IHMISARVON PUOLESTA HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET 2/2019
RAUHA 10 vuotta rauhantyötä Somaliassa
Rauhaa ja toimeentuloa Etelä-Sudanissa
PÄÄKIRJOITUS
Ilman ruokaa ei ole rauhaa Maailman nuorimman valtion Etelä-Sudanin tilannetta voi kuvata karmeaksi. Sisällissota ja nälkä piinaavat maata. Kirkon Ulkomaanapu tekee maassa työtä rauhan, toimeentulon ja koulutuksen puolesta. Ne ovat työmme pääteemat eri puolilla maailmaa, eikä niitä ole valittu sattumalta. Minkä tahansa yhteiskunnan vakaus on vaakalaudalla, jos ihmisillä ei ole mitä syödä. Konfliktit ja sodat tekevät vaikeaksi tai estävät koulun käynnin ja pelloilla työskentelyn. Kouluttamaton ja nälkäinen kansa on altis ristiriitojen lietsomiselle ja konflikteille kuin rutikuiva maasto metsäpalolle. Toisinpäin ajateltuna koulutuksen avulla hankittu lukutaito ja ammatti auttavat nuorta hankkimaan toimeentulon itselleen, mahdollistavat perheen perustamisen ja toivon hyvän elämän rakentamisesta. Työssämme kamppailemme joka päivä monisyisten ongelmien kanssa, mutta Etelä-Sudanin syrjäseudulla ne voidaan lopulta johtaa yksinkertaiseksi yhtälöksi. ”Ilman rauhaa ihmiset eivät palaa viljelmilleen, ja ilman ruokaa rauha ei ole vakaalla pohjalla”, sanoo Moses Habib, Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun koordinaattori Etelä-Sudanissa. Pitkäjänteinen työ voi tuottaa huimia tuloksia. KUA on tehnyt Somaliassa rauhantyötä vuosikymmenen. Tässä ajassa työ on kehittynyt klaanien välisten kiistojen sovittelusta keskushallinnon ja koko maan kattavan sovintostrategian tukemiseen. Lue lisää Etelä-Sudanista Itä-Afrikan tiedottaja Erik Nyströmin reportaasista sivuilla 6–11 ja rauhantyöstä Somaliassa sivuilta 14–15 ja työstämme Mosambikissa viereiseltä sivulta. Kiitos, että olet mukana rakentamassa oikeudenmukaisempaa maailmaa!
”MINKÄ TAHANSA YHTEISKUNNAN VAKAUS ON VAAKALAUDALLA, JOS IHMISILLÄ EI OLE MITÄ SYÖDÄ.”
Minna Elo Vs. viestintäpäällikkö Kirkon Ulkomaanapu
Nro 2 Toukokuu 2019
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kua.fi TAITTO Tuukka Rantala
I
PÄÄTOIMITTAJA Minna Elo TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kristiina Markkanen TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Katja Hedberg, Matilda Katajamäki, Sari Saaristo, Reetta Meriläinen ja Jukka Gröndahl.
AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22
KIRJAPAINO Punamusta / 2.2019 / 40 000 kpl RISTÖMER ISSN 1797-7207 PÄ KK
Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.
KANSIKUVA Maryan Ahmed Ali, 54 v. Kuvattu Somalimaassa, Woqooyi Galbeedissa 1.8.2017. KUA avusti rankasta kuivuudesta kärsinyttä aluetta mm. rakentamalla sadevesien keräysaltaita. Maryan oli yksi avunsaajista. Kuva: Jari Kivelä
YM
JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki
M
ILJ
ÖMÄRK
T
Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619
Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa. Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja seuraa Kirkon Ulkomaanapua sosiaalisessa mediassa. kirkonulkomaanapu.fi
AJASSA
KUA:n yhteistyökumppanit Cedes ja ACT-Alliance jakoivat Idai-hirmumyrskyssä kotinsa menettäneille riisiä, papuja, öljyä, sokeria ja saippuaa.
APUA HIRMUMYRSKYN UHREILLE MOSAMBIKIIN Kirkon Ulkomaanapu (KUA) myönsi katastrofi rahastostaan 50 000 euroa hirmumyrskyn uhreille Mosambikissa. KUA kanavoi avun yhteistyökumppaninsa ACT-allianssin ja paikallisten järjestöjen kautta. Hirmumyrsky Idai iski Mosambikin tärkeimpään satamakaupunkiin Beiraan 14. maaliskuuta. Myrskyä seuranneet sateet jatkuivat useiden päivien ajan ja aiheuttivat valtavia tulvia Mosambikissa ja naapurimaissa Zimbabwessa ja Malawissa. KUA:n hätäapu kohdennettiin pahiten kärsineeseen Mosambikiin. Avustusrahalla on hankittu välttämättömyystarvikkeita: hygieniatuotteita, suojia, ruokaa ja vedenpuhdistustarvikkeita. Olemme rahoittaneet myös traumatisoituneiden ihmisten psykososiaalista tukea tuhoalueella. Yli 300 000 kouluikäistä lasta on kärsinyt katastrofista ja 3436 luokkahuonetta on tuhoutunut käyttökelvottomaksi, kertoi YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimisto OCHA huhtikuussa. Luku kasvaa päivä päivältä, kun tietoa saadaan lisää. Kirkon Ulkomaanapu suunnittelee ohjelmaa lasten koulunkäynnin tukemiseksi.
”Täällä on suuri tarve väliaikaisille opetustiloille ja koulurakennusten desinfioinnille ja kunnostukselle. Opettajat tarvitsevat koulutusta psykososiaalisessa tuessa, jotta he osaavat vuorostaan tukea katastrofissa kaiken menettäneitä oppilaita. Myös opetusmateriaalit ovat tuhoutuneet täysin”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntija Kaisa-Leena Juvonen Mosambikista. Koulutuksen merkitys on katastrofitilanteessa lapsille ja perheille valtavan suuri. Koulussa lapset ovat turvassa ja saavat tunteen elämän palaamisesta takaisin raiteilleen. Koulutetut opettajat pystyvät tukemaan lapsia tapahtuneiden asioiden käsittelemisessä ja esimerkiksi antamaan hygieniakasvatusta. ”Jokainen päivä poissa koulusta myös lisää riskiä koulun keskeytymisestä kokonaan. Siksi on tärkeää saada koulut avattua mahdollisimman pian katastrofin jälkeen”, toteaa Juvonen. Työ Mosambikissa jatkuu vielä kuukausia, jopa vuosia. Tue lasten kouluun pääsyä Mosambikissa ja lahjoita lähettämällä tekstiviesti APU20 numeroon 16499 (20€) tai verkossa kua.fi. Teksti: Kristiina Markkanen Kuva: Elisa Iannacone/DKH
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
3
AJASSA
KUA antaa hätäapua Jemeniin – rahoilla puhdistetaan vettä KUVA: IRW
Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt Jemenin humanitaariseen apuun 100 000 euroa. Hätäapu kanavoidaan paikallisten avustusjärjestöjen kautta Dhamarin maakunnan vesihuoltoon. Jemenin koleraepidemian sanotaan jo nyt olevan maailman laajin. Maan vesihuolto on romahtanut vuosia jatkuneen aseellisen konfliktin seurauksena, ja erilaiset ripulitaudit ja kolera kiusaavat erityisesti heikkokuntoisia lapsia ja vanhuksia. WHO:n mukaan koleraan on sairastunut jo yli miljoona ihmistä. Dhamarissa yli 200 000 ihmistä on jäänyt ilman puhdasta vettä vuodesta 2015 jatkuneen konfliktin seurauksena. KUA:n hätäapu turvaa lähes 8000 ihmisen vedensaannin. Kirkon Ulkomaanavun ja lahjoittajien tuella rakennetaan kaksi vesijärjestelmää ja perustetaan vesikomiteoita, joiden tehtävänä on vastata järjestelmien
toiminnasta ja huolehtia veden laadusta. Vesijärjestelmien käyttöä varten rakennetaan myös aurinkopaneeleita, joita käytetään veden pumppaamiseen. Jemen oli yksi Lähi-idän köyhimmistä maista jo konfliktin alkaessa, ja vuosia jatkunut sota on tuhonnut
maan lähes täydellisesti. YK:n mukaan maan lähes 30 miljoonaisesta väestöstä kolme neljäsosaa tarvitsee humanitaarista apua ja reilun 10 miljoonan arvioidaan tarvitsevan hätäapua. Kristiina Markkanen
KUA:n johto tutustui Pohjois-Korean humanitaariseen kriisiin
10,7
KUVA: JUSSI OJALA
Pohjois-Korea on pyytänyt apua maansa ruokapulaan. Kirkon Ulkomaanavun delegaatio vieraili Pohjois-Koreassa alkuvuodesta Pohjois-Korean kutsumana. Matkan tarkoituksena oli tutustua maan humanitaariseen tilanteeseen ja avun tarpeeseen. Kuivuuden ja talouspakotteiden seurauksena Pohjois-Koreassa kärsitään ruokapulasta. Erityisesti maaseudulla on köyhää ja tarve ruoka-avulle on ilmeinen, kertoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg. ”Maaseudulla lähes kaikki lapset kärsivät aliravitsemuksesta ja UNICEFin
mukaan joka viidennellä lapsella on kasvuhäiriöitä siitä johtuen.” Ruokaturvan vahvistamiseen tähtääville toimille olisi Pohjois-Koreassa tarpeita. Kansainvälisen avun vieminen maahan ei ole kuitenkaan yksinkertaista maan poliittisen tilanteen ja kansainvälisten pakotteiden vuoksi. KUA ei ole päättänyt avun viemisestä Pohjois-Koreaan. ”Asiaan liittyy monenlaisia eettisiä ja käytännöllisiä kysymyksiä”, Hemberg sanoo. Noora Pohjanheimo
Suomalaiset yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt lahjoit tivat vuonna 2018 Kirkon Ulkomaanavun avustustyöhön 10,7 miljoonaa euroa, mikä oli kaksi miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. KUA kiittää kaikki lahjoittajia!
