Tekoja 2–2022: Pakolaisuus by Kirkon Ulkomaanapu / Finn Church Aid

Mitä pakenevat lapset pakkaavat reppuunsa?

10+1 asiaa maailman pakolais tilanteesta

Opettajat kertovat työstään täpö täysissä luokissa

Ihmisarvon puolesta För människovärdet 2/2022

HE JÄTTIVÄT TAAKSEEN KAIKEN

PÄÄKIRJOITUS

Ukrainan sota herätti poikkeuksellisen auttamishalun OLEMME JÄRJESTÖNÄ nähneet lukuisia, nopeastikin eskaloituvia pakolaistilanteita. Ukrainan sodan tuoma pakolaisten määrä on globaalissa vertailussa harvinaisen suuri, mutta tarpeet ovat tutut. Kriisin ensivaiheessa ihmiset tarvitsevat suojaa, ruokaa, vettä, terveydenhuoltoa ja ennen kaikkea turvaa. Kun ihmiset ovat jättäneet kaiken taakseen, ensimmäiset viikot kuluvat tilanteen sisäistämiseen ja järkytyksestä palautumiseen. Viestintätiimimme matkusti Ukrainaan heti pakolaiskriisin alussa. Tämän lehden reportaasi (s. 6–11) ja opettaja Erikan haastattelu (s. 4) kuvaavat tunnelmia paikan päältä Ukrainasta ja Unkarista. Ensijärkytyksen jälkeen paenneet ihmiset alkavat etsiä jalansijaa uudessa arjessaan. Pakolaisuus kestää yleensä vuosia, ja perheissä isoin huoli on lasten ja nuorten tulevaisuus. Ukrainassa koulunkäynti on keskeytynyt, minkä lisäksi lukuisia kouluja on tuhoutunut pommituksissa. Kriisiä eläville perheille koulu tuo turvaa ja rutiinia arkeen. Koulutuksen merkitys pakolaisille on valtava, mistä kertovat myös opetusalan ammattilaiset eteläsudanilaisten pakolaisleirillä Keniassa sivulla 17–19. Ukrainan sodan ensimmäisestä päivästä lähtien lahjoittajien on ollut mahdollista tukea Kirkon Ulkomaanavun työtä Ukrainassa. Ihmisten auttamishalu on ollut ennennäkemätön: sodan ensimmäisenä viikkona lahjoituksia tuli yli kaksi miljoonaa euroa. Tätä kirjoittaessani työtämme on tuettu jo yli 6,5 miljoonalla eurolla. Tukenne on mahdollistanut nopean hätäavun ja laajan, pitkäkestoisen operaation, joka tulee tukemaan lasten ja nuorten koulutusta sekä perheiden toimeentuloa. Vaikka tämä numero keskittyy laajalti Ukrainaan, apu tarvitaan myös muualla. Itse asiassa Ukrainan sota on vahvasti vaikuttanut tarpeiden kärjistymiseen. Itä-Afrikka kärsii historiallisesta kuivuudesta, ja alueelle tuodusta viljasta merkittävä osa tulee Ukrainasta. Ukrainan lisäksi toimitamme hätäapua Somaliassa ja Keniassa turvataksemme ihmisten ruoansaannin. Kiitos, lahjoittajat. Teidän avullanne pystymme toimimaan siellä, missä hätä on suurin.

”TEIDÄN AVULLANNE PYSTYMME TOIMIMAAN SIELLÄ, MISSÄ HÄTÄ ON SUURIN.”

teksti: Erik Nyström, viestintäpäällikkö • kuva: Antti Yrjönen

Päätoimittaja Erik Nyström Toimituspäällikkö Ulriikka Myöhänen Toimitussihteeri Elisa Rimaila AD Tuukka Rantala Kuvatoimittaja Antti Yrjönen Julkaisija Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

R PÄ

Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kirjapaino Punamusta / 2.2022 / 36 500 kpl ISSN 1797-7207 ISTÖME KK

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

Avustustilit Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201, arkisin klo 11–16, 8,35 snt/ puhelu + 16,69 snt/min. lahjoittajapalvelu@kua.fi

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja seuraa Kirkon Ulkomaanapua sosiaalisessa mediassa. kirkonulkomaanapu.fi

ILJ

ÖMÄRK

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

TÄSSÄ LEHDESSÄ

KUVITUS: SAARA MANSIKKAMÄKI

KUVA: ANTTI YRJÖNEN

JOKO TUTUSTUIT?

Kuuntele Tekoja-podcastia! LISÄÄKÖ ilmastonmuutos nälkää, ratkai seeko raha kehittyvien maiden ongelmat ja miten entinen uusnatsi jätti ääriajat telun? Kirkon Ulkomaanavun uudistunut podcastsarja sukeltaa suoraan syvään päätyyn ja selvittää, millä tolalla maailma on. Löydät meidät Suplasta, Spotifysta ja Apple Podcastista.

06–11 Kotinsa nopeasti jättäneet ukrainalaiset tarvitsevat ruokaa, lämpöä ja turvaa. Seurasimme sodan aiheuttamaa pakolaiskriisiä ja avun perillemenoa paikan päällä yli kolmen viikon ajan.

05 PIENET SUURET ASIAT: Naisten Pankki täyttää 15 vuotta ja seurakunnat keräävät varoja sotaa paenneille.

17–19 KOLME HENKILÖÄ: Keniassa pakolaisalueiden kouluihin on tulijoita enemmän kuin luokkaan mahtuu oppi laita. Kolme opetusalan ammattilaista kertoo työstään ja sen haasteista.

KUVA: ANTTI YRJÖNEN

KANNEN KUVA: ANTTI YRJÖNEN — LVIV, UKRAINA

12 MAASIVU: Ukrainan sota vaikuttaa globaaliin ruokaturvaan. 13 KOLUMNI: Myös poikkeus aikojen aikana on luvallista hidastaa, tankata energiaa ja valmistautua siihen, että avuntarve jatkuu pitkälle tulevaisuuteen, kirjoittaa viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila kolumnissaan.

KUVAT: ANTTI YRJÖNEN

KUVITUS: CARLA LADAU

04 TEKIJÄ: Opettaja Erika Pavliuk auttaa kouluunsa asettuneita ukrainalaispakolaisia.

Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/podcast

14–15 Eurooppa elää uutta konfliktia, mutta jo olemassa olleet kriisit eivät ole kadonneet minnekään. Listasimme 10+1 nostoa, jotka maailman pakolais tilanteesta on hyvä muistaa. 16 KATSO TARKEMMIN: Mitä sotaa paennut lapsi pakkaa reppuunsa?

20 Feissari Jarkko Seppälä kohtaa työ päivänsä aikana satoja ihmisiä. 21 Vaikuttava lahja kesän juhliin ja neljä muuta tapaa auttaa. 22–23 SVENSKA SIDOR 3

TEKIJÄ

JAA JUTTU: Skannaa QR-koodi ja lue Pavliukin koko haastattelu. kua.fi/tekoja/opettajasta-avustustyohon

LÄS PÅ SVENSKA: Skanna QR-koden eller gå till adressen: kua.fi/tekoja/ukrainska-lararen

Ukrainalaisopettaja Erika Pavliuk auttaa kouluunsa majoittuneita pakolaisperheitä

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Erika Pavliuk lähetti oppilaat kotiin ja aloitti vapaaehtoistyön kouluun perustetussa pakolaissuojassa. Läntisessä Ukrai nassa pakolaiset saavat pedin, lämpöä ja ruokaa. ”KUULIN UUTISET aviomieheltäni, joka selasi internettiä.

Hän sanoi sanat, jotka tulevat aina soimaan korvissani. Meidän maahamme on hyökätty.” Englannin opettaja Erika Pavliuk istuu tyhjässä luokkahuoneessaan Länsi-Ukrainan Berehovessa lähellä Unkarin rajaa ja kertaa varhaisen torstaiaamun tapah tumia. Oli 24. helmikuuta 2022, ja Venäjä oli aloittanut julman hyökkäyssodan Ukrainaan. Päivän ensimmäisellä oppitunnilla opettaja muistelee seisoneensa 12-vuotiai den oppilaidensa edessä luokassa. Tunnelma oli ankea. ”Muistan yhden pojan, joka istui luokassa todella kalpeana. Hänen nenästään alkoi vuotaa verta. Käskin oppilaita panemaan kirjat syrjään ja päätin, että nyt vain jutellaan siitä, mikä lapsia eniten huolestuttaa. Käytän nössä oppilaani pelkäsivät, että kohta heidät tapetaan”, Pavliuk muistelee. Ensimmäisen oppitunnin jälkeen koulu sai ohjeet viranomaisilta. Opetus piti keskeyttää ja kaikki oppilaat lähettää koteihinsa. Kaikki olivat epätietoisia tulevasta, mutta pian Pavliukin koululle alkoi saapua pakolaisia muualta Ukrainasta. Vain päivissä koko kaupunki kunnostautui auttamaan sotaa paenneita. Koulu muutettiin pakolaissuojaksi. 4

