1
2015
IHMISARVON PUOLESTA
HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
HAITI Luokan pelle loistaa
HYINEN LÄHI-ITÄ KAMBODŽALAINEN HYVÄNTEKIJÄ
Pääkirjoitus
Koulutus luo uskoa tulevaan Muutaman kymmenen kilometrin päässä Haitin pääkaupungista Port-au-Princestä sijaitsee Aspamin koulu. Vierailin koulussa tammikuussa Yhteisvastuu-keräykseen valmistautuvien Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöiden kanssa. Kohteemme oli yksi niistä kouluista, joiden rakentamista Ulkomaanapu on tukenut viisi vuotta sitten tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen. Mannerlaattojen yllättävä liikehdintä viisi vuotta sitten kesti vain vajaan minuutin, mutta tuhot olivat laajat. Järistys murskasi rakennuksia, surmasi tuhansittain ihmisiä ja pakotti jo ennestään köyhän ja hallinnoltaan hauraan maan yhä syvempään ahdinkoon. Turvattomuuden tunne leimaa edelleen monen haitilaisen arkea. Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen ulkomainen kohde on Haiti, ja erityisesti koulutuksen kehittäminen. Koulujen rakentaminen on tärkeä osa kansan tulevaisuudenuskon vahvistamisessa. Aspamin koulussa panin merkille oppilaista ja opettajista välittyvän toivon, joka ei ole musertunut koettelevissa oloissa. Lasten ja nuorten elämänilo oli tarttuvaa, ja opettajat näyttivät kannustavan oppilaitaan sen ilmaisemiseen. Yksi opettajista kertoi, että hän ei halua enää opettaa lapsia rakennuksessa, jossa on betonikatto. Pohjoismainen kevyt puurakenne tuo turvallisuuden tunteen, jonka varassa saattaa ajatella Turvattomuuden tunne myös mahdollisia tulevia järistyksiä. Aspamin koulun opettajainhuoleimaa edelleen monen neen seinällä on kuluvan lukuvuoden haitilaisen arkea. tunnuslause apostoli Paavalin kirjeestä oppilaalleen Timoteukselle: Kaikki, mitä olet monien todistajien läsnä ollessa minulta kuullut, sinun tulee uskoa luotettaville ihmisille, jotka pystyvät myös opettamaan muita. 2. Tim. 2:2 Tunnuslause muistuttaa, että jatkuvuus tulee varmistaa. Tämä koskee sekä opettamista että haitilaisten tukemista. Jatkuvuuden varmistamisella on erityisen suuri merkitys maalle, jonka kohtalona on elää mannerlaattojen saumakohdassa. Tapio Luoma Piispa, Espoon hiippakunta Vuoden 2015 Yhteisvastuu-keräyksen esimies
JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki
Nro 1 Helmikuu 2015 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Antti Pentikäinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija Sankari TOIMITUSSIHTEERI Eeva Suhonen TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Veera Hämäläinen, Matilda Katajamäki, Sari Saaristo Reetta Meriläinen
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.
ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Haitilaisen Lorrens Jean Phillipen, 10, suosikkipelaaja on Christiano Ronaldo. Ville Asikainen. KIRJAPAINO Lönnberg / 2.2015 / 37 000 kpl ISSN 1797-7207
AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22
Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi
Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa! kirkonulkomaanapu.fi
Tässä ajassa
MYRSKYN JÄLKEEN
Ibrahim Alnabulsi toivoo, että voisi palata Syyriaan jatkamaan insinööriopintojaan.
Tammikuinen Huda-talvimyrsky koetteli Lähi-itää rankalla kädellä. Se vaikeutti monin tavoin elämää Libanonissa, Jordaniassa, Turkissa ja sisällissotaa käyvässä Syyriassa. Syyriassa ja Libanonissa pakolaisten olot olivat karmeimmat, sillä telttoja romahteli, ja ilman lämmetessä sisälle tulviva vesi kasteli vuodevaatteet. Moni paleltui kuoliaaksi. Za’atrin leiri Jordaniassa säästyi lumimyrskyltä, mutta vesisade ja kylmyys tekivät oloista ankeat. Teltoissa asujat olivat todella lujilla. Leirille perustettiin hätäsuojia, joihin pahimmin tulvavedestä ja kylmyydestä kärsivät, noin 600 ihmistä, sijoitettiin. Hyvän ennakkovarautumisen ansiosta kuolonuhreilta vältyttiin ja leirin väkiluku jopa kasvoi. Talvimyrskyn aikana leirin äitiysklinikalla syntyi 28 lasta. Jordanian pääkaupunki Amman oli
suljettuna useita päiviä. Tiet ja kadut olivat jäässä tai paksun lumen ja sohjon peitossa, ja aamuisin tiheä sumu kätki maiseman. Kaupat olivat kiinni, samoin toimistot ja yritykset. Erään arvion mukaan Jordanian taloudelliset tappiot nousivat ulkonaliikkumiskiellon aikana sataan miljoonaan dinaariin eli yli 130 miljoonaan euroon per päivä. Vain leipomot tekivät huimia voittoja, sillä leipien myynti kolminkertaistui myrskyn aikana. Viidessä päivässä myytiin 100 miljoonaa leipää. Syyrilainen 21-vuotias Ibrahim Alnabulsi on asunut Ammanista noin 70 kilometrin päässä sijaitsevalla Za’atrin pakolaisleirillä kaksi vuotta. Hän opiskelee leirillä kolme tuntia päivässä johtamistaitoja, ja on pian valmis opettamaan muita. Alnabulsi opiskeli Syyriassa tietoliikenneinsinööriksi, mutta tutkinto jäi kesken. Pommi osui perheen kotitaloon,
kun Alnabulsi oli sisällä. Todistukset ja muut paperit piti jättää. Alnabulsin perhe kuuluu onnekkaisiin. Perhe on onnistunut ostamaan itselleen pieni parakkimaisen asumuksen. Seitsenhenkinen perhe pysyi myrskyn aikana kuivana, kun Ibrahim kehitteli erilaisia ojitus- ja putkisysteemejä. Pieni kaasulämmitin auttoi myös. Talvesta ja lumesta oli myös iloa. Ammanin kaduilla käytiin lumisotia ja katuvierille ilmestyi lumiukkoja. Kekseliäin oli se majesteettisesti hätävilkut päällä ajeleva taksikuski, jonka auton katolle oli rakennettu puolimetrinen lumiukko. Myös Syyriassa iloittiin. Lumimyrskyn vuoksi pommikoneet eivät yhtenä päivänä päässeet lainkaan ilmaan. Teksti ja kuva: Taina Värri
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
3
Tässä ajassa
Abdub Yatani
Jalkapalloa rauhan puolesta Pohjoiskenialaisen Wajirin maakunnan johto ja kansalaisjärjestöt järjestivät jalkapalloturnauksen: ”Potkaise maali rauhan puolesta”. Turnaukseen osallistui kahdeksan joukkuetta Wajirin kaupungista ja muutamia joukkueita kaupungin lähistöltä. ”Voitto ei ollut pääasia, vaan turnauksen viesti. Halusimme kasvattaa nuorten miesten yhteenkuuluvuutta, kunnioitusta ja suvaitsevaisuutta toisiaan kohtaan. Wajir on maakunta, jossa on paljon kansojen ja uskontojen välisiä jännitteitä”, kertoo Ulkomaanavun työntekijä Abdub Yatani. Jalkapalloturnaus oli rauhanhankkeen yhteinen tempaus.