4
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Lähde: Kirkon Ulkomaanavun tilinpäätös 2018
KOLUMNI
MUMMINI OLI PALVELIJA, MINUSTA TULI KIRJAILIJA Oli vuosi 2009. Olimme Egyptissä, Kairon kalleimpiin kuuluvalla asuinalueella. Kiipesimme egyptiläisen ystäväni isän talon rappusia. Olin kiusaantunut. Talon kellarissa asui palvelijaperhe, ja nyt yksi heistä kantoi hiekkapölyn peittämää rinkkaani yläkertaan. ”Myös minun mummini työskenteli suurimman osan elämäänsä palvelijana”, sanoin ystävälleni. Hän luuli ensin kuulleensa väärin. Kun toistin asian, hän kysyi häkeltyneenä: ”Miten ihmeessä se on mahdollista?” Ystäväni on valveutunut, yhteiskunnallista tasa-arvoa vahvasti ajava ihminen. Mutta hänen maailmassaan tilanne, jossa palvelijan lapsenlapsesta tulisi korkeakoulutettu kirjailija, ei ollut mahdollinen. Hänelle oli selvää, että kellarissa asuvien palvelijoiden lapsista tulisi palvelijoita, samalla tavalla kuin aina ennenkin. ”Se on mahdollista, koska Suomessa rakennettiin sotien jälkeen yhteiskuntaa, jossa haluttiin varmistaa, ettei tausta ratkaise, mitä ihmisestä voi tulla”, selitin ystävälleni. ”Yksi tärkeä osa oli varmistaa, että kaikkien perheiden lapset voivat saada hyvän koulutuksen.” Koin valtavaa kiitollisuutta edeltäviä sukupolvia kohtaan. Jos Suomessa ei olisi aikanaan tehty päätöstä taata kaikille lapsille taustasta riippumatta maksuton, yhdenvertainen koulutus, minä en olisi minä. Useissa kansainvälisissä sopimuksissa oikeus koulutukseen on määritelty ihmisoikeudeksi. Syrjimättömän, kaikille saatavilla olevan koulutuksen järjestäminen taas määritellään valtioiden velvollisuudeksi. Parin viimeisen vuosisadan aikana koulutus on levinnyt maailmanlaajuisesti. Kehitys on ollut hienoa. Ja siksi meidän, historian koulutetuimman sukupolven, on pystyttävä vielä parempaan. Vaikka kouluun pääsee myös kehitysmaissa yhä useampi lapsi, yli 60 prosenttia heistä ei opi siellä edes
perustaitoja. Ongelmat ovat suurimmat siellä, missä yhteiskunnat ovat muutenkin hauraita. Egyptiläinen ystäväni ei ole ainoa, joka kuunteli Suomen tarinaa koulutuksen noususta vaikuttuneena. Suomen tarina on innostava esimerkki kaikkialla, missä ihmiset etsivät reittejä köyhyydestä ja konflikteista kohti vakaata yhteiskuntaa. Meillä on keinot, vaikutusvalta ja mahdollisuus toimia koulutuksen laadun nostamiseksi hauraimmissa maissa nykyistä paljon tehokkaammin.
”SUOMEN TARINA ON INNOSTAVA ESIMERKKI KAIKKIALLA.” Asuin Sambiassa 10 vuotta sitten. Siellä tutustuin elokuva urasta haaveileviin nuoriin. He olivat lahjakkaita, mutta maassa ei ollut elokuvakoulutusta, eikä juurikaan elokuvateollisuutta. Käynnistimme Suomen ulkoministeriön tuella pienimuotoisen koulutusohjelman, jossa sambialaisia nuoria koulutettiin elokuva-alalle. Reilu vuosi sitten vierailin Sambiassa. Tapasin Suomen tukeman elokuvakoulutuksen käyneitä ihmisiä. He kaikki toimivat elokuva-alan ammateissa. Monet ovat perustaneet omia yrityksiä, ja työllistävät ja kouluttavat alalle muita ihmisiä. Sambiassa on nyt vireä ja arvostettu elokuva- ja tv-teollisuus. Ulkoministeriön panos koulutusohjelmaan oli joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Sillä rahalla oltiin mukana vahvistamassa kehitystä, jonka myötä maahan syntyi uutta työtä ja kulttuuria luova omillaan pärjäävä ala. Elina Hirvonen Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt kirjailija.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
5
Luor Luny Thoan kalastaa Zeraf-joella Etelä-Sudanissa.
6
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
SUO TARJOSI TURVAN SODALTA Etelä-Sudanin al-Sudd on yksi maailman suurimmista suoalueista. Vaikeakulkuinen alue on tarjonnut turvasataman sotaa paenneille. Sodan ankeimpina hetkinä kahlattiin krokotiilien ja käärmeiden pelossa halki hetteikköjen ja syötiin lumpeen hedelmää pahimpaan nälkään. Teksti: Erik Nyström, kuvat: Patrick Meinhardt
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
7
Katunäkymä Fangakista.
