Tekoja 2/2021: Digi, teknologia ja kehitys

TEKOJA

Itä-Jerusalemissa isosiskot auttavat tyttöjä jaloilleen

Miltä maailma näyttää vuonna 2030?

Ihmisarvon puolesta För människovärdet 2/2021

DIGITAIDOT LÖYSIVÄT TIENSