Tekoja 1 16

1

2016

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

UUSI TOIVO

Kongon sotaa paennut Shaban pääsi ammattikouluun s.6

RATKAISUJA SUKUPOLVIEN SOTAAN ETELÄ-SUDANISSA s.3 MAAILMASSA ON ENEMMÄN PAKOLAISIA KUIN KOSKAAN – MIKSI? s.10

Pääkirjoitus

Niin kuin sinä ja minä

"N

iin kuin minä?” kysyy kongolaisnuori, kun kerron lapsestani. ”Kyllä, ikäisesi nuori mies.” Hän haluaa kuulla lisää. Kerron, että poikani opiskelee, mutta vaikenen suomalaisesta opintotuesta ja opiskelun maksuttomuudesta. Onneksi kongolaisnuori ei kysele enempää. Tuntuu pahalta ajatella, kuinka kaukana tämän nuoren todellisuudesta on se hyvinvointi, jota me pidämme itsestään selvänä. Lahjakas ja ahkera, opiskeluhaluinen nuori on jumissa Rwamwanjan pakolaisleirillä vieraassa maassa. Uganda kyllä antaa hänelle luvan opiskella tai tehdä työtä, mutta kun yli 80 prosenttia Ugandan nuorista on työttömiä, hänen on pakolaisena käytännössä mahdotonta ansaita opiskelua varten. Toivoa Rwamwanjan nuorille tuli joulukuussa, kun Kirkon Ulkomaanavun rakennuttama ammattikoulu avattiin. Nuoret saavat mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen. He pääsevät oppimaan taitoja, joiden avulla he voivat työllistyä ja ansaita. Nuoret saavat toivoa ja uskoa siihen, että vaikka kotimaahan palaaminen ei olisi mahdollista, he voivat rakentaa elämäänsä uudessa Sydän särkien jätin maassa. Nuorissa on tulevaisuus – pakolaisleirillä tapaamani myös vuosia pakolaisleirissä nuoren miehen. asuneissa kongolaisissa nuorissa naisissa ja miehissä. Vaikka monet heistä ovat menettäneet kaikki perheenjäsenensä ja sekä nähneet että kokeneet väkivaltaa, heissä itää toivo elää normaalia elämää: haave opiskella ammattiin, tehdä työtä, elättää itsensä ja perheensä. Sydän särkien jätin pakolaisleirillä tapaamani nuoren miehen. Lupasin rukoilla hänen puolestaan ja tehdä parhaani, että suomalaiset olisivat mukana työssä Rwamwanjan nuorten tukemiseksi, heidän haaveidensa toteutumiseksi. Tänä vuonna se on helppoa osallistumalla Yhteisvastuukeräykseen, jonka tuotolla tuetaan kongolaisia pakolaisnuoria omaehtoiseen elämään. Olethan Sinäkin mukana? Sillä nämä nuoret ovat aivan niin kuin sinä ja minä. Outi Lantto, seurakuntapastori

JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

Nro 1 Helmikuu 2016 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Jouni Hemberg TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Satu Helin TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Katja Hedberg Matilda Katajamäki, Sari Saaristo Reetta Meriläinen ja Jukka Gröndahl.

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon. AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Shaban Chance, 16, pakeni asemiesten hyökkäystä Kongosta neljä vuotta sitten. Nyt hän käy Ulkomaanavun tukemaa ammattikoulua Ugandassa. Kuva: Ville Asikainen KIRJAPAINO Lönnberg / 02.2016 / 39 500 kpl ISSN 1797-7207

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa. Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa! kirkonulkomaanapu.fi

Tässä ajassa

RATKAISUJA SUKUPOLVIEN SOTAAN Mary Guzule, 17, on 3-vuotiaan Peter-pojan äiti. Sota ja äidiksi tuleminen hyvin nuorena katkaisivat Guzulen opintien, mutta hän ehti oppia hiukan lukemaan ja kirjoittamaan. Ulkomaanavun koulutukseen osallistuminen on ensimmäinen kerta, kun Guzule opiskelee mitään.

Uusi pilottiprojekti rakentaa rauhaa Etelä-Sudanissa koulutuksen ja rauhankasvatuksen avulla. ”Haluan oppia auttamaan ihmisiä. Ainakin haluaisin pystyä tarjoaman ruokaa ja majapaikan tänne palaaville pakolaisille, joilla ei ole mitään.”, sanoo Mary Guzule, 17, Etelä-Sudanin Piborissa. Hänen majansa edustalta joka ilmansuuntaan levittäytyy pressuista kyhättyjen majojen meri. Etelä-Sudanin itäosissa sijaitsevalle Piborin alueelle on palannut vuoden sisällä jopa satatuhatta pakolaista. Tänä vuonna uskotaan saapuvan vielä saman verran lisää. Guzule on itse palannut Piboriin runsas vuosi sitten. Hän pakeni vuonna 2013 uudelleen syttyneen sisällissodan taisteluja pääkaupunkiin Jubaan. ”En olisi selvinnyt, jollen olisi saanut apua muilta ihmisiltä. Siksi tahdon nyt auttaa muita.” Guzule on yksi joulukuussa 2015 Piborissa käynnistyneen koulutusja rauhanohjelman osallistujista. Ulkomaanapu tarjoaa 76 nuorelle ja ai-

kuiselle kolmen kuukauden mittaisen koulutusjakson, jonka aikana opiskellaan kalastusta, leivontaa, meijerituotantoa tai kokkausta. Guzule osallistuu leivontajaksolle. Ohjelman jälkeen osallistujat saavat aloituspaketin, joka sisältää ruuanlaittovälineitä sekä pienen summan rahaa oman yritystoiminnan aloittamiseen. Tavoite on, että pääsääntöisesti ruoka-avun varassa elävät ihmiset voisivat hankkia elannon itse. Toimeentulomahdollisuuksien tarjoaminen on kuitenkin vain ohjelman yksi osa. Ohjelman toinen tarkoitus on rakentaa kestävää rauhaa Piborin alueella. Vaikka Piborissa ei enää sodita, heimoväkivalta on alueella yleistä. Pibor kuuluu murle-heimon alueeseen. Heimon erityispiirre on, että se rakentuu eri ikäryhmistä: karkeasti jaoteltuna alle 30-vuotiaista, yli 30-vuotiaista ja yli 60-vuotiaista. Lääkärit ilman rajoja rekisteröi Piborissa kuukausittain kymmeniä ikäryhmäväkivaltaan liittyviä tapauksia. Tavallisimpia ovat karjavarkauksiin ja kostoon liittyvät yhteenotot. Toiseen ikäryhmään kuuluvia naisia saatetaan

ryöstää ja lapsia voidaan kaapata. Ulkomaanavun järjestämässä koulutuksessa kaksi jäisissä väleissä olevaa ikäryhmää, lango ja botonya, opiskelevat samoissa luokissa saman katon alla. Ammattitaitokoulutuksen lisäksi oppitunteja on rauhanomaisesta konfliktinratkaisusta ja väkivallattomuudesta. ”En usko, että esimerkiksi kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on mahdollista lopettaa, mutta se voi vähentyä. On tärkeää puhua. Ehkä sitä kautta voimme löytää jotain ratkaisuja”, lango-ryhmään kuuluva Guzule sanoo. Guzulelle on selvää, mitä Piborissa tarvitaan eniten. ”Tarvitsemme tapoja keskustella eri ryhmien välillä sekä tapoja ansaita elanto. On tärkeää, että varsinkin naisilla on siihen mahdollisuus. Me emme täällä voi saada koulutusta ja päästä opiskelemaan, mutta meillä naisillakin pitää olla mahdollisuus saada työpaikka.” Ulkomaanavun pilottihanketta rahoittaa Euroopan unionin tuella Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM. Teksti: Satu Helin, Kuva: Ville Palonen

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

3

Tässä ajassa

Kirkon Ulkomaanavun Peace United -kampanja sai Urheilugaalassa Kirkon John Vikström -liikuttajapalkinnon 2015. Palkinto myönnetään eettisten arvojen edistämisestä liikunnassa ja urheilussa. ”Peace Unitedin palkitseminen on mielestäni viesti siitä, että yhdessä tekemisen merkitystä ja heikomman vierellä seisomista ei haluta unohtaa. Se tuntuu todella tärkeältä nyt, kun yhteiskuntaamme vaikuttaa syntyneen vastakkainasettelun ilmapiiri”, totesi Kirkon Ulkomaanavun kampanjapäällikkö Eeva-Maria Laakso. ”Erityisesti haluan kiittää niitä, jotka Peace Unitedin avulla ovat lisänneet vuoropuhelua ja ymmärrystä: seurakuntia, kouluja, vastaanottokeskuksia, urheilijoita, muusikkoja ja poliiseja.” Peace United on henkinen joukkue, joka tekee rauhantyötä jalkapallon avulla. Se on osa Ulkomaanavun kampanjaa, jolla ehkäistään väkivaltaista radikalisoitumista. John Vikström -liikuttajapalkinnon perusteluissa Peace Unitedia kiitetään erityisesti nopeasta reagoinnista turvapaikanhakijoiden tilanteeseen sekä yhteistyöstä Liikkuvan seurakunnan kanssa vapaa-ajan toiminnan tarjoamiseksi turvapaikanhakijoille.