Teksti: Hilkka Hyrkkö
Vain vuosi tuhoisan taifuuni Haiyanin jälkeen Filippiinejä uhkasi joulukuussa uusi supertaifuuni. Taifuuni Hagupitin tuhot eivät olleet niin laajoja kuin pelättiin. Silti osissa maata kymmenettuhannet perheet menettivät kotinsa tai satonsa kaatosateen tuomissa tulvissa. Ulkomaanapu tuki avustustyötä 100 000 eurolla. Osa avusta jaettiin ennen joulua Filippiinien länsiosaan Mindoron alueelle alkuperäiskansa Magayan kyliin. 400 perhettä sai 12 kilon avustustarvikepaketin. Lisäksi jaettiin riisin siemeniä.
Jonathan Sta
Hätäapu toi joulun taifuuni Hagupitin uhreille
3 200 000
nsa syyrialaista asuu pakolaisena maa illä ulkopuolella. Monet heistä ovat leire t ova iset riala naapurimaissa. Syy tällä hetkellä maailman suurin pakolaisryhmä.
Rankkasateiden aiheuttamien tulvien takia avustustarvikkeita kuljettanut rekka ei voinut ajaa Lantuyanin kylään. Koko kylä osallistui tarvikesäkkien kantamiseen.
Päivittäin kodeistaan sotaa tai väkivaltaa paenneet vuosina 2003-2013
%
40 000 32 000
30 000 23 300
22 200
20 000 10 000
11 400
10 800
2003
2004
13 000
12 500
2006
2007
15 800 10 900
7 900
14 200
0
4
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
2005
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Lähde: United Nations: The Millennium Development Goals Report 2014 (s.15)
Teksti: Ulla Kärki
Sanna Kaskeala
Tässä ajassa
Keski-Afrikan tasavallan kouluvuosi 2014-2015 alkoi 17. marraskuuta.
Ulkoministeriön tuki Ulkomaanavun työhön nousi 14 prosenttia Ulkoasiainministeriö on myöntänyt Kirkon Ulkomaanavulle rahoitusta kehitysyhteistyöohjelmaan seuraavalle kolmelle vuodelle. Rahoitus kattaa laajasti Ulkomaanavun teemojen mukaista työtä 18 maassa. Ulkoministeriön myöntämä rahoitus koskee vuosia 2015– 2017. Vuonna 2015 ministeriö tukee Ulkomaanavun kehitysyhteistyötä 9,2 miljoonalla eurolla. Nousua edellisvuodesta on 1,1 miljoonaa euroa eli 14 prosenttia.
Ohjelmaan on lisätty kaksi uutta maata: Eritrea ja KeskiAfrikan tasavalta. Yhteensä tuen piirissä on 18 maata. Monet niistä ovat hauraita valtioita. ”Eritrea ei ole Ulkomaanavulle täysin uusi yhteistyömaa. Jouduimme lopettamaan tuen Eritreaan vuonna 2011, mutta tänä vuonna palaamme. Keski-Afrikan tasavallassa lähdemme tekemään rauhanhanketta yhteisöjen kanssa. Jatkamme ohjelmatyötä ministeriön tuella myös edellisen ohjelmakauden maissa”, kertoo Ulkomaanavun UM-rahoituksen koordinaattori Eveliina Rahunen. Teksti: Eeva Suhonen
Iso lisärahoitus ebola-työhön Anaïs Marquette
Kirkon Ulkomaanapu on allekirjoittanut yhteistyösopimuksen Yhdysvaltain USAIDin ja brittiläisen Mercy Corpsin kanssa. Tarkoitus on levittää ebola-tietoisuutta Liberiassa, joka kamppailee yhä tautia vastaan. Hauraassa valtiossa epäluuloisuus viranomaistahoa kohtaan on suurta. Kaikissa yhteisöissä ei vielä osata suojautua tartunnoilta. Siksi Ulkomaanapu kouluttaa lisää yhteisöviestijöitä toimimaan paikallisväestön parissa. He kulkevat ovelta ovelle viemässä viestiä. Käytössä ovat myös lentolehtiset sekä radio. Ulkomaanapu toimii hankkeessa yhdessä hollantilaisen järjestön, ZOA:n sekä paikallisten kumppanien kanssa. Lisärahoitus kasvattaa Ulkomaanavun ebolaa vastaan suunnatun työn budjettia noin 540 000 eurolla. Hanke alkoi joulukuussa ja se jatkuu huhtikuun puoliväliin.
Hygieniatarvikkeiden jakoa Liberiassa.
Teksti: Eriikka Käyhkö
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
5
Lorrens Jean Phillipe, 10, naurattaa luokkakavereita hauskoilla jutuillaan.
6
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Teksti Minna Elo, kuvat Minna Elo ja Ville Asikainen.
LUOKAN VELMU ON OPPILAISTA PARHAITA Haitin jälleenrakennus alkaa alakoulusta.
Musta kulunut olkalaukku roikkuu ja keikkuu pitkän hihnan päässä. Laukkuun on sullottu repaleiset kirjat ja vihkot sekä kynä. Neljäsluokkalaisen Lorrens Jean Phillipen, 10, koulumatka taittuu pitkin kuoppaista maantietä kävellen. Heti aamusta on hikisen kuuma. Tien varteen naruihin kiinnitetyt vuohet määkivät laitumella. Ohi huristaa moottoripyöriä kuoppia vältellen. Kyydissä on työmatkalaisia tai koululaisia. Yhden ”moton” kyydissä saattaa olla viisi-kuusi pientä lasta, jopa kolmivuotiaita, vaaleanpunaisissa kouluessuissaan. Kypärää ei näy yhdelläkään. Lorrenskin pääsee joskus moottoripyörän kyytiin, jos perheellä riittää siihen rahaa. Yleensä hän kävelee. Maaseudun vihreät kukkulat, mangopuut ja maissipellot luovat levollisen vaikutelman. Viisi vuotta sitten, 12. tammikuuta 2010, täällä oli kaikkea muuta kuin levollista: maa järisi, siihen avautui railoja ja suuri osa rakennuksista sortui betonimurskaksi. Yksi kaikkien aikojen
tuhoisimmista luonnononnettomuuksista kosketti jokaista. Léogânen kaupunki ja siihen kuuluvat maaseutuyhteisöt olivat lähellä järistyksen keskusta. 60–80 prosenttia rakennuksista tuhoutui tai vaurioitui pahoin. Kun katsoo tarkemmin, huomaa, että suurin osa ihmisistä asuu avustusjärjestöjen rakentamissa vaneriparakeissa. Niissä on kaksi pientä huonetta, ja ne on tarkoitettu väliaikaisiksi suojiksi. Joidenkin parakkien ulkoseinät on rapattu ja maalattu pastellivärein. LUOKAN VITSINIEKKA Aamukahdeksalta Lorrens on ehtinyt kouluun. Hän käy Abeilles d’Aspamin yhteisökoulua. Nelosluokan opettajaa ei vielä näy, ja meteli luokassa on melkoinen. Kun opettaja saapuu, pidetään nimenhuuto. Moni paikka on tyhjänä. Haitissa leviää voimakkaita nivelkipuja ja korkean kuumeen aiheuttava chikungunya-epidemia. Lähes kaikki opettajat ja oppilaat ovat sairastaneet sen.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
7
Lorrens on luokan vitsiniekka. ”Lorrens häiritsee usein tunnilla. Toisaalta hän tekee kovasti töitä ja on parantanut tuloksiaan. Nyt hän yksi luokan parhaista oppilaista”, kertoo opettaja Hilaire Lejeune. KOTONA ARVOSTETAAN KOULUTUSTA Lorrens saa tukea opiskeluihin erityisesti toiselta isosiskoltaan Tabitha Jean Phillipelta, 22, joka lukee pääsykokeisiin opiskellakseen agronomiksi. Tosin perheen isä, Miguel Jean Phillipe kertoo, että hänellä ei ole varaa lähettää tyttöjä opiskelemaan. Perhe on köyhä, eikä ruokaa ole aina riittävästi. Yli viidennes haitilaisista elää alle eurolla päivässä. YK:n inhimillisen kehityksen mittarilla Haiti on sijalla 168. Omavaraisviljely ja epävirallinen katukauppa tuo valtaosalle toimeentulon. ”Me emme tee oikein mitään. Töitä ei ole tarjolla. Viljelemme maapals-
tallamme maissia, maniokkia, papuja ja banaania, mutta joskus kestää kaksi kuukautta ennen kuin seuraava sato saadaan. Silloin lainaamme naapureilta ja ystäviltä”, isä sanoo. Perheen äiti on sairastellut jo vuosia. Kotona arvostetaan koulutusta ja Abeilles d’Aspamia. ”Itse asuin lapsena setäni kanssa, en vanhempieni. Sain käydä koulua viidenteen luokkaan asti. Toivon, että lapseni pääsevät pidemmälle”, Miguel Jean Phillipe jatkaa. Todennäköistä on, että näin käy. Nykyisistä haitilaislapsista yhä useampi aloittaa koulunkäynnin. Ja käy koulua pidemmälle kuin vanhempansa. ”On hyvä, kun pystyy vastaamaan kysymyksiin. Esimerkiksi, jos menen jonnekin ja minulta kysytään maantietoon liittyvä kysymys, enkä osaisi vastata, silloin ihmiset sanoisivat, että isäni ei ole kouluttanut minua”, toteaa Lorrens.