OLD FANGAK, ETELÄ-SUDAN. Pienet, lupaavasti versovat mangopuut Samuel Gony Gorin ruukuissa ovat suoranainen ihme, sillä maaperä rakoilee mosaiikiksi 50-vuotiaan viljelijän tilaa ympäröivässä maastossa, ja Old Fangakin lähes 40-asteinen helle on päiväsaikaan sietämätön. Samuel kastelee viljelmäänsä vedellä viereisestä Zerafjoesta. Poljettava vesipumppu, vaikka sillä onkin hikistä polkea, pitää yllä hänen toivoaan onnistuneesta sadosta. Mangot vaativat huolenpitoa, ja ilman vesipumppua viljelystä ei tulisi kuivan kauden aikana mitään. ”Saan satokausina paljon myytyä markkinoilla, ja säästöilläni perheeni syö kaksi hyvää ateriaa päivässä. Tulot riittävät myös lasten vaatteisiin.” Fangak sijaitsee pohjoisessa, lähellä Sudanin rajaa. Viime syksynä neuvoteltu rauha toteutuu täällä, mutta maaperä on armoton ja viljely on vaikeaa. Maan eteläosissa, päivän tasaajalla sijaitsevaa Equatorian aluetta sanotaan puolestaan Etelä-Sudanin vilja-aitaksi ja sieltä on kotoisin sanonta: Jos heität maahan siemenen, siihen kasvaa jättimäinen mangopuu. Viljelijät ovat kuitenkin kaikonneet Equatoriasta siellä yhä jatkuvien taisteluiden takia.
8
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Samuelista huokuu itsevarmuus, jonka pystyy aistimaan henkilöstä, joka on selättänyt kaikkein pahimman. Hänen perheensä todisti Etelä-Sudanin sisällissodan tuskallisimpia vaiheita. Kaksi vuotta sitten he olivat keskellä taisteluiden aiheuttamaa nälänhätää Bentiun pikkukaupungissa, naapuri-
Vesipumppu kiinnostaa kylän nuorimpia.
Samuel Gony Gory kasvattaa mangopuita.
”ON VAIKEA TIETÄÄ, KUOLIVATKO HE NÄLKÄÄN VAI LUOTEIHIN.”
osavaltiossa Unity Statessa. ”Siellä ei ollut yhtään mitään syötävää. Ensin lopetin viljelyn, kun ammuskelua oli niin usein. Sitten sukulaisiamme alkoi kadota ja päätimme etsiä turvaa täältä”, Samuel kertoo. Al-Suddin suoalue on yksi maailman suurimmista. Suon nimi tarkoittaa arabiaksi estettä. Suo on niin vaikeakulkuinen, että kun tutkimusmatkailijat aikoinaan etsivät Valkoisen Niilin lähteitä, he juuttuivat al-Suddin hetteikköihin. Old Fangak taas on entinen brittiläinen varuskunta kaupunki, jonka vanhat rakennukset ovat tuhoutuneet sisällissodassa. Väestö on suurimmaksi osaksi nuer-heimoa, presidentti Salva Kiirin edustaman dinka-heimon verivihollisia. Old Fangakista tuli sisällissodan aikana pakolaisten turva satama. Vuonna 2013 asukkaita oli 5 000, viime vuonna jo lähes 50 000. Sotilaat eivät katsoneet vaivan arvoiseksi uhmata suota, jonka uumeniin pääsee vain veneellä Valkoisen Niilin Zeraf-nimisen sivujoen kautta tai lentäen – paitsi jos pakenee henkensä edestä. Taisteluilta ja nälänhädältä turvaa hakeneet perheet ovat karistaneet sotilaat kannoiltaan tarpomalla suon
halki krokotiileista ja myrkyllisistä käärmeistä huolimatta. Syvimmistä kohdista aikuiset kantoivat lapsia olkapäillään. ”Pahinta pakomatkalla oli nälkä”, Samuel kertoo. Hänen perheensä selvisi kuukauden matkasta syömällä lumpeiden hedelmiä. ”Moni samaan aikaan paennut oli nähnyt nälkää niin pitkään, että heidän voimansa hiipuivat. Jouduimme jättämään ihmisiä jälkeemme, kun sotilaat löysivät meidät kerta toisensa jälkeen”, Samuel muistelee. ”On vaikea tietää, kuolivatko he nälkään vai luoteihin.” YK julisti kesäkuussa 2017 nälänhädän loppuneeksi, mutta ruokatilanne on sen jälkeen vain huonontunut. Helmikuussa 2019 YK arvioi yli kuuden miljoonan ihmisen elävän akuutissa ruokapulassa. Se on puolet Etelä-Sudanin väestöstä. Noin 1,5 miljoonaa on nälänhädän partaalla. ”Rauha on edellytys tilanteen paranemiselle”, KUA:n humanitaarisen työn koordinaattori Moses Habib sanoo. Rauhansopimus on herättänyt optimismia, mutta kotinsa jättäneet ihmiset eivät vielä uskalla palata. Samalla kansainvälinen apu vähenee uhkaavasti. »
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
9
Nyarom Jiech Chuol on seitsemän lapsen yksinhuoltaja.
»
”Omavaraisen ruuantuotannon aloittaminen vaatii aikaa. Ruoka-apu on yhä elintärkeä, jotta ihmiset jaksavat ajatella pitemmälle kuin seuraavan päivän ateriaansa”, Habib sanoo. Aamupäivällä Zeraf-joen veneliikenne suuntaa kohti Old Fangakin keskustan markkinoita. Kanootit on veistetty kookospuun rungosta. Ruoho suojaa arvokasta kalansaalista auringolta. Kala on halvempaa kuin liha, eikä saalis aina pääse perille ennen kuin se on myyty. Seitsemän lapsen äiti Nyarom Jiech Chuol ostaa markkinoilta kotiin nipun tilapia-kaloja noin kahdella eurolla. ”Elätän lapsiani keräämällä polttopuita ja nukun yöni rauhassa, ilman ammuskelua”, Nyarom sanoo. Hän pakeni nälänhätään johtaneita taisteluita Bentiumista. Vedenkestävistä pressuista ja bambusta kyhätyt majat kuvastavat alueen väestöä. Moni maan sisäisistä pakolaisista käyttää avustusjärjestöjen jakamia pressuja, paikallisilla on ruoho- tai peltikatot. Sodan seuraukset näkyvät torilla. Vihannesten tarjonta on seuraavaa satoa odotellessa olematon. Sipulit maksavat
10
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
FAKTA KUA on tukenut 1 000 viljelijää ja 500 kalastajaa Old Fangakin alueella siemenillä, vesipumpuilla, verkoilla, koukuilla ja koulutuksella. Lisäksi 1 000 perhettä on saanut käteisavustuksia. KUA tukee Fangakissa myös 30 koulua, joissa on yli 16 000 oppilasta.
puoli euroa kappaleelta. Ennen sotaa eurolla sai riittävästi ruokaa perheelle päiväksi, nyt hinnat ovat kymmenkertaiset. Ruokatuotanto on liian vähäistä, inflaatio hallitsematonta ja tuontiruoka kallista. Nyarom on saanut Kirkon Ulkomaanavulta käteisavustuksia joka kolmas kuukausi. Reilulla 50:llä eurolla saa vaihtelua lasten ruokavalioon. Nyarom kertoo vahvalla äänenpainolla nähneensä omin silmin, mistä ruokapula alkoi. ”Siitä, kun jouduimme eroon viljelmistämme ja eläimistämme. Sekä karjaa että ihmisiä poltettiin elävältä savimajoihin”, hän sanoo.
Niin paljon elämää vaalittavana Etelä-Sudanissa kohtaa vaikeita ihmiskohtaloita ja loputtomalta tuntuvan kriisin. Se sopii hyvin mielikuvaan, jossa Etelä-Sudan on maailman onnettomin maa. Suomi taas onnellisin. Joskus pitää kuitenkin puhua muustakin kuin ihmisten vastoinkäymisistä. Old Fangakissa kiinnitin huomiota hauskanpitoon ja ihmisten asenteisiin. Sekä nuori että vanha hymyilee uidessaan joessa. Lapset jopa kiljuvat riemusta. He uhmaavat tietoisesti vedessä piileviä vaaroja, vaikka varmasti myös tietävät, missä krokotiileilta ja virtahevoilta yleensä vältytään. Yksi Old Fangakin vilkastuneiden markkinoiden yrittäjistä on perustanut kylän ensimmäisen TV-tuvan Englannin Valioliigan seuraamiseksi. 40-tuumaisen television rahtaaminen naapuriosavaltiosta kesti kolme kuukautta, mutta oli vaivan arvoinen. Nyt otteluja jännitetään urakalla pientä korvausta vastaan. Alaikäiset katsovat ilmaiseksi. Globaalimpaa ajanvietettä ei ole. Otteluiden jälkeen lapset rientävät kentille pelaamaan ja imitoimaan
Elizabeth Gal on tunnollinen viljelijä.
jalkapallotähtiä ja heidän pelikikkojaan. Nuorilla ja aikuisilla on jo omat sarjansa. Joukkueilla on jopa yhtenäiset pelipaidat, joskaan ei aina jalkapallokenkiä. Paikallisista mittelöistä nauttivat myös katsojat. Fanit kannustavat joukkueitaan ja tuovat janoisille pelaajille vettä kaivosta. Peliä seuratessa mielessä käy ajatus, että ulkopuolisina emme voi pelastaa kokonaista maata, mutta voimme tukea lukemattomia perheitä. Täällä on niin paljon elämää vaalittavana. Erik Nyström KUA:n Itä-Afrikan tiedottaja
Old Fangak on eristyksensä vuoksi riippuvainen tavarakuljetuksista, jotka saapuvat Niiliä pitkin pääkaupungista Jubasta. Ennen syyskuun rauhansopimusta hyödykkeet jäivät usein matkan varrella tarkastuspisteisiin. Nyt väylää on helpompi kulkea. Ruokaa on silti vielä liian vähän, koska Equatoriassa vielä soditaan. Equatorian elpyminen on Habibin mukaan ratkaisevaa. Nyt yli miljoona ihmistä on paennut alueelta rajan yli Ugandaan, ja rauhansopimuksen allekirjoittamatta jättäneet osapuolet jatkavat taisteluita. ”Ilman rauhaa ihmiset eivät palaa viljelmilleen, ja ilman ruokaa rauha ei ole vakaalla pohjalla”, Habib sanoo. Niilin kuljetusten mukana on kuitenkin tullut lisää siemeniä ja työkaluja viljelijöille. Samuelin viljelmän naapurissa 43-vuotias Elizabeth Gal odottaa uutta vesi pumpun letkua. Hänen viljelmänsä uomat ovat kuin viivoittimella vedetyt, mutta pelto on rutikuiva ja rakoileva, koska letku on liian lyhyt yltääkseen joesta pellolle. ”Kunhan minulla on siemenet ja työkalut, pystyn mihin tahansa”, Elizabeth vakuuttaa.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
11
32 TÄLLÄ AUKEAMALLA KERROMME ESIMERKKEJÄ SIITÄ, KUINKA TEN TYÖMME ON MUUTTANUT IHMIS ELÄMÄÄ. KIITOS MUUTOKSESTA ME! KUULUU KAIKILLE TUKIJOILLEM
opiskelijaa Ugandassa sai Kirkon Ulkomaanavun järjestämissä valmistujaisissa EU:ssakin tunnustetut yrittäjätutkinnot, jotka avaavat nuorille ennen näkemättömiä mahdollisuuksia suunnitella tulevaa.
575
radiodraamaa toteutettiin Liberiassa. Aiheena oli naisten oikeudet.
Rachel sai suomalaisen yrittäjätutkinnon
Rachel kiinnostui kanala yrittäjyydestä KUA:n kurssilla.
12
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
UGANDA. Rwamwanjan pakolaisasutusalueella ei ole koskaan nähty sellaista liikenneruuhkaa kun yli 600 valmistujaislakkeihin sonnustautunutta nuorta marssi ylpeinä kohti todistustenjakotilaisuutta. Kirkon Ulkomaanavun (KUA) maaliskuun lopulla järjestämä valmistujaisjuhla keräsi huomiota Ugandan päättäjien keskuudessa asti. KUA:n tukema ammattikoulu on toiminut Rwamwanjan pakolaisasutusalueella vuodesta 2015 lähtien, mutta tänä keväänä koulusta valmistuvat saivat ensimmäistä kertaa kansainvälisestikin tunnustetun tutkinnon. Rachel Ngenge Binwa, 18, on yksi 32 oppilaasta, joka valmistui suomalaisesta
pienyrittäjyyden tutkinto-ohjelmasta. ”Kiinnostuin koulutuksen aikana siipikarjan kasvatuksesta, ja koulutuksen loppupuolella liiketoimintani oli jo täydessä vauhdissa”, Rachel kertoo ylpeänä. Suomalainen tutkinto-ohjelma on räätälöity vastaamaan paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin, jotta mahdollisimman moni valmistuneista työllistyisi koulutuksen jälkeen. Ennen tutkintotodistusten saamista opiskelijoiden pätevyys arvioidaan Suomen Opetushallituksen asettamien standardien mukaan. Teksti: Erik Nyström Kuva: Michele Sibiloni
Filippiineillä apu muuttuu toivoksi FILIPPIINIT. KUA antoi viime syksynä Filippiineille 50 000 euroa humanitaarista apua taifuuni Mangkhutin uhreille. Apu ohjattiin perille Kirkkojen katastrofi avun ACT-allianssin kautta. Yksi avun muoto oli noin 40 euroa käteistä, joka vastaa alueella yhden kuukauden palkkaa. Helmikuussa ACT:n työntekijät kävivät Filippiineillä katsomassa, miten apu on mennyt perille. Gagayanin maa kunnassa taifuunia kutsutaan Ompongiksi. Charlita Taoil maksaa edelleen tuhoutuneen talonsa lainaa.
Charlita Taoil kertoi, että Ompong tuhosi talon, jonka hän oli rakentanut miehensä kanssa. ”Nyt asun puun alla pienessä kaupassani. Olen yksin ja maksan yksin taloamme varten otettua lainaa nyt kaksinverroin. ACT:n käteisavun vuoksi olen pystynyt lyhentämään lainaa, ostamaan riisiä ja laittamaan vähän säästöön seuraavaa katastrofia varten”, Taoli kertoi. Teksti: Kristiina Markkanen Kuva: Simon Chambers / ACT-allianssi
1 073
2 000
kotitaloutta Filippiineillä on saanut työkalupakkauksen, jolla he pääsevät alkuun uuden kodin rakentamisessa.
Jordaniassa asuvaa syyrialais pakolaista pääsi epäviralliseen IT-koulutukseen, englannin tunneille ja urheiluaktiviteetteihin.
Indonesiaan lisätukea 140 000 Viime syyskuussa Indonesiaa koetelleessa maanjäristyksessä ja siitä seuranneessa tsunamissa menehtyi yli 2 000 ihmistä ja yli 4 600 loukkaantui vakavasti. Noin 280 000 ihmistä menetti kotinsa. Järistys tapahtui Sulawesin saarella Palun ja Donggalan kaupunkien alueella. Välittömästi maanjäristyksen jälkeen Kirkon Ulkomaanapu ohjasi katastrofi rahastostaan Indonesiaan 50 000 euroa. KUA:n paikalliset kumppanit ovat antaneet hätäapua Keski- ja Länsi-Sulawesin tuhoalueilla. Alueella on muun muassa jaettu
puhdasta vettä ja ruokaa, 2443 kotitaloutta on saanut hätämajoitussuojan ja 1266 ihmistä on saanut terveydenhoitoa alueen liikkuvilta terveysklinikoilta. Avun tarve alueella on edelleen suuri ja sen vuoksi Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt 140 000 euroa lisärahoitusta katastrofirahastosta Indonesiaan. Avustuksella vahvistetaan paikallisten yhteisöjen kykyä toipua katastrofista ja kehitetään tapoja varautua paremmin mahdollisiin kriiseihin tulevaisuudessa. Teksti: Noora Pohjanheimo Kuva: ACT-allianssi
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
13
PINTAA SYVEMMÄLTÄ
10 VUOTTA RAUHANTYÖTÄ SOMALIASSA Kirkon Ulkomaanapu on tehnyt jo kymmenen vuotta rauhantyötä Somaliassa, ja työ jatkuu. KUA:n aloitteesta on tehty klaanipohjainen hallintomalli, jonka suurin osa somalialaisista on hyväksynyt. Naisten roolia on vahvistettu ja perustus lakiin on kirjattu pykälä 30 prosentin naiskiintiöistä.
