Tekoja
3
2017
IHMISARVON PUOLESTA HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
Kirkon Ulkomaanapu 70 vuotta – juhlavuoden erikoisnumero
#ROHKEUS2017 Herätä kansikuva henkiin – lue ohjeet sivuilta 14–15
Pääkirjoitus
Rohkeutta on auttaa
R
ohkeutta tarvittiin kymmenen vuotta sitten, kun Kirkon Ulkomaanapu päätti lähteä maailmalle. Se tarkoitti toimintatapamme perusteellista mylläystä ja uuden opettelemista. Tämän muutoksen ansiosta toimintamme on kasvanut valtavasti ja voimme auttaa yhä useampia ihmisiä. Lisää tästä muutoksesta voit lukea sivuilta 6-11. Rohkeutta vaaditaan myös kenttätyöntekijöiltä, jotka ovat valmiita työskentelemään maailman hauraimmissa maissa. Olemme valinneet tehdä työtä paikoissa, joissa monet muut järjestöt eivät uskalla tai tahdo toimia, mutta joissa apua kaivataan sitäkin kipeämmin. Tiedämme jo lähtiessämme, että vastassa on isoja haasteita, mutta lähdemme silti. Ensimmäiset kenttätyöntekijät lähetettiin kymmenen vuotta sitten Kongoon ja Somaliaan käynnistämään toimintaamme käytännössä tyhjästä. Näistä kokemuksista kertoo ensimmäinen kenttätyöntekijämme Anna Muinonen sivulla 22. Rohkeutta on myös kantaa vastuuta. Vastuullamme on paitsi avustustyöntekijöidemme turvallisuus, myös sen varmistaminen, että työllämme on aidosti merkitystä. Rohkeista päätöksistä on onneksi seurannut hätkähdyttäviä tuloksia. Olen ilokseni saanut huomata, miten hyvin apu tavoittaa ihmiset ja menee akuuteimpaan tarpeeseen katastrofin keskelle tai ROHKEISTA PÄÄTÖKSISTÄ tulevaisuuden rakentamiseen ON ONNEKSI SEURANNUT konfliktin jälkeen. Rohkeus on Kirkon HÄTKÄHDYTTÄVIÄ TULOKSIA. Ulkomaanavun keskeinen arvo ja toimintatapa. Se velvoittaa meidät etsimään ratkaisuja, jotka todella auttavat ihmisiä. Muuttuvassa maailmassa uusia keinoja pitää etsiä jatkuvasti. Se, mikä toimi kymmenen vuotta sitten, ei välttämättä ole paras tapa auttaa vuonna 2017. Rohkeutta vaaditaan erityisesti niiltä ihmisiltä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa sodan vuoksi tai yrittävät rakentaa itselleen ja lapsilleen parempaa huomista katastrofin jälkeen. Ahmed, Amani ja Luul kertovat oman tarinansa rohkeudesta tämän lehden kannessa ja sivuilla 14-15. Rohkeutta on pitää heikompien puolta myös vaikeina aikoina ja auttaa heitä parempaan huomiseen. Kiitos tuestasi! Jouni Hemberg Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja
JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki
Nro 3 Syyskuu 2017 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Mikko Koivumaa TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Noora Jussila TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Katja Hedberg Matilda Katajamäki, Sari Saaristo Reetta Meriläinen ja Jukka Gröndahl.
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.
ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Ahmed johtaa 60 000 hengen klaania Somalimaassa. KUA on tukenut klaanien välisiä rauhanneuvotteluja. Kannen kuva: Jari Kivelä KIRJAPAINO Lönnberg / 09.2017 / 39 000 kpl ISSN 1797-7207
AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22
Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi
Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja seuraa Kirkon Ulkomaanapua sosiaalisessa mediassa. kirkonulkomaanapu.fi
Tässä ajassa
Nepalilainen Ajita on yksi KUA:n #rohkeus2017-kampanjan kasvoista.
70-VUOTIAS KIRKON ULKOMAANAPU PUHUU ROHKEUDESTA Juhlavuotensa kunniaksi Kirkon Ulkomaanapu herättelee ihmisiä miettimään, mitä rohkeus on vuonna 2017. Mitä rohkeus on vuonna 2017? Tähän kysymykseen hakee näkemyksiä tänä syksynä 70 vuotta täyttävä Kirkon Ulkomaanapu. Samalla #Rohkeus2017 -kampanja hakee uusia tapoja kertoa kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun maailmasta. ”Emme halunneet käyttää juhlavuotta perinteiseen historiakatsaukseen. #Rohkeus2017 koskee tämän päivän ja huomisen maailmaa”, sanoo KUA:n viestintäpäällikkö Mikko Koivumaa. Rohkeus on edellytys työn tekemiselle monissa KUA:n toimintamaissa. Kampanja nostaakin esiin tavallisten paikallisten ihmisten ja KUA:n kenttätyöntekijöiden tarinoita maailman
hauraimmista valtioista. Rohkeutta tarvitaan myös tämän päivän Suomessa, jossa asenne- ja keskusteluilmapiiri ovat koventuneet. ”Tätä aikaa leimaa vihapuhe ja ihmisiä ahdistellaan mielipiteensä ilmaisemisesta. Vaatii rohkeutta puolustaa sitä, mihin uskoo”, Koivumaa sanoo. #Rohkeus2017-blogissa suomalaiset vaikuttajat ja KUA:n kenttätyöntekijät kirjoittavat puheenvuoroja rohkeudesta läpi syksyn. Syyskuun aikana aihetta on käsitelty myös Radio Novalla, jossa studiovieraiden lisäksi yleisö ottaa osaa keskusteluun. Radio Novan viimeinen suora lähetys kuullaan sunnuntaina 24. syyskuuta ja aiemmin kuullut Jone Nikulan, Baba Lybeckin ja Jenni Pääskysaaren haastattelut ovat kuunneltavissa Radio Novan kotisivuilta. Juhlavuoden kunniaksi KUA uudisti myös logonsa ja visuaalisen ilmeensä.
Uuden logon myötä Kirkon Ulkomaanavun nimi lyhenee tuttavallisesti KUA:ksi. ”Uusi visuaalinen identiteetti kertoo paremmin vuoden 2017 KUA:sta, joka on tehokas, luotettava ja rohkea toimija”, Mikko Koivumaa sanoo.
Katso kaikki kampanjavideot ja seuraa blogia KUA:n nettisivuilla osoitteessa: www.kua.fi/rohkeus2017 Seuraa kampanjaa Facebookissa: www.facebook.com/ulkomaanapu, Twitterissä tunnuksella @Ulkomaanapu ja Instagramissa @kirkon_ulkomaanapu.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
3
Tässä ajassa
AVUN TARVE KASVAMASSA PAHIMPIEN VUOSIEN TASOLLE KESKI-AFRIKASSA Väkivaltaisuudet ovat yltyneet maailman hauraimpiin ja köyhimpiin maihin lukeutuvassa Keski-Afrikan tasavallassa. Huolestuttavaa on, että väkivaltaiset iskut kohdistuvat enenevissä määrin lapsiin ja nuoriin. Maassa toimivat avustusjärjestöt pelkäävät heikkenevän turvallisuustilanteen vaikuttavan mahdollisuuksiinsa toimia maassa. Arvioiden mukaan yli 2,2
miljoonaa keskiafrikkalaista tarvitsee humanitaarista apua. ”Mikäli apu keskeytyy, siitä kärsivät ensi sijassa humanitaarisen avun varassa elävä siviiliväestö, joka silloin jää monessa paikassa ilman ruoka-apua, lääkkeitä, hygieniatarvikkeita ja koulutarvikkeita”, sanoo KUA:n Keski-Afrikan maajohtaja Katja José.