Sain käydä koulua viidenteen luokkaan asti. Toivon, että lapseni pääsevät pidemmälle.
Aspamin koulun rehtori Jean Ginette Louis johtaa kouluaan lempeästi, mutta päättäväisesti. ”Erotin opettajan, joka nipisti lapsia”, hän kertoo.
8
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Isosisko Tabitha Jean Phillipe (vas.) auttaa Lorrensia (keskellä) läksyjen kanssa. Oikealla paras kaveri Celestin Dwensley.
LEMPEÄ REHTORI Lorrensin koulu on yhteisön omistama. Se aloitti yhdestä luokka-asteesta. Joka vuosi perustetaan seuraava luokka. Nyt koulussa on seitsemän luokkaa. ”Päätavoite on päästä yhdeksänteen luokkaan asti. Sen jälkeen haluaisin järjestää myös lukio- ja ammattikouluopetusta”, kertoo koulun rehtori Jean Louis Ginette. Aspamin koulu tuhoutui maanjäristyksessä. Aluksi koulua käytiin pressujen suojassa ja väliaikaisissa tiloissa. Kirkon Ulkomaanapu alkoi pian rakentaa uutta pysyvää koulua ja se valmistui vuonna 2011. Neljä viidestä koulusta Haitissa on yksityisiä. Jo ennen maanjäristystä Haiti oli hauras valtio, joka ei pystynyt huolehtimaan kansalaistensa perusoikeuksista. Esimerkiksi kirkot ovat kantaneet vastuuta koulutuksesta. Yksityiset koulut ovat kuitenkin kalliita. Suuri haaste on, ettei valtio tue opettajia. ”Hallitus aloitti ohjelman, jonka tavoite on saada kaikki lapset kouluun, mutta ohjelman kautta saatava rahoitus ei ole ollut riittävää. Nyt järjestöt joutuvat tekemään sitä työtä, mikä olisi hallituksen tehtävä. Ilman kansainvälistä apua tilanne olisi huonompi. Koulurakennukset ovat nyt parempia”, rehtori sanoo. ”Meille raha ei ole tärkeää. Emme voi pakottaa perheitä antamaan sitä, mitä heillä ei ole”.
Välitunnilla koululaiset ostavat keksejä ja tikkareita koulun portilla istuvilta katumyyjiltä.
JALKAPALLO TUO ILOA Koulutyö Haitissa on usein pulpetissa istumista. Ensin opiskellaan äidinkieltä kreolia, sitten ranskaa ja matematiikkaa. Lukujärjestyksessä on myös yhteiskuntatieteitä ja perjantaisin liikuntaa. Koulupäivän katkaisee yksi puolen tunnin välitunti. Koulupäivän jälkeen Lorrens ja hänen paras ystävänsä Celestin Dwensley menevät usein läheiselle jalkapallokentälle ja toivovat, että jollakulla olisi pallo, jota he voisivat lainata. Jalkapallosta puhuminen saa Lorrensin silmät tuikkimaan. ”Pelaan puolustajana, kun koululla on peli toista koulua vastaan”, hän kertoo. ”Minulla on kolme suosikkijoukkuetta: Real Madrid, Brasilia ja Portugal. Paras pelaaja on Cristiano Ronaldo.” Vaatimattomista oloista huolimatta Lorrens löytää iloa elämäänsä ja panostaa koulunkäyntiin. ”Jos minulla ei olisi mahdollisuutta käydä koulua, minusta tulisi tyhmä mies”, hän napauttaa ja väläyttää veikeän hymyn.
Vuoden 2015 Yhteisvastuukeräyksen varoin tuetaan lasten kouluun pääsyä Haitissa. Kirkon Ulkomaanapu rakentaa turvallisia koulutiloja ja tukee opetuksen laadun kehittämistä.
HAURAS HAITI TOIPUU HITAASTI Viiden vuoden takainen maanjäristys ja sitä seurannut koleraepidemia veivät Haitin kertaheitolla kehityksessä taaksepäin. Entisestään heikot yhteiskunnalliset ja taloudelliset rakenteet romahtivat. Poliittinen epävakaus jatkuu edelleen ja parlamenttivaaleja on siirretty toistamiseen vuodesta 2011 lähtien. Katastrofiavusta siirryttiin nopeasti jälleenrakentamaan maata. Myös Kirkon Ulkomaanapu alkoi väliaikaisten luokkarakennusten rinnalla rakentaa pysyviä kouluja jo samana vuonna. Tähän mennessä noin 20 000 lasta on saanut turvalliset koulutilat. Haiti tarvitsee edelleen kansainvälistä tukea. Pitkäjänteisellä kehitysyhteistyöllä voidaan vahvistaa yhteiskunnan rakenteita niin, että maa pystyisi huolehtimaan itse kansalaisistaan.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
9
Rakenteelliset mallit sopivat korjaus- ja jälleenrakentamiseen.
Teksti ja kuvat: Pasi Aaltonen
Kouluja katastrofi- ja kriisialueille Yhteisellä suunnittelulla kestäviä ratkaisuja
Suomalainen koulutus on maailman huippua ja kouluarkkitehtuurikin on kerännyt kiitosta. Rima on korkealla, kun Kirkon Ulkomaanapu suunnittelee ja koordinoi koulujen rakentamista katastrofi- ja konfliktialueille. Lapsille suunniteltujen koulutilojen pitää olla myös turvallisia ja viihtyisiä. On tärkeää, että lapset pääsevät kouluun mahdollisimman nopeasti katastrofin jälkeen. Nopea paluu kouluun palauttaa arjen rutiinit ja luo turvallisuutta.