Opettajat, keittäjät ja muu henkilökunta ryhtyivät vapaa ehtoistöihin. Pavliuk kävi läpi lahjoituksia ja järjesteli suojaan saapuneiden pakolaisten asioita. Kirkon Ulko maanavun kumppanijärjestö Hungarian Interchurch Aid toimitti pakolaissuojaan esimerkiksi keittiön kylmälait teita, pyykkikoneen ja elintarvikkeita. Pavliuk näkee hirvittävässä kriisissä pienen hopea reunuksen: sota on saanut ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen. Berehoven rajakaupungissa moni on Pavliukin tapaan kahden maan ja kulttuurin kansalainen. ”Olen kansallisuudeltani unkarilainen, mutta olen asunut Ukrainan puolella rajaa koko elämäni, joten olen myös ukrainalainen. Unkarilaisten ja ukrainalaisten välillä ja muidenkin vähemmistöjen keskuudessa tällä alueella on ollut erimielisyyksiä. Koen, etteivät asiat ole enää niin.” Maaliskuun loppupuolella Berehovessa palattiin etäopetukseen. Myös pakolaislapset pystyivät ilmoittau tumaan kaupungin koulujen oppitunneille. Pavliuk tekee päivisin töitä pakolaissuojassa ja iltaisin valmistelee tulevia etätuntejaan. Pavliuk huokaa syvään ja silmäilee tyhjää luokkaansa. Mikä on opettajan suurin toive? ”Että saan pitää normaaleja tunteja. Haluan kirjoittaa tuolle liitutaululle ja…”, Pavliuk epäröi hetken ja alkaa nauraa väsyneesti. ”… karjua oppilailleni, että mikseivät he ole tehneet kotiläksyjään.” teksti: Ulriikka Myöhänen • kuvat: Antti Yrjönen

Opettaja Erika Pavliukin mukaan konfliktissa on pieni hopeareunus: se on saanut ihmiset yhdistämään voimansa pakolaisten auttamiseksi.

PIENET SUURET ASIAT

Naisten Pankki juhlii 15-vuotista taivaltaan

Robinah Nakitende, 40, on hankkinut Naisten Pankin tuella ammatin, jonka turvin hänellä on tuottoisa vihannes- ja hedelmäkauppa.

KIRKON ULKOMAANAVUN Naisten Pankki on 15 vuodessa kerännyt yli 20 miljoonaa euroa ja vahvistanut 92 000 naisen asemaa Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-Idässä. Pienen suomalaisryhmän ideasta on kasvanut merkittävä muutos voima. ”Ymmärsimme jo silloin, miten olennaista on mahdollistaa naisille työ ja toimeentulo. Työn avulla naiset saavat vaikutusvaltaa ja tuloja,

jotka hyödyttävät kestävällä tavalla kokonaisia perheitä ja yhteisöjä”, kertoo yksi Naisten Pankin perustaja jäsenistä ja ohjausryhmän puheen johtaja Anni Vepsäläinen. Naisten Pankki kampanjoi juhlavuonna naisten työn arvostuk sen puolesta ja kerää varoja naisten kouluttamiseen ammattiin ja yrittä jyyteen. teksti: Eija Wallenius • kuva: Antti Yrjönen

Äänestä lehden parasta juttua EDELLISEN Tekoja-lehden 1/2022 parhaaksi jutuksi äänestettiin Perheleipomo ponnistaa slummeista s. 16–17. Reilun kaupan tuote paketin (20 €) voitti Maiju Savonlinnasta. Onnea! Äänestä tämän lehden parasta juttua ja osallistu arvontaan viimeistään 26.8.2022 osoitteessa kua.fi/tekoja/aanesta tai pos titse Kirkon Ulkomaanapu/Tekoja-lehti, PL 210, 00131 Helsinki. Arvontaan osallistuvien henkilötietojen kerääminen perustuu suostumukseen. Arvon nan toteuttamiseksi kerätään vain tarvittavat osoitetiedot mahdollista arvontapalkinnon postittamista varten. Tiedot tuhotaan arvon nan suorittamisen jälkeen. teksti: Anne Ronkainen

Seurakunnat käynnistivät lipaskeräykset pian sodan alkamisen jälkeen.

Lipaskeräykset tuottivat ison potin Ukrainan avuksi SUOMEN evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat reagoivat nopeasti Ukrainan humanitaariseen kriisiin ja käynnistivät ensimmäiset lipaske räykset vain muutama päivä sodan syttymisen jälkeen. KUA:n vihreiden lippaiden kanssa kaduille ja kauppakeskuksiin jalkautui sekä seurakuntien työntekijöitä että laaja joukko vapaaehtoisia, jotka keräsivät muutamassa viikossa noin

200 000 euroa. Keräykset jatkuvat edelleen. Lisäksi seurakunnat ovat keränneet ylimääräisiä kolehteja sekä järjestäneet aktiivisesti erilaisia konsertteja ja muita tapahtumia, joilla on kerätty varoja sodan uhrien auttamiseksi. teksti: Sini Tyvi, Tuulia Kokkonen • kuva: Saara Mansikkamäki

KUN HIRVEYDET ALKOIVAT, HE PAKENIVAT Keväällä 2022 tuhannet, sitten sadat tuhannet ja lopulta miljoonat ukrainalaiset ylittävät rajan naapurimaihin hakeakseen turvaa. Vielä useampi elää maan sisäisenä pakolaisena. Dokumentoimme pakolaiskriisiä ja avun perillemenoa paikan päällä kolmen viikon ajan. MAALISKUUN TOINEN päivä vuonna 2022. Itä-Unkarissa sijaitsevan Barabásin pikkukylän raitti on rauhallinen, vaikka Eurooppa elää pahinta kriisiään sitten toisen maailmansodan. Raja on vain muutaman minuutin ajomatkan päässä, ja sen toisella puolella Ukrainassa on käynnissä Venäjän aloittama julma sota. Barabásissa paikallinen kylätalo on muuntunut pakolaissuojaksi. Kotinsa jättäneet ukrainalaiset tulevat rajan yli suojaan, josta he jatkavat kohti Unkarin pääkaupunkia Budapestia. Sodasta seurannut pakolaiskriisi näyttää jotenkin erilaiselta kuin se, mitä olemme tottuneet näkemään uutisissa. Kadun varsilla ei ole perinteisestä pakolaiskuvastosta tuttuja telttaleirejä. Osa ihmisistä ajaa nykyaikaisilla autoillaan turvaan. Lähes kaikilla on älypuhelin ja ehjät vaatteet yllään. Silti nämä ihmiset pakenevat henkensä edestä. Kylätalon sisällä lämmittelee väsyneitä perheitä, joille paikalliset vapaaehtoiset tarjoilevat ruokaa ja juomaa. Matka on ollut pitkä, mutta lapsilla riittää vielä virtaa. Pöydissä väritetään, ja jostain kuuluu kikatusta. JATKUU 

Sodan alussa Ukrainan rajat ruuhkautuivat, ja pakenevat perheet odottivat tuntitolkulla jonoissa rajanylitystä. Kirkon Ulkomaanavun ja kumppani järjestö Hungarian Interchurch Aidin tuella autoihin tarjoiltiin teetä ja voileipiä Berehovessa lähellä Unkarin rajaa.

Ukrainalaispakolaiset levähtivät unkarilaiselle kylätalolle perustetussa pakolais suojassa maaliskuun alussa.

1. Kristina ylitti rajan Unkariin yhdessä kissansa ja äitinsä kanssa. Nuori nainen on paennut sotaa jo kahdesti: vuonna 2014 Luhanskista, vuonna 2022 Kiovasta.

2. 10-vuotias Mariia pakeni perheensä kanssa Harkovasta Länsi-Ukrainan Berehoveen. Perhe asettui pakolaissuojaan, jossa aika kävi pian pitkäksi. Mariia ikävöi koulua.

3. Perheet pakenevat usein mukanaan perheen pienimmät ja iäkkäimmät. Pako matka on pitkä, ja sodan alkuviikkoina rajat ruuhkautuivat pahoin.