Aki Havukainen / EMG

Peace United palkittiin Urheilugaalassa

Peace United -kapteenit Aki Riihilahti, ja Laura Österberg Kalmari (oik.) sekä Ulkomaanavun Eeva-Maria Laakso vastaanottivat palkinnon Urheilugaalassa.

Karoliina Ek

SYYRIALAISTEN VOITAVA TEHDÄ RAUHANTYÖTÄ MYÖS ITSE

Eniten kuolonuhreja aiheuttaneet konfliktit toisen maailmansodan jälkeen 4 000 000

3 800 000 3 000 000

3 000 000

2 500 000 2 000 000

2 000 000

1 900 000

1 800 000

1 700 000

1 650 000

1 350 000

1 250 000

1 000 000 0

Sota ja jatkuvat levottomuudet Kongossa 1998–

Korean sota 1950–1953

Kiinan sisällissodan Nälänhätä ja toinen vaihe terrori Etiopiassa* 1945–1949 1962–1992 *

4

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

diktaattori Mengistun punainen terrori

Sudanin Afganistanin Vietnamin sota** sisällissota sota 1965–1975 1983–2005 1979–2001 **

ns. amerikkalainen vaihe

Punaisten khmerien Kambodža 1975–1978

Hutujen ja Tutsien Kolmas taistelut Intian-Pakistanin Ruandassa ja sota Burundissa 1971 1959–1995

Lähde: Twentieth Century Atlas. Luvut perustuvat kokoojien eri lähteiden pohjalta tekemiin arvioihin.

Paikalliset rauhanrakentajat tietävät, mitkä ovat Syyrian kaupungeissa ja kylissä ne konfliktien syyt, joihin tulisi puuttua sisällissodan lopettamiseksi, todetaan Kirkon Ulkomaanavun tilaamassa tutkimuksessa. Kansalaisyhteiskunnan merkitystä rauhanrakentamiselle Syyriassa esittelevä raportti julkaistiin joulukuussa. ”Vaikka Syyria on maailman suurin pakolaiskriisialue, meillä on vain vähän tietoa syyrialaisesta kansalaisyhteiskunnasta. Tämä raportti auttaa meitä ja muita etsimään tapoja, joilla tukea syyrialaisten omaehtoisia pyrkimyksiä rauhan edistämiseen”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun Lähi-idän alue-edustaja Miina Puntila. Englanninkielinen raportti on luettavissa englanniksi Kirkon Ulkomaanavun verkkosivuilta.

Ville Asikainen

Tässä ajassa

”Olen omasta urastani velkaa perheelleni. Jo lapseni opin ajattelemaan, että kulttuuria ei harrasteta, sitä tehdään”, sanoo kirjailija Kaisa Raittila.

LUE KUVASTIN SIVULTA 23.

Raittila haluaa ravistella Kirjailija Kaisa Raittilan mielestä vähempiosaisen auttaminen ei ole hyve vaan velvollisuus. Tästä hän kertoo myös Tekoja-lehdessä omalla Kuvastin-palstallaan. ”Kirkollisen kielen vaara on jumiutua naiiviin pää kenossa -jutteluun, jossa älyä ei kunnioiteta. Tämä on erikoista, koska kirkollisissa piireissä on paljon kielellistä lahjakkuutta”, sanoo vapaa kirjoittaja ja kirjailija Kaisa Raittila, 55. Raittilalla on varaa sanoa. Hän on kirjoittanut ammattimaisesti jo yli 40 vuotta. Kirjallisen debyyttinsä hän teki 11-vuotiaana. 22-vuotiaana hän oli julkaissut jo neljä kirjaa sekä tukun muita tekstejä kuten lehtijuttuja ja hartauksia. Tähän päivään mennessä kirjoja on syntynyt kymmeniä. Lähes kaikki Raittilan teokset ja tekstit on kirjoitettu kirkollisesta näkökulmasta. ”Kirkko ei saa unohtaa niitä, jotka haluavat jäädä miettimään lukemaansa ja kuulemaansa. Oivaltaminen on hirveän palkitsevaa. Vastaanottajaan pitää luottaa.” Oivaltamisen elämyksiä, ravistelua ja jopa omantunnonpistoksia Raittila haluaa tarjota myös Tekoja-lehden Kuvastin-palstalla, lehden viimeisellä sivulla. Raittila on pitänyt suosittua palstaansa jo yli kymmenen vuotta. ”Kirjoitan itseni kaltaiselle ihmiselle.

Siksi ajattelen, että kyllä lahjoittajaa saa sattua. Haluan ennemmin piiskata kuin kiitellä. En minä itsekään halua kotiini neliväristä kiitosta lahjoituksesta. Haluan, että minulle kerrotaan, mitä juuri nyt tarvitaan.” ”Ahdistaa, että ajatus auttamisesta olisi jotenkin hyveellinen. Ei tarvitse olla kyse muusta kuin tavallisen ihmisen velvollisuudentunnosta, jonka avulla hyvinvointia jaetaan”, hän jatkaa. Tekoja-lehden toimituskuntaan liittyminen sai Raittilan aikanaan kiinnostumaan ulkomaanuutisista ja niihin liittyvistä ajattelutavoista. ”Vastoinkäymisen kohdatessa kysytään helposti, miksi tämä tapahtui juuri minulle. Ikään kuin olisi ymmärrettävämpää, että se tapahtuu jollekulle muulle. Itse olen opetellut ajattelemaan, että kaikenlaisia asioita tapahtuu, miksei siis myös minulle. Ja kun kuulen uutisia katastrofeista tai sodista, en voi sulkea siltä silmiäni ja ajatella, että omapa on asiansa.” Raittila ammentaa inspiraationsa usein kuvista, siitä viestii myös Kuvastin-palstan nimi. Erityisesti häntä kiinnostaa erikoinen sommittelu ja kuvaan jätetty tyhjä tila. Se antaa myös ajatukselle väljyyttä. Nykyään monet Kuvastimen teksteistä ovat kuitenkin syntyneet uutisaiheista. Erityisesti Raittilaa on koskettanut pakolaiskriisi.

”Olen omasta urastani velkaa perheelleni. Jo lapseni opin ajattelemaan, että kulttuuria ei harrasteta, sitä tehdään”, sanoo kirjailija Kaisa Raittila.

”Eurooppa on suuressa murroksessa, ja se vaatii uudenlaista asennetta myös meiltä. On opittava kysymään, mitä minä voisin tehdä, jotta maailma olisi parempi.” ”Esimerkiksi seurakunnat ovat mielestäni lähteneet todella hienosti mukaan auttamaan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Vaikka muutos on suuri, uskon, että se antaa enemmän kuin ottaa.” Satu Helin

KAISA RAITTILA Syntymäpaikka: Jyväskylä Ammatti: vapaa kirjoittaja Perhe: Kahdeksan lapsen uusioperhe, jossa yhteensä yhdeksän lastenlasta. Itselle tärkeä kehitysmaakohde: ”Nepalin kastittomien tilanne kosketti voimakkaasti, kun kiersin dalit-kyliä 2011. Kastisyrjintä näkyy Suomessakin: vaihto-opiskelijoiden on vaikea istua yhteiseen pöytään, jos joukossa on dalit.” Muuta: Täti kirjailija Anna-Maija Raittila. ”Hän oli minulle monella tavalla merkittävä, vaikka varjelin tervettä etäisyyttä kasvaakseni omaan suuntaani.” TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

5

Judith Umurija ja lapset. Judithin 3-vuotias tyt채r Grace (oik.) ei ole hiv-positiivinen, mutta nuoremmasta Echimasta, Umurija ei viel채 tied채.