10
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Hyvin suunniteltu koulu hyödyttää koko ympäröivää yhteisöä. Rakennustyöhön liittyy laaja-alainen arviointi olosuhteista nyt ja tulevaisuudessa. Yhteistyötä tehdään paikal-
listen ihmisten ja viranomaisten sekä muiden humanitaaristen toimijoiden kanssa. Yhteisessä suunnittelussa otetaan huomioon ympäristöriskit. Yhteisö voi oppia selviytymään paremmin, kun rakennetaan kestäviä ja ympäristöystävällisiä kouluja. Koulurakentamisessa käytetään paikallisia materiaaleja ja paikallista työvoimaa. Rakennustyö voi tarjota elinkeinonsa menettäneille mahdollisuuden ansiotyöhön.
Filippiineille rakennettiin kestäviä kouluja, joiden kattoelementit koottiin ensiksi.
RAKENTEET OLOSUHTEIDEN MUKAAN Erilaiset olosuhteet vaativat erilaista rakentamista. Ne vaihtelevat luonnonkatastrofeista ihmisten aiheuttamiin kriiseihin. Ulkomaanapu on rakentanut kouluja ja liikuntatiloja pakolaisleireille Myanmarissa, Keniassa, Ugandassa, Etelä-Sudanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Jordaniassa. Keski-Afrikan tasavallassa on kunnostettu kymmeniä sodassa tuhoutuneita kouluja. Pakolaisleireillä koulujen rakenteet ovat melko keveitä. Usein ne pystytetään nopeasti ja niitä voidaan tarvittaessa siirtää. Maanjäristysalueilla, kuten Haitissa, rakenteiden kestävyys on ensisijaisen tärkeää. Vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen sinne rakennettiin nopeasti satoja tilapäisiä kouluja. Sen jälkeen on rakennettu 11 pysyvää betonirunkoista koulua paikallisten urakoitsijoiden kanssa ja suunnitteilla on vielä kymmenen uutta koulua. Pyörremyrskyalueilla uusien koulujen rakenteet kiinnitetään toisiinsa kestävästi ja joustavasti perustuksia
Anuronin koulu Filippiineillä valmistui elokuussa. Työtä koordinoi Merja Färm.
myöten, jotta voimakkaat tuulet eivät revi mitään irti. Vuonna 2014 Filippiineille rakennettiin 47 luokkarakennusta taifuuni Haiyanin tuhoalueille. Niiden osat on niitattu teräsrunkoon. Suunnittelussa otetaan huomioon myös mahdolliset maanvyörymät, maasto- tai metsäpalot, teollisuuden päästöt tai muut onnettomuudet. Rakennuspaikkaa valittaessa mietitään turvallisuutta. Tulva-alueilla rakennukset pystytetään korkealle paikalle tai korkeiden perustusten päälle. MUUNNELTAVIA JA VIIHTYISIÄ TILOJA Kun turvallisuusseikat on otettu huomioon, mietitään myös koulujen yleistä toimivuutta. Ohjeena ovat humanitaarisen työn periaatteet ja työmme arvot. Tytöille ja pojille rakennetaan erilliset käymälät, joissa he voivat käydä turvallisesti. Myös liikuntaesteiset huomioidaan. Erilaisten oppilaiden huomioon ottaminen suunnitteluvaiheessa ei vaikeuta rakentamista eikä tee siitä kalliimpaa. Itse asiassa juuri erityistarpeiden yksilöllinen huomioiminen ja normaalin koulunkäynnin yhdistämi-
nen on ollut yksi Suomen koululaitoksen menestystekijöistä. Kouluja suunniteltaessa käytetään rakenteellisia malleja. Näin koulut ovat nopeasti pystytettäviä sekä helposti muunneltavia. Mallit sopivat sekä korjaus- että jälleenrakentamiseen. Ulkomaanavun rakentamissa kouluissa käytetään yleensä aurinkoenergiaa ja sähköjärjestelmät ovat helposti huollettavia. Tämä takaa sen, että kouluissa riittää valoa myös muuhun toimintaan, kuten kouluruuan tekemiseen tai internetin käyttöön sekä mahdolliseen iltatoimintaan. Piha-alueet suunnitellaan eri tarpeisiin. Niissä on rauhallisia, aktiivisia ja tuottavia paikkoja, kuten levähdyspaikkoja, urheilukenttä tai koulupuutarha. Sisä- ja ulkotilojen luominen inspiroivaksi kokonaisuudeksi antaa iloa oppilaille sekä tukee opetusta ja ympäröivää yhteisöä. Koulujen rakentamiseen liittyy jatkuvaa kehitystyötä. Tavoite on, että ne palvelisivat oppimista entistä paremmin.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
11
Ville Asikainen
KOHTI UNELMIA Kaksoset Merlande (toinen vas.) ja Merline (toinen oik.) Medelus, 11, aloittivat Abeilles d’Aspamin koulussa kolmivuotiaina. Merline haluaisi opiskella lääkäriksi ja Merlande sairaanhoitajaksi. Viikonloppuisin tytöt etsivät rapuja kodin lähellä virtaavasta joesta. Koulun aloittavien lasten määrä Haitissa on kasvanut ja kasvaa edelleen. Vuonna 2012 koulua kävi 77 prosenttia 6–11-vuotiaista lapsista. Vuonna 2006 vastaava luku oli 50 prosenttia.
12
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
13
Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.
Bauma Bushala Rehema on yksi 46:sta naisesta, jotka ovat saaneet Naisten Pankin lainan yrityksen perustamiseen Masisissa.
Oma yritys tuottaa elannon lapsille Bauma Bushala Rehema myy öljyä, sokeria ja saippuaa markkinoilla Masisin kylässä Itä-Kongossa. ”Myyn myös riisiä, mutta varastoni on tänään jo ostettu tyhjäksi. Lähden kohta hakemaan lisää”, hän huikkaa iloisesti maahan asettelemiensa myyntiartikkeleiden takaa. Kauppa on käynyt tiistaimarkkinoilla tavallista paremmin. Rehema on tehnyt kauppaa näillä tavaroilla nyt yli kahdeksan kuukauden ajan. Hän on saanut sitä varten lainan Naisten Pankilta. ”Laina on parantanut tilannettani valtavasti. Nyt voin pitää pientä varastoa ja suunnitella paremmin, milloin
14
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
niitä on täydennettävä ja missä järjestyksessä hoidan asiani. Yritin aiemminkin tienata markkinoilla, mutta silloin minulla oli hyvin vähän myytävää, eivätkä tulot riittäneet mihinkään.” Nyt Rehema pystyy kaupankäynnistä saamansa rahan turvin huolehtimaan kahdesta lapsesta; omastaan sekä kasvattilapsesta. Rahaa jää säästöön myös lasten koulumaksuja varten. ”Haaveilen isommasta kaupasta, jonne ihmiset voisivat tulla sisään ja oikeasta varastosta”, hän sanoo silmät tuikkien. Teksti: Satu Helin, kuva: Ville Asikainen
5 2 075
euroa säästivät Angolan kolmenntä kymmenen säästöryhmän 345 jäse n äise vuoden 2014 ensimm stökolmanneksen aikana. Angolan sää ja lainaryhmät parantavat erityisesti naisten toimeentuloa.
100
perhettä Guatemalassa on ottanut käyttöön viljelytekniikoita, jotka parantavat erityisesti maissi- ja papusatoja. Maissi ja papu ovat Keski-Amerikassa ruokavalion perusta. Satoja lisäämällä ehkäistään ruokapulaa.
Kyläläiset istuttavat puuntaimia polttopuuksi. Myös hedelmäpuita istutetaan.