ULKONA seisoskelee Kristina, jonka silmät vaikuttavat itkusta aroilta. Perheen olo on ristiriitainen. He ovat turvassa, voivat liikkua Nuori nainen on paennut Venäjän sotatoimia jo kahdesti. Vuonna vapaasti kaupungilla, eivätkä ilmahälytykset herättele heitä öisin. 2014 hän lähti kodistaan Luhanskista Itä-Ukrainasta ja arveli, että Toisaalta: pääsisi palaamaan kotiin kolmessa päivässä. ”Jätin Harkovaan ystäväni, jotka eivät voi tai halua lähteä pakoon Päivät venyivät kahdeksaksi vuodeksi, ja Kristina asettui Ukrai- erilaisista syistä. Tunnen oloni huonoksi, koska en voi auttaa heitä nan pääkaupunkiin Kiovaan. Helmikuussa 2022 hän joutui lähte- mitenkään”, kuvailee Daria. mään jälleen pakomatkalle, eikä evakkojunaan pääseminen ollut Perhe kaipaa jo tekemistä. Kirill on menossa seuraavana päivänä yksinkertaista. työhaastatteluun. Naiset aikovat punoa suojaverkkoja Ukrainan ”Ihmiset alkoivat hätääntyä ja juosta ja töniä toisiaan. Siellä oli armeijalle. miehiä, joille yritimme kertoa, että lasten on päästävä turvaan Toisen huoneessa asuvan perheen pieni kissa kipittelee sänensin, sitten naisten ja viimeiseksi miesten. Jokainen yritti pelas- gyltä toiselle. Päänsä huiviin kietonut Larissa kertoo, että matka taa itsensä”, äitinsä ja kissansa kanssa paennut Kristina kuvailee. Harkovasta Berehoveen kesti neljä päivää. Chopin rautatieasemalla Ukrainan puolella rajaa puolityh”Olemme tyytyväisiä, että meillä on lämmin paikka, jossa jässä odotushallissa istuu vanhempi rouva, joka esittelee itsensä nukkua. Saamme ruokaa kolmesti päivässä, voimme peseytyä ja Nadiya Petrovna Chiripovskayaksi. Hän kertoo lähteneensä pestä pyykkiä.” matkaan pahoin pommitetusta Harkovasta. Rouva Nadiya kuvailee Larissa sairastaa syöpää. Hän sai Harkovassa hoitoa, mutta ensimmäisiä iskuja kovaäänisiksi ja pelottaviksi. Kalenteri näyttää sairaala on tuhoutunut pommituksissa. Larissa pohtii, voisiko maaliskuun viidettä, mutta rouvan on vaikeaa muistaa, milloin hän päästä unkarilaiseen sairaalaan, mutta epäröi. Perheenjäsenet matkanteko alkoi: ”Lapseni vain ottivat minut mukaansa.” joutuisivat erilleen toisistaan, sillä miehen on jäätävä Ukrainaan. Moni lähtee rajanylityspaikalta sydän särkyneenä. Miehet pyyhkivät silmiään ja halailevat alakuloisia naisia ja lapsia, jotka 11. MAALISKUUTA ilmahälytys repii lapset ja aikuiset sängyistään jatkavat rajan yli Unkariin ja sieltä edelleen turvaan. Taisteluikäiset Lvivin kaupungissa, noin 60 kilometrin päässä Puolan rajasta. miehet kääntävät autonsa ympäri ja palaavat Karpaattien vuoriston Kello näyttää 5.25, kun puhelimeen asennettu sovellus aloittaa yli takaisin kohti kotejaan tai asemapaikkojaan. Kukaan ei tiedä, ujelluksen. Toppahousut jalkaan, takki päälle, portaikossa kaksi milloin rakkaita voi nähdä uudelleen tai olivatko nämä jäähyväiset. kerrosta alemmas ja kellarin ovelle. Pommisuojaan tulee kaksi perhettä lapsineen. Joku lapsista yskii VAIKKA MILJOONAT ukrainalaiset ovat jättäneet kotimaansa, vielä ja köhii. Toinen löytää liidut ja käy raapustamassa pommisuojan useampi elää pakolaisena maan rajojen sisällä. Berehoven raja- perustuksiin sydämen. Puisissa rappusissa on pelattu aiemmin kaupungissa koulurakennus majoittaa miltei 80 Ukrainan sisäistä ristinollaa. pakolaista. Pieneen huoneeseen on aseteltu lomittain viisi kerrosTyttö jatkaa sitkeästi työtään, ja lopulta pommisuojan jokaista sänkyä. Niillä istuskelee perhe, johon kuuluu isä Kirill, äiti Ljubov, rappusta koristaa liila sydän. sisarukset Alisa ja Mariia sekä sukulaistyttö Daria. Harkovalaisessa 7.34 sovellus kertoo, että vaara on ohi. teatterissa työskennellyt perhe pakeni bussilla länteen, kun ensimmäiset pommitukset ja tulitus alkoivat. Moni läheinen jäi itään. MYÖHEMMIN samana päivänä tapaamme Lvivin rautatieaseman ”He piileskelevät kellareissa, asuvat metroasemilla useiden hulinassa Annan, joka värjöttelee asematunnelissa yhdessä äitinsä päivien ajan ja yrittävät käsittämättömin keinoin etsiä ruokaa”, Natalian ja kissansa Gorgikin kanssa. Oranssiturkkinen olento kuvailee isä Kirill. nojautuu tiukasti Annan rintaa vasten ja tärisee. JATKUU 

4. Harkovasta LänsiUkrainaan selvinnyt rouva Nadiya Petrovna Chiripovskaya muistaa ensimmäisten iskujen äänet. Sodan äänet olivat kovia ja pelottavia. 5. Perhe pakeni ilmahälytystä kellariin LänsiUkrainan Lvivissä maaliskuun toisella viikolla. Hälytys alkoi aamuyöllä ja kesti reilut kaksi tuntia.

6. Anna ja Gorgikkissa odottivat junaa Lvivin rautatieasemalla. Anna aikoi hypätä mihin tahansa rajan yli vievään junaan. 4.

5. 6. 

4. Kiovan suunnalta paenneet Igor, Natalia ja Nastia-vauva tunsivat olonsa turvallisiksi pakolaissuojassa Lvivissä. Perhe sai suojassa syötävää, vaippoja ja yösijan.

 6.

5. Ivonna Kobypyavska johtaa pakolaissuojan keittiötä Ukrainan Berehovessa. Pakolais suojaa on tuettu muun muassa ruokalähetyksin ja keittiön kylmälaitteilla. 6. 6-vuotias Kyryl esitteli ketteryyttään KUA:n tukemassa pakolaissuojassa Lvivin laitakaupungilla.

JAA JUTTU: Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/tavallisista-ihmisista-pakolaisiksi 1. Moni paennut kertoi, ettei evakkojunaan pääseminen ollut helppoa. Seurue odottaa junan lähtöä Lvivin rautatieasemalla, kun sotaa on kestänyt kaksi viikkoa. 2. Äiti Ljubov, sukulaistyttö Daria sekä sisarukset Alisa ja Mariia pakenivat Harkovasta. 3. Syöpää sairastava Larissa rutistaa Bella-kissaansa maaliskuun alussa. Muutamaa viikkoa myöhemmin Larissa pääsi syöpähoitoihin läheiseen sairaalaan. Bella-kissa jäi pakolaissuojaan.