YLI 15 PROSENTTIA PAKOLAISNUORISTA KREIKASSA PÄÄSSYT OPPIMAAN KUA:N ANSIOSTA Socrates Baltagiannis
Yli 3 100 pakolaislasta ja -nuorta on päässyt oppimaan Kreikassa Kirkon Ulkomaanavun työn ansiosta. Se on 15 prosenttia kaikista Kreikassa asuvista pakolaislapsista ja -nuorista. Ulkomaanapu on tukenut kreikkalaisia kumppanijärjestöjään Apostolia ja Elixiä esimerkiksi laatimalla opetussuunnitelmia pakolaisille ja kouluttamalla opettajia. Työ jatkuu syksyllä KUA:n Code and Create -nimisellä hankkeella, jossa kreikkalais- ja pakolaistaustaiset nuoret opiskelevat yhdessä muun muassa koodauksen ja robotiikan perusteita, samalla toisiinsa tutustuen.
Kreikkalaiset Michalis (vas.) ja Sofia sekä afganistanilainen Said ovat ystävystyneet koodaustyöpajassa.
HUMANITAARINEN TYÖ ON YHÄ RISKIALTTIIMPAA
158 101
iskua kohdistui vuonna 2016 humanitaarisiin avustusoperaatioihin
avustustyöntekijää kuoli iskuissa vuonna 2016
Lähde: Humanitarian Outcomes -järjestön raportti Aid Worker Security 2017
4
288
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
89
avustustyöntekijää joutui väkivallan tai muun turvallisuusvälikohtauksen kohteeksi vuonna 2016 avustustyöntekijää siepattiin vuonna 2016
Tässä ajassa
Anna Mäki-Jyllilä huomasi Kreikassa, mitä yhteistä suomalaisilla ja Kreikkaan saapuneilla pakolaisnuorilla on.
TUORE YLIOPPILAS PALKINTOMATKALTAAN KREIKASTA:
”UTELIAISUUS JA ILO ON ÄÄNEKÄSTÄ KAIKKIALLA” Kirkon Ulkomaanapu palkitsi viime kevään tuoreen ylioppilaan Anna Mäki-Jyllilän, 18, matkalla Kreikkaan tutustumaan KUA:n projekteihin. Näin hän kertoo matkastaan ja sen aikana heränneistä ajatuksista. "Matkani Ateenaan oli ainutlaatuinen ja tärkeä tilaisuus oppia ymmärtämään ihmisiä ja maailmaa hieman tarkemmin. Olen noista mielenkiintoisten kohtaa misten täyttämistä päivistä hyvin onnellinen. Kun nyt kirjoitan Kreikassa heränneistä ajatuksistani, pelkään kuitenkin, että sorrun väittämään ymmärtäväni siellä tapaamieni ihmisten elämää ja kokemuksia kuin olisin kokenut kaiken itse. Se tietenkin olisi valhe. Kohtaamisista mieleeni jäivät viikkokausiksi erityisesti asiat ja kokemukset, joiden uskon olevan yhteisiä taustasta riippumatta. Yhteistä: melu Satovvinchoun koulussa maanantaina meteli sai melkein korvat lukkoon: se
oli liian kova, että täydellinen keskittyminen voisi olla mahdollista, mutta riittävän kova, että koulu voisi olla missä tahansa. Sillä uskoakseni lasten uteliaisuus ja ilo on äänekästä kaikkialla, kaikissa kouluissa nuoret äänet kaikuvat katossa saakka. Siksi, vaikka tiedän pakolaisina Kreikkaan tulleiden lasten kohdanneen sovittamattoman paljon väkivaltaa ja järkyttävää surua, Satovvinchousta mieleeni jäi ennen kaikkea toivoa ja lohdullisuutta. Koulun melu kertoi huonosta akustiikasta ja tarpeeksi suuren tilan puutteesta, mutta se myös muistutti, että näilläkin lapsilla on äänet, jotka pyrkivät kuuluviin. Onneksi on koulu, jossa se on mahdollista. Yhteistä: unelmat Maanantai-iltapäivänä menimme vierailulle Estiaan, jossa majoittuu ja käy koulua parikymmentä yksin maahan tullutta nuorta. Varjoisassa käytävässä seinään nojailevat pojat tervehtivät meitä hymyillen.
Joku aikuisista kertoi poikien unelmista. Jotkut heistä haluaisivat IsoBritanniaan, jotkut Saksaan, vain harvat jäisivät tyytyväisinä Kreikkaan. He haluaisivat lääkäreiksi, lakimiehiksi, samalla tavalla kuin minä haluan olla arkkitehti tai taiteilija ja löytää tavan tehdä hyvää, elää hyvin. Jotkut Estian nuorista saavuttavat unelmansa, mikä on hienoimpia asioita, mitä tiedän. Mutta tosiasia on, kuten aikuiset sanoivat, että jotkut 15-vuotiaina Kreikkaan saapuneista pojista eivät esimerkiksi ole koskaan aiemmin käyneet koulua. Heidän haaveidensa toteutuminen ei ole mahdotonta, mutta lähtökohdat ovat järkyttävän epäreilut. Se on sodan ja väkivallan surullisimpia vaikutuksia: lapset, jotka ovat yhtä avoimia kaikkialla, joutuvat kasvamaan nuoriksi ja aikuisiksi ympäristössä, jossa unelmien on miltei mahdotonta kantaa hedelmää.” Teksti: Anna Mäki-Jyllilä Kuva: Socrates Baltagiannis
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
5
6
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Tatu Blomqvist
ROHKEAT PÄÄTÖKSET TOIVAT AVUN MAAILMAN KÖYHIMMILLE Teksti: Noora Jussila
Kymmenen vuotta sitten Kirkon Ulkomaanapu teki täyskäännöksen, jonka ansiosta voimme auttaa yhä useampaa ihmistä. 70-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi luomme katsauksen ratkaiseviin päätöksiin.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
7
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin humanitaarisen avun antaja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana toiminta on kasvanut valtavasti. Kiittäminen on päätöksiä, jotka tehtiin kymmenen vuotta sitten silloisen toiminnanjohtajan Antti Pentikäisen astuessa järjestön puikkoihin. KUA oli pitkään tehnyt kehitysyhteistyötä pääasiassa rahoittamalla kumppanijärjestöjen hankkeita. Pentikäiselle oli kuitenkin tärkeää, että KUA alkaa ottaa itse vastuuta työnsä tuloksista. KUA lähetti ensimmäiset omat avustustyöntekijänsä maailmalle ja alkoi pian perustaa Afrikkaan ensimmäisiä kenttätoimistoja, joista käsin se ryhtyi toteuttamaan hankkeitaan. Työ keskitettiin kolmeen pääteemaan: koulutukseen, toimeentuloon ja rauhaan. Koulutuksesta ja toimeentulos-
ta KUA:n työntekijöillä oli jo paljon asiantuntemusta. Rauhantyön Pentikäinen, rauhannobelisti Martti Ahtisaaren entinen neuvonantaja, toi uutena teemana tullessaan. Rauhantyössä KUA erikoistui työskentelemään uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden kanssa. Ensimmäinen kohde oli Somalia, jossa ponnistukset kantoivat pian hedelmää. ”Somalia oli silloin kuin Syyria tänään. Kukaan ei halunnut sinne ja työ oli todella vaarallista. Olemme kuitenkin pystyneet auttamaan Somaliaa monissa ratkaisevissa käänteissä”, Pentikäinen sanoo. ”Rauhantyössä ratkaisevaa on, ettei anna periksi ja oppii virheistään.”