OJAT TORJUVAT TULVATUHOJA
Pakolaisleiriltä Nobel-gaalaan 16-vuotias Muzoon Almellehan pakeni Syyrian sotaa Jordaniaan vajaa pari vuotta sitten. Ensimmäinen vuosi kului Za’atrin pakolaisleirillä josta hänet perhesyistä siirrettiin nykyiseen asuinpaikkaansa Azraqiin. Za’atrissa Almellehan tutustui siellä vierailleeseen pakistanilaiseen Malala Yousafzaihin. Tapaamisen ja sitä seuranneiden skype-keskustelujen seurauksena Yousafzai kutsui Almellehanin vieraakseen Nobel-palkintogaalaan Norjaan. Englanti on leirillä suosittu oppiaine, sillä kielitaito antaa avaimet parempaan elämään. Almellehan oli juuri päättyneen englanninkurssin priimus ja jatkaa seuraavaksi opintojaan edistyneiden kurssilla. Hänen tähtäimessään on journalistin ammatti. ”Television ja lehdistön kautta voin vaikuttaa asioihin ja auttaa lapsia kaikkialla maailmassa. Olen iloinen, että pääsin isäni kanssa Norjaan. Hän on aina tukenut ja kannustanut meitä lapsia opiskelemaan.” Teksti ja kuva: Taina Värri
Opiskelukavereiden ympäröimä Muzoon Almellehan opiskelee Kirkon Ulkomaanavun koulussa englantia.
Katakwin maakunnassa Ugandassa on vuoron perään tulvia ja kuivia kausia. Aiemmin Osudion kylää ympäröivät tiheät metsät. Nyt lähiseutu on vain varjo entisestä, sillä väestönkasvu ja köyhyys pakottavat ihmiset myymään puuta polttopuuksi ja puuhiileksi. Vuonna 2013 viljelijät menettivät tulvien ja maiden vettymisen vuoksi satonsa. Ryhmä Osudion kyläläisiä itäisessä Ugandassa sai koulutusta katastrofiriskien vähentämisestä Yhteisvastuun tuella. Nyt he ovat kaivaneet ojia tulvavesien ohjaamiseksi ja istuttaneet puuntaimia polttopuun saannin turvaamiseksi. Hedelmäpuiden hedelmät monipuolistavat ruokavaliota ja niitä on riittänyt myös myyntiin. ”Olen hyvin kiitollinen. Vuonna 2013 menetin kuusi pellollista maissia tulvien takia. Koulutuksen jälkeen menin pelloilleni ja kaivoin ojat. Sain korjattua 3 000 kiloa maissia. Nyt pystyn ruokkimaan perheeni. Myytyäni osan sadosta voin myös lähettää lapseni kouluun”, Appollo Chemaswet kertoo. Teksti: Minna Elo, kuva: Kirkon Ulkomaanapu
968
n lasta pääsi aloittamaan koulunkäynni sa Kirkon Ulkomaanavun rakentamis rillä kouluissa Mingkamanin pakolaislei on n luu Kou Etelä-Sudanissa. rekrytoitu 21 vapaaehtoista opettajaa. TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
15
KUN HÄTÄ ON SUURIN ”Kuinka moni on taistellut sissijoukoissa”, kysyy Marc Balekage koulukeskuksessa Itä-Kongossa. Viisi hoikkaa kättä nousee heti. ”Voitte vastata rehellisesti. Tämä paikka on teitä varten”, Balekage rauhoittelee. Noin 25 kättä nousee. Menossa on ilmoittautuminen Ulkomaanavun tukemille ammattikursseille. Vuoden kestävät opinnot on tarkoitettu entisille lapsisotilaille, orvoille, raiskatuille nuorille naisille ja teiniäideille. Tämän vuoden kurssille on taas valittu 110 nuorta onnekasta opiskelijaa. Ammatti antaa nuorille mahdollisuuden elättää itsensä ja auttaa perhettään.
Työskentelemme Kongon demokraattisessa tasavallassa väkivaltaisuuksien koettelemilla alueilla, joissa Ruandan kansanmurha näkyy yhä. Työmme jakautuu hätäapuun ja kehitysapuun. Hätäapu turvaa eniten kärsineille, esimerkiksi kotinsa jättämään joutuneille ruoan, puhtaan veden ja majoituksen. Myös peseytyminen ja käymälät on järjestettävä nopeasti tautien leviämisen ehkäisemiseksi. Työmme tavoitteena on, että ihmiset tulevat toimeen omillaan ja että jokaisen ihmisen perustarpeet täyttyvät myös pakolaisleireillä.
Paul Jeffrey
Toisenlainen Lahja kiittää lämpimästi menneestä vuodesta. Yhdessä keräsimme kehitysmaihin miljoona euroa. Kiitos Sinulle!
LAHJOITA KATASTROFIAPUUN: FI33 1572 3000 5005 04, KIRJOITA VIESTIKSI: ”TALVIKERÄYS”.
TAPAHTUMAT Kirkon Ulkomaanapu kutsui Yhteisvastuu -keräyksen starttiin vieraita Haitista. Rehtori Jean Ginette Louis ja työntekijämme Mackendy Jeunay kiertävät Espoon hiippakuntaa aina 6. helmikuuta asti.
Apua Syyrian pakolaisille Tällä hetkellä Syyrian pakolaisia koettelevat vaikeat talviolosuhteet. Ulkomaanavun pitkäjänteinen työ syyrialaispakolaisten auttamiseksi jatkuu ja avuntarve on edelleen suuri. Keskitymme tällä hetkellä pakolaisten toipumisen tukemiseen ja koulutuksen turvaamiseen. Monen syyrialaislapsen koulunkäynti on keskeytynyt sodan takia ja tarjoamme Syyriasta paenneille lapsille sekä nuorille mahdollisuuden sodasta huolimatta opetukseen.
LAHJOITA 20 EUROA SYYRIAN PAKOLAISTEN AUTTAMISEKSI. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI ”LAHJOITUS” NUMEROON 16499.
16
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Sinä voit auttaa 14.2. YSTÄVÄNPÄIVÄN HALAUS KEHITYSMAIHIN ASTI Muista ystävääsi lahjalla, joka lämmittää mieltä ystävänpäivänä ja kauan sen jälkeen. 15 euron arvoisen Toisenlaisen Lahjan avulla voimme hankkia kehitysmaissa esimerkiksi yhteensä 20 kg riisinjyviä ja 14 kg maissinjyviä viljeltäviksi. Voit sulattaa myös rakkaimpasi sydämen vaikkapa hurmaavalla Rakkautta-lahjalla. Kaikki Toisenlaiset Lahjat löydät osoitteesta toisenlainenlahja.fi. Sydämellistä ystävänpäivää!
Syntymäpäiväkeräys Muistatko parhaat syntymäpäiväsi? Tee tämän vuoden syntymäpäivästäsi yhtä hyvä! Hyödynnä syntymäpäiväsi kehitysmaiden ihmisten auttamiseksi ja kutsu ystäväsi lahjoittamaan paremman maailman puolesta sinun juhlapäiväsi kunniaksi. Perusta syntymäpäiväkeräys osoitteessa omakampanja.fi
Paul Jeffrey
Lahjoitus kehitysmaiden naisille Lukuisat kehitysmaiden naiset tarvitsevat apua elämänsä muuttamiseen juuri nyt. Lahjoittamalla Naisten Pankille tuet kehitysmaiden naisten aseman parantamista kestävän kehityksen periaattein. naistenpankki.fi
Vapaaehtoiseksi toimistotehtäviin?