Nyt on vuorossa paikallis- ja keskushallinnon rakentaminen ja naisten ja nuorten rohkaiseminen mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, sekä yhdessä maan sisäministeriön kanssa tehtävä sovintotyö. Haastattelimme Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkoston sihteeristön päällikköä Mahdi Abdilea.
Teksti: Kristiina Markkanen, grafiikka: Tuukka Rantala
KUVA: KAI LINDQVIST
1988 Sisällissota. 1969 presidentti Siad Barre vei Somalian sotilasdiktatuuriin, joka päättyi sisällissotaan. 1991 Somalimaa julistautui itsenäiseksi 1992 YK lähetti rauhanturvajoukot, USA:n johtamina
2012 Ensimmäinen Somalian parlamentti sitten vuoden 1991
1995 YK vetäytyi 1997 Klaanien edustajat kokoontuivat rauhankokoukseen. Vuosien mittaan erilaisia rauhankokouksia pidettiin useita.
Mahdi Abdile.
2002 Aselepo ja väliaikainen hallitus 2004 Väliaikainen parlamentti
2006 Islamilainen oppositio julisti sodan väliaikaishallitusta vastaan. Ankaria taisteluita mm. Mogadishusta. Al-Shabaab, ”nuoriso”, alkoi tulla kuvaan mukaan.
2007 Afrikan Unioni lähetti rauhanturvajoukot Somaliaan.
2006 Väitöskirjatutkija Mahdi Abdile kysyy toiminnanjohtaja Antti Pentikäiseltä: "Miksi KUA ei ole Somaliassa?"
2008 KUA aloitti rauhantyön Somaliassa. KUA valitsi työn lähtökohdaksi tuoda uskonnolliset ja perinteiset johtajat rauhanneuvottelu pöytään. Työ alkoi ensi rauhallisemmassa ja vakaammassa Somalimaassa.
2009–2010 KUA:n työ alkoi myös Somaliassa Mogadishussa.
Hargeisa ETIOPIA
TAUSTAKUVA: JARI KIVELÄ
KENIA
14
SOMALIA
Mogadishu
UGANDA
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
2012 Somaliaan saatiin viimein perustuslaki, jota oli kirjoitettu vuodesta 2004.
2007 KUA alkoi valmistella mahdollisuutta osallistua rauhan rakentamiseen. Somalimaa
ETELÄSUDAN
”Kävimme kekusteluja YK:n kanssa. Ongelma oli, että oli ollut jo useita rauhanprosesseja, jotka eivät olleet johtaneet mihinkään. Tarjosimme apua ja sanoimme, että tarvitaan hallinto, jonka tavalliset somalialaiset voivat hyväksyä.”
Al-Shabaabin hallitsemat alueet (2017)
SOMALIA Asukasluku: 14,7 miljoonaa Työttömyys: 54 %, nuoret 70 % KUA Somaliassa: Mogadishu 21 työntekijää Hargeisa (Somalimaa) 5 työntekijää
2011–2012 Mahdi Abdile oli KUA:n lähettämänä Somalian hallituksen palveluksessa, tukemassa perustuslain kirjoittamista ja klaaneihin perustuvan hallintomallin kehittämistä.
”Meidän malli, joka yhä on käytössä on sellainen, että jokainen pääklaani ja niiden alaklaanit valitsevat 25 delegaattia, jotka valitsevat 275 edustajaa. Teimme tutkimustyön, että ketkä ovat oikeasti klaanien päälliköitä. Löytyi 135 nimeä. Se lista on minulla yhä tallessa.”
2016 Parlamentti- ja presidentinvaalit KUA tuki naiskansanedustajien määrän nostamista. Nykyisessä parlamentissa naiskansanedustajia on 24 prosenttia. Suomalainen Fadumo Dayib oli yksi presidenttiehdokkaista, mutta luopui, koska vaalit eivät olleet täysin vapaat.
”Meidän ansiostamme somalivanhimmat tuotiin lähemmäksi Somalian hallintoa ja YK:ta. Olemme avanneet sovintokeskustelut, olemme auttaneet Somalian valtion muodostamisessa ja olemme antaneet asiantuntijan väliaikaisen hallituksen käyttöön.”
2018 Viime syksynä LounaisSomalian osavaltiossa alkoi hanke, jossa naisia rohkaistaan mukaan poliittiseen toimintaan.
2019 Somalian hallitus hyväksyy Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhan verkoston ja KUA:n tukeman kansallisen sovintostrategian.
2012 Somalian liittovaltion rakentaminen alkoi. Parlamentti valittiin KUA:n mallilla.
2020 Somalia valmistautuu vaaleihin, mutta Mahdi Abdile ei usko, että Somalia on kypsä täyteen demokratiaan vielä kymmeneen vuoteen. 2014 Paikallishallinnon rakentamisprojektit alkavat eri osavaltioissa. KUA pitää huolen, että rauhanrakentamiseen otetaan mukaan etenkin nuoret ja naiset. KUA on järjestänyt tilaisuuksia, joissa syrjäytyneet ryhmät saavat äänensä kuuluviin ja auttanut kiisteleviä ryhmittymiä
2015 Galmadugin osavaltion valtiorakenteen, perustuslain, parlamentin ja presidentin hallinnon perustaminen oli ensimmäinen onnnistunut paikallinen hallinnon uudistamis- ja rauhanprosessi.
”Somaliassa oli Afrikan ensimmäiset demokraattiset johtajat itsenäisyyden jälkeen. Demokratia palaa vielä Somaliaan.”
TOIMEENTULO
HUMANITAARINEN APU
Työ toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi on yhä tärkeämpi osa rauhantyötä. KUA on esimerkiksi tukenut maan sisäisiä pakolaisia karjankasvatuksessa. Toimeentulohankkeissa ihmisille opetetaan esimerkiksi pienyrityksen perustamisessa tarvittavia taitoja.