tai voi. KUA toimii tällä hetkellä maa ilman kolmessa kaikkein hauraimmassa maassa, eli Etelä-Sudanissa, Somaliassa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Sulkeutuneessa Eritreassa KUA on yksi harvoista kansalaisjärjestöistä. ”Pienen järjestön ei kannata hakeutua paikkoihin, joissa on paljon toimijoita. Hauraimmissa valtioissa saamme
Työtä siellä, missä muut eivät ole Toinen ratkaiseva päätös on ollut mennä rohkeasti sinne, minne muut eivät halua
Antti Helin
Nepalin maanjäristykset vuonna 2015 jättivät jälkeensä mittavat tuhot. Tuhansia kouluja tuhoutui.
8
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
”Rauhantyössä ratkaisevaa on, ettei anna periksi ja oppii virheistään.”
Tatu Blomqvist
Viime vuonna 63 000 lasta pääsi kouluun Keski-Afrikan tasavallassa KUA:n työn ansiosta.
suurimman lisäarvon työllemme”, sanoo KUA:n virkaatekevä toiminnanjohtaja Jouni Hemberg. Vuosien varrella toimintamaat ovat muuttuneet. Valtion leikkaukset kehitysyhteistyön määrärahoissa pakottivat KUA:n lopettamaan työnsä EteläAmerikan maissa. Nykyään KUA toimii 15 maassa ja suuri osa työntekijöistä työskentelee toimintamaissa. KUA tekee myös tiivistä yhteistyötä paikallisten järjestöjen ja viranomaisten kanssa. KUA:n työntekijöistä enemmistö on paikallisia. ”Heidän paikallistuntemuksensa on meille arvokasta. Samalla hankkeemme juurtuvat paremmin paikallisiin yhteisöihin ja osa osaamisesta jää sinne”, sanoo humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva. Nopeaksi auttajaksi katastrofeissa Pitkäjänteisen kehitysyhteistyön ohella KUA:sta on tullut nopea humanitaarisen avun antaja katastrofi- ja konfliktitilanteissa. Käännekohta oli tammikuun 2010 voimakas maanjäristys, joka romahdutti yli puolet köyhän Haitin taloista. Yli 220 000 ihmistä kuoli.
Kirkon Ulkomaanapu perustettiin 70 vuotta sitten kanavoimaan Yhdysvaltojen, Saksan ja Ruotsin kirkoilta saatuja avustuksia sodan runtelemaan Suomeen. Jälleenrakentamisen vuosien jälkeen sekä Suomi että Suomen luterilainen kirkko kasvoivat hiljalleen avun kohteesta sen antajaksi. 1960-luvulla Vietnamin ja Biafran sodat kasvattivat etenkin länsimaisen nuorison solidaarisuutta niin kutsuttua kolmatta maailmaa kohtaan ja myös Suomessa tuki KUA:n työlle kasvoi. 1960-luvun lopussa KUA:n budjetti kasvoi myös Yhteisvastuukeräyksen myötä. Koska Suomen kirkolla on perinteisesti ollut läheiset välit moniin Afrikan maihin, keskittyi kehitysyhteistyökin ensi vaiheessa näihin maihin. 1970-luvulla KUA tuki muun muassa
namibialaisten opiskelijoiden opiskelua Suomessa stipendiohjelmalla. Uusi vaihe avustustyössä alkoi 1980-luvun lopulla, kun Neuvostoliitto höllensi uskontolainsäädäntöään ja Baltian ja Inkerin kirkot saivat luvan aloittaa aiemmin kielletyn nuoriso- ja pyhäkoulutyön sekä diakoniatyön. Alueesta tuli KUA:n avustustoiminnan pääkohde, jossa koulutettiin seurakuntien työntekijöitä, korjattiin kirkkoja ja rakennettiin seurakuntataloja. Itsenäinen säätiö Kirkon Ulkomaanavusta tuli vuonna 1995. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kirkon Ulkomaanavun henkilökunta on kasvanut noin 40:sta liki 400:aan, ja toiminta on laajentunut 15 maahan eri puolille Afrikkaa ja Aasiaa.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
9
Johanna Erjonsalo
Nepalin vuoden 2015 maanjäristysten jälkeen yli 44 000 lasta pääsi opiskelemaan KUA:n rakentamissa kouluissa ja väliaikaisissa koulutiloissa.
Aiemmissa luonnonkatastrofeissa KUA oli tukenut avustustöitä rahoittamalla paikan päällä toimivia järjestöjä tai muita kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-allianssin jäseniä. Haitissa tuhot olivat kuitenkin valtavat, ja opetusalan toimijoista oli pulaa. KUA ryhtyi töihin. Ensin oppilaille pystytettiin väliaikaisia koulutelttoja, sitten väliaikaisia luokkahuoneita ja lopulta pysyviä koulurakennuksia. Alusta asti oli kuitenkin selvää, etteivät pelkät seinät riitä, sanoo KUA:n koulutusasiantuntija Minna Peltola. ”Halusimme myös parantaa koulutuksen laatua”, hän sanoo. Nepalin maanjäristyksen jälkeen vuonna 2015 samalla kuorma-autolla matkasivat sekä koulunrakennustarvikkeet, opetusmateriaalit että suomalainen opettaja, joka kertoi paikallisille kollegoilleen katastrofin aiheuttamien
10
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
vaikeiden kokemusten käsittelemisestä. Yhtä aikaa korjattiin kouluja ja ihmisiä. Koulutuksessa saavutetut tulokset ovatkin vaikuttavia. Nepalin vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeen KUA jälleenrakensi 300 koulua, enemmän kuin yksikään toinen järjestö. Vuonna 2016 kaikkiaan yli 130 000 lasta sai laadukasta opetusta KUA:n työn ansiosta. Peltolan mukaan koulutuksen laatuun panostaminen on jatkossakin tärkeää. ”Erityishaasteen tuovat hauraat alueet. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa on sekä väkivaltainen konflikti että ruokakriisi. Nuoret ovat hyvin haavoittuvaisia ja henkinen tuki on otettava mukaan kaikkeen opetustyöhön.” Nyt tavoitteena on vahvistaa koulutuksen yhteyttä toimeentuloon. Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. On tärkeää, etteivät liikkeelle lähteneet
ihmiset keskeytä koulunkäyntiä ja että heidän opinnoistaan myönnetään virallisia tutkintotodistuksia, jotka auttavat heitä uuteen työhön ja elämään. KUA on järjestänyt tutkintoon johtavaa koulutusta Ugandan pakolaisasutusalueilla, jossa suurin osa ensimmäisistä vuosikursseista on työllistynyt hyvin. Kambodžassa KUA kehitti paikallisen opetusministeriön kanssa maan ensimmäisen oppilaanohjausjärjestelmän ja koulutti ensimmäiset opinto-ohjaajat. Kansainvälisesti arvostetuksi auttajaksi Rohkeiden päätösten ansiosta KUA:n työ on saanut paljon arvostusta maailmalla. Yhä useampi kansainvälinen rahoittaja uskoo KUA:n työn laatuun. Vuonna 2013 YK pyysi KUA:aa perustamaan Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkoston ja 2017 KUA
kutsuttiin opetusalan kansainvälisen asiantuntijaverkoston INEE:n ohjausryhmään. INEE:ssä KUA kehittää opetusta katastrofitilanteissa yhdessä Unicefin ja Unescon ja muiden alan jättien kanssa. ”Luulen, etteivät kaikki vielä ymmärrä, miten suuri luottamus esimerkiksi YK:n piirissä on KUA:n osaamiseen heimojen ja uskonnollisten ryhmien kanssa neuvottelemisesta”, sanoo Antti Pentikäinen, joka on parhaillaan virkavapaalla KUA:n toiminnajohtajan tehtävistä ja johtaa Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkostoa New Yorkissa.