6

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Teksti: Eriikka Käyhkö Kuvat: Ville Asikainen

KUOPASSA – JA SIELTÄ YLÖS

Heikkohermoisen ei kannata lukea Kongon pakolaisten tarinoita. ”Makasin luokkatovereista koostuvan ruumiskasan alla henkeni säilyttääkseni.” ”Äitini raiskattiin ja tapettiin pakomatkalla, pikkuveli oli kuollut hänen alleen.” Tällaisia kohtaloita voi olla vaikea edes ajatella. Itä-Kongossa nämä kokemukset ovat kuitenkin yleisiä. Siksi Yhteisvastuukeräyksen teemana on tänä vuonna nuoret ja toimeentulo. Kirkon Ulkomaanapu auttaa kaikkein vähäosaisimpia nuoria, kuten Itä-Kongon pakolaisia, uuden elämän alkuun Ugandan Rwamwanjassa. TIESITKÖ AFRIKAN maailmansodaksi kutsutusta konfliktista? Sitä käytiin Kongon demokraattisen tasavallan maaperällä yhdeksän eri afrikkalaisvaltion toimesta vuosina 1996–2002. Luvut sodassa kuolleiden määrästä vaihtelevat, mutta yleisesti uhreja arvioidaan olevan noin viisi ja puoli miljoonaa, joista puolet alle 5-vuotiaita lapsia. Kyse on tappavimmasta konfliktista sitten toisen maailmansodan. Konflikti jatkuu Itä-Kongossa yhä. Suuri syy kaksikymmenvuotiseksi venyneen sodan takana on taistelu maailman mahtavimpien luonnonvarojen herruudesta.

”KONGON PAKOLAISET puhuvat kaikkein eniten juuri kullasta, mutta myös muista mineraaleista”, kertoo Julian Atame, YK:n hallinnoiman Rwamwanjan pakolaisleirin sosiaalityöntekijä. Olemme Ugandan Kongon vastaisella rajalla. Pakolaisleiri näyttää pikemminkin vuorilla sijaitsevalta uneliaalta maalaiskylältä kuin mediasta tutuilta pakolaisleireiltä. Asukkaille annetaan kuokka, pressu ja maatilkku lainaksi; talo sille on rakennettava itse. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on sijoittanut näille vuorille, paikallisasujaimiston sekaan jo lähes 60 000 kongolaispakolaista. He tulevat Kongon koillisosassa sijaitsevan Pohjois-Kivun alueelta. Atamen mukaan asukkaita on peloteltu raa’an väkivallan avulla lähtemään mailtaan Pohjois-Kivun kylistä. ”Vaikka syyt olisivat päältä katsoen poliittiset tai etniset, verilöylyn takana ovat mineraalit.”

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

7

Rwamwanja on 60 000 kongolaispakolaisen asuttama avoin pakolaisleiri. Vaikka YK hallinnoi sitä, aluetta ei ole aidattu. Tulijat asuvat ugandalaisasutuksen seassa. Ruoan jakaminen aiheuttaa toisinaan kateutta paikallisissa, vaikka kyse on vaatimattomista maissijauho- ja papuannoksista, joita ei riitä aina kaikille.

Aseet ovat halpoja ja hallinto olematon – kutsulippu vapaaseen sotaan siis. YK:N YMPÄRISTÖOHJELMAN mukaan Kongon mineraalivarantojen suuruus on satumaiset 24 triljoonaa dollaria. Yhteenkään toiseen maailmankolkkaan ei malmeja ole siunaantunut samalla mittaa. Kongon tutkimukseen erikoistuneen Congo Reseach Groupin mukaan Itä-Kongon aarteista taistelee yli 70 aseellista ryhmittymää. Arviolta 1,6 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan. Tilanne vaihtelee, sillä kuka vain – vaikka sinä tai minä – voi perustaa maahan oman sissiryhmän havittelemaan käsipelillä noukittavia rikkauksia. Aseet ovat halpoja ja hallinto olematon – kutsulippu vapaaseen sotaan siis. Kansainväliselle liike-elämälle kilpailukykyisen hinnan takaa, että tar-

8

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

jolla on lähes orjan asemaan alistettua työvoimaa. Työskentely kaivoksissa on monille kongolaisille tarjolla olevista vaihtoehdoista paras. Miehiä, naisia ja lapsia työskentelee omatekoisissa kaivoksissa henkensä kaupalla. Kongon malmeilla on valtava kysyntä maailman auto-, lentokone-, koru- ja pienelektroniikkateollisuudessa. Esimerkiksi ilman koltaanin sisältämää tantaalia sinun kännykkäsi tai läppärisi ei toimisi. MITÄ EDULLINEN KÄNNYKKÄSI tai kultasormuksesi sitten voi merkitä satunnaiselle itäkongolaiselle? Judith Umurija, 20, on kotoisin Itä-Kongon Masisista. Kun ammuskelu kotikulmilla alkoi, Umurija oli jo nukkumassa. Äiti ja sisko olivat ulkona ja onnistuivat pakenemaan kylään hyökänneitä asemiehiä. Sisälle rynnännyt sotilas raiskasi Umurijan. Umurijan onnistui paeta toiseen kylään tätinsä luo, missä hän synnytti tyttölapsen yhdeksän kuukauden kuluttua. Monet kongolaiset pakenevat hyökkäyksiä sukulaisiin.

”Kapinalliset saapuivat kuitenkin myös sinne. He tuikkasivat kokonaisia taloja tuleen. Tätini onnistui piilottamaan minut, vauvan ja itsensä maakuoppaan”, Umurija muistelee. Hyökkäyksen jälkeen naiset päättivät paeta Ugandaan. Rwamwanjan pakolaisleirillä Umurija sai muiden täysi-ikäisten pakolaisten tavoin lainaksi maatilkun valtiolta. Pikkuruinen nainen rakensi yksin pienen talon, sillä täti lähti takaisin Kongoon. ”Hän ei voinut sietää pakolaisen elämää”, Umurija hymähtää. PAKOLAISLEIRI EI KUITENKAAN aina merkitse turvaa saati autuutta, sillä leirille saapuvat niin tappajat ja rikolliset kuin heidän uhrinsakin. Kongon pitkittyneessä sodassa raiskaus on yleisesti käytetty ase. Se on ilmainen ja tehokas: silmitön raakuus toimii erinomaisesti kaivosten sieppauksessa ja kyläläisten alistamisessa työvoimaksi. ”Eräs mies alkoi ahdistella minua. Hän huusi tappaneensa Kongossa useita ihmisiä, ja jos joku uskaltaisi häiritä häntä, hän tappaisi. Lopulta hän

Uusi ammattikoulu on kongolaispakolaisten toivo. Nuoret puhkeavat aplodeihin kuullessaan koulun toimintatavoista, kuten harjoittelujaksosta.

raiskasi minut koko kylän edessä”, kertoo Umurija. ”Kun poliisi saapui, suuni vuosi verta”, Umurija sanoo. ”Raiskaaja totta kai pakeni. Sairaalassa vaadin sijoitusta muualle. Leirin turvataloa ehdotettiin, mutta pian ilmoitettiin, ettei siellä ole tilaa. Sen sijaan minut ohjattiin asumaan toisen tutsinaisen kanssa tavalliseen ovettomaan savimajaan kylänraitille.” ”Tuli miesjengi, sitoi ja raiskasi meidät molemmat”, toteaa Umurija kuivasti. Umurija tuli taas raskaaksi. Kaiken kukkuraksi hän sai miehiltä hi-viruksen. Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen Umurija kertoo olleensa niin masentunut, ettei halunnut ottaa lääkitystä. ”Halusin vain kuolla”, hän kuiskaa. Nyt Umurija ottaa jo lääkkeet, mutta häntä painaa edelleen huoli lasten kohtalosta. Hänhän voi kuolla milloin tahansa. Ainoa toivo on oikeastaan 13-vuotias pikkusisko Aziza, jonka Umurija löysi leiriltä. Umurija arvelee, että jos sekä hän että sisko

Shaban Chance, 16, pakeni asemiesten hyökkäystä neljä vuotta sitten. Aamulla hän löysi äitinsä raiskattuna ja surmattuna. 5-vuotias veli oli kuollut äidin alle. Shabanin koko tarinan voi nähdä Yhteisvastuudokumentista.

pääsevät Ugandassa tuiki harvinaiseen ammattikoulutukseen, parempi huominen voi koittaa jopa hänen lapsilleen. Kirkon Ulkomaanapu aloitti joulukuussa ammatillisen koulutuksen tarjoamisen Rwamwanjassa. Ensimmäisessä vaiheessa tarjotaan muun muassa maanviljelyn, talonrakennuksen ja mekaniikan opetusta 120 nuorelle. Umurija on juuri aloittanut puoli vuotta kestävät hotellialan opintonsa. Jokaisen pitäisi saada nähdä se riemu, jonka tieto opiskelupaikasta sai aikaan Judith Umurijassa ja muissa nuorissa.