Väkivallan ja poliittisen epävakauden lisäksi Somalia kärsii ankarista kuivuusjaksoista. 2016–2017 kuivuus ajoi ihmiset nälänhädän partaalle. KUA auttoi kuljettamalla vettä rekoilla, ja myöntämällä käteisavustuksia. Lisäksi perheitä opetettiin rakentamaan säiliöitä sadeveden keräämistä varten.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
15
KOHTAUSPAIKKA
LAPSEN ETU ON MEILLE TÄRKEÄ Lapset ovat katastrofien ja kriisien keskellä erityisen haavoittuvassa asemassa. Kirkon Ulkomaanapu on alkanut kiinnittää kaikessa toiminnassaan erityistä huomiota lapsiin kohdistuvien riskien arvioimiseen ja ehkäisyyn. Lapset voivat kriisitilanteessa joutua perheestään eroon tai muuten kokea traumatisoivia asioita, kuten esimerkiksi seksuaalista ahdistelua tai hyväksikäyttöä. Lapsilla voidaan käydä kauppaa tai teettää työtä. Aseellisessa konfliktissa lapsia rekrytoidaan lapsisotilaiksi ja avustaviin tehtäviin. ”Meillä on ohjeistus lasten erityisen suojelun tarpeen huomioiseksi”, Kirkon Ulkomaanavun valmiustoiminnan päällikkö Anu Riikonen sanoo. Ohjeistus perustuu YK:n lapsen oikeuksien julistukseen ja humanitaarisiin periaatteisiin, kuten ’do no harm’ eli että emme omalla toiminnallamme ainakaan aiheuta haittaa.” ”Jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan Kirkon Ulkomaanavun eettisiä ohjeita ja käyttäytymissääntöjä. Henkilökunnan rekrytoinnissa tarkistetaan referenssit ja suoraan lasten kanssa toimivilta myös rikosrekisteriote”, Riikonen kertoo. Työntekijöitä myös koulutetaan. ”Hankkeita suunnitellessamme kiinnitämme erityistä huomiota lapsiin kohdistuvien riskien arviointiin ja niiden ehkäisyyn. Seuraamme ja arvioimme hankkeita ja muutamme tarvittaessa toimintatapoja”, kertoo Riikonen. Tämä koskee myös viestintää eli vaikkapa tähän lehteen valittuja kuvia ja tarinoita. Julkaisupäätös tehdään lapsen etu edellä, lasta itseään kuullen ja huoltajan kirjallisella luvalla. Myös Kirkon Ulkomaanavun kumppanit ja alihankkijat sitoutuvat sääntöihin. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus raportoida epäkohdista. Teksti: Minna Elo Kuvitus: KUA Arkisto/Tuukka Rantala
16
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
KOMMENTTI Haimme ylläolevan kuvan järjestömme omasta arkistosta, kansiosta, jossa säilytetään vanhoja valokuvia Biafran nälkiintyneistä lapsista. Mediassa aikoinaan paljon käytetyt kuvat ovat syöpyneet mieliimme, ja moni meistä on ryhtynyt niiden vuoksi auttajaksi. Tänään kuitenkin
koemme, että kuva ja sen levit täminen loukkaa lapsen ihmis arvoa. Edes kuvan muokkaaminen sellaiseksi, ettei lasta voi tunnistaa ei poista hänelle alunperin tehtyä vääryyttä. Kristiina Markkanen
KOHTAUSPAIKKA
WEFOOD ON MYYNYT 400 KILOA JÄÄVUORISALAATTIA Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFood täytti puoli vuotta maaliskuussa. Toiminta on ensimmäisten kuukausien aikana kehittynyt, ja yhteistyökumppaneiden ja vapaaehtoisten verkosto on kasvanut. WeFood-myymälässä riittää vilskettä. Vapaaehtoinen logistiikkatiimi tuo ensimmäisen kuorman lahjoituksena saatuja tuotteita aamupäivän aikana. Myymälävapaaehtoiset ja tiiminvetäjät purkavat kuorman, hinnoittelevat tuotteet ja asettavat ne hyllyihin. Asiakkaita virtaa liikkeeseen pitkin päivää. – Meillä on paljon kanta-asiakkaita, jotka tulevat tarkistamaan päivän valikoiman. WeFood on vakiintunut jo monen viikkorutiineihin ja kauppa käy mukavasti, kertoo myymäläpäällikkö Eveliina Pöllänen.
WeFoodin vapaaehtoiset täyttävät hyllyjä.
Kassalla myydään tuotteita, mutta usein myös vaihdetaan reseptivinkkejä tai ideoidaan mitä kulloinkin myynnissä olevasta tuotteesta voi tehdä. Viime vuonna myytiin esimerkiksi 500 kiloa perunaa ja 400 kiloa jäävuorisalaattia. Tuotteita on myynnissä usein suuria eriä. WeFoodin valikoima haastaa asiakkaiden mielikuvituksen. – Kerran meillä oli kymmeniä laatikoita munakoisoa. Asiakkaat innostuivat kyselemään vinkkejä ja ideoimaan itsekin, mitä kaikkea munakoisosta voi tehdä. WeFood toimii pääasiassa vapaaehtoisten voimin. Tällä hetkellä vapaaehtoisia on lähes 120. – Vapaaehtoiset ovat meille ihan mieletön voimavara! Tiimissä on tekijöitä laidasta laitaan. Nuorimmat ovat parikymppisiä ja vanhimmat eläkkeellä.
Changemakerin nuoret vaativat yritysvastuulakia Changemaker ja yli 100 muuta kansalaisjärjestöä, yritystä ja ammattiliittoa vaativat Suomeen ihmisoikeuksia kunnioittavaa yritysvastuulakia #Ykkösketjuun-kampanjalla. Yritysvastuulaki liittäisi Suomen kansainväliseen kehitykseen kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa. Useiden Suomessa myytävien tuotteiden valmistaminen tapahtuu vaiheittain eri puolilla maailmaa.
#Ykkösketjuun-kampanja kokoaa yhteiskunnan eri toimijat yhteen tavoittelemaan lakia, joka velvoittaisi yritykset paitsi selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutukset, myös vähentämään ja välttämään mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Laki perustuu ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen, joka
on määritelty YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskevissa periaatteissa. Näihin periaatteisiin myös Suomi on sitoutunut. Toistaiseksi ihmisoikeuksien noudattaminen on jäänyt yritysten vapaaehtoisuuden varaan. Lain myötä ihmisoikeuksien kunnioittaminen sitoisi kaikkia yrityksiä. Petteri Näreikkö Changemaker-verkoston vapaaehtoinen vaikuttamistoiminnan vastaava
Nähdään torilla!
Äänestä lehden paras juttu!
Kesätapahtumia, joissa KUA on mukana
Edellisen Tekoja-lehden 1/2019 parhaaksi jutuksi äänestettiin Rebecca meni naimisiin koulun kanssa s. 6–11. Reilun kaupan tuotepaketin arvonnan voitti Anna-Liisa Vitikainen Lappeenrannasta. Onnea! Äänestä tämän lehden parasta juttua ja osallistu arvontaan viimeistään 20.8.2019 osoitteessa kua.fi/tekoja-lehti tai postitse Kirkon Ulkomaanapu, PL 210, 00131 Helsinki.
Toukokuussa: Kirkkopäivät, Jyväskylä 17.–19.5.2019 Tavataan Kirkkotorilla! Maailma Kylässä, Helsinki 24.–25.5.2019 Löydät meidät suihkulähteen vieressä teltalla!
Heinäkuussa: Herättäjäjuhlat, Nivala 5.–7.7.2019 Tavataan siellä!
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
17
OSALLISTU!
”ARVOJEN MUKAAN TOIMIMINEN KOHOTTAA MEITÄ IHMISINÄ” Tuula Peura kaipasi jotain muuta. Hän työskenteli aiemmin tiedottajana, mutta päätti vaihtaa alaa ja alkoi opiskella teologiaa. Hän sai pappisvihkimyksen, ja toimi Kirkkonummen suomalaisessa seurakunnassa, kunnes jäi viime marraskuussa eläkkeelle. Suunnanvaihto ei ole kaduttanut. Papin työssä palkitsivat kohtaamiset, joissa pystyi auttamaan ihmistä eteenpäin. Auttamista Peura pääsee harjoittamaan myös Kirkon Ulkomaanavun kautta, ja hän on ollut kuukausilahjoittaja jo yli 10 vuotta. Arvot ohjaavat Peuran elämää ja lahjoittamista. ”Kirkon Ulkomaanavun kanssa arvomaailmani kohtaa. Kysymys on koulutuksesta, itsenäiseen elämään tukemisesta ja ihmisen oman voiman löytämisestä. Sitä tässä maailmassa tarvitaan.” Jos ihmisillä ei ole valmiuksia käyttää tietoa hyväkseen, he eivät pysty tekemään kestäviä valintoja elämässään ”Koulutus on vastaus isoihin ongelmiin. On huikeaa olla tässä mukana muutamalla kympillä”, Peura sanoo. Hänennuoruusvuosinaan 1960-luvulla yhteiskunnalliset arvot olivat murroksessa. Tasa-arvon teemat olivat vahvasti esillä. Naisten asema on ollut Peuralle tärkeä arvo niistä päivistä saakka. ”Naiset ja tytöt ovat usein niitä, jotka pystyvät ja haluavat viedä yhteisön elämää eteenpäin”, Peura sanoo.
