänning som hon designat och sytt själv. Sauda har redan hunnit sy kläder åt alla sina tolv syskon. Viktigast för Sauda är ändå att hon kunnat hjälpa familjen genom att sälja kläder som hon sytt under kursen. Hennes dröm är att grunda ett eget företag. ”Jag vill också ha en familj, men inte förrän jag grundat mitt företag”, säger hon. Text: Noora Jussila, Bild: Fredrik Lerneryd
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
21
Tekijä Juttusarjassa esitellään Kirkon Ulkomaanavun työntekijöitä eri puolilta maailmaa.
Olivia Nazziwan mielestä opinto-ohjaajan tärkein tehtävä on rohkaista oppilaita. Tarvittaessa hän etsii työpaikkoja yhdessä oppilaan kanssa.
OLIVIA NAZZIWA PITÄÄ PAKOLAISLEIRIN OPPILAISTA HUOLTA Olivia Nazziwa, 26, hylkäsi hyväpalkkaisen työn Coca Colalla auttaakseen pakolaisnuoria. Kuinka tärkeää olisikaan, että jokaisella nuorella olisi edes yksi luotettava aikuinen, joka kysyy miten menee ja auttaa tiukan paikan tullen? Monelle Rwamwanjan pakolaisasutusalueen nuorelle tuo aikuinen on Kirkon Ulkomaanavun opinto-ohjaaja Olivia Nazziwa. Nazziwa aloitti KUA:n ammattikoulun opinto-ohjaajana keväällä 2017. Yliopistossa hän opiskeli yhteisöpsykologiaa, muttei opintojensa jälkeen löytänyt oman alansa töitä. Elanto oli kuitenkin ansaittava, joten Nazziwa tarttui ensimmäiseen tarjottuun työhön. ”Kun ihminen on epätoivoinen, hän ottaa vastaan minkä vain työn. Minä päädyin Coca Colan hallinto-osastolle”, Nazziwa naurahtaa. Vaikka työ monikansallisen yrityksen Ugandan konttorilla oli paremmin palkattua, Nazziwa haki opinto-ohjaajan paikkaa heti kun huomasi ilmoituksen.
22
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
”Haluan työskennellä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Näin jälkeenpäin ajatellen työkokemuksestani yritysmaailmassa on hyötyä, sillä tehtäväni on auttaa nuoria myös liiketoiminnan käynnistämisen kanssa.” Opinto-ohjaaja vierailee kaikkien kotona Rwamwanjan kouluun valitaan kahdesti vuodessa 250 opiskelijaa yli 800 hakijan joukosta. Valintahaastatteluissa Nazziwa kuulee toinen toistaan surullisempia tarinoita. Erityisesti mieleen on jäänyt 13-vuotiaan kongolaisen tytön tarina, jonka kapinalliset raiskasivat ja jonka isän he tappoivat tytön silmien edessä. Rwamwanjassa tyttö pääsi psykologin puheille ja aloitti opinnot. ”Koulutuksen jälkeen tyttö sai ensin töitä ravintolastamme, mutta hän pärjäsi niin hyvin, että hänet palkattiin pian muualle. Käyn edelleen säännöllisesti katsomassa miten hänellä menee.” Osa oppilaista joutuu yksinhuoltajana elättämään pienempiä sisaruksi-
aan, vaikka he ovat itsekin vielä lapsia. Asumukset ovat pieniä – yhden huoneen savimajassa saattaa asua iso perhe. Nazziwa vierailee säännöllisesti kaikkien oppilaiden luona. Jos joku ei tule kouluun, opinto-ohjaaja menee tämän kotiin katsomaan, mikä on vikana. ”Pidämme heistä huolta. Vierailut vahvistavat meidän ja oppilaiden välistä sidettä, sillä he tietävät, että ymmärrämme millaisista lähtökohdista he tulevat.” Palkitsevinta työssä ovat onnistumisen kokemukset. Moni oppilas saattaa tulla koko viikon kouluun samoissa vaatteissa, mutta hiljalleen he alkavat pestä vaatteitaan päivittäin, tervehtiä kohteliaammin ja kertovat syövänsä kotona monipuolisempaa ruokaa. ”He haluavat pärjätä elämässä ja päästä pois pakolaisasutusalueelta. Tunnen onnistuneeni työssäni, kun näen, että nuoret alkavat arvostaa itseään.” Teksti: Noora Jussila Kuva: Fredrik Lerneryd
KUVASTIN
Nuoruus Älä häiritse sitä, mikä minussa on uutta. Oma vanhasi oli kerran samanlaista. Nämä vuodet ovat ylämäki. Siksi puuskutan. Jäät matkasta, koska rinteeni on jyrkkä ja huippuni korkealla. En halua sinua mukaan. Haluan, että katsot, miten selviän. Olen imenyt itseni täyteen ja mieleni on tapahtumisen kiihkeästä odotuksesta jännittynyt jousi. Älä saarnaa sitä nuupalleen. Kuuntele, miten se soi. Älä säikähdä ajatusta, joka on toinen kuin sinun. Kaiken, mitä hengitän ulos, rakensin siitä, mitä hengitin sinusta sisään. En syö eväitä kotona. Ne ovat matkaa varten. Kaisa Raittila
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
23
Ilahduta äitiä ja anna Toisenlainen Lahja
®
Antamalla Stipendi tytölle -lahjan voit auttaa tyttöjä kehitysmaissa saamaan mahdollisuuden koulutukseen.
Tee tilaus: toisenlainenlahja.fi tai 020 787 1201