Seurue aikoo ylittää rajan länteen. ”Ehkä Slovakiaan, ehkä Berehoven rajakaupunki on yhä täynnä Ukrainan sisäisiä pakoSaksaan. Riippuu siitä, miten täynnä junat ovat”, Anna sanoo. Äiti laisia. Kirkon Ulkomaanapu ja sisarjärjestö Hungarian Interchurch ja tytär toivovat löytävänsä mahdollisimman pian töitä – ja, kun Aid tukevat pakolaissuojia ruoka- ja tarvikelähetyksin. Suurimman sota loppuu, he palaavat Ukrainaan, Anna alleviivaa. ponnistuksen tekevät kuitenkin paikalliset vapaaehtoiset, jotka Rautatieasemalla harvalla on tarkkoja suunnitelmia seuraavien ovat jo viikkojen ajan painaneet ympäripyöreää päivää pakolaisten kuukausien ajalle. Moni vain pyrkii rajan yli. auttamiseksi. Mutta on lähtijöitä toiseenkin suuntaan. Laiturilla marssii Kouluun perustetun pakolaissuojan keittiötä johtaa Ivonna sotilasasuisia nuoria miehiä. Kikkaratukkainen nuori nainen pyy- Kobypyavska. Hän on työskennellyt samassa keittiössä jo 27 vuotta, hältää portaat ylös ja kysyy, viekö juna länteen vai itään. Hänen mutta nyt ruokittavana on koululaisten sijaan pakolaisia. Ivonnan määränpäänsä on itä. poika lähti sotimaan Kiovaan, joten äiti halusi tehdä jotain hyödylNainen kertoo lapsensa ja äitinsä olevan yhä Harkovassa. ”Mitä listä. Siksi hän jatkoi palkatta keittiönsä pyörittämistä. muutakaan voin tehdä?”, nainen ihmettelee ja lähtee selvittelemään Nyt Ivonna ja hänen tiiminsä valmistavat päivässä 400 ateriaa kyytiä kohti pommitettua kotiaan. pakolaisten vatsojen täyttämiseksi. Vielä kuukausi sitten ruokittavana oli 40 oppilasta. Ivonna aloittaa keittiössä kuudelta aamulla LVIVIN LAITAKAUPUNGILLA 6-vuotias Kyryl-poika nojailee oven kar- ja lähtee kotiin illalla yhdeltätoista. meihin ja virnistää. Poika on täynnä energiaa, hyppii ja pomppii ”Mutta ei se ole iso juttu”, Ivonna kuittaa ja hymyilee hiehuoneessa, jonka lattialla on patjoja. Kiovasta paennut viikari on man häkeltyneenä. ”Rutiinia, rutiinia”, kääntäjä kääntää Ivonnan viettänyt kirkon tiloihin järjestetyssä pakolaissuojassa jo neljä sanomisia. päivää. Koulurakennuksen yläkerrassa asuu edelleen jo viikkoja sitten Vieressä sisko kertoo, ettei Kyryl taida edes tajuta olevansa tapaamamme harkovalainen teatteriperhe. Äiti Ljubovia huopakomatkalla. Moni vanhempi kertoo samaa tarinaa: lapset suh- lestuttaa, sillä perhe ei ole saanut muutamaan päivään yhteyttä tautuvat tilanteeseen kuin eriskummalliseen lomamatkaan. Leikit Mariupolissa oleviin tuttaviinsa. Samassa huoneessa asunut syöjatkuvat heti tilaisuuden tullen. pää sairastava Larissa on päässyt hoitoon läheiseen kaupunkiin. Viereisessä huoneessa majoittuvat Natalia Karpienko ja 9-vuo- Larissan mies ja tytär ovat jääneet suojaan, kuten myös Bella-kissa. tias Igor-poika. Sängyllä pötköttää pakolaissuojan nuorin asukas Se kipittää ketterästi sängyn laitoja pitkin ja härkkii tassullaan Nastia. Kaksi kuukautta vanha tyttö tuoksuu imelältä äidinmaidolta leikkisästi vieraiden suuntaan. ja ynähtelee tyytyväisenä. Pienet jalat potkivat puvun sisällä, päätä Ljubov kertoo, ettei hänen aviomiehensä Kirill ole vielä saanut lämmittää valkoinen myssy. työtä. Tulevaisuus näyttää yhä sumealta, mutta kolme viikkoa Äiti Natalia kertoo heidän saapuneen Kiovan alueelta, läheltä pakolaissuojassa on saanut perheen pohtimaan seuraavia askelia. Boryspilia. ”Kun pommitukset tulivat yöllä, en tiennyt minne Ljubov pallottelee ideoita: ehkä Puolaan, jos löytyisi hyvä taide menisin. Pelkäsin, että talomme tuhoutuu. Tässä suojassa oloni projekti. Hyvästelemme perheen ja toivotamme heille onnea. on turvallinen.” Huhtikuun puolivälissä puhelin ilmoittaa uudesta viestistä. Teatteriperheen Daria kertoo lähteneensä Italiaan koettamaan MAALISKUUN PUOLIVÄLIN jälkeen sotaa paetaan jo neljättä viikkoa. siipiään. Perheen muut tytöt ovat Georgiassa. Isä Kirill jäi BereSilmiin pistävää on, että Unkarin ja Ukrainan välistä rajanylitys hoveen. pistettä valvovat nyt sotilaspukuiset naiset. Kenties kaikki kynnelle kykenevät miehet ovat jo rintamalla? teksti: Ulriikka Myöhänen • kuvat: Antti Yrjönen

MAA: UKRAINA

Ukrainan sota synnytti pakolaiskriisin Eurooppaan Väkiluku:

43,5 miljoonaa (2022)

Pääkaupunki:

Kiova

Pinta-ala:

603 550 km2 (noin 1,8 Suomea)

Valuutta:

Ukrainan hryvnia (1 hryvnia = 0,031 euroa)

Kielet:

virallinen kieli ukraina (67,5 %), alueellinen kieli venäjä (29,6 %), lisäksi vähemmistökieliä

Uskonnot:

ortodoksiset uskonnot, lisäksi vähemmistöinä Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko, protestantit, muslimit ja juutalaiset

VALKO-VENÄJÄ VENÄJÄ

Kiova

KUA aloitti työn Ukrainassa maaliskuussa 2022 yhdessä HIA-Hungaryn kanssa. Työllä tuetaan sotaa paenneiden ukrainalaisten perustarpeita. Lisäksi KUA selvittää mahdollisuuksia tukea ukrainalaislasten kouluun paluuta.

Barabás UNKARI

Miljoonat ukrainalaiset ovat paenneen suurkaupungeista maan länsiosiin ja rajojen yli naapurimaihin.

99,8 %

yli 15-vuotiaista osasi lukea ja kirjoittaa (2015). LÄHDE: CIA.GOV

Kaupungistuminen

69,9 %

Ukrainan väestöstä asuu kaupungeissa vuonna 2022. LÄHDE: CIA.GOV

Työttömyys LÄHDE: POPULATIONPYRAMID.NET

KUVA: ANTTI YRJÖNEN

Lukutaito

Miehet

Mariupol

Krim

Ikärakenne

10 % 5%

Donetsk

ROMANIA

PAKOLAISKRIISI 43,5 miljoonan asukkaan Ukrainassa on erittäin vakava. Venäjä aloitti hyökkäyssodan 24. helmi kuuta, mikä pakotti monet jättämään kotinsa. Huhtikuun lopussa jo yli viisi miljoonaa ukrainalaista oli paennut rajojen yli naapurimaihin, lisäksi yli seitsemän miljoonaa eli maan sisäisinä pakolaisina. Sota keskeytti 5,7 miljoonan lapsen opetuksen, sillä koulut sulkivat ovensa sodan alussa. Etäopetusta on yri tetty sittemmin käynnistellä eri puolilla Ukrainaa, mutta haasteina ovat yhteyksien, opetustilojen ja opettajien puute. Myös kieli voi tuottaa ongelmia: esimerkiksi lähellä Unkarin rajaa iso osa kouluista on unkarinkielisiä.

95–99 90–94 85–89 80–84 75–79 70–74 65–69 60–64 55–59 50–54 45–49 40–44 35–39 30–34 25–29 20–24 15–19 10–14 5–9 0–4 0

Luhansk

UKRAINA

A OV

KUA Ukrainassa:

Chop Berehove

pääsiäisleipä paska, borssikeitto, varenyky-piiraat

SLOVAKIA

Harkova

Tunnettuja ruokia:

Naiset Ukrainalaisten mediaani-ikä on 44,3 vuotta. Äidit saavat ensimmäisen lapsensa keskimäärin 26-vuotiaana, ja nainen synnyttää keskimäärin 1,56 lasta.

Lviv

PUOLA

10 %

19,3 %

15–24-vuotiaista nuorista oli työttöminä vuonna 2020. LÄHDE: CIA.GOV

Ukrainan rajalla autojonoissa tunteja odottaneet pakolaiset saivat voileipiä ja teetä. Huhtikuun loppuun mennessä KUA:n ja HIA:n yhteistyö on tavoittanut jo yli 70 000 pakolaista.

UKRAINAN SODALLA on myös globaaleja vaiku tuksia. Konflikti vaikuttaa maailman ruokatur vaan, sillä Ukraina ja Venäjä ovat merkittäviä viljan, elintarvikkeiden ja lannoitteiden tuottajia. Ukrainan ja Venäjän yhteenlaskettu osuus vehnän tuotannosta on kolmannes maailman markkinoista. Esimerkiksi Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä maahantuovat noin puolet viljatarpeis taan Ukrainasta ja Venäjältä. Globaali ruokaturva oli vaikeuksissa jo ennen sotaa. Koronapandemia haastoi toimi tusketjuja ja nosti ruoan hintaa. Itäisessä Afri kassa ja Afrikan sarvessa ilmastonmuutoksen aikaansaama nälkäkriisi vaikuttaa jo miljooniin ihmisiin. Teksti: Ulriikka Myöhänen Lähteet: cia.gov, IFPRI, IOM, UNHCR, OCHA

JAA JUTTU: Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/auttaminen-vaatii-voimia

LÄS PÅ SVENSKA: Skanna QR-koden eller gå till adressen: kua.fi/tekoja/langdistansstracka