18
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Tuula Peuralle lahjoittaminen tuo merkityksellisyyttä.
Maailmaa parannetaan pala palalta. Peura ajattelee, ettei Kirkon Ulkomaanavun työ tule varmaan koskaan valmiiksi, mutta joka päivä sillä saavutetaan ihmisten arjessa jotain. ”Toivoisin ihmisten oppivan näkemään, että meidän jokaisen omilla teoilla on merkitystä.” Peuralla on viesti poliitikoille: ”Haluaisin, että Suomessa kohdistettaisiin enemmän rahaa kehitysyhteistyöhön. Ihmisten kouluttaminen ja heidän valmiuksiensa luominen on kestävä tie.” Suomi käyttää 0,38 % BKT:stä kehitysapuun, mikä on melkein puolet vähemmän kuin YK:n suositus 0,7 %. Vertailun vuoksi Ruotsissa kehitysyhteistyön osuus on yli prosentin. ”Nämä rahat ovat pieniä verrattuna
siihen, mitä niillä voidaan saada aikaan”, Peura sanoo. Lahjoittaminen tekee hyvää myös lahjoittajalle itselleen. ”Lahjoittaminen merkitsee, että pystyn edistämään tärkeäksi kokemaani asiaa ja sanomaan hyvällä omatunnolla, että olen tässä mukana. Se tuo minulle merkityksellisyyttä.” Peura kannustaa ihmisiä lahjoittamaan, ja jos aikaa ja intoa riittää, tekemään vapaaehtoistyötä, sillä se hänen kokemuksensa mukaan voimaannuttaa ja tuo hyvää mieltä. ”Omien arvojen mukaan toimiminen kohottaa meitä ihmisinä.” Teksti: Markus Silvennoinen Kuva: Tatu Blomqvist
OSALLISTU!
NÄIN PÄÄSET MUKAAN AUTTAMAAN! WEFOODILLE PAKASTIN!
Iloa äitienpäivään aineettomalla lahjalla Sunnuntaina 12.5. vietetään äitienpäivää, ja äidit jos jotkut ovat päivänsä ansainneet. Jos haluat ilahduttaa äitiä, jolla on jo kaikkea, voi Toisenlainen Lahja olla mitä mainioin vaihtoehto. Eettisellä lahjalla annat hyvää mieltä lähelle ja kauas. toisenlainenlahja.fi • toisenlainenlahja@kirkonulkomaanapu.fi Puh. 020 787 1201
Suomessa päätyy vuosittain 400–500 miljoonaa kiloa ruokaa jätteeksi. WeFood-hävikkiruoka myymälä ohjaa vuosittain yli 50 000 kiloa hävikkiruokaa hyötykäyttöön. Nyt tarvitsemme myymälään pakastimen. Osallistu joukkorahoitukseen ja auta meitä pelastamaan yhä enemmän ruokaa! Lähetä viesti WEFOOD numeroon 16499. Viestin hinta 15 €.
TOTEUTA UNELMIA TESTAMENTILLA Muistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin osuudella voit jättää kestävän jäljen monen lapsen ja nuoren elämään. Testamentin tekeminen ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttilahjoittamisen opas lahjoittajapalvelustamme tai osoitteesta kirkonulkomaanapu.fi/testamentti
KIELIOPPAAKSI SUOMEEN MUUTTANEILLE
Vielä ehtii hakea feissariksi Kirkon Ulkomaanavun feissarina voit vaikuttaa maailman suurimpiin ongelmiin kuten köyhyyteen ja epätasa-arvoon. Tarjoamme kesätyötä Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Seinäjoella ja Lahdessa. Työtä on tarjolla elokuun loppuun asti, ja tunteja voi sovittaa joustavasti omiin aikatauluihin. Lue lisää osoitteesta feissaus.fi ja lähetä hakemus jo tänään sähköpostiin kausirekry@kua.fi.
Toisto-kieliryhmät pyörivät ympäri Suomen vapaaehtoisten kielioppaiden voimin. Toimintaan voi hypätä mukaan silloin kun itselle sopii – vaikka heti ensi viikolla! Aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Suomen kieli sanoo tervetuloa -hankkeen kautta pääset nopeasti tositoimiin. Lisätietoa löydät osoitteesta: opettajatilmanrajoja.fi/ suomenkielisanootervetuloa Lahjoittajapalvelumme on avoinna arkisin klo 9–16. Puh. 020 787 1201 Sähköposti: lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
19
SVENSKA SIDOR LEDAREN
TRÄSKMARKEN BLEV ETT SKYDD FRÅN KRIGET Al-Sudd i Sydsudan är en av världens största träskmarker. Det svårframkomliga området erbjöd skydd för alla som flydde undan kriget. Under de svåraste stunderna vadade människor genom sumpmarken trots fara för krokodiler och ormar.
INGEN MAT, INGEN FRED
20
OLD FANGAK, SYDSUDAN. Den 50-åriga bonden Samuel Gony Goris krukor är fulla av spirande mangoträd – nästan ett mirakel. Jordmånen runt omkring har spruckit upp i en mosaik och den nästan 40-gradiga hettan i Old Fangak är olidlig dagtid. Samuel vattnar sina odlingar med vatten från Zeraf-floden. ”Under skördeperioden får jag mycket sålt på marknaden. Med besparingarna äter min familj två goda mål om dagen. Inkomsterna räcker också för barnkläder.” Fangak ligger i norr, nära gränsen till Sudan. Resultatet från fredsförhandlingarna förra hösten märks av här, men jordmånen är obarmhärtig och försvårar odling. Equatoria som ligger i södra delarna av landet, nära ekvatorn, kal�las däremot för Sydsudans kornbod. Därifrån härstammar ordspråket: Slänger du ett frö på marken kommer ett jättelikt mangoträd att växa. Bönderna har ändå gått sin väg på grund av striderna som bara fortsätter i Equatoria.
Situationen för världens yngsta nation Sydsudan kan beskrivas som fruktansvärd. Inbördeskrig och hunger pinar landet. Kyrkans Utlandshjälp jobbar där för att främja fred, försörjning och utbildning. Det här är våra huvudteman runt om i världen och är inte valda av en slump. Stabiliteten i vilket samhälle som helst står på spel om människor inte har något att äta. Konflikter och krig försvårar skolgång och arbete på fälten – eller gör det omöjligt. Ett outbildat och hungrigt folk får i värsta fall konflikter att eskalera på samma sätt som en torr terräng ökar risken för skogsbrand. Däremot kan utbildning och därmed läskunnighet och ett yrke hjälpa de unga att försörja sig själva, ge en möjlighet att bilda familj och ge hopp om att kunna bygga ett gott liv. I vårt arbete kämpar vi dagligen med komplicerade problem, men i Sydsudans avkrokar kan de beskrivas som en enkel ekvation. ”Utan fred kan människor inte återvända till sina odlingar och utan mat står inte freden på en stabil grund”, säger Moses Habib som är koordinator för Kyrkans Utlandshjälps humanitära hjälp i Sydsudan. Det långsiktiga arbetet kan ge otroliga resultat. I Somalia har KUH gjort fredsarbete i ett decennium. Under den här tiden har arbetet utvecklats från att förmedla i konflikter mellan de olika klanerna till att stöda förlikningsstrategier som täcker centralförvaltningen och hela landet. Tack för att du är med och bygger en mer rättvis värld!