”Pieni suomalainen järjestö on kutsuttu uudistamaan koko YK:n toimintatapaa.” Viime vuosina KUA:ssa on pyritty löytämään uusia innovatiivisia keinoja auttaa ihmisiä. Esimerkiksi Kreikassa tuhannet pakolaiset eivät eläkään leireillä vaan Ateenan kaltaisissa miljoonakaupungeissa. Ratkaisuksi nuorten pakolaisten tavoittamiseen keksittiin koodaustyöpajat, joissa pakolaisnuoret opettelevat ohjelmoinnin perusteita ja kuvankäsittelyä yhdessä kreikkalaisten nuorten kanssa. Samalla tutustutaan ja
ystävystytään puolin ja toisin, ja eri kulttuuriryhmien välinen kuilu kapenee. Tulevaisuudessa konfliktit ovat yhä monimuotoisempia ja haasteellisempia. Ilmastonmuutos tulee lisäämään sään ääri-ilmiöitä, jotka puolestaan lisäävät luonnonkatastrofien riskiä monissa maissa. Muutosten vuoksi kotinsa on jo nyt joutunut jättämään ennätyksellinen määrä ihmisiä. ”Olen ylpeä siitä, että kirkolla ja suomalaisilla on avustusjärjestö, joka kantaa vastuuta tämän hetken todellisista ongelmista”, Pentikäinen sanoo.
Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan ennen toisen maailmansodan jälkeen. Konfliktit ovat yhä monimutkaisempia, sään ääri-ilmiöt aiheuttavat toisaalla äärimmäistä kuivuutta, toisaalla tuhoisia tulvia. ”YK:n pääsihteeri António Guterreskin on sanonut, että maailmassa annetaan nyt enemmän humanitaarista apua kuin koskaan ennen, mutta kriisien päällekkäisyys ja monimutkaisuus tekee siitäkin riittämätöntä”, sanoo Pekka Haavisto, joka on paitsi kansanedustaja, rauhanneuvottelija ja kaksinkertainen kehitysministeri, myös KUA:n hallituksen pitkäaikainen jäsen. Jännitteet ovat kasvaneet etenkin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, joissa demokratiahaaveet ovat jääneet konfliktien jalkoihin ja ääriliikkeet houkuttelevat yhteiskunnasta osattomaksi jääneitä nuoria riveihinsä. ”Yksi KUA:n vahvuuksista nykymaailmassa on, että se on kyennyt nostamaan esiin uskontojen välistä vuoropuhelua. KUA:lla on verkostojensa kautta ollut mahdollisuuksia olla luomassa kristillisen ja islamilaisen maailman dialogia”, Haavisto sanoo. Kehitysministerinä toimiessaan Haavisto pani merkille, miten kaikki arvioinnit osoittivat kansalaisjärjes-
Antti Pentikäinen
KUA ON KASVANUT, MUTTA NIIN OVAT HAASTEETKIN
Pekka Haavisto on vieraillut useissa KUA:n hankkeissa. Vuonna 2008 hän matkasi Somaliaan KUA:n Mahdi Abdilen kanssa. töjen tekemän työn tehokkaimmaksi kehitysyhteistyön muodoksi. Hänen mukaansa järjestöt pystyvät usein työskentelemään myös sellaisissa paikoissa, joissa valtioiden olisi hyvin vaikea toimia. ”Esimerkiksi sulkeutuneessa Eritreassa olisi vaikea kuvitellakaan Suomen valtion toteuttavan hankkeita, mutta KUA pystyy toimimaan sielläkin.” Vaikka valtaosa suomalaisista kan-
nattaa edelleen kehitysapua, on siitä käytävän keskustelun sävy on Haaviston mukaan tiukentunut. ”Populististen ja nationalististen liikkeiden puheissa meidän ei tulisi olla vastuussa lähimmäisistämme oman valtakunnan rajojen toisella puolen, ja kaikkea pitäisi ajatella vain suomalaisesta näkökulmasta. Se on länsimaisten humaanien ja kristillisten arvojen ja periaatteiden vastaista.”
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
11
Luterilaisen Maailmanliito suomalainen kansalliskomitea
NÄLÄN KASVOT Biafran nälänhätä 1960-luvun lopulla oli Vietnamin sodan lisäksi ensimmäisiä konflikteja, jotka tulivat television välityksellä myös tavallisten suomalaisten olohuoneisiin. Sodan kauhujen kuviin tottumattomat ihmiset järkyttyivät ja halusivat auttaa. Biafran nälänhädän uhreille järjestetty erilliskeräys oli KUA:n ensimmäisiä merkittäviä keräyksiä. Kerätyillä varoilla Biafraan lähetettiin ruoka- ja tavara-apua. Nälänhädän jälkeen KUA tuki alueelle perustettua terveydenhuolto-ohjelmaa.
MITÄ ON ROHKEUS? Haastattelut: Jenni Lähteenmäki. Tekstit: Noora Jussila. Kuvat: Jari Kivelä.
KUA kohtaa työssään joka päivä rohkeita ihmisiä, jotka suurenkin hädän keskellä pysyvät vahvoina. Juhlavuoden kunniaksi KUA on kerännyt heidän tarinoitaan. Lataa puhelimeesi Arilyn-sovellus ja herätä aukeaman ja lehden kannen kuvat henkiin.