KOLUMNI

Lahjoitin rahaa, luin uutiset – mitä voin vielä tehdä? SOTA UKRAINASSA on kestänyt jo kymmenen pitkää viikkoa, kun P.S. Mieli ry on koonnut hyviä täsmävinkkejä rauhoittumiseen tämä lehti menee painoon. Uutiskuvat ja tiedot sodan keskeltä kriisin keskellä. Itse huomaan, että oman mielen kohdistaminen ovat olleet raakoja. muiden auttamiseen on tehokas tapa muistaa hyvä maailmassa. Pelko ja suru lamauttavat, mutta samaan aikaan ne ovat saaneet Vastapainoksi tarvitsen kuitenkin verkon ulkopuolella ihmisten suomalaiset tarttumaan aivan ennennäkemättömällä vimmalla ja kanssa kasvotusten vietettyjä juttutuokioita ja rauhallista kävelyä empatian voimalla toimeen. Moni meistä on lahjoittanut rahaa, osa luonnossa koiran kanssa. myös tavaraa. Jotkut avanneet jopa kotinsa heille, jotka saapuvat Suomeen jätettyään taakseen kaiken paitsi lähimmät perheen teksti: Elisa Rimaila • kuva: Antti Yrjönen jäsenensä ja päällään olevat vaatteet. Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija. Televisioruudulla, sosiaalisessa mediassa ja sanomalehdissä sota ja siitä seurannut kriisi näyttää kuitenkin siltä kuin se yltyisi ja raaistuisi. Olo on voimaton. Mitä vielä voisin tehdä, jotta tuntisin ”AMMENNETTAVAA tehneeni tarpeeksi? Huono uutinen on, että sota on jo aikaa sitten aiheuttanut MUIDEN AUTTAMISEEN Ukrainassa valtavan humanitaarisen kriisin. Sen korjaaminen vie RIITTÄÄ PAREMMIN, KUN aikaa. Myös sodan vuoksi pakolaisiksi sekä Ukrainassa että maan MUISTAA HUOLEHTIA rajojen ulkopuolelle joutuneiden miljoonien ihmisten auttaminen OMASTA JAKSAMISESTA.” on pitkä operaatio. Humanitaarisen hätäavun, ruoan, puhtaan veden, suojan ja lämpimien vaatteiden ja peittojen, tarve Ukrainassa on saanut suomalaiset lahjoittamaan Kirkon Ulkomaanavulle ja muille järjestöille miljoonia euroja. Sodassa on kuitenkin tuhottu vain viikoissa miljoonien ukrainalaisten kodit, koulut, sairaanhoito ja toimeentulo. Koulujen tuhoaminen ja sodan jättämä trauma voivat uhata kokonaisia sukupolvia. VALITETTAVASTI HÄTÄÄ on muuallakin maailmassa. Nälänhätä uhkaa miljoonia ihmisiä Itä-Afrikassa, jossa sadekausi on jättänyt tulematta jo kolmesti peräkkäin. Jokainen euro tulee tarpeeseen, ja esimerkiksi kuukausilahjoitus on tapa varmistaa, että sotien ja katastrofien uhrit saavat tarvitsemaansa apua pitkäkestoisesti. Voiko nyt tehdä muutakin kuin toivoa sodan pikaista päättymistä ja odottaa hetkeä, jona kaikkea päästään jälleenrakentamaan? Helmikuun lopulla Euroopassa alkoi humanitaarinen kriisi, joka on kuin maraton tai ultrajuoksu, ei pikainen sprintti, jossa kannattaa puristaa itsestä kaikki irti ensimmäisten satojen metrien aikana. Ammennettavaa muiden auttamiseen riittää paremmin, kun muistaa huolehtia omasta jaksamisesta. On luvallista hidastaa, tankata energiaa ja valmistautua siihen, että avuntarve jatkuu pitkälle tulevaisuuteen ja ulottuu ruoan ja polttoaineiden hintojen nousun muodossa myös pitkälle Ukrainan rajojen ulkopuolelle erityisesti Afrikan kehittyvien maiden talouksiin. Pahinta on, jos kyynistymme pahan edessä ja väsymme katsomaan eniten apuamme tarvitsevien kärsimystä, oli kyse sitten Ukrainan sotaa pakenevista tai Itä-Afrikan kuivuuden ruokapulasta kärsivistä. Muista irrottaa hetkeksi. Olet tehnyt jo paljon.

10+1 ASIAA

10+1 ASIAA MAAILMAN PAKOLAISTILANTEESTA Ukrainan sota on tuonut Eurooppaan uuden pakolaiskriisin, mutta jo olemassa olleet kriisit eivät ole kadonneet minnekään. Listasimme 10+1 asiaa, jotka maailman pakolaistilanteesta on hyvä muistaa.

JAA JUTTU: Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/maailman-pakolaiset

10+1 ASIAA

LÄS PÅ SVENSKA: Skanna QR-koden eller gå till adressen: kua.fi/tekoja/fakta-om-flyktinglaget

PAKOLAISIA ON VALTAVASTI. Pakon edessä kotinsa jättäneitä on enemmän kuin koskaan ennen: vuoden 2020 lopussa 82,4 miljoonaa ihmistä oli YK:n mukaan joutunut lähtemään kodistaan. Määrä oli jo tuolloin kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Käytännössä yksi prosentti maailman väestöstä elää vastoin tahtoaan muualla kuin kotonaan. Kotimaansa ulkopuolelle paenneiden pakolaisten osuus kokonaisluvusta on 26,4 miljoonaa. Koska luvut ovat vuodelta 2020, mukana ei ole Ukrainan sotaa paenneita. Ukrainasta lähteneitä pakolaisia oli huhtikuun lopussa jo yli 5,3 miljoonaa, ja maan sisäisten pakolaisten määrä on vielä suurempi.

PAKOON LÄHDETÄÄN ERI PUOLILTA MAAILMAA. Vuoden 2020 lopussa noin kaksi kolmasosaa maailman pakolaisista tuli Afganistanista, Kongon demokraattisesta tasavallasta, Myanmarista, Etelä-Sudanista ja Syyriasta. Eurooppa on viime vuosina ollut lähinnä pakolaisten vastaanottaja, mutta Ukrainan sodan aiheuttama pakolaiskriisi on maailmanhistoriankin mittakaavassa valtavan suuri ja nopea.

PAKOLAISEKSI LÄHDETÄÄN MONISTA SYISTÄ. Näkyvin syy kodin jättämiseen on sota tai muu aseellinen konflikti. Lisäksi esimerkiksi paheneva ilmastokriisi ja luonnonkatastrofit voivat tehdä alueista ainakin väliaikaisesti elinkelvottomia, mikä näkyy itäistä Afrikkaa korventavassa kuivuudessa. Pakoon voi ajaa myös politiikka. Miljoonat ihmiset ovat lähteneet esimerkiksi Venezuelasta talouskriisin ja ihmisoikeusloukkausten vuoksi. Aina kriisi ei välttämättä kohdistu koko kansaan, vaan vainon kohteeksi voi joutua tietty ihmisryhmä, kuten seksuaalivähemmistöt.

Pakolaiset ovat Kirkon Ulkomaanavun työn ytimessä

KIRKON ULKOMAANAVUN tärkeimpiä teemoja on koulutus, jonka tarjoaminen pakolaisille on huomattava osa järjestön työtä. KUA:n näkemys on, että lasten ja nuorten koulutuksen täytyy jatkua kriisitilanteissakin. Sen vuoksi KUA tukee koulu tusta myös vakiintuneissa pakolaisyhteisöissä: ammatillisen koulutuksen tarjoamisen tavoitteena on työllistyminen tai yrityksen perustaminen. Koulutuksen lisäksi KUA:n työn painopisteet ovat toimeentulossa ja rauhantyössä.

PAKOLAISLAPSISTA JA -NUORISTA VOI TULLA MENETETTY SUKUPOLVI. Kaikista kotinsa pakon edessä jättäneistä ihmisistä yli 40 prosenttia on lapsia. Jos heidän koulunkäyntinsä keskeytyy pakolaisuuden vuoksi, voi syntyä vuosikausien oppimisvaje. Se puolestaan haittaa myöhemmin ammattiin kouluttautumista ja elannon hankkimista. Myös usko tulevaisuuteen on tärkeää. Ilman sitä lapset ja nuoret ovat alttiita terroristijärjestöjen rekrytoinnille ja radikalisoitumiselle.

PAOSSA VOI OLLA MYÖS KOTIMAASSAAN. Kotinsa jättäneistä yli puolet, 48 miljoonaa ihmistä, on pakolaisia omassa maassaan. He ovat jääneet kotimaahansa mutta eivät voi elää kotiseudullaan. Konflikti tai luonnonmullistus on saattanut estää turvallisen elämän kotiseudulla, mutta muualla kotimaassa voi olla suhteellisen turvallista asua. Moni pakolainen haluaa pysyä lähellä kotiaan, ja siksi monet kotimaansa jättävät jäävät naapurimaihin. Haaveena voi olla mahdollisimman pikainen paluu kotiin.

KEHITTYVÄT MAAT VASTAANOTTAVAT ENITEN PAKOLAISIA. Monet eniten pakolaisia vastaanottavista maista ovat kehittyviä ja esimerkiksi demokratiakehitykseltään hauraita maita. Afrikassa Uganda sijaitsee konfliktien ja luonnonkatastrofien keskellä, ja sinne saapuu pakolaisia muun muassa Kongon demokraattisesta OSA KRIISEISTÄ KESTÄÄ VUOSIKYMMENIÄ. Konfliktit pitkittyvät, tasavallasta, Etelä-Sudanista, Burundista ja Etiopiasta. Kriisiytyluonnonmullistusten jälkeinen jälleenrakennus voi kestää nyt Libanon taas isännöi merkittävää osaa Syyrian pakolaisista. ja poliittinen vaino voi jatkua hallitusten vaihduttua. Esimerkiksi Pakolaisia vastaanottavat maat tarvitsevat huomattavaa tukea YK:n pakolaisjärjestön palestiinalaisille pakolaisille (UNRWA) oli kansainväliseltä yhteisöltä, jotta ne voivat tarjota riittävän avun tarkoitus olla vain väliaikainen apuväline, mutta järjestö on ollut sekä omille kansalaisilleen että pakolaisille. olemassa jo yli 70 vuotta.