Al-Sudds träskmark är en av världens största och på arabiska betyder namnet hinder. Träskmarken är så oframkomlig att upptäcktsresenärer som en gång i tiden sökte källorna till Vita Nilen fastnade i gungflyn i al-Sudd. Old Fangak å sin sida är en före detta brittisk garnisonsstad vars gamla byggnader förstörts i inbördeskriget. Största delen av befolkningen hör till nuer-stammen som är ärkefiender till dinka-stammen som president Salva Kiir representerar. Under inbördeskriget blev Old Fangak en skyddshamn för flyktingarna. 2013 hade staden 5 000 invånare, i fjol redan närmare 50 000. Familjer har sökt skydd från striderna och hungersnöden och har fått skaka av sig soldater genom att traska igenom träskmarken trots risk för krokodiler och giftiga ormar. På de djupaste ställen bar vuxna barnen på sina axlar. ”Det värsta under flykten var hungern”, berättar Samuel. Hans familj överlevde genom att äta näckrosfrukter.
Minna Elo Tf. kommunikationschef Kyrkans Utlandshjälp
I juni 2017 utlyste FN att hungersnöden var över, men efter det har matsituationen bara förvärrats.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
SVENSKA SIDOR
Nyarom Jiech Chuol är en sjubarnsmamma.
”UTAN FRED KAN MÄNNISKOR INTE ÅTERVÄNDA TILL SINA ODLINGAR OCH UTAN MAT STÅR INTE FREDEN PÅ EN STABIL GRUND.”
nu är priserna tiofaldiga. Matproduktionen är för låg, inflationen går inte att styra och importerad mat är dyr. Sjubarnsmamman Nyarom Jiech Chuol har fått kontantbidrag från Kyrkans Utlandshjälp var tredje månad. Med drygt 50 euro lyckas hon variera barnens kost. Nyarom har med egna ögon sett var matbristen började. ”Det var när vi separerades från våra odlingar och djur. Både boskap och människor brändes levande i lerhyddor”, säger hon.
I juni 2019 uppskattade FN att över sex miljoner människor lever i akut hungersnöd – alltså hälften av befolkningen i Sydsudan. Ungefär 1,5 miljoner är på gränsen till hungersnöd. På grund av sin isolering är Old Fangak beroende av varu”Fred är en förutsättning för att situationen ska förbättras”, transporterna som kommer längs Nilen från huvudstaden säger Moses Habib som koordinerar KUH:s humanitära arbete. Juba. Före fredsfördraget i september fastnade en stor del av Fredsfördraget har väckt optimism, men de som lämnat förnödenheterna i kontrollpunkter längs vägen. sina hem har ännu inte vågat återvända. Nu är det lättare att sig fram längs farleden. Ändå finns Samtidigt minskar den internationella hjälpen i hotande det för lite mat – striderna fortsätter i Equatoria. takt. Enligt Habib är ett uppsving i Equatoria avgörande. Nu ”Att få i gång självförsörjande matproduktion kräver tid. har över en miljon människor flytt området över gränsen till Mathjälpen är fortfarande livsviktig så att människor orkar Uganda och de parter som inte undertecknade fredsfördraget tänka längre än till nästa dags mål”, säger Habib. fortsätter strida. ”Utan fred kan människor inte återvända till sina odlingar Krigets följder syns på torget, i väntan på nästa skörd är och utan mat står inte freden på en stabil grund”, säger Habib. utbudet av grönsaker obefintligt. Löken kostar 50 cent styck. Text: Erik Nyström (översättning Michaela von Kügelgen) Före kriget räckte en euro för mat för hela familjen i en dag, Foto: Patrick Meinhardt
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
21
TEKIJÄ
Nara Maya Rana (vas.) auttoi Sarita Gautamia sinapinlehtien keräämisessä Gushelin kylässä Nepalissa.
NAISTEN PANKIN VOIMANAINEN Naisten osuuskassat ovat kasvaneet ja vakiinnuttaneet asemansa niin, että niistä on tullut kyläkehityksen moottoreita. KATHMANDU. Nara Maya Rana on pian kymmenen vuotta koordinoinut Katmandun läheisellä Lalitpurin alueella 12 osuuskassan kehittämistyötä ja tukenut alueen naisyrittäjiä. Rana työskentelee Naisten Pankin Nepalin kumppanuusjärjestössä SOLVE:ssa, joka on erikoistunut naisten osuuskassojen käynnistämiseen ja naisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman kehittämiseen. Osuuskuntiin kuuluu yhteensä 4000 jäsentä, ja pääoma on nyt noin 500 000 euroa. Se koostuu pääosin naisten säästöistä. ”Nara Mayaa voi kutsua alueen voimanaiseksi, koska hän on edennyt kylissä työskentelevästä yrittäjyysneuvojasta koko hankkeen yhteisökoordinaattoriksi, joka vastaa muun muassa hankkeen säästö- ja lainatoimintaan liittyvästä koulutuksesta. Hän on ollut mukana alusta alkaen ja saavuttanut suuren luottamuksen”, KUA:n toimeentuloasiantuntija Ulla Sarasalmi sanoo. ”Hän tekee työtään sitoutuneesti, sydämellä ja kovalla ammattitaidolla.”
22
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Millaisia haasteita kohtaat työssäsi? ”Joskus on vaikea saada naiset ymmärtämään, miten säästäminen ja lainan saanti käytännössä toimii.” Millaisissa olosuhteissa työskentelet? ”Kylät sijaitsevat kaukana toisistaan ja monesti vaikeiden kulkuyhteyksien päässä. Sadekausina liikkuminen voi olla hankalaa, eikä läheskään joka paikkaan pääse autolla.” Mitä tuloksia kylissä on saatu aikaan? ”Aikaisemmin monet naiset olivat arkoja eivätkä uskaltaneet puhua omista asioistaan. Itse säästetyn ja ansaitun rahan avulla heistä on tullut itsenäisempiä ja rohkeampia.” ”Osuuskunnan koulutusten kautta naiset ovat tulleet myös tietoisiksi omista oikeuksistaan. Erityisesti on kiinnitetty huomiota kotiväkivaltaan. Koulutuksissa opastetaan naisia, miten väkivaltatilanteissa pitää toimia, miten niistä raportoidaan ja mistä hakea apua.” Mitä työ antaa sinulle? ”En laske työtuntejani, sillä saan energiaa siitä, että voin tehdä työtä naisten parissa ja nähdä työn tulokset. Se tekee minut onnelliseksi.” Teksti: Tiina Toivakka Kuva: Maria Miklas Kuvaaja ja toimittaja ovat Naisten Pankin vapaaehtoisia.
KUVASTIN
Pitkä kynsi Suomalainen kantaa sotiensa jälkeä. Jokaisella on kertoa tarina, joka kuristaa suvun kurkkua yhä. Sen jäämiä tutkitaan terapioissa vuosikymmenien rauhan jälkeen. Kuinka monta sukupolvea jaksan tukea niitä, jotka nyt tulevat ovillemme sodan keskeltä? Ymmärränkö, miten monta vuosikymmentä toipuminen vaatii raunioiksi revityissä kaupungeissa? Sodalla on pitkä kynsi. Se työntyy syvälle rauhaan. Rauha puolestaan on hidas matka. Niin monta askelta se ottaa taaksepäin. Kaisa Raittila
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
23
Ilahduta äitiä 12.5. Toisenlaisella Lahjalla!
Vuohi 30 €
15 puuntainta 15 €
Koulupuku 8 €
Toisenlainen Lahja on erinomainen valinta äidille, jolla on jo kaikkea. Anna lahja, joka tuo iloa pitkään ja samalla auttaa perheitä kehitysmaissa!
Hanki lahja: toisenlainenlahja.fi