• Katso yhteisvastuudokumentit osoitteessa youtube.com/ yhteisvastuukerays tai TV1:ssä 7.2. klo 11. • Osallistu Yhteisvastuukeräykseen ja mahdollista toivo Judithille ja kohtalotovereille. yhteisvastuu.fi

SUDAN

KENIA

UGANDA

KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA

Rwamwanja

RUANDA

TANSANIA

KOULUTUKSELLA UUTEEN ALKUUN Ugandassa on maailman toiseksi nuorin väestö. Vain kaksi prosenttia maan nuorista saa ammattikoulutuksen. Kirkon Ulkomaanapu on perustanut ammattikoulun Rwamwanjaan Kongon pakolaisille sekä vähäosaisille ugandalaisnuorille. Tavoite on kouluttaa tuhat nuorta vuoteen 2017 mennessä. Ammattikoulutuksen avulla kovia kokeneilla kongolaisnuorilla on mahdollisuus ansaita elantonsa Ugandassa. Tie ei ole helppo; pakolaisten on opittava kieli ja köyhässä ja väekkäässä Ugandassa on kova kilpailu toimeentulosta. Ugandan lainsäädäntö on kuitenkin periaatteessa tulijoille säyseä. Jos taitoa riittää, töitäkin saa tehdä.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

9

Kuvitus: Ella Käyhkö

Pakolaiskriisi paljasti eriarvoisuuden lisääntymisen Maailmassa on tällä hetkellä enemmän pakolaisia kuin koskaan ennen, yli 60 miljoonaa. Euroopassa herättiin pakolaisten tilanteeseen syksyllä 2015, kun tänne tulijoiden määrät kasvoivat rajusti. Suurin osa maailman pakolaisista on kuitenkin muualla kuin Euroopassa.

Merkittävin yksittäinen syy kasvaviin pakolaism ääriin on pian kuudetta vuotta jatkuva Syyrian sisällissota. Yli neljä miljoonaa syyrialaista elää pakolaisina maansa ulkopuolella, ja maan sisäisiä pakolaisia on kahdeksan miljoonaa. Mutta vaikka Syyriaa ei laskettaisi mukaan, pakolaisuus olisi maailmanlaajuisesti kasvussa. Aseelliset konfliktit Afganistanissa, Burundissa, Kongon Demokraattisessa tasavallassa, Somaliassa ja Etelä-Sudanissa ovat ajaneet todella suuria määriä ihmisiä pakoon. Selvä enemmistö uusista pakolaisista on Saharan eteläpuoleisen Afrikan maissa, ei Euroopassa. Taloudellisesti arvioituna (bruttokansantuotteeseen ja ostovoimaan

10

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

suhteutettuna) suurinta pakolaistaakkaa kantaa Etiopia, toiseksi tulee Pakistan ja kolmanneksi Uganda. Väestöön suhteutettuna eniten pakolaisia puolestaan on Libanonissa, jossa joka viides maassa oleskeleva on pakolainen. Suurin määrä pakolaisia yhdessä valtiossa on tällä hetkellä Turkissa, noin 1,8 miljoonaa.

MIKÄ AJAA LÄHTEMÄÄN? Somaliassa on sodittu 20 vuotta, ja valtio on romahtanut. Eritrean kova diktatuurihallinto ja köyhyys saavat ihmiset jättämään maansa. Afgaanit eivät enää 30 vuoden sotatilan ja väkivaltaisuuksien vuoksi jaksa uskoa maansa tulevaisuuteen ja lähtevät.

Sotien ja konfliktien lisäksi myös ilmastomuutos ja luonnonresurssien hupeneminen aiheuttavat pakolaisuutta. Ilmastonmuutos lisää ilmastoolojen ennustamattomuutta, kuivuuskausia ja myrskyjen tuhoja. Pelkästään merenpinnan nousu voi tulevaisuudessa aiheuttaa kym-

surullisia ihmiskohtaloita. Eurooppaan ihmiset tulevat, koska he tietävät, että täällä on turvallisempi ja vakaampi tulevaisuus. Tosiasia on, että reitti pois vaikeista olosuhteista Eurooppaan on nyt löydetty, eikä muuttoliike tule olemaan ohimenevä. Lähtömaiden olosuhteiden vakauttamiseen ja kehittämiseen tulee panostaa vahvasti, jotta ihmisten ei tarvitsisi jättää kotimaataan”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva. Lisäksi eriarvoistuminen kasvaa sekä maiden sisällä että välillä. Arvostetun Oxfam-järjestön tutkimus paljasti esimerkiksi, että 62 rikkainta ihmistä maailmassa omistaa yhtä paljon kuin vähiten ansaitseva maapallon väestön puolikas yhteensä. Heistä vain yhdeksän on naisia. Eriarvoistuminen heikentää kehityksen mahdollisuuksia, lisää epävakautta ja osaltaan myös aiheuttaa pakolaisuutta.

APUA PAKOLAISILLE

menien tai satojen miljoonien ihmisten muuttoliikkeen, kun kodit jäävät veden alle. 60 miljoonaa pakolaista on monien ennusteiden mukaan vasta alkua. ”On hyvä muistaa, että kukaan ei jätä kotiaan mitättömistä syistä, taustalla on aina isoja ongelmia ja

Kirkon Ulkomaanapu auttaa pakolaisia yli kymmenessä maassa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Ugandassa tuetaan koulunkäyntiä pakolaisleireillä, Keski-Afrikassa ja Somaliassa autetaan palaavia pakolaisia pääsemään elämän alkuun ja Myanmarissa annetaan hätäapua maan sisäisille pakolaisille ja paluumuuttajille eri puolilla maata. Jordaniassa tuemme Syyriasta paenneita sekä pakolaisleireillä että paikallisyhteisöissä. Kreikassa, Ser-

biassa, Ukrainassa ja Makedoniassa annetaan hätäapua Eurooppaan saapuneille. Talvinen sää uuden vuoden ensimmäisinä viikkoina vähensi Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrää. Kreikassa ja Serbiassa toimivat avustustyöntekijät raportoivat pakolaisten joukossa olevan aiempaa enemmän perheitä pienten lasten kanssa. ”Kirkon Ulkomaanapu auttaa siellä, missä apua tarvitaan. Siksi aloitimme viime vuoden syksyllä työn Eurooppaan paenneiden ihmisten auttamiseksi, ja loppusyksystä käynnistimme yhteistyön vastaanottokeskusten kanssa Suomessa”, Alajarva sanoo. ”Se, että teemme työtä myös Euroopassa ja Suomessa ei tarkoita, että Ulkomaanapu pitäisi Euroopan ulkopuolella ja lähtömaissa tehtävää työtä vähempiarvoisena kuin ennen. Tämä työ on itse asiassa entistä tärkeämpää, jotta voimme hallita kasvavaa muuttoliikettä.” Maailmassa tarvitaan monenlaisia toimia, jotta kaikille ihmisille saataisiin mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Turvallisuus-, talous- ja ympäristöasiat nivoutuvat toisiinsa. Ratkaisut eivät ole helppoja, mutta niitä on välttämätöntä etsiä. Lähteet: UNHCR Mid-Year Trends 2015, An Economy for the 1 %. Oxfam 2015

Ulla Kärki, Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

11

Ville Asikainen

TULEVAISUUS ON MEIDÄN Serkukset Bright, Sarah, Noah, Ester, Ajalo sekä Rodrigo asuvat Rwamwanjan pakolaisleirillä Ugandassa. Sanonta Nuorissa on tulevaisuus pitää paikkaansa erityisesti Ugandassa, jossa on maailman toiseksi nuorin väestö. Joka toinen ugandalainen on alle 15-vuotias. Nuorisotyöttömyys on hälyttävän korkea, mutta ammatillista koulutusta on tarjolla vain murto-osalle. Kirkon Ulkomaanapu on perustanut Rwamwanjaan ammattikoulun, jota pyöritetään yhteisvastuuvaroin. Toiseksi lähin toisen asteen oppilaitos sijaitsee 150 kilometrin päässä.

Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

Zainab Sheriff on suorittanut puolet kaksi vuotta kestävistä opinnoista. Vuoden kuluttua unelmana on perustaa oma ruokakoju.

Unelmana oma yritys Sierraleonelainen Zainab Sheriff, 25, opiskelee hotelli- ja ravintola-alaa. Opinto-ohjelmaan kuuluu muun muassa vieraanvaraisuutta, majatalon johtamista ja kokkaamista. Halu opiskella on kova. Aikaisemmin se ei ole ollut mahdollista rahan puutteen vuoksi. Sheriffillä ei myöskään ole ketään, joka voisi auttaa 1-vuotiaasta pojasta huolehtimisessa. Kirkon Ulkomaanavun ja Nenäpäivän tukema RADA-keskus tarjoaa ammattikoulutusta vaikeassa asemassa oleville nuorille, kuten yksinhuoltajaäideille. Ammattitaitojen lisäksi nuoret saavat opetusta myös lukemisessa ja laskemisessa sekä kansalaistaidoissa. Keskuksesta voi kokin ja tarjoilijan ohella valmistua myös puusepäksi, muurariksi, räätäliksi, hitsaajaksi tai kampaajaksi. ”Kaikki, mitä meille opetetaan, on minulle hyödyllistä. Olen oppinut niin paljon”, kertoo Zainab. ”Unelmani on perustaa oma ruokakioski, jossa voin myydä valmistamiani ruokia. Tämä koulutus muuttaa elämäni”, kertoo Sheriff. Teksti ja kuva: Anaïs Marquette.

14

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

1600

paria lasten talvikenkiä, 1700 aikuisten takkia, 500 lasten takkia ja 800 huopaa jaettiin Serbian pakolaisille marras-joulukuussa.

2000

lasta ja nuorta pääsi kouluun Mingkamanin alueella Etelä-Sudanissa, kun Kirkon Ulkomaanavun rakentamat koulut valmistuivat 2015. Opettajat Pinkee Panday, Ruma Nanda Ghimire ja Indira Gautam tekevät ryhmätyötä koulun kehittämissuunnitelmaa varten.

Opettajille keinoja kohdata maanjäristysten aiheuttamat haavat

Katoliset, protestantit ja islamilaiset uskonnolliset johtajat kokoontuivat joulukuussa.

Uskontojen yhteistyötä rauhan rakentamiseksi Keski-Afrikassa

Keski-Afrikan tasavallan kolmen suurimman uskontokunnan edustajat kokoontuivat yhteiseen tapaamiseen Kirkon Ulkomaanavun tuella joulukuussa. Katolisen, protestanttisen ja islamilaisen uskontokunnan merkkihenkilöt keskustelivat maan rauhanponnisteluista. ”Uskonnolliset johtajat ovat niitä harvoja toimijoita, joilla on kansan silmissä auktoriteettia rauhan aikaansaamiseksi. Silti uskontojen potentiaalia ruohonjuuritason rauhanrakennuksessa ei ole käytetty tarpeeksi hyväksi”, sanoo tapaamista järjestämässä ollut Ulkomaanavun ohjelmakoordinaattori Florence Foster. Kokoukseen osallistuneet keskustelivat uskontojen välisestä yhteistyöstä sekä siitä, miten uskonnolliset yhteisöt voisivat auttaa ruohonjuuritason rauhanponnisteluissa. Samalla pohjustettiin eri uskontojen yhteistä rauhandialogihanketta, jonka on tarkoitus käynnistyä pääkaupungissa Banguissa tänä vuonna. Tavoite on viedä konfliktin runtelemaa maata kohti rauhaa vuonna 2016. Keski-Afrikan tasavalta on kärsinyt jatkuvasta väkivallankierteestä jo vuosien ajan. Edelliset laajat levottomuudet puhkesivat maailman hauraimpiin kuuluvassa valtiossa viime syksynä. Teksti: Tero Laurokari ja Florence Foster. Kuva: Kirkon Ulkomaanapu.i

”Kun toinen maanjäristys alkoi, kaikki olivat kauhuissaan. Opettajat juoksivat ensimmäisinä ulos luokista. Näin ei tietenkään saa toimia, vaan opettajien pitää huolehtia, että jokainen oppilas pääsee turvaan”, sanoo rehtori Sujata Raslawat, joka osallistuu Katmandussa Kirkon Ulkomaanavun järjestämään opettajien täydennyskoulutukseen. Koulutuksissa ohjeistetaan esimerkiksi pitämään tilapäiset koulutilat, käymälät ja käsienpesupaikat puhtaana. Lisäksi opetetaan pienentämään luonnonkatastrofeihin liittyviä riskejä sekä koulussa että kotona. Koulutus antaa opettajille myös keinoja käsitellä oppilaiden henkistä pahoinvointia ja tunnistaa, milloin vertaistuki ei riitä, vaan tarvitaan ammattiapua. Ulkomaanapu järjestää opettajien täydennyskoulutuksen yhteistyössä Nepalin opetusviranomaisten kanssa. ”Olisinpa päässyt tällaiseen koulutukseen jo aiemmin! Koulutuksen jälkeen ymmärtää paremmin, miten kohdellaan traumatisoituneita lapsia. Jaan täältä saamani tiedon kaikille kouluni opettajille”, sanoo Sujata Raslawat. Teksti: Ulla Kärki. Kuva: Ville Asikainen.

600

syyrialaista pakolaisnuorta opiskeli englantia ja 200 nuorta opetteli lukemaan ja kirjoittamaan Jordanian pakolaisleireillä ja isäntäyhteisöissä vuonna 2015.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

15

TESTAMENTILLA MONINKERTAINEN ILO Testamentilla ilmaiset tahtosi siitä, miten ja kenelle haluat jakaa omaisuutesi poismenosi jälkeen. Jos testamenttia ei ole, omaisuus siirtyy perillisille perintökaaren mukaisessa järjestyksessä. Mikäli serkkuja lähempiä perillisiä ei ole eikä testamenttia ole tehty, omaisuus päätyy valtiolle. Olipa perillisiä tai ei, osasta omaisuuttaan voi aina määrätä vapaasti, vaikka lahjoittamalla jonkin osan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaansa, muutoin omaisuudestaan voi määrätä vapaasti. Näin pienenkin osan omaisuudestaan voi suunnata itselleen tärkeään kohteeseen, Kirkon Ulkomaanavun lakimies Anu Puurtinen selvittää. ”Moni kokee kauniina ajatuksen siitä, että kun on jo itse lähtenyt, voi

testamenttilahjoituksella parantaa yksittäisen ihmisen, perheen tai kokonaisen yhteisön elämää. Silloin perintö jää moninkertaisena elämään”, varainhankintapäällikkö Johanna Karjalainen toteaa. Kirkon Ulkomaanapu saa vuosittain testamenttilahjoituksia, ja ne ovat tärkeitä avustustyön jatkumisen kannalta. Viime vuonna Ulkomaanavulle testamentattiin lähes 1,5 miljoonaa euroa. TESTAMENTIN TEKO EI OLE VAIKEAA Testamentin tekeminen ei ole vaikeaa, mutta huolellinen pitää olla. ”Testamentin tulee täyttää tietyt muotovaatimukset. Testamentti tehdään aina kirjallisesti ja kun testamentintekijä on sen allekirjoittanut, todistajien on todistettava testamentti nimikirjoituksellaan. Jos tekijä muuttaa

mieltään, hän voi perua testamentin repimällä sen tai vain tekemällä uuden testamentin”, Puurtinen kertoo. APUA ON HELPOSTI SAATAVILLA Karjalainen on työssään havainnut, että moni kaipaa apua testamentin laatimiseen. - Yksin ei kannata jäädä, Karjalainen vinkkaa, apua saa lakimiehiltä, ja myös monet pankit tarjoavat neuvontapalveluita. Ulkomaanavun verkkosivuilta testamenttiopas, jonka voi halutessaan tilata kotiin: kirkonulkomaanapu.fi/testamenttilahjoitus Neuvoja testamenttilahjoituksiin liittyen voi kysyä Kirkon Ulkomaanavun lakimieltä Anu Puurtiselta, 040 132 8860, anu.puurtinen@kirkonulkomaanapu.fi