KAIKKI PAKOLAISET EIVÄT ASU TELTTALEIREISSÄ. Pakolaisista näkemämme kuvasto on usein peräisin pakolaisleireiltä. Se voi antaa tilanteesta yksipuolisen ja vääristyneen kuvan, sillä suurin osa pakolaisista asuu kaupungeissa. Lisäksi monissa paikoissa on pakolaisten asutusalueita, jotka ovat muodostuneet pysyviksi taajamiksi. Ugandassa pakolaiset saavat pienen tontin ja oikeuden tehdä työtä, käydä koulussa ja käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita.

NAISET, LAPSET JA HAAVOITTUVAT RYHMÄT OVAT ERITYISESSÄ VAARASSA. Kriiseissä erityisesti naiset ja lapset ovat vaarassa tulla hyväksikäytetyiksi. Haavoittuvassa asemassa ovat myös iäkkäät ja vammaiset ihmiset, jotka ovat riippuvaisia muiden avusta. Heitä pitää suojella, etteivät he päädy esimerkiksi ihmiskaupan uhreiksi.

10.

AUTTAJATKIN KÄRSIVÄT RESURSSIEN PUUTTEESTA. Solidaarisuus Ukrainan pakolaisia kohtaan on ollut poikkeuksellista, ja järjestöt ovat saaneet mittavia lahjoituksia niin yrityksiltä kuin yksityishenkilöiltä ukrainalaisten auttamiseksi. Järjestöjä huolettaa kuitenkin, että muihin tärkeisiin kehitysyhteistyökohteisiin jo aiemmin luvattuja rahoja siirretään nyt esimerkiksi puolustusbudjettiin tai Ukrainaan. Avun puute muualla syventää kriisejä entisestään ja lisää epävakautta globaalisti. Myös investoinnit ilmastokriisin ehkäisyyn ovat tärkeitä, sillä alueiden elinkelpoisuutta suojelemalla voidaan vähentää ja välttää pakolaisuutta.

teksti: Anne Salomäki • kuvitus: Carla Ladau Lähteet: Kirkon Ulkomaanavun Ugandan maajohtaja Wycliffe Nsheka, Kirkon Ulkomaan avun vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso, YK:n Global Humanitarian Overview

KATSO TARKEMMIN

Koulureppu muuntui pakokassiksi

Mitä sinä pakkaisit mukaan, jos joutuisit pakene maan? Ukrainalainen Veronika, 7, esitteli kameralle oman evakkolaukkunsa sisällön. MUUTAMA T-PAITA, sukkapareja, sukkahousuja, neule ja parit pöksyt. Rakkain tavara on keltainen pehmolelu, jota 7-vuotias Veronika esittelee mielellään kameralle pakolaissuojassa Länsi-Ukrainassa lähellä Unkarin rajaa. Kaikki tavarat mahtuvat pieneen mustaan reppuun, joka ennen sotaa toimitti koulurepun virkaa. Kirjojen ja penaalin sijasta repussa on nyt vain välttämättömimmät tavarat. Reppu selässään Veronika pakeni kodistaan Poh jois-Ukrainasta, asukasluvultaan Riihimäen kokoisesta Malynin kaupungista. Jo lähes kaksi kolmesta ukraina

laislapsesta on joutunut jättämään kotinsa sodan vuoksi, arvioi YK huhtikuussa. Kun taistelut alkoivat, kaikki Veronikan perheen jäsenet pakkasivat reput hätätilannetta varten. Äiti auttoi Veronikaa valitsemaan sopivat tavarat pakomatkalle. Veronikan rep puun ei mahtunut värityskirjoja, päiväkirjaa tai pelejä, joita monet sotaa paenneet ukrainalaislapset esittelevät pako laissuojissa kalleimpina mukaan ottaminaan aarteinaan. Veronikan isoimpia toiveita on päästä pian takaisin kouluun. Reppu kulkee mukana, mutta juuri nyt koulua ei järjestetä edes etäopetuksena. Eniten Veronika haluaisi päästä luokkaan omien kavereidensa ja tutun opetta jansa kanssa. teksti: Ulriikka Myöhänen • kuva: Antti Yrjönen

7-vuotias Veronika pakkasi pakolaukun yhdessä äitinsä kanssa. Mukaan mahtui vain vaatteita ja rakas pehmolelu.

KOLME HENKILÖÄ

”TOIVON NÄKEVÄNI HYVIN KOULUTETTUJA OPETTAJIA” Pakolaisalueiden yhteyteen syntyneiden koulujen maine Keniassa on niin hyvä, että tulijoita on enemmän kuin luokkaan mahtuu oppilaita. Pätevistä opettajista on kuitenkin pulaa.

UGANDAN, Etelä-Sudanin ja Etiopian rajojen risteyskohdan lähellä sijaitseva Kakuman pakolaisleiri Keniassa on tarjonnut suojaa naapurimaista tulleille pakolaisille vuodesta 1992. Alueella majailee monien eri maiden kansalaisia, ja asukkaista yli puolet on alaikäisiä. Leirillä ja sen ympäristössä on yhteensä 26 koulua. Leirillä annettavan opetuksen maine on niin hyvä, että lapset kävelevät Kakumaan jopa päiviä Etelä-Sudanista päästäkseen kouluun. KUA on perustanut YK:n pakolaisjärjestön tuella leirin läheisyyteen myös opettajien koulutuskeskuksen. Kakuma sijaitsee yhdessä Kenian kuivimmista osista. Kun koulu alkaa aamukahdeksalta, lämpötila on jo yli 30 celsiusastetta. Ilma on täynnä pölyä, ja lasten huudot ja nauru kantautuvat luokkahuoneista. Sisällä suurissa aaltopeltirakennuksissa kuhunkin pulpettiin on ahtautunut neljä tai viisi lasta, ja monet istuvat lattialla. Jokaisessa luokassa on vähintään 100 oppilasta, joissakin jopa lähes 200. 30 kilometrin päässä, Kalobeyein pakolaisasutusalueella, pakolaiset ja kenialaiset asuvat, työskentelevät ja käyvät koulua yhdessä. KUA vastaa alueen seitsemästä alakoulusta ja on perustanut alueelle opettajien koulutuskeskuksen. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan 77 prosenttia alueen 6–13-vuotiaista lapsista on koulussa. Kolme opetusalan ammattilaista kertoo, millaista on työskennellä pakolaisten opetuksen parissa. JATKUU 

”Voimme puhua laadukkaasta opetuksesta ainoastaan silloin, kun meillä on koulutettuja opettajia toteuttamassa opetus suunnitelmaa”, painottaa KUA:n projektikoordinaattori Richard Tsalwa.

Richard Tsalwa, KUA:n projektikoordinaattori ”VASTUULLANI ON seitsemän alakoulua, 231 opettajaa ja 19 000 oppilasta. Kun aloitin opettajaopinnot, Keniassa, minulle luvattiin työ valmistumisen jälkeen. Valmistuin vuonna 1998, jolloin Kenian hallitus oli lopettanut opettajien rekrytoinnin Maailmanpankin rakenteellisten sopeutustoimien vuoksi. Olimme ensimmäinen vuosikurssi, jolle ei osoitettu työpaikkaa. Me kaikki aloimme tehdä muita töitä, ja joistakin tuli pankkiireja, toisista liikemiehiä. Jotkut kenialaiset opettajat päätyivät työttömiksi jopa kymmeneksi vuodeksi. Opettajana olen nähnyt kaiken. Olen työskennellyt humanitaarisella alalla 15 vuotta Nigeriassa, Sudanissa, Tšadissa, Sri Lankassa ja kolmen viime vuoden ajan Kakumassa KUA:n palkkalistoilla. Koulutuksen tarjoaminen kaikille lapsille on teoriassa helppoa, mutta käytännössä erityisesti pakolaisväestön keskuudessa on monia haasteita. Kestävän kehityksen tavoite numero 4 on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä tukea elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Meille tulee koko ajan uusia oppilaita. Jo nyt meiltä puuttuu

35 opettajaa, ja voimme maksaa jo palkatuille opettajille palkkaa vain puoli vuotta. Jos opettajien määrää vähennetään, kasvavat oppilaiden määrät luokissa entisestään. Opettajien palkkojen lisäksi kuluja syntyy opetus- ja oppilasmateriaaleista, erityisoppilaiden välineistä ja teiniäideille tarjottavasta tuesta. Maailman ruokaohjelma WFP rahoittaa kouluruoan, joka on joillekin lapsille päivän ainoa ateria. Varhaiskasvatuksessa tyttöjen ja poikien suhdeluku on 50–50. Ylemmillä luokilla tyttöjen osuus laskee noin kolmannekseen. He lopettavat koulunkäynnin monista syistä, kuten kotitöiden, muiden lasten hoitamisen, raskauden tai teiniavioliiton takia. Toivon näkeväni vuonna 2022 hyvin koulutettuja opettajia, jotka parantavat opetuksen ja oppimisen laatua kouluissamme. Voimme puhua laadukkaasta opetuksesta ainoastaan silloin, kun meillä on koulutettuja opettajia toteuttamassa opetussuunnitelmaa. Opettajamme vaihtuvat tiuhaan, sillä kasvatusalan koulutus antaa mahdollisuuden valita, mitä haluaa oikeasti tehdä. Kun pakolaiset koulutetaan hyvin, he saavat muita töitä. Tilanteelle ei ole paljoakaan tehtävissä. Opettaminen on stressaavaa, vaikka luokassa ei olisi yli sataa oppilasta.

JAA JUTTU: Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/laadukasta-koulutusta-pakolaisleirilla

KOLME HENKILÖÄ

Roda Daniel, opettajakoulutettava ja pakolainen 1. Etelä-Sudanista pakolaisena Keniaan saapunut Roda Daniel, 25, on kouluttautunut opettajaksi ja toimii nyt vararehtorina KUA:n tukemassa alakoulussa. Hän on yksi ensimmäisistä opettajien koulutuskeskuksessa Kalobeyeissä opiskelleista.

2. Roda Daniel on iloinen saadessaan opettaa pakolais yhteisössään. 3. Martin Albino Ayyiro opettaa yli sadan oppilaan luokkaansa Futuren alakoulussa. Hänellä on opettajan työstä 26 vuoden kokemus.

”LÄHDIN SUDANISTA pakolaisena yksin Keniaan alakoulun jälkeen. Ilmoittauduin vain tytöille tarkoitettuun sisäoppilaitokseen ja valmistuttuani ryhdyin opettajaksi. Nyt olen vararehtori KUA:n tukemassa Morning Starin alakoulussa. Olen myös yksi ensimmäisistä KUA:n perustaman opettajien koulutuskeskuksen opiskelijoista Ensimmäisessä opiskelijaryhmässä oli yhteensä 60 opiskelijaa. Meitä naisia oli kymmenen. Vaikka moni meistä haluaa näihin opintoihin, erittäin harvat valitaan, koska pätevyys ratkaisee. Valmistumisen jälkeen selvitän, saanko mahdollisuuden suorittaa tutkinnon Keniassa. Ennen sitä tuntuu parhaalta opettaa ja tukea yhteisöämme.”

Martin Albino Ayyiro, opettaja ”TILANNETTA LUOKASSA ei voi hallita, koska ei voi tietää, kuka ymmärtää ja kuka ei. Olin opettajana Toritissa Etelä-Sudanissa 25 vuoden ajan, kunnes konflikti pakotti minut muuttamaan Keniaan. Myös suurin osa oppilaistani täällä Kalobeyieissä on kotoisin samalta suunnalta. Etelä-Sudanissa minulla oli korkeintaan 60 oppilasta. Kalobeyeissä haasteet luokassa eivät liity ainoastaan opetukseen. Jotkut lapset ovat erittäin vaikeita tai heillä on ongelmia. Lapsi ei välttämättä esimerkiksi pääse kouluun, tulee paikalle vain epäsäännöllisesti tai myöhässä. Joskus he ehkä nukkuvat luokassa. Puhun oppilaideni äidinkieltä ja tunnen myös heidän vanhempansa ja teen kotivierailuja. Pakolaistaustaisena minulla ei ole opettajan pätevyyttä Keniassa, ja tienaan pakolaisavustusten lisäksi vain 53 euroa. Haasteet ovat samanlaisia kaikilla tässä ohjelmassa työskentelevillä. Olemme nähneet koulutuksen muuttavan pakolaisten elämän.” 3.

teksti: Melany Markham, Elisa Rimaila • kuvat: Antti Yrjönen • käännös: Anne Salomäki

OSALLISTU!

JAA JUTTU: Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/feissari-jarkko

LÄS PÅ SVENSKA: Skanna QR-koden eller gå till adressen: kua.fi/tekoja/fejsaren-jarkko

Feissari Jarkko Seppälä uskaltaa lähestyä ketä vain

Feissari kohtaa työpäivänsä aikana satoja ihmisiä, ja kohtaamiset vaativat sekä pelisilmää että argu mentointitaitoja. Suurin osa Kirkon Ulkomaanavun kuukausitukijoista on lähtenyt lahjoittajaksi kaduilta. VOI EI, NE OVAT TÄÄLLÄ TAAS! Muuttolintujen saapumisen

tapaan varma myöhäiskevään merkki on feissareiden paluu kävelykaduille. Moni vaihtaa kadunpuolta nähdes sään hymyilevän feissarin lähestyvän. Feissarit aiheuttavat joissakin ärtymystä, mutta heidän työnsä on tärkeää hyväntekeväisyysjärjestöjen toi minnan rahoittamiseksi. Kirkon Ulkomaanavun kuukausi lahjoittajista suuri osa liittyy mukaan juuri kaduilta. Yksi katujen varainhankkijoista on porilainen Jarkko Seppälä, joka feissaa jo seitsemättä kesää Kirkon Ulko maanavulle. Yhtenä kimmokkeena feissariuralle oli suos tuttelun psykologiaa käsittelevä kirja, jonka luettuaan Seppälä innostui. Hän keksi, että feissarina kirjan oppeja pääsisi testaamaan käytännössä. Kun Seppälä ensimmäistä kertaa pysäytti ihmisen kadulla, hänen äänensä värisi jännityksestä. Kuitenkin jo saman kesän aikana hän kuvaa muuttuneensa ”nauretta van itsevarmaksi”, eikä nykyään edes täydelle auditoriolle puhuminen tuota ongelmia. ”Kokenut feissaaja pystyy sanomaan mitä tahansa kenelle tahansa”, Seppälä sanoo ja naurahtaa. Jo ensimmäisen feissauskesänsä aikana Seppälä pääsi tiiminvetäjäksi ja on jatkanut roolissaan tähän päivään asti. Tiimillä on tapana aloittaa päivä vapaa muotoisella rupattelulla, jonka aikana voi käydä läpi ajatuksia ja haasteita. Seppälä pyrkii pitämään yllä 20

hyvää fiilistä ja hitsaamaan kollegoita yhteen. ”Tiimin merkitys on tosi suuri. Yksin kaikki vastoinkäymiset tun tuvat henkilökohtaisemmilta”, Seppälä pohdiskelee. Feissari saattaa yhden päivän aikana ottaa kontaktia satoihin ihmisiin. ”Kadulla huomaa, miten erilaisia ihmisiä on ja kuinka paljon aatteita ja mielipiteitä löytyy. Välillä tulee päin kasvoja aika ihmeellisiäkin juttuja.” Feissaus vuosiin on mahtunut myös pysäyttäviä kohtaamisia, kun ihmiset ovat kertoneet traagisiakin elämäntarinoitaan. ”Yleinen harhaluulo on, ettei apu menisi perille. Siinä sitten usein katsomme yhdessä lukuja ja piirakoita”, Sep pälä kertoo. Muita usein vastaan tulevia harhakäsityksiä ovat Seppälän mukaan, ettei avusta huolimatta mikään menisi parempaan suuntaan ja se, ettei voisi lahjoittaa, jos ei kuulu kirkkoon. Feissaamisen lisäksi Seppälällä on monipuolista työ kokemusta teollisuuden ja logistiikan parissa. Aikaisem piin työpaikkoihin lukeutuvat muun muassa oluttehdas ja Olkiluodon ydinvoimalan työmaa. ”Feissauskokemuksesta on ollut hyötyä, olen sitten hakenut minkälaiseen työhön tahansa”, Seppälä kertoo. Hän kokee oppineensa feissarin työstä arkielämää hyö dyttäviä taitoja kuten pitkäjänteisyyttä ja toisen osapuo len aktiivista kuuntelemista. teksti: Markus Silvennoinen • kuvat: Tomi Glad

Feissari Jarkko Seppälä tietää, miten ihminen kohdataan kadulla. Seppälä tekee työtään Porissa.

OSALLISTU!

MYÖS NÄIN VOI AUTTAA Opettajatukea läsnä ja etänä Opettajat ilman rajoja (OIR) -vapaaehtois jaksot ovat jälleen pitkän koronatauon jälkeen käynnissä eri puolilla maailmaa. Vapaaehtoisten tehtäviin kuuluu opettaja kollegoiden ammattitaidon vahvistaminen eri osa-alueilla. Paikan päällä tapahtuvien vapaaehtoisjaksojen rinnalla jatkuu myös hyväksi havaittu etävapaaehtoistoiminta. Lue lisää: opettajatilmanrajoja.fi

Kerätään yhdessä 500 Ammattia! OMA TYÖ tuo naiselle valtaa ja

vapautta. Työ on kuitenkin yhä monelle kaukainen unelma, sillä köyhyys ja eriarvoisuus estävät haa veen toteutumisen. Osallistu Naisten

Pankin 15-vuotisjuhlakeräykseen ja lahjoita naiselle Ammatti. Lahjoita verkossa naistenpankki.fi tai tekstaa NAISELLE30 numeroon 16499 (30 €).