Kirkon Ulkomaanapu mukana järjestöjen testamenttilahjoitus-kampanjassa Järjestöjen yhteisen Hyvä testamentti -kampanjan tarkoituksena on tehdä testamenttilahjoitusta tunnetummaksi Suomessa. Kampanjassa on mukana 14 yleishyödyllistä järjestöä. Kampanjan sanomana on, että tekemällä testamenttilahjoituksen voi nauttia omasta omaisuudestaan samalla tietäen, että siitä on myöhemmin hyötyä paremman maailman saavuttamiseksi. Testamenttilahjoitukset ovat verovapaita eivätkä yleishyödylliset yhteisöt maksa saamastaan perinnöstä veroa. kirkonulkomaanapu.fi/testamenttilahjoitus
Tule antamaan oma panoksesi kehitysmaiden ihmisille toimistotehtävien muodossa. Kirkon Ulkomaanavun toimistolla on välttämättömiä postitus- ja arkistointitehtäviä, joiden hoitamiseen etsimme vapaaehtoistyöntekijöitä. Ilmoittautuessasi vapaaehtoiseksi pääset mukaan sähköpostirinkiin ja voit ilmoittautua sinulle sopiviin vapaaehtoisvuoroihin. Tehtävät hoidetaan pääsääntöisesti virka-aikaan. Ilmoittaudu toimistovapaaehtoiseksi sähköpostitse asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi Lahjoittajapalvelun yhteystiedot lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi puh 020 787 1201 kirkonulkomaanapu.fi
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
17
Feng Deng
Kohtauspaikka
Kolumnipaikalla vuorottelevat vapaaehtoisverkostomme Naisten Pankki, Changemaker, Opettajat ilman rajoja ja Eappi.
Kuva: Annika Rauhala
Syö pippuria, se vahvistaa sydäntä
Ritva Semi Erityisasiantuntija, OAJ OIR- ohjausryhmän puheenjohtaja
18
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
CHANGEMAKER 10 VUOTTA Changemaker-verkosto vietti 10-vuotisjuhlaa 29.11.2014. Juhlapäivä oli täynnä erilaista ohjelmaa Veroparatiisimatkat-kampanjatempauksesta hartauteen ja nuorten väkivaltaista radikalisaatiota käsitelleeseen seminaariin. Päivä huipentui iltajuhlaan, johon saapui verkoston nykyisiä ja entisiä aktiiveja sekä sidosryhmien edustajia. Juhlassa nähtiin muun muassa Kampanjat kautta aikojen -musikaali, joka sai yleisöltä huikeat suosionosoitukset. Changemaker palkitsi Minna Mannertin ja Jarmo Pykälän kunniajäsenyydellä.
Minna Törrönen
Vuosi sitten matkustaessani ulkomaille lentoemäntä tuli iloisena tervehtimään ja totesi olevansa ”entinen lapseni”. Kun hämmästykseltäni tokenin, selvisi, että tämä ystävällinen lentoemo oli ollut johtamassani päiväkodissa, ensimmäisessä työpaikassani, yli kolmekymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen emme olleet kohdanneet. Nuori nainen muisteli, että olin häntä ruokapöydässä kannustanut syömään ruuan pippurit, koska ne vahvistavat sydäntä. Iloisena hän totesi, että hän sanoo nyt samaa lapsilleen, koska he jatkavat äitinsä perinnettä; erottelevat kalakeiton pippurit lautasen reunalle. Tämän ”entisen lapsen” kohtaaminen ilahdutti. Se muistutti, miten merkittävä ihminen opettaja on lapsen elämässä. Opettaja jää mieleen hyvässä ja pahassa koko ihmiselämäksi. Kohtaan työssäni kansainvälisiä asiantuntijoita, jotka tutustuvat suomalaisen koulutuksen menestykseen. He ovat todenneet, että koulutuksemme laatu on yhtä kuin erinomaiset opettajat. Opettajakoulutuksemme sopii vientituotteeksi. Suomalaiset opettajat osoittivat sitoutumisensa opettajan työhön ottamalla innokkaasti vastaan Kirkon Ulkomaanavun aloitteen, Opettajat ilman rajoja -verkoston. Pari vuotta sitten avattuun verkostoon on liittynyt satoja opettajia. He ovat valmiit kehittämään monikulttuurista koulua Suomessa sekä antamaan osaamisensa myös kehitysmaiden koulutuksen hyväksi. Ensimmäiset verkoston vapaaehtoiset ovat jo käyneet tukemassa opetuksen kehittämistä kehitysmaissa. Palaajilla on ollut reppu täynnä kokemusta. He ovat tukeneet kehitysmaan opettajia, mutta repussa on eväitä myös suomalaisen koulun ja opetuksen kehittämiseen. Maailmassa on kymmeniä miljoonia lapsia, jotka eivät pääse kouluun. Lisäksi miljoonat lapset käyvät koulua oppimatta mitään, koska opetuksen laatu on heikkoa. Suomen kehitysyhteistyössä koulutuksen kehittämisellä tulee olla nykyistä vahvempi rooli. Koulutus on sijoitus joka kestää.
Kirkon Ulkomaanapu tarjosi kirkon nuorisotyöntekijöille kokemuksen siitä, miten jalkapallo yhdistää. Peace United -pelivuorossa Kirkon kasvatus- ja perheasioiden apulaisjohtaja Pekka Asikainen ja Taika-Petterinä tunnettu Petteri Hakanen.
PEACE UNITED JYVÄSKYLÄSSÄ Kirkon nuorisotyöntekijät pohtivat Kirkon Kasvatuksen päivillä sitä, mikä saa nuoren liittymään väkivaltaisiin ääriliikkeisiin ja miten nuoren väkivaltaisen radikalisoitumisen voi tunnistaa ennen kuin tilanne kärjistyy. Kirkon Ulkomaanavun työpajassa nuorisotyöntekijät vastasivat nettikyselyyn ja keskustelivat, miten ohjata nuorten into ja voima aktiiviseen toimintaan ilman väkivaltaa. Radikalisoitumista ilmiönä avasi vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston sihteeristöstä. Lisäksi puheenvuoron sai Changemaker-nuorisoverkoston Pertti Keinänen. Nuorisotyöntekijät saivat myös tilaisuuden kokeilla, miten jalkapallo yhdistää. Peace United -peliä sai pelata myös Ulkomaanavun messuosastolla. Kirkon Kasvatuksen päivät pidettiin tänä vuonna Jyväskylässä. Seurakunnille toimitettiin samalla ennakkotieto tulevasta Peace United -kampanjasta.
Kaikille lukijoille oikein hyvää alkanutta vuotta 2015! Lukijat äänestivät viime lehden parhaaksi jutuksi Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoisesta kertovan artikkelin Muutto Etelä-Sudaniin oli kuin paluu lapsuuden maisemiin. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin Reilun kaupan luomutuotteita lämmikkeeksi talvi-iltaan: kaakaota Latinalaisesta Amerikasta ja Rooibos-teetä Etelä-Afrikasta. Lahjapaketti lähtee Kotkaan. Onnea! Äänestä tämän lehden parasta juttua verkossa kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti tai postikortilla Tekoja-lehti, Kirkon Ulkomaanapu, PL 210, 00131 Helsinki. Äänestäjien kesken arvotaan Reilun kaupan tuotepaketti.
Putiikki
ÄITI JA VAUVA -NUKKE SOPII KAIKENIKÄISILLE Binti-nukella on vauva kantoliinassa. Kankainen nukke vauva selässään on CE-merkitty ja turvallinen. Nuken vaatteet voi riisua ja pestä. 28 senttiä pitkän nuken on ommellut kenialainen Mama Imelda. Binti-nukke maksaa 29,00 euroa. Tilaukset: verkkokaupasta sacrum.fi tai Kotimaayhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350.