PAKOLAISTEN HÄTÄ EI OLE OHI Kirkon Ulkomaanapu auttaa pakolaisia talven yli lähtömaiden lisäksi Serbiassa, Kreikassa ja Unkarissa. Vaikeiden sääolosuhteiden takia Kreikan saarille saapuvien pakolaisten määrä on kesästä hiukan laskenut, mutta sotaa paenneiden ihmisten hätä ei ole ohi. Myös Serbiaan saapuu edelleen kotinsa jättäneitä, turvaa etsiviä ihmisiä joka päivä. Erityisesti lapsiperheiden osuus on talven aikana kasvanut. Tärkeä työmme hädänalaisten pakolaisten auttamiseksi jatkuu lahjoitusten avulla! Auta pakolaisia selviytymään ja tee lahjoitus tilille: FI33 1572 3000 5005 04 viesti: pakolaiskriisi kirkonulkomaanapu.fi/euroopan-pakolaiskriisi

16

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Vuonna 2015 kuukausilahjoittajien joukkoon liittyi yli 3700 uutta ihmistä. Nyt kuukausilahjoittajia on yhteensä jo 19685 – mahtavaa! Kaikkiaan yksityislahjoittajat lahjoittivat viime vuonna 12,1 miljoonaa euroa kehitysmaiden köyhimpien ihmisten auttamiseksi. Lämmin kiitos jokaiselle uudelle ja vanhalle tukijalle!

Sinä voit auttaa

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi

Kuukausilahjoittajana autat säännöllisesti juuri niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apuasi eniten. Täytä keskiaukealla oleva kuukausilahjoittamislomake ja lähetä se meille. Kuukausilahjoitus suoramaksuna turvaa pitkäjänteisen avustustyön jatkumisen.

Muuta maailmaa merkkipäivänäsi

TUHANSIA VUOHI-LAHJOJA KEHITYSMAIDEN PERHEIDEN HYVÄKSI! Toisenlainen Lahja tuotti viime vuonna jopa 1,15 miljoonaa euroa! Jo klassikoksi muodostunutta Vuohi-lahjaa hankittiin 4690 kappaletta. Lähes yhtä suosittu oli Ammatti-lahja, jota hankittiin 4650 kappaletta. Muita kärkiviisikon lahjoja olivat Koulupuku, 15 Puuntainta ja Huopa. Toisenlaisten Lahjojen avulla pystymme tukemaan kehitysmaiden ihmisten koulutusta ja toimeentuloa sekä toimittamaan hätäapua. Lämmin kiitos siitä Sinulle!

SULATA YSTÄVÄN SYDÄN 14.2.

Kukkien ja lahjojen sijaan voit toivoa lahjoituksia kehitysmaiden köyhimpien ihmisten hyväksi. Samalla vapautat ystäväsi lahjavalinnan vaikeudelta. Perusta merkkipäiväkeräys verkkosivuillamme tai ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme 020 787 1201. kirkonulkomaan­apu.fi/merkkipaivalahjoitus, omakampanja.fi

Toteuta toiveita testamenttilahjoituksella Muistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin testamenttilahjoituksella toteutuu monen ihmisen toive riittävästä ravinnosta, toimeentulosta ja turvallisesta elämästä. kirkonulkomaanapu.fi/testamenttilahjoitus Lisätietoja kaikista lahjoitusmuodoista saat verkkosivuiltamme kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita, sähköpostitse lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi ja lahjoittajapalvelusta 020 787 1201.

Sydämen Lahjoilla voit kertoa tunteistasi lähimmäiselle lähellä tai kaukana – ja tukea samalla kehitysmaiden perheitä. Lämmittäisitkö ystäväsi mieltä Halaus-lahjalla tai rakkaasi sydäntä Rakkauttalahjalla? Sydämen Lahjoilla ilahdutat läheistäsi kertomalla, miten paljon hänestä välität. toisenlainenlahja.fi | 020 787 1201 toisenlainenlahja@kirkonulkomaanapu.fi

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

17

Kohtauspaikka Leffat

Erinomaista vuotta 2016 juuri Sinulle! Edellisen lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin ”Pippuripuun alla”. Reilun kaupan tuotepaketin voitti Marja-Liisa Melkinen Jyväskylästä. Onnea!

Martti Anttila

Äänestä tämän lehden parasta juttua ja osallistu arvontaan viimeistään 11.4. osoitteessa kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti tai postikortilla Tekoja-lehti, Kirkon Ulkomaanapu, PL 210, 00131 Helsinki.

SIBELIUS SOI NAISTEN PANKILLE

L Sharpe

Naisten Pankin hyväksi 9.12. järjestetty Sibelius-konsertti Tampereen Raatihuoneella onnistui yli odotusten. Lähes 150 kuulijaa sai nauttia musiikin lisäksi aiheeseen liittyvästä luennosta ja musiikillisista tarinoista. Tuottoa kertyi Naisten Pankille liki 7 000 euroa.

18

REALISTISESTI LAPSISOTILAAN ARJESTA ”Te, joita ei ole koskaan kuunneltu ja jotka olette nähneet läheistenne kuolevan, olette saaneet jotakin itsellenne”, toteaa Idris Elban näyttelemä sissipäällikkö lapsisotilaidensa ympäröimänä. Lapset ja nuoret miehet kohottavat ruosteiset Kalashnikov-rynnäkkökiväärinsä ilmaan ja riemuitsevat. Suoratoistopalvelu Netflixin ensimmäinen oma elokuva, afrikkalaisista lapsisotilaista kertova, brutaalin realistinen Beast of No Nation ei ole helpoin sulatettavaksi. Ohjaaja Cary Fukunaga on kuitenkin saanut nigerialaisen Udonzima Iwaelan kirjasta aikaan laadukkaan ja mieleenpainuvan kokonaisuuden. Tarina sijoittuu kuvitteelliseen länsiafrikkalaiseen maahan, joka elokuvan alussa ajautuu sisällissotaan. Nuori Agu-poika, joutuu eroon perheestään ja pakenee metsään. Yksin harhaillessaan Agu joutuu kapinallisryhmän kaappaamaksi. Ryhmän komendantti ottaa Agun suojatikseen ja fyysisen kurin sekä väkivallalla pelottelun avulla kouluttaa hänestä sotilaan. Elokuva on saanut erikoiskiitosta lapsisotilaiden kohtaloiden totuudenmukaisesta kuvauksesta. Maailma, jossa murhaaminen, raiskaaminen ja kiduttaminen ovat osa sotilaina toimivien lapsien arkipäivää, heijastuu usein elokuvassa päähenkilö Agua esittävän Abraham Attahin ilmeettömiltä kasvoilta. Vaikka tarinaa kannattelee pessimistinen ja surumielinen tunnelma, elokuvan lopussa katsoja näkee pilkahduksen normaalista elämästä, jonka Agu voisi joskus saavuttaa. Olen työssäni vieraillut katastrofi- ja konfliktialueilla, keskustellut entisten lapsisotilaiden kanssa ja kuunnellut heidän tarinoitaan. Tämän lähemmäksi heidän todellisuuttaan tuskin elokuvan kautta pääsee.

EAPPI-OHJELMA SUOMESSA 10 VUOTTA!

Teksti: Ville Asikainen, visuaalinen koordinaattori

Suomesta on lähetetty kansainvälisen Eappi (Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel) -ohjelman kautta yli 80 vapaaehtoista ihmisoikeustarkkailijaa Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin 10 vuoden aikana. Onnea Eappi!