Hävikkiruokaa pelastamaan Yli 100 vapaaehtoista mahdollistaa Suo men ensimmäisen hävikkiruokamyymälän WeFoodin toiminnan. Haluatko sinäkin mukaan hyvään porukkaan? Lue lisää sivulta wefood.fi ja laita vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen wefood@kirkonulkomaanapu.fi.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Vaikuttava lahja kesän juhliin TOISENLAISET LAHJAT sopivat

moneen! Runsaasta lahjavalikoi masta löytyy sopivia vaihtoehtoja niin ylioppilaaksi kuin ammattiin valmistuvalle, hääparille ja mökki tuliaisiksi! Hankkimalla Toisenlaisen Lahjan autat kaikkein köyhimpiä perheitä saamaan oman toimeentulon. Ystä vällesi saat lahjoituksesta sähköisen tai paperisen kortin. Hanki lahja: toisenlainenlahja.fi

Muistaisitko testamentissasi myös kehittyvien maiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin osuudella voit jättää kestävän jäljen monen lapsen ja nuoren elämään. Testamentin tekeminen ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttilahjoittamisen opas lahjoittajapalvelustamme tai osoitteesta kua.fi/testamentti. Lahjoittajapalvelumme on avoinna arkisin klo 10–15. Puh. 020 787 1201 Sähköposti: lahjoittajapalvelu@kua.fi

SVENSKA SIDOR LEDAREN

Kriget i Ukraina väckte en sällan skådad vilja att hjälpa SOM ORGANISATION har vi bevittnat många flyktingsituationer som eskalerar snabbt. Antalet flyktingar från Ukraina är sällsynt stor också i en global jämförelse, men behoven är bekanta. I krisens första skede behöver människor skydd, mat och vatten, hälsovård och framför allt säkerhet. När människor lämnat allt bakom sig går de första veckorna till att inse situationen och återhämta sig från chocken. Våra kommunikationsspecialister reste till Ukraina genast i början av flyktingkrisen. Reportaget här invid beskriver stämningen på plats i Ukraina och Ungern. Efter den första chocken börjar människor som flytt söka ett fotfäste i den nya vardagen. Flyktingskapet räcker ofta flera år och familjernas största oro är barnens och de ungas framtid. Kriget har avbrutit skolgången, och till råga på allt har ett stort antal skolor förstörts i bombningar. För familjer som lever mitt i en kris skapar skolan trygghet och rutiner i vardagen. På sidorna 17–19 berättar utbildningsproffs om hur viktig skolgången är för sydsudanesiska flyktingar i Kenya. Redan från den första dagen av kriget i Ukraina har givare kunnat stöda Kyrkans Utlandshjälps arbete i Ukraina. Finländarnas vilja att hjälpa är exceptionell: redan under krigets första vecka var insamlingsresultatet över två miljoner euro. Vid skrivande stund är vi över 6,5 miljoner euro. Ert stöd har möjliggjort snabba leveransser av nödhjälp och en långvarig operation som kommer att stöda barns och ungas utbildning och familjers utkomstmöjligheter. Fastän det här numret fokuserar mycket på Ukraina behövs hjälp också annanstans. I själva verket har kriget i Ukraina också inverkat på nöden i till exempel Östafrika, som lider av en historisk torka. En betydande del av de sädesslag som importeras till Östafrika kommer från Ukraina. Samtidigt som vi stöder människor som drabbats av kriget i Ukraina levererar vi också nödhjälp i Somalia och Kenya för att trygga människors tillgång till mat. Ett varmt tack till er som stöder oss. Tack vare er kan vi leverera hjälp där var nöden är som störst.

”VARENDA EN FÖRSÖKTE TA SIG TILL SÄKERHET” På våren 2022 tog sig först tusentals, sedan hundratals tusen och till slut miljontals ukrainare över gränsen till grannländerna för att söka skydd. Ännu fler än det lever som interna flyktingar i Ukraina. Vi dokumenterade flyk tingkrisen på ort och ställe i tre veckors tid.

I BÖRJAN AV MARS är det lugnt på de små vägarna i den lilla byn Barabás i östra Ungern, trots att Europa går igenom sin svåraste kris sedan andra världskriget. Gränsen till Ukraina ligger på endast några minuters köravstånd från byn och på andra sidan gränsen är kriget i full gång. I flyktingskyddet som grundats i byahuset i Barabás värmer sig familjer som tagit sig över gränsen medan frivilligarbetare serverar mat och dryck åt dem. Vägen har varit lång, men barnen är ännu fulla av energi. De sitter runt borden och ritar, vissa fnittrar ivrigt. Utanför huset står Kristina, vars ögon ser ut att vara ömma av gråt. Den unga kvinnan har redan två gånger flytt undan ryska militäroperationer, första gången 2014 från Luhansk i östra Ukraina och nu från sitt hem i den ukrainska huvudstaden Kiev. Att komma ombord på tåget som tog flyktingar bort från Kiev var inte lätt. ”Människorna hamnade i panik och började skuffa varandra”, säger Kristina, som flydde med sin mamma och sin katt. ”Varenda en försökte ta sig till säkerhet”. På gränsstationerna mellan Ukraina och Ungern torkar männen tårarna och kramar de nedstämda kvinnorna och

text: Erik Nyström, kommunikationschef • foto: Antti Yrjönen

SVENSKA SIDOR

DELA ARTIKELN: Skanna QR-koden eller gå till adressen: kua.fi/tekoja/vanliga-flyktingar 1. Anna och katten Gorgik väntade på tåget på Lvivs järnvägsstation vid mitten av mars. 2. För många flyktingar tog resan flera dagar. Bilden är från Lvivs järnvägsstation. 3. 6-årige Kyryl i flyktingskyddet i Lviv som understöds av KUH. 4. Köket som drivs av frivilliga serverar 400 måltider om dagen till flyktingar. 3.

barnen som fortsätter över gränsen för att ta sig till en trygg plats. Männen i stridsduglig ålder återvänder över Karpaterna tillbaka till sina hem eller sina militära poster. Ingen vet ifall det här är ett sista farväl. Även om miljontals ukrainare har tvingats lämna sitt hemland lever ännu fler som flyktingar inom landet. I gränsstaden Berehove inkvarterar en skolbyggnad 80 interna ukrainska flyktingar. I ett litet rum sitter en familj på fem personer. Familjen som jobbade på teatern i Charkiv och flydde västerut med buss när de första bomberna föll och striderna inleddes. ”Jag lämnade vänner i Charkiv, de som inte kunde eller inte ville fly av olika skäl. Jag känner mig urusel, eftersom jag inte kan hjälpa dem alls”, säger Daria. Kriget har pågått i en vecka och familjen behöver redan något att göra. Familjens pappa Kirill har lyckats få en arbetsintervju, som han ska på nästa dag. Den 11 mars träffar vi Anna på Lvivs järnvägsstation, där hon huttrar i kylan tillsammans med sin mamma Natalia och sin katt Gorgikin. Sällskapet vill ta sig över gränsen till väst. Mamman och dottern hoppas att de hittar jobb möjligast snabbt – och när kriget är slut vill de tillbaka till Ukraina, understryker Anna. I utkanten av Lviv står 6 år gamla Kyryl och lutar sig mot dörrkarmen. Han är full av energi och börjar snabbt studsa omkring i rummet fyllt av madrasser. Det busiga lilla barnet har flytt från Kiev och nu bott i fyra dagar i det provisoriska

flyktingskyddet som öppnats i en kyrka. Kyryls syster står bredvid och säger att hon inte tror att han förstår att han är på flykt. Många föräldrar säger samma sak: barnen förhåller sig till situationen som till en konstig semesterresa. De fortsätter leka direkt då de får en chans. Sedan mitten av mars har gränsstaden Berehove varit fylld av ukrainska internflyktingar. Kyrkans Utlandshjälp har tillsammans med systerorganisationen Hungarian Interchurch Aid stött flyktingskydden med matförsändelser och andra förnödenheter. Det största jobbet gör ändå de lokala frivilligarbetarna. Skolan har nu blivit en temporär hemplats för flyktingar, och köket i huset leds av Ivonna Kobypyavska. Ivonna och hennes köksteam tillreder 400 måltider per dag för att flyktingarnas magar ska hållas fulla. För bara en månad sedan räckte det att laga mat för 40 elever. ”Men det är ingen stor sak”, säger Ivonna. En av familjerna som ännu också bor i flyktingskyddet är teaterfamiljen från Charkiv, som vi mötte för några veckor sedan. Deras framtidsplaner är fortfarande oklara, pappa Kirill har inte hittat jobb. Vi önskar dem lycka till. I mitten av april får jag ett meddelande i telefonen. Daria från teaterfamiljen meddelar att hon åkt till Italien för att pröva lyckan där. Resten av familjens flickor är i Georgien. Endast pappa Kirill har stannat i Berehove. text: Ulriikka Myöhänen • foto: Antti Yrjönen

Toisenlainen Lahja tuo moninkertaisesti iloa ®

ndi Stipe lle tytö 25 €

Vuohi 30 €

ketti a p a i n Hygie ytölle t 16€

Toisenlaisella Lahjalla ilahdutat ystävääsi ja autat samalla kehitysmaiden köyhiä perheitä Tilaa lahjat osoitteessa toisenlainenlahja.fi Tai soita ma–pe 10–15

020 787 1201

8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min.