SEELA LAMPSIJÄRVI, 7, Hyvinkää Sain koulusta Aapisen ja sen mukana lukutikun. Sain myös matematiikan kirjan, kynän, kumin, piirustusvihkon sekä Ossi-kirjan, jossa opetetaan kaunokirjoitusta. Sain myös Toukka-kirjan eli ympäristöopin kirjan ja vihkon, johon kirjoitamme uskonnosta opettajan johdolla. Sitten sain vielä Kiva-vihkon, siihen kirjoitetaan Kiva-koulun säännöt.
LUCY, (nimi muutettu), 10, Nairobi, Kenya Saamme koulusta yhden vihkon jokaista ainetta varten. Matematiikalle, kirjoittamiselle ja reaaliaineille on oma vihkonsa, jonne kopioimme opettajan liitutaululle kirjoittamat tehtävät. Saamme myös lyijykynän koulusta. Meillä on luokassa yksi teroitin ja kumi kaikille yhteiseksi. Saamme käyttää väriliituja jos meidän pitää piirtää jotain vihkoon tai luokan seinälle laitettavaksi.
HLA THAN KHINE, 11, Sittwe, Myanmar Olen neljännellä luokalla valtion koulussa, joka on kotini vieressä. Asumme evakkoleirillä. En ole koskaan ennen saanut koulusta ilmaiseksi mitään. Nyt olemme saaneet vihkon, kyniä, kumin, teroittimen, sadetakin, varvastossut, vesipullon ja koulukirjoja, jotka oli pakattu olkalaukkuun.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Eerika Käyhkö
MITÄ KOULUTARVIKKEITA OLET SAANUT KOULUSTA?
Hanna Riihimäki
Kirkon Ulkomaanavun tämän vuoden pääkampanjan teema on nuoret ja radikalisoituminen. Nuorten oikeus koulutukseen ja toimeentuloon toteutuu maailmassa epätasa-arvoisesti. Vaihtoehtojen puute ja turhautuminen voivat pahimmillaan johtaa liittymiseen väkivaltaisiin ääriliikkeisiin. Kampanja haluaa nostaa esiin yhteisen huolen, jota nuorten läheiset kaikkialla maailmassa tuntevat nuorten etsiessä omaa paikkaansa. Maaliskuussa avautuvilta kampanjan verkkosivuilta löytyy nuorten tarinoita ja lisätietoa siitä, miten nuorille voidaan tarjota vaihtoehtoja. Kampanja tulee näkymään myös televisiossa ja sosiaalisessa mediassa.
------ GALLUP ------
Ville Asikainen
NUORTEN RADIKALISOITUMINEN ON YHTEINEN HUOLI
19
Svenska sidor
Utbildningen skapar framtidstro Ett tiotal kilometer utanför Haitis huvudstad Port-au-Prince finns Aspamskolan. Jag besökte skolan i januari tillsammans med några av Utlandshjälpens ombud inför insamlingen Gemensamt Ansvar. Skolan är en av de skolor som Kyrkans Utlandshjälp byggt efter jordskalvet som inträffade för fem år sedan. Kontinentalplattorna rörde sig i bara några minuter men förstörelsen var omfattande. Byggnader rasade samman, tusentals människor omkom och ett land som redan från förut var fattigt och bräckligt, försattes i ett allt svårare trångmål. Otrygghetskänslan präglar fortfarande många haitiers vardag, i livet i skarven mellan kontinentalplattorna. Haiti är i år det utländska ändamålet för insamlingen Gemensamt Ansvar. Det
handlar särskilt om att utveckla utbildningen. Att bygga skolor är viktigt också av den orsaken att det ökar framtidstron hos befolkningen. I Aspam-skolan lade jag märke till att både elever och lärare utstrålade hopp. Hoppet hade inte skingrats i prövningarna. Barnens och de ungas livsglädje smittade av sig och jag uppfattade att lärarna uppmuntrade sina elever att uttrycka den. En av lärarna berättade att hon inte längre vill undervisa barnen i en byggnad med betongtak. Hon föredrar den nordiska modellen med lätta konstruktioner i trä. De skapar en känsla av trygghet inför eventuella jordskalv i framtiden. På väggen i lärarrummet kunde vi läsa det pågående läsårets motto. Det
var hämtat ur aposteln Paulus brev till Timoteus: Det du har hört av mig i många vittnens närvaro, det skall du anförtro åt pålitliga människor som kan lära ut det i sin tur. 2. Tim. 2:2 Mottot är en påminnelse att man bör se till att det finns kontinuitet i arbetet. Det gäller både undervisningen och biståndet till haitierna. Kontinuiteten har särskilt stor betydelse för ett land vars öde det är att befinna sig i skarven mellan två kontinentalplattor. Tapio Luoma Biskop, Esbo stift Förman för insamlingen Gemensamt Ansvar 2015
Efter stormen
EN KRAM SOM STRÄCKER SIG ÄNDA TILL U-LÄNDERNA 14.2 Uppvakta din vän med en gåva som värmer sinnet på Alla hjärtans dag och länge därefter. Med en Annorlunda Gåva som är värd 15 euro, kan vi i u-länderna skaffa t ex 20 kg ris och 14 kg majs för odling. Med gåvan Kärlek smälter du hjärtat på den du har kär. Hela utbudet av Annorlunda Gåvor finner du på annorlundagava.fi
20
TEKOJA TEKOJA IHMISARVON IHMISARVON PUOLESTA PUOLESTA
Vinterstormen Huda drabbade Mellanöstern hårt. Flyktingarna i Syrien och i Libanon tvingades leva under fruktansvärda omständigheter. Tält rasade under snön och när temperaturen åter steg, trängde smältvattnet in och vätte sängar och sängkläder. Många frös ihjäl. Snöstormen nådde inte flyktinglägret i Za´atri i Jordanien men regnet och kölden bidrog till att förhållandena blev mycket besvärliga också där. Man uppförde nödhärbärgen dit de ca 600 människor som drabbats allra värst av vätan och kylan, kunde söka sig. 21-årige syriern Ibrahim Alnabulsi har bott på flyktinglägret i Za´atri i två år. Här studerar han ledarskap tre timmar om dagen och är snart färdig att undervisa andra. Hemma i Syrien läste han till dataingenjör men studierna avbröts då hans hem träffades av en projektil. Han måste lämna allt, också betyg och andra viktiga papper, bakom sig då han flydde ut ur huset. Alnabulsis familj hör till de lyckligt lottade som lyckats skaffa en liten barack att bo i. I skydd av baracken höll man sig torr under stormen. Vintern och snön var inte bara hemsk. Man lekte snöbollskrig och byggde snögubbar. En taxi körde med påslagna blinkers och en snögubbe på taket!
Ibrahim Alnabulsi hoppas kunna återvända till Syrien och återuppta sina ingenjörsstudier.
Också i Syrien gladde man sig en dag när inga bombplan syntes och hördes på himlen. Planen kunde nämligen inte lyfta på grund av snöstormen. Text och bild: Taina Värri.
Ville Asikainen
Svenska sidor
Klassens lustigkurre är en av de duktigaste i skolan Lorrens Jean Phillipe förstår att skolan är viktig för hans framtid.