Beast of No Nation (ohj. Cary Fukunaga) katsottavissa suoratoistopalvelu Netflixistä toistaiseksi

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Kehitysmaiden naisissa on se voima, jolla perhe ja jopa koko maa nousee köyhyydestä. Naisten tukeminen on sijoittamista koulutukseen ja koko yhteisön tulevaisuuteen. Siksi Kirkon Ulkomaanapu ja Naisten Pankki käynnistävät naistenpäivänä 8.3.2016 kampanjan kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon tukemiseksi. Ole mukana. Yhdessä me teemme naisten suunnitelmista totta.

TERVETULOA CHANGEMAKER -VIIKONLOPPUUN! 13–35 -vuotiaille tarkoitettu leiri järjestetään 8.–10. huhtikuuta Ouluun Hietasaaren leirikeskuksessa. Ohjelmassa on kiinnostavia koulutuksia, kampanjatempaus, luovia työpajoja ja mitä parhainta seuraa. Viikonloppu on maksuton ja Changemaker korvaa jälkikäteen myös matkakulut. Ilmoittautua voi maaliskuusta alkaen osoitteessa changemaker.fi

------ GALLUP -----MIKÄ ON TOIVEAMMATTISI JA MIKSI? AKIM AWOWO, työtön, 30 Pibor, Etelä-Sudan

Ville Palonen

MINULLA ON SUUNNITELMA

”Alan opetella kalastamista Kirkon Ulkomaanavun hankkeessa. Valitsin kalastamisen, koska uskon, että sen avulla voi saada riittävästi tuloja pärjätäkseen. Minulle tärkeintä on, että opin ylipäätään jonkun taidon, sillä olen elämäni aikana saanut käydä koulua vain kaksi vuotta. Toivon, että kalastusrahoilla voin perustaa oman pienen yrityksen ja ehkä vielä palata kouluun.” PARBATI ADHIKARI, laulaja, 38 Katmandu, Nepal ”Jo lapsena kuuntelin mielelläni kaikenlaista musiikkia. Vähitellen aloin itsekin laulaa. Vanhempani rohkaisivat minua valitsemaan laulajan ammatin. Vaikka laulaminen on intohimoni, se ei oikeastaan ole unelma-ammattini, sillä lapsena uneksin tulevani sairaanhoitajaksi ja auttavani sairaita. Autan kyllä edelleen mielelläni apua tarvitsevia."

Putiikki

ÄITI JA VAUVANUKKE Kankainen nukke, jolla on selässä vauva kantoliinassa. Yksilölliset vaatteet voi riisua ja pestä. Nuken on ommellut kenialainen Mama Imelda. Nukke on CE-merkitty. Äiti-nuken pituus on 28 cm ja hinta 29,00 euroa. Tilaukset: verkkokaupasta sacrum.fi tai Kotimaayhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350.

JUHA PELTOMAA, opiskelija, 18 Jyväskylä, Suomi ”Toiveammatissani saisin olla musiikin kanssa tekemisissä. Olen tehnyt musiikkia aina. Pienenä minulla todettiin kuulon heikkenemä ja olin vaarassa menettää kuulon kokonaan. Osaan viittomakieltä ja hyödynnän sitä myös taiteessani. Suomessa on vaikea elättää itseään muusikkona. Siksi opiskelen toista vuotta lähihoitajaksi. Uskon, että voin tehdä musiikkia sivubisneksenä työn ohella. Se olisi jo huikeaa!”

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

19

Svenska sidor

Som du och jag ”Som jag?” frågar den unge mannen när jag berättar om mitt barn. ”Ja, en ung man i din ålder”. Den unge mannen som flytt från Kongo hit till Uganda, vill veta mera. Jag berättar att min son studerar men jag säger inget om det finländska studiestödet och att studierna är avgiftsfria. Lyckligtvis frågar han inget mer. Det känns illa att tänka på hur avlägsen denne unge mans verklighet är från vår välfärd som vi tar för given. Han är begåvad och flitig men han sitter fast på flyktingbosättningsområdet Rwamwanja i ett främmande land. Den ugandiska staten ger honom visserligen rätt att studera och arbeta men i prak-

tiken är det omöjligt för honom att få jobb och bekosta sina studier, eftersom över 80 procent av de unga i Uganda är arbetslösa. Men i december tändes en gnutta hopp hos de unga i Rwamwanja. Då invigdes yrkesskolan som Kyrkans Utlandshjälp byggt. Nu får de unga möjlighet att lära sig färdigheter som kan ge dem jobb och inkomster. Nu vågar de hoppas att de kan bygga upp ett nytt liv även om de inte skulle kunna återvända till sitt hemland. Framtiden finns hos de unga – också hos dem som i åratal bott på flyktingläger. Fastän de sett och upplevt våld och många av dem har förlorat alla sina

nära och kära, spirar drömmen hos dem att få leva ett normalt liv, att få studera, arbeta, bilda familj och försörja sig. Det var hjärtskärande att ta farväl av ynglingen. Jag lovade be för honom och göra mitt bästa för att finländarna skulle delta i arbetet att stödja de unga i Rwamwanja, så att ungdomarnas drömmar kan uppfyllas. Det är inte svårt att hjälpa dessa unga. Du kan hjälpa dem genom att delta i insamlingen Gemensamt Ansvar. Du gör väl det? För dessa ungdomar är precis som du och jag. Outi Lantto, församlingspastor

För att vårt arbete skall kunna fortsätta behöver vi understödjare. Förra året beslöt 3723 personer att bli Utlandshjälpens månadsgivare. Nu finns redan 19 685 månadsgivare. Det är fantastiskt! Tack till var och en, tillsammans förbättrar vi världen!

TUSENTALS GETTER GAVS TILL FÖRMÅN FÖR U-LANDSFAMILJER! De Annorlunda Gåvorna inbringade 1,15 miljoner euro år 2015! Den populäraste gåvan var en Get som såldes i 4690 exemplar. Nästan lika populär var ett Yrke som såldes i 4650 exemplar. Övriga populära gåvor var Skoldräkt, 4400, 15 Trädplantor, 3240 och en Filt, 3220 stycken. Med hjälp av de Annorlunda Gåvorna kan vi stödja människor i utvecklingsländer i deras strävan att skaffa sig utbildning och utkomst. Därtill ger vi katastrofhjälp. Ett varmt tack till dig som skaffat Annorlunda Gåvor!

20 20

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

EN HJÄRTSMÄLTANDE GÅVA 14.2. Med Hjärtats Gåvor kan du berätta vad du känner för dina nära och kära både när och fjärran – och samtidigt hjälpa de fattiga i utvecklingsländerna där Kyrkans Utlandshjälp arbetar. Vill du glädja din vän med gåvan en Kram eller din hjärtevän med gåvan Kärlek?

annorlundagava.fi | 020 787 1201 annorlundagava@kyrkansutlandshjalp.fi

Svenska sidor

ATT RESA SIG UPP UR AVGRUNDEN De kongolesiska ungdomarna som blivit antagna till yrkesskolan är mycket ivriga över studierna och särskilt över möjligheten att få utföra yrkespraktik.

Händelserna som flyktingarna från Kongo skildrar, är inget för den känslige. ”Jag gömde mig i högen av döda människor, de var mina klasskamrater”. ”Min mamma hade blivit våldtagen och dödad. Jag fann min lillebror död under henne”.

i striderna om de värdefulla mineralerna. Värdet av dem uppskattas till sagolika 24 triljoner dollar. 1,6 miljoner människor har flytt från sina hem på grund av konflikterna i vilka över 70 beväpnade grupperingar deltar. Efterfrågan på mineralerna från Kongo är stor. Det är världens bil-, Det är svårt att föreställa sig händelser flygplans-, smyckes- och elektronikindustri som utnyttjar dem. Utan t.ex. som dessa men i östra Kongo är de vanliga. Insamlingen Gemensamt An- mineralen coltan, skulle inte våra mobiltelefoner och datorer fungera. svar uppmärksammar i år de utsatta Din mobiltelefon och guldring har unga som flytt från Kongo till Rwamförödande konsekvenser för dem som wanja i västra Uganda. Med insambor i Kongo. Det kan Judith Umurija, lade medel får de unga via Kyrkans 20, vittna om. När de beväpnade mänUtlandshjälp möjlighet att påbörja nen anföll hennes hemby blev hon yrkesstudier. våldtagen. Efter det flydde hon till sin De pågående konflikterna i Kongo moster som bodde i en annan by. Där har sitt ursprung i det så kallade Afrikas världskrig eller Andra Kongo- födde hon en dotter nio månader senare. Också den byn utsattes för ett anfall. kriget. Man uppskattar att kriget som Under anfallet gömde sig Judith och pågick åren 1996-2002 krävde uppemot fem och en halv miljon dödsoffer hennes dotter i en jordhåla och klarade sig därmed med livet i behåll. av vilka hälften var barn under fem Judith och hennes moster flydde till år. Nu strider man främst om landets Uganda där de fick arrendera en liten stora naturtillgångar. jordplätt att odla och bosätta sig på. Det handlar om guld i första hand men också om andra mineraler, berät- Men inte ens på flyktingbosättningstar Julian Atame, som är socialarbeta- området fick Judith vara i fred. Hon re på FN:s flyktingbosättningsområde i blev våldtagen också där av en man Rwamwanja. FN:s flyktingorganisation som hotade henne och alla grannar till livet. Han skrek att han dödat många har placerat uppemot 60 000 flykmänniskor i Kongo och att han dödar tingar här. De kommer från sydöstra den som vågar blanda sig i vad han nu Kongo därifrån de flytt våldsamheterna som till stora delar har sitt upphov tänkte göra.