”MINUN ON OLTAVA VAHVA, KOSKA OLEN ÄITI” ”Olin ensimmäisiä ihmisiä, jotka tulivat tälle leirille. Ensimmäiset puoli vuotta asuimme teltassa lasteni ja mieheni kanssa. Meillä oli paljon vaikeuksia. Syyriassa elimme tavallista elämää. Työskentelimme mieheni kanssa molemmat opettajina. Ensin ajattelimme, ettei sota kestä kauan. Kotimme pommitettiin heti alkuunsa ja jouduimme pakenemaan kylästä toiseen. Vähitellen toivomme paluusta normaaliin elämäämme alkoi hiipua. Ajattelimme, että olemme Jordaniassa vain muutaman kuukauden, mutta nyt on kulunut jo viisi vuotta. Yritimme etsiä ratkaisua, jotta voisimme saada lapsillemme paremman tulevaisuuden. Mieheni kirjoitti suurlähetystöille ja lähti Saksaan hakemaan turvapaikkaa. Hän lähti kaksi vuotta sitten, enkä ole nähnyt häntä sen jälkeen. Mieheni on hakenut perheenyhdistämistä, mutta toistaiseksi se ei ole onnistunut. Kun mieheni lähti, meillä oli kolme lasta ja odotin neljättämme, Saraa. Minun oli palattava töihin, jotta voisin elättää neljä lastani. Opetan englantia. Minun on oltava vahva, koska olen äiti. Minun on suojeltava lapsiani ja jaksettava uskoa tulevaisuuteen.” Amani, 33. Opettaja, äiti, Syyrian pakolainen Za’atrin pakolaisleiri, Jordania
14
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
”ILMAN RAUHAA EI OLE ELÄMÄÄ”
”ROHKEUTTA ON OTTAA VASTUU OMASTA ELÄMÄSTÄ” ”Ohjus osui taloomme lounasaikaan, juuri kun olin laittamassa ruokaa. Talon ikkunat ja ovi romahtivat meidän päällemme. Pakkasin kiireesti laukun, poistuin kotoa ja lähdin Jemenistä laivalla. Minulla oli ollut Jemenissä vaikeaa. Neljä lastani kuolivat kaikki alle kuukauden ikäisinä pakolaisleireillä tartuntatauteihin, eikä mieheni kyennyt enää elättämään minua. Otin avioeron ja lähdin hänen luotaan. Somalimaahan saavuttuani minulla ei ollut edes laittaa vaatteita ylleni. Asuin eri paikoissa. Välillä sähköt olivat poikki ja toisinaan ei ollut vettä, jolla pestä pyykkiä. Kirkon Ulkomaanavulta sain rahaa ja koulutuksen, joiden turvin perustin pienen ravintolan. Aamuvarhain ostan kasvikset ja aloitan ruuanlaiton. Ihmiset ostavat minulta aamiaista, lounasta ja illallista. Kauppa käy vielä illansuussakin. Koulutus on tärkeää, sillä se auttaa ihmistä pärjäämään tulevaisuudessa. Oman yritykseni perustamisen jälkeen minulla on ollut varaa ostaa kenkiä ja vaatteita. Nyt minulla menee hyvin, enkä ole enää nälkäinen. Rohkeutta on ottaa vastuuta omasta elämästä ja keskittyä lannistumattomasti johonkin.” Luul, 45. Yrittäjä, Jemenin pakolainen Somalimaa
”Konflikti alueemme klaanien välillä alkoi vesikaivosta. Yksi klaani väitti omistavansa vesikaivon, toinen väitti vastaan. Syttyi sota. Yhteenotoissa on kuollut 20 ja loukkaantunut 40 ihmistä. Kirkon Ulkomaanapu on auttanut ihmisiä tuomalla heidät yhteen rauhanneuvotteluihin. Nyt asioita sovitellaan ja on rauhallista. Vihoitelleet klaanit keskustelevat keskenään ja korvauksia annetaan puolin ja toisin. Rauha on elintärkeää yhteisölle, se on yhteisön etu. Jos vihoitellaan, lakkaa yhteisökin olemasta. Ilman rauhaa ei ole elämää. Vihamielisyys on kuin liekehtivä tuli. Joka sinne joutuu, kuolee. Rauha on sitä, että kaksi klaania voi kokoontua yhteen. Kätellään, kysytään kuulumisia, istutaan yhdessä alas ja syödään yhdessä. Rauha on mahdollista, kun kaksi klaania tutustuvat toisiinsa ja sopivat asioista. Rauha tarkoittaa, että vaikka toinen klaani saisi hyvän sadon ja toinen huonon, sato syödään yhdessä.” Ahmed, 60. Klaanipäällikkö Somalimaa Ahmedin kuva lehden kannessa
Lataa Arilyn ja herätä kuvat henkiin Lataa älylaitteellesi ilmainen Arilyn-sovellus Google Play -kaupasta tai App Storesta. Skannaa puhelimellasi Ahmedin kuva tämän lehden kannesta, tai Amanin ja Luulin kuvat tältä aukeamalta ja katso, miten he heräävät henkiin ja kertovat sinulle tarinansa.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
15
Kohtauspaikka
Santeri Lehtonen uskoo hävikkiruokakaupan menestyvän myös Suomessa. ”Kannustan kaikkia ostamaan WeFoodin virtuaaliosakkeen.”
VAPAAEHTOISTYÖLLÄ RUOKAHÄVIKKIÄ VASTAAN Santeri Lehtonen paiski Tanskassa vapaaehtoistöitä hävikkiruokakaupassa. Kesällä hän myi virtuaaliosakkeita, jotta samanlainen kauppa saataisiin myös Helsinkiin. Santeri Lehtonen, 27, kuuli hävikkiruokakauppa WeFoodista ensimmäisen kerran vuosi sitten, kun hän muutti opintojen perässä Kööpenhaminaan. ”Etsin opiskelujen ohelle pätkätöitä tai vapaaehtoishommia, kun kuulin WeFoodista. Hävikkiruokakauppa oli käynnistynyt Tanskassa vauhdilla, ja parhaillaan perustettiin toista myymälää Nørrebrohon. Ensimmäiset kaksi viikkoa maalasimme seiniä ja kiinnitimme hyllyjä paikoilleen”, Santeri kertoo. WeFood on Kirkon Ulkomaanavun tanskalaisen sisarjärjestön Dan Church Aidin konsepti, jossa yrityksiltä yli jäävää hävikkiruokaa tai lahjoituksina saatuja tuotteita myydään hävikkiruokakaupassa. Myymälöitä pyöritetään vapaaehtoisvoimin, tuotteiden hinnat ovat aina tavallisia markettihintoja hal-
16
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
vemmat ja tuotto käytetään kehitysyhteistyöhön. Nørrebron myymälä avattiin joulukuussa 2016 ja kevään mittaan Santeri teki myymälässä muutaman vapaaehtoisvuoron viikossa. Kun hän toukokuussa kuuli, että myös Helsinkiin suunnitellaan hävikkiruokakauppaa, hän tiesi heti haluavansa olla mukana. Suomen-lomallaan elokuussa Santeri myi WeFoodin virtuaaliosakkeita kesätapahtumissa. Joukkorahoitus avaa kaupan KUA on käynnistänyt Suomessa hävikkiruokakaupan avaamiseksi joukkorahoituskampanjan, jonka tavoitteena on myydä 10 000 virtuaaliosaketta. Tähän mennessä virtuaaliosakkeita on myyty noin 1 500 kappaletta. Tanskassa WeFood on saavuttanut suuren suosion ja kolmas hävikkiruokakauppa avataan pian. Santeri uskoo WeFoodin menestyvän myös Suomessa. ”Helsingissä ihmiset ovat olleet todella kiinnostuneita WeFoodista ja us-
kon, että hävikkiruokakaupasta tulee iso juttu, kunhan se aukeaa. Nyt tarvitaan kuitenkin lisää rahoitusta, jotta kauppa saadaan pystyyn. Kannustan kaikkia ostamaan WeFoodin virtuaaliosakkeen.” Myös Suomessa hävikkiruokakaupan tuotoilla tuetaan KUA:n kehitysyhteistyötä. ”Sekä KUA että Dan Church Aid ovat todella hienoja järjestöjä ja tekevät tärkeää työtä. Molemmat pystyvät toimimaan sellaisissa maissa ja paikoissa, joissa monet muut avustusjärjestöt eivät pysty työskentelemään. Sitä kannattaa ehdottomasti tukea”, Santeri sanoo. WeFood-virtuaaliosakkeen voi ostaa tekstaamalla WEFOOD numeroon 16499 (15 euroa). Katso lisätiedot takakannesta. Teksti: Noora Jussila Kuva: Sari Soininen
Kohtauspaikka
SINÄ VOIT AUTTAA AUTA VAIVATTOMASTI – RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI Kuukausilahjoittajana autat kaikkein köyhimpiä ihmisiä saamaan ne elämän perusedellytykset, joita me usein pidämme itsestäänselvyyksinä. Jo 10 eurolla perhe saa kehitysmaassa siemeniä viljelyä varten. Olisitko uskonut, että sinulle pieni raha voi olla kehitysmaassa näin iso apu? Liity kuukausilahjoittajaksi nyt osoitteessa: kua.fi/kuukausilahjoitus
OLETKO KIINNOSTUNUT LUKEMAAN, MITEN KEHITYSMAISSA ELETÄÄN?
UUSI NAISTEN PANKIN LAHJA – STIPENDI TYTÖLLE! Monet kehitysmaissa asuvat tytöt eivät pääse kouluun, koska he hoitavat kotitöitä tai joutuvat tienaamaan elantoa köyhälle perheelleen. Tyttöjen koulutus on kuitenkin yksi tehokkaimmista keinoista vähentää köyhyyttä. Uudella Stipendi tytölle -lahjalla voit tukea heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen koulunkäyntiä. Tyttöjen peruskoulutus on ratkaisevan tärkeää, sillä koulutetulla naisella on paremmat mahdollisuudet toimeentuloon tulevaisuudessa, ja hän pystyy huolehtimaan paremmin itsestään ja perheestään. Tyttöjen koulutukseen panostamalla parannetaan myös lasten ja naisten asemaa merkittävästi. Stipendi tytölle -lahja on hankittavissa Toisenlaisen Lahjan nettisivuilta lokakuussa.
Ilmoittaudu postituslistalle, niin saat kuusi kertaa vuodessa kotiisi paperisen kirjeen. Kirjeessä kerrotaan kehitysmaiden ihmisten elämästä ja siitä, millä tavoin me voimme heitä auttaa. kua.fi/keraykset
TOTEUTA UNELMIA TESTAMENTILLA Muistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin lahjoituksella toteutat monen lapsen ja aikuisen unelman riittävästä ruuasta, koulutuksesta ja turvallisesta elämästä. Testamentin tekeminen ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme lahjoittajapalvelustamme. Lahjoittajapalvelumme on avoinna arkisin klo 9-16 Puh. 020 787 1201 Sähköposti: lahjoittajapalvelu@kua.fi
Anna lahja, jotta tytöt pääsevät koulutielle! toisenlainenlahja.fi | 020 787 1201 toisenlainenlahja@kua.fi
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
17
Kohtauspaikka
ROHKEUS ON PELON VOITTAMISTA
Vuosikymmenien varrella olen maailman katastrofi- ja konfliktialueilla ihaillen ja kunnioittaen seurannut monen tavallisen ihmisen rohkeutta nousta joukosta, lausua mielipide vääryyttä vastaan tai auttaa hädänalaisia. Olen nähnyt, kuinka ihmisten hyvyys ja pahuus korostuvat siellä, missä on vallalla konflikti, koski se sitten sotia, maanomistusoikeutta tai ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Usein vieraasta tuntuu siltä, että mitä köyhemmät olosuhteet ovat, sitä enemmän korostuvat hyvyys, rohkeus ja vieraanvaraisuus. Juuri tavallisten ihmisten hyvyys ja rohkeus auttavat myös haasteellisilla alueilla toimivia kansainvälisiä auttajia jaksamaan. Rohkeus on tarttuvaa. Se on positiivista vuorovaikutusta. Pian vankilasta vapautumisensa jälkeen minulle Etelä-Afrikassa haas-
SYKSYN HAUSKINTA PÄIVÄÄ VIETETÄÄN 10.11. 18
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
tattelun suonut Nelson Mandela sanoi, ettei rohkeus ole pelottomuutta vaan pelon voittamista. Me kaikki kansainvälisissä tehtävissä toimineet ihmiset pelkäämme joskus hankalissa tilanteissa. Juuri pelon voittaminen vaatii rohkeutta, ja siihen auttaa, että uskomme siihen, mitä teemme. Helpompi vaihtoehto olisi siirtyä turvallisempiin tehtäviin. Kovanaamat eivät ole rohkeimpia Yleistäminen on aina vaarallista, koska me olemme niin eri tavalla rakennettuja, herkkyydestä motivaatioon asti. Kovanaamat ja kivisydämet eivät välttämättä ole kaikkein rohkeimpia. Maailman humanitaarisen avun päivä 19. elokuuta piti sisällään huolestuttavan viestin. Aivan liian moni rohkea auttaja on menettänyt henkensä menneen vuoden aikana.
YK:n ja kansainvälisten avustusjärjestöjen lippuja ja tunnuksia ei enää kunnioiteta siinä määrin kuin aikaisemmin. Sairaalat, klinikat ja niiden työntekijät ovat joutuneet sotarikosten kohteeksi Afganistanista Jemeniin. Humanitaarista työtä tekevien uhka joutua sieppausten, rikosten ja terrorismin kohteiksi on kasvanut. Viime vuonna 101 avustustyöntekijää sai surmansa eri operaatioihin kohdistuvissa iskuissa. Media kyllä uutisoi näyttävästi kansainvälisiin toimijoihin kohdistuvat hyökkäykset ja uhrit, mutta ei aina pidä paikallisten rohkeiden ihmisten toimintaa uutisten arvoisena. Rauli Virtanen Kirjoittaja on toimittaja-tietokirjailija, kaupunginvaltuutettu ja Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja.
Marraskuussa on taas aika laittaa punainen nenä päähän, nauraa tai naurattaa, ja samalla auttaa kehitysmaiden ihmisiä. Nenäpäivänä 10.11. TV2 muuttuu koko illan Nenäkanavaksi, jolta löytyy illan mittaan peräti neljä hauskaa show’ta. Nenäpäivän tuotoilla tuetaan Kirkon Ulkomaanavun ja kahdeksan muun suomalaisen järjestön työtä. Katso Nenäpäivän sivuilta, miten voit osallistua. www.nenapaiva.fi
Kohtauspaikka
Kirjat
VÄRIKÄSTÄ SYKSYÄ! Edellisen Tekoja-lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Seitsemän vuotta Haitissa. Reilun kaupan tuotepaketin voitti Teija Vainio-Pededersen. Onnea! Äänestä tämän lehden parasta juttua ja osallistu arvontaan viimeistään 1.11. osoitteessa kua.fi/tekoja-lehti tai postitse Kirkon Ulkomaanapu, PL 210, 00131 Helsinki.
Putiikki
PALMUNLEHDISTÄ PUNOTTU KUKKARO SAMBIASTA Ihastuttava sambialainen kukkaro on punottu käsin palmun lehdistä. Kukkaroita valmistavat köyhissä oloissa Cheeban kylässä asuvat naiset. Liikakalastus ja huonot sääolosuhteet ovat heikentäneet naisten mahdollisuuksia perinteiseen, kalastuksesta ja maanviljelystä saatuun toimeentuloon. Tämä tuote auttaa naisia ja heidän perheitään saamaan paremman elannon. Hinta: 10,00 € Tilaukset: tilaus@sacrum.fi, www.sacrum.fi Kotimaayhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350.
NYT LEIVOTAAN ONNELLISTA PULLAA! Tuoreiden leivonnaisten tuoksu kantautuu sieraimiin melkeinpä pelkästään selailemalla alkuvuodesta ilmestynyttä Onnellinen pulla -leivontakirjaa. Reseptit ovat peräisin Naisten Pankin ystävien ja vapaaehtoisten kätköistä, ja kerrassaan ihastuttavat lämminhenkiset kuvitukset Matti Pikkujämsän kynästä. Kirjasta löytyy resepti niin leipiin, pikkusuolaisiin, pulliin kuin kakkuihinkin. Mukaan mahtuu myös monta gluteenitonta reseptiä. Leivonnaisten lomassa ilahduttavat Jukka Itkosen, Tuomas Kyrön, Kati Tervon, Hannu Väisäsen, Matti Rönkän, Riina Katajavuoren, Tommi Melenderin, Katja Ketun ja Rosa Liksomin tekstit, jotka kirjailijat ovat lahjoittaneet Naisten Pankille. Onnellisesta pullasta löytyy kätevästi reseptit esimerkiksi hyväntekeväisyystapahtumien, koulujen tai urheiluseurojen myyjäisiin. Samalla idealla muutama vuosi sitten tehdyn Lautasellinen iloa -kirjan tuotoilla saatiin tuhat ammattia kehitysmaiden naisille. Kirjaa voi tilata Naisten Pankilta, jolloin jokaisesta kirjasta menee 12 euroa Naisten Pankin toimintaan. Lue lisää: naistenpankki. fi/onnellinen-pulla Teksti: Noora Jussila Reetta Meriläinen ja Johanna Pentikäinen (toim.): Onnellinen pulla. Kirjallinen leivontakirja. Kirjapaja 2017.
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
19
Svenska sidor
Det krävs mod att hjälpa Det krävdes mod av Kyrkans Utlandshjälp att ta sig ut i världen för tio år sedan. Vårt sätt att arbeta förändrades i grunden och vi måste lära oss många nya saker. Tack vare förändringen har vår verksamhet vuxit otroligt och vi kan hjälpa allt fler människor. Mer om det här kan du läsa på det här uppslaget och på sidorna 6–11. Också fältarbetarna måste vara modiga för att klara av arbetet i världens sköraste länder. Vi har valt att jobba i länder som många andra organisationer inte vågar eller vill arbeta i, men där hjälpen är desto värdefullare. Vi vet redan när vi åker att vi står inför stora utmaningar. Trots det åker vi. De första fältarbetarna skickades för tio år sedan till Kongo och Somalia
för att bygga upp vår verksamhet från ingenting. Anna Muinonen berättar om de här erfarenheterna på sidan 22. Det krävs också mod att bära ansvar. Vi ansvarar inte bara för vår fältpersonals säkerhet, utan också för att garantera att vårt arbete har betydelse. Våra modiga beslut har som tur lett till imponerande resultat. Till min glädje har jag fått vittna hur bra hjälpen når fram till människor och går till de mest akuta behoven mitt i en katastrof eller till att bygga en framtid efter en konflikt. Mod är en central värdering och ett sätt att arbeta för Kyrkans Utlandshjälp. Det förpliktar oss till att hitta lösningar som verkligen hjälper människor. I en föränderlig värld måste vi konstant leta efter nya metoder. Det som fungerade
för tio år sedan är inte nödvändigtvis det bästa sättet att hjälpa på år 2018. Mod krävs speciellt av de människor som varit tvungna att lämna sina hem på grund av krig eller för att bygga sig en bättre framtid efter en katastrof. Ahmed, Amani och Luul berättar sin egen historia om mod i tidningens pärm och på sidorna 14–15. Det är också modigt att även i svåra tider stå upp för dem som är svagare och hjälpa dem till en bättre morgondag. Tack för ditt stöd! Jouni Hemberg Verksamhetsledare för Kyrkans Utlandshjälp
NYHET BLAND KVINNOBANKENS GÅVOR – STIPENDIUM TILL EN FLICKA! Många flickor som bor i ett u-land kan inte gå i skola eftersom de sköter hemmets sysslor eller arbetar för att bidra till sin fattiga familjs uppehälle. Att utbilda flickor är emellertid ett av de effektivaste sätten att minska fattigdomen. Med hjälp av denna nya gåva kan du understöda de mest utsatta flickornas skolgång. Flickors grundläggande utbildning är av avgörande betydelse eftersom en utbildad kvinna har bättre möjligheter att försörja sig och sin familj. Genom att satsa på flickornas utbildning blir barnens och kvinnornas ställning betydligt bättre. Gåvan Stipendium till en flicka finns på Annorlunda Gåvas nätsida från och med oktober. Ge en gåva så att flickorna kan gå i skola! annorlundagava.fi 020 787 1201 annorlundagava@kyrkansutlandshjalp.fi
20
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
Svenska sidor
Arbetet i Haiti efter jordbävningen år 2010 var en vändpunkt för Kyrkans Utlandshjälp.
MODIGA BESLUT NYCKELN TILL KUH:S FRAMGÅNG För tio år sedan gjorde Kyrkans Utlandshjälp en helomvändning som betyder att vi kan hjälpa allt fler människor i dag. Vårt 70-årsjubileum till ära blickar vi tillbaka på de avgörande besluten.
viktigt att inte ge upp och att lära sig av sina misstag”, säger Pentikäinen.
Vid jordbävningen i Nepal år 2015 transporterades så väl byggmateriel för skolor som en lärare på samma lastbil till Specialiserad på sköra stater de drabbade områdena. Läraren gav råd KUH har specialiserat sig på att arbeta till sina lokala kolleger om hur de skulle i länder som ingen annan vill eller kan behandla de traumatiska händelserna Kyrkans Utlandshjälp (KUH) har på kort åka till. Sydsudan, Somalia och Centralmed barnen. Skolor och människor byggtid vuxit till Finlands största utvecklings- afrikanska republiken är de tre sköraste des upp samtidigt. samarbetsorganisation och näst största staterna i världen, och KUH är en av få KUH återuppbyggde 300 skolor i inom humanitärt arbete. Framgången är organisationer som jobbar i Eritrea. Nepal, fler än någon annan organisation. ett resultat av flera avgörande beslut som ”Vårt arbete är mera värt i sköra stater År 2016 fick sammanlagt över 130 000 fattades för tio år sedan när den dåvaran- där. Det lönar sig inte för en liten organibarn och unga högklassig utbildning tack de verksamhetsledaren Antti Pentikäinen sation att söka sig till länder där alla andra vare KUH:s arbete. trädde i tjänst. är”, säger nuvarande verksamhetsledare KUH:s arbete har fått internationellt Efter att KUH länge hade stött sina Jouni Hemberg. erkännande och allt fler finansiärer tror på samarbetspartners fältarbete tyckte PenI januari 2010 förstörde en kraftig arbetets kvalitet. År 2013 grundade bad tikäinen det var viktigt att själv börja ta jordbävning över hälften av alla hus i grundade KUH på FN:s förfrågan Nätveransvar för resultaten. De första kontoren Haiti, och över 220 000 människor dog. ket för religiösa och traditionella aktörer, med egen personal grundades i Afrika. KUH reste tält för undervisning, byggde och 2017 blev KUH medlem i styrgruppen Arbetets fokus lades på tre huvudtillfälliga klassrum och till sist permanenta för det internationella expertnätverket för teman: utbildning, utkomst och fred. skolbyggnader. utbildning INEE. Fredsarbetet kom med Pentikäinen, tidiI stället för att bara stöda sina part”Jag är stolt över att kyrkan och fingare rådgivare för fredsprisbelönta Martti ners arbete var KUH med sin utbildnings- ländarna har en hjälporganisation som Ahtisaari. Arbetet tog fart i Somalia och expertis nu med i en massiv hjälpinsats. bär ansvar för de verkligt viktiga problebar snart frukt. Och det var klart från början att det bemen just nu”, säger Pentikäinen. ”Somalia var då lite som Syrien i dag. hövdes mer än väggar. Ingen ville dit och arbetet var mycket ”Vi gick också in för att förbättra utfarligt. Nu har vi hjälpt Somalia i många bildningens kvalitet”, säger Minna Peltola, avgörande skeden. I fredsarbetet är det sakkunnig inom utbildning. TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
21
Tekijä Juttusarjassa esitellään Kirkon Ulkomaanavun työntekijöitä eri puolilta maailmaa.
Anna Muinonen jakoi reppuja koululaisille KUA:n kunnostaman koulun avajaisissa Kongossa vuonna 2010.
ENSIMMÄINEN AVUSTUSTYÖNTEKIJÄ Anna Muinonen lähti kenttätyöhön Kongoon vuonna 2006 ja jäi sille tielle. Joulukuussa 2005 Anna Muinonen saapui perehdytykseen Kirkon Ulkomaanavun toimistoon. KUA:n koko henkilökunta mahtui istumaan saman pöydän ääreen palaveriin. Muinonen oli juuri palauttanut humanitaarista työtä käsittelevän gradunsa ranskalaiseen yliopistoon ja palannut Luterilaisen maailmanliiton kenttäharjoittelusta länsiafrikkalaisesta Guineasta. KUA oli puolestaan juuri saanut ulkoministeriöltä rahoituksen Kongossa toteutettavaan hankkeeseen, ja paikan päälle tahdottiin lähettää oma työntekijä valvomaan hankkeen toteutusta. ”Perehdytyksessä jollain tuli mieleen kysyä, että kun kerta lähdet Afrikkaan, voisitko samalla vilkaista hankkeitamme Liberiassa ja Sierra Leonessa. Kongon Gomasta oli Sierra Leoneen noin 7 000
22
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
kilometrin matka”, Muinonen muistelee. Kongossa oli levotonta keväällä 2006, kun Muinonen saapui maahan. Kapinallisryhmät taistelivat keskenään ja kerran Muinonen ja muut avustustyöntekijät jouduttiin evakuoimaan. Väkivaltaisuuksia paenneille ihmisille annettiin humanitaarisena apuna ruokaa ja muita tärkeitä tarvikkeita. Pian käynnistettiin myös Naiset sodan jaloissa -hanke, joka laajeni myöhemmin Kongosta Sierra Leoneen ja Liberiaan. ”Sodassa naisiin kohdistui paljon seksuaalista väkivaltaa. KUA:n hankkeissa heille tarjottiin oikeusapua ja autettiin koulutuksen ja mikrolainojen avulla pääsemään kiinni toimeentuloon ja takaisin jaloilleen konfliktin jälkeen.” Työtapoja hiotaan paremmiksi Muinonen viihtyi Kongossa vuoteen 2011 asti, jonka jälkeen hän muutti Kenian Nairobiin KUA:n Itä-Afrikan ohjelmajohtajaksi. Nykyisin Muinonen
työskentelee KUA:n laatuasiantuntijana Nairobista käsin. Sinne hän on tehnyt kodin perheensä kanssa ja Nairobista on myös kätevää vierailla KUA:n hankkeissa muualla Keniassa, Somaliassa, EteläSudanissa, Ugandassa, Keski-Afrikan tasavallassa tai Eritreassa. KUA toimii nykyään 15 maassa eikä liki 400 hengen työyhteisökään mahdu enää saman kahvipöydän ääreen. Muinosen toimenkuvaan kuuluu miettiä, miten KUA:n työtapoja voidaan kehittää. ”KUA:ssa kiinnostavinta on se, että järjestö on koko tämän kymmenen vuoden ajan kasvanut ja kehittynyt", Muinonen sanoo ”KUA ei ole kuitenkaan kangistunut kaavoihinsa, vaan toimintatapoja arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti niin, että ne ovat aidosti paikallisia ihmisiä osallistavia ja voimaannuttavia.” Teksti: Noora Jussila Kuva: Anna Muinosen kotialbumi
KUVASTIN
Jotakin tapahtuu Rohkea avaa suunsa ensimmäisenä ja näyttää sumussa suuntaa. Rohkea ottaa erehtymisen ja eksymisen riskin ja astuu luottavaisena pimeään. Mutta rohkea voi olla myös niin, että varmistaa ensin koordinaatit ja lujuuslaskelmat. Tai niin, että on loppuun asti epävarma ja huojuu ja haparoi. Pelko ei ole rohkeuden vastakohta vaan rohkeuden paljastaja. Tosi rohkea on se, joka tekee, vaikka pelkää. Rohkeuden vastakohtia ovat pysähtyminen ja säilyttäminen. Rohkeuden tunnistaa siitä, että jotakin tapahtuu. Rohkeat rakentavat ja rikkovat. Kaikki on heidän jäljiltään rehevästi liikkeessä. Kaisa Raittila
TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA
23
wefood.fi #wefoodsuomi
Vähemmän ruokahävikkiä – enemmän tukea kehitysmaihin. Osta WeFood-virtuaaliosake!
Tekstaa WEFOOD numeroon 16499 WeFoodin virtuaaliosakkaana tuet Suomen ensimmäisen hävikkiruoka kaupan perustamista, saat graafikko Otto Koivusen suunnitteleman minijulisteen, kutsuja WeFoodin asiakastilaisuuksiin sekä 10% alennuksen WeFoodkaupassa myytävistä elintarvikkeista vuoden ajan. Hävikkiruoka kaupan tuotot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.