Haitis återuppbyggnad börjar i skolan
sjuka och haft hög feber och ledvärk. ”Lorrens skämtar och stör på lektionerna. Å andra sidan så jobbar han hårt Den svarta, slitna axelväskan hänger och har förbättrat sina resultat. Nu är och slänger i sin långa rem. Några tra- han en av de bästa i klassen”, berättar siga skolböcker, häften och en penna läraren Hilaire Lejeune. är instoppade i väskan. Tioårige fjärdeklassaren Lorrens Jean Phillipe vand- Utbildning värdesätts hemma rar längs den gropiga landsvägen till Lorrens får hjälp med sin skolgång där skolan. Det är stekande hett redan från hemma. Särskilt av storasyster Tabimorgonen. tha, 22, som läser till inträdesprovet Landsbygden ger ett rofyllt intryck till agronomutbildningen. Hon gör det med sina gröna kullar, mangoträd och trots att pappa Miguel berättat att han majsåkrar. För fem år sedan var det inte har råd att bekosta studierna. Faallt annat än rofyllt här; den 12 janumiljen är fattig och maten räcker inte ari 2010, bävade och rämnade marken. alltid till. Staden Léogâne och närliggande om”Då jag var barn bodde jag hos min råden låg nära epicentrum. 60–80 profarbror, inte hos mina föräldrar. Jag fick cent av byggnaderna förstördes eller gå i skolan till femte klass. Jag hoppas skadades. En stor del av människorna att mina barn skall komma längre än bor ännu i fanerbarackerna som biså”, säger Miguel. ståndsorganisationerna uppförde som Det är sannolikt att de gör det. Allt tillfälligt skydd. fler av barnen i Haiti börjar skolan och går ut flera klasser än deras föräldrar Klassens lustigkurre gjorde. Aspam-skolan är byggd av Kyrkans Klockan är åtta och Lorrens har hunnit fram till skolan. Skolan heter Abeil- Utlandshjälp och den är till för alla. les d’Aspam. Det blir namnupprop Den ägs och drivs av en sammanslutnär läraren anländer. Många platser ning som främst består av föräldrarna är tomma. Det beror på Chikungunya- och lärarna. När skolan stod färdig år epidemin som nu grasserar på orten. 2011, började man med en årskurs i etNästan alla lärare och elever har varit tan och sedan har man varje år startat
en ny klass. Nu har man sju klasser. ”Vår huvudsakliga strävan är att kunna erbjuda undervisning ända upp till klass nio. Men jag skulle vilja kunna erbjuda även gymnasie- och yrkesstudier”, berättar skolans rektor Jean Louis Ginette.
Fotbollsglädje Efter skoldagen går Lorrens ofta med sin bästa kompis Celestin Dwensley till fotbollsplanen med förhoppningen att någon skulle låna dem en boll. Lorrens talar om fotboll med tindrande ögon. Trots att han lever i mycket enkla förhållanden, finner han glädje i livet och satsar på skolgången. ”Om jag inte skulle ha möjlighet att gå i skolan, skulle jag bli en korkad man”, konstaterar han med ett klurigt leende. Med de medel som insamlingen Gemensamt Ansvar 2015 inbringar, stödjer man barnens skolgång i Haiti. Kyrkans Utlandshjälp bygger trygga skolor och arbetar för att utveckla undervisningens kvalitet. Text: Minna Elo
TEKOJA TEKOJA IHMISARVON IHMISARVON PUOLESTA PUOLESTA
21
Nuorisoverkosto Changemaker on toiminut Kambožassa pian vuoden. Kuvassa juhlitaan verkoston ensimmäisen kampanjatoteutuksen onnistumista. Sophon Chan on kuvassa oikealla.
Hymyilevä hyväntekijä Kambodžalaisen Sophon Chanin päätökset ei miellytä tytön Australiassa asuvaa tätiä. Tämä olisi mieluusti nähnyt sukulaistyttönsä valitsevan toisenlaisen polun. ”Haluan auttaa muita, se tekee minut onnelliseksi. Työskentelin jonkin aikaa matkailualalla, mutta yritysmaailma ei ollut minua varten”, Sophon Chan kertoo. Äskettäin Chanin harjoittelijan pesti vaihtui ohjelmatyöntekijän työksi Kirkon Ulkomaanavun Aasian aluetoimistossa. Tehtäviin kuuluu muun muassa toiminta nuorisoverkosto Changemakerin parissa. Chan kokee olevansa sisariaan onnekkaampi. Sotilaana työskennelleen isän kuoltua perhe muutti maalta pääkaupunki Phnon Penhiin, jossa nuorin siskoista sai paremmat mahdollisuudet jatkaa koulua. 70-luvun lopulla Khmer-hallintoa maasta paennut täti ryhtyi tukemaan Chanin opintoja. Tuki kuitenkin loppui,
22
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
kun määrätietoinen tyttö ei taipunut tädin tahtoon. ”Pari viimeistä vuotta olivat tiukkoja. Opiskelin ja tein useampaa työtä yhtä aikaa. Kirjanpitäjänä työskentelevän siskoni kanssa elätämme myös äitimme.” Nyt 23-vuotiaalla kansainvälisyyttä ja kehitysyhteistyötä opiskelleella nuorella naisella on taskussaan kaksi tutkintoa. Ja paljon suunnitelmia tulevaisuudelle. ”Haluaisin jatkaa opintoja ulkomailla. Hyvä hallinto ja rauhantutkimus kiinnostavat.” Vapaaehtoistoiminnalla on ollut tärkeä merkitys Chanin uravalinnalle. Nuorisoverkostoissa toimiminen on vienyt hänet Intiaan, Myanmariin, Thaimaahan, Indonesiaan - ja Suomeen. ”Oli avartavaa nähdä, kuinka vapaasti nuoret voimat toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Erityisen motivoivaa oli kuulla, miten lyhyessä ajassa Suomi nousi vaikean men-
”Itkujen kääntäminen hymyiksi, se on tavoitteeni”, Sophon Chan sanoo.
neisyyden jälkeen tasa-arvoiseksi ja menestyväksi maaksi. Se antaa toivoa myös oman maani tulevaisuudelle”, Chan sanoo. ”Parhaan kokemukset työssä olen saanut, kun olen voinut omalla esimerkilläni rohkaista ja motivoida etenkin vaikeissa oloissa kasvaneita tyttöjä ja naisia. Se antaa uskoa siihen, että olen valinnut oikean tien.” Teksti: Ursula Aaltonen Kuvat: Rami Kolehmainen.
Ville Asikainen
Älä palauta minua ennalleni Kun mannerlaattojen liike on rusentanut minut, kuljen raunioilla ja tallaan kaikkea sitä, mitä hetki sitten varjelin kuin kalleinta aarrettani. Siinä ovat säpäleinä vuosien muistot ja raskaalla työllä rakennetut elämisen rajat. Kun hyökyaalto on riisunut rantani, etsin kodittomana lapsiani rannan ruohotupsujen takaa, läjiksi kasautuneen puusälän keskeltä. Ilman heitä en enää tiedä, kuka olen ja miksi elää. Siksi pyydän, Jälleenrakentaja: Älä palauta minua ennalleni. Haluan elämän, jossa ymmärrän ajoissa kaiken sen arvon, mitä ennen pidin itsestään selvänä. Minun ei ehkä pitäisi sanoa tätä, koska on niin kauheaa menettää. Mutta sanon silti: Jaksaakseni elää minun on lakattava katsomasta taaksepäin. Haluan synnyttää jotakin kokonaan uutta. Kaisa Raittila
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
23
JUMALAN SELÄN TAKANA? VAI SINUN SILMIESI EDESSÄ? SOITA JA LAHJOITA 0600 1 7010 (10,26 € / PUH + PVM/MPM) YHTEISVASTUU AUTTAA IHMISTÄ HÄDÄSSÄ LÄHELLÄ JA KAUKANA.
LÄHIMMÄISENRAKKAUDEN KANSANLIIKE.
Keräyslupa POL-2014-5258, voimassa 1.9.2014–31.8.2015 Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 29.7.2014. Keräyslupa ÅLR 2014/4935, voimassa 1.9.2014–31.8.2015, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 3.6.2014.
yhteisvastuu.fi facebook.com/yhteisvastuu