Judith blev placerad hos en annan tutsikvinna. En tid senare blev de båda fastbundna och våldtagna av ett gäng män. Den tredje våldtäkten ledde också till en graviditet. Till råga på allt blev Judith även hiv-smittad. Efter att barnet fötts var Judith mycket deprimerad. ”Jag ville bara dö”, viskar hon. Men det fanns en ljusglimt. I Rwamwanja återfann Judith sin syster Aziza. Tillsammans tar de hand om barnen och Judith har fått besked om att få börja den yrkesutbildning som Kyrkans Utlandshjälp anordnar. Judith ler när yrkesskolan kommer till tals. Text: Eriikka Käyhkö, bearbetning Kaj-Mikael Wredlund Bilder: Ville Asikainen

Utlandshjälpens yrkesskola i Rwamwanja startade i december. Den erbjuder i inledningsskedet utbildning till 120 unga. Man kan studera jordbruk, husbygge, verkstadsmekanik och hotellbranschens ämnen. Målet är att utbilda tusen unga före utgången av år 2017. Medel från insamlingen Gemensamt Ansvar 2016, riktas bl.a. till yrkesutbildningen i Rwamwanja. Insamlingen startar 7.2. Också du kan skänka de unga i Uganda en ljusare framtid!

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

2121

SLUMMIEN KASVATISTA TALOUSAMMATTILAINEN Liberialainen Claudius Blamoh on kulkenut pitkän tien slummien kaduilta Ulkomaanavun talouskoordinaattoriksi. Häntä on elämässä rohkaissut Roomalaiskirjeen jae 8:28 ”Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.”

Sen jälkeen kun Claudius Blamoh, 35, aloitti Kirkon Ulkomaanavun Liberian toimistossa talouskoordinaattorina, Liberian toimiston yhteistyökumppanit ovat oppineet, että taloon ei toimiteta yhtäkään hutiloiden tehtyä raporttia. ”Tarkastan kumppaneiden raportteja ja tilejä ja varmistan, että kaikki sujuu sovittujen toimintatapojen mukaan”, kertoo Blamoh. Hän vastaa myös toimiston käteiskassasta. Ei ole itsestään selvää, että Blamohista tuli kirjanpitäjä ja talouskoordinaattori. Hän syntyi hyvin köyhään perheeseen slummissa ja ajautui huonoon seuraan. Päihteet ja rikokset olivat osa elämää. ”Tapahtui asioita, jotka eivät ole hyväksyttäviä.” ”Mutta minulla oli rohkeutta”, sanoo päättäväinen Blamoh. ”Katsoin ystäviäni ja ajattelin: he vain istuvat eivätkä tee mitään. Miksen menisi kouluun ja oppisi. Valitsen itse elämän, jota elän.”

KOVA KOULUTIE

13-vuotiaasta asti Blamoh on koulun ohella huolehtinut omasta elannos-

22

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

taan itse. Aluksi hän myi tienvarressa autoilijoille vettä ja sitten kananmunia. Lukioikäisenä tulot paranivat hieman, kun Blamoh opetteli parturiksi sekä korjaamaan lukkoja. ”Kun valmistuin lukiosta, myin kadulla bensaa, ja sain sillä rahoitettua jatko-opintoni. En ole ikinä hävennyt työntekoa kadulla. Olen ylpeä itsestäni”, hän toteaa. Positiivinen ja yritteliäs elämänasenne on kantanut eteenpäin. ”Jos tänään tapahtuu jotain pahaa, se voi huomenna muuttua paremmaksi.”

HETKI JOKA MUUTTI ELÄMÄN

Vuonna 2008 Blamohille syntyi toinen poika, Courage. Kun lapsi oli kolmen päivän ikäinen, hänet vietiin takaisin sairaalaan. Hän sai lisähappea 11 päivää. Lääkäri sanoi, että unohtakaa tämä lapsi. ”Sanoin Jumalalle, että jos annat lapseni takaisin, teen työtä Sinulle.” Muutaman päivän kuluttua poika pääsi kotiin. ”Annoin lupauksen, että en koskaan enää käytä alkoholia.” Samoihin aikoihin tapahtui myös

asia, jota Blamoh ei voi koskaan unohtaa. Hän joutui muuttamaan asunnostaan ja päätti mennä takaisin kotiin vanhempiensa luokse. Kotiväki ei hyväksynyt häntä. ”Asuin monta vuotta poissa Liberiasta ja aina kun kysyin sinusta, olit kadulla”, sanoi isä. ”Et ole tervetullut tänne.” Nykyisin Blamoh vierailee vanhempiensa luona, mutta menee yöksi omaan kotiinsa. Hän käy säännöllisesti vanhoilla kulmilla slummissa, ja yrittää rohkaista ystäviään muuttamaan elämäänsä. Slummin lapsia hän auttaa myös taloudellisesti. ”Palkka ei tahdo riittää. Teen töitä niidenkin puolesta, jotka eivät tee mitään.” Blamoh on eronnut ensimmäisestä vaimostaan, jonka luona asuvat kaksi yhteistä poikaa. Isä tapaa poikiaan ja tukee heitä. Kaksivuotias tytär Claudia asuu isänsä kanssa. Hänen äitinsä menehtyi ebolaan vuosi sitten. ”En ole vielä siellä missä haluaisin olla, mutta kiitän Jumalaa, että en ole siellä, missä olin ennen.” Teksti: Minna Elo, Kuva: Ville Palonen

Ville Asikainen

Kiitos lahjastasi Kun mannerlaatat järkkyvät ja rakennukset romahtavat sijoiltaan, ei pöly ehdi laskeutua ennen kuin ensimmäinen sinnikäs selviytyjä on jo paikalla. Hän alkaa siirrellä betonimurikoita paljain käsin. Minä huoleton hyväosainen annan ammattilaisen hoitaa. Kun kouluun on mentävä kävellen ja matka kestää kolmatta tuntia, sinnikäs selviytyjä opettelee lukemaan ja kirjoittamaan ilman kirjaa ja kynää, sadan lapsen luokassa. Minä huoleton hyväosainen moitin junaa, joka on kymmenen minuuttia myöhässä. Kun liian täyteen pakatut pakolaisten veneet rantautuvat etäisille saarille, sinnikkäät selviytyjät lohduttavat ja lämmittävät toisiaan pimeässä yössä. Minä huoleton hyväosainen varmistan, että kotini ovi on lukossa. Kiitos lahjastasi, sinnikäs selviytyjä. Toivon, että opin joskus maksamaan takaisin. Kaisa Raittila

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

23

ISÄNMAAN TOIVO

Tulevaisuus on näissä kasvavissa ihmisissä. Kun tuemme heitä oikealla hetkellä ja oikeassa paikassa, kaikki on mahdollista. Ihan kaikki.

SOITA JA LAHJOITA 0600 1 7010 (10,26 € / PUH+PVM/MPM)

Keräyslupa POL-2015-6344, voimassa 1.9.2015–31.8.2016, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 7.8.2015. Keräyslupa ÅLR 2015/6345, voimassa 1.9.2015–31.8.2016, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 10.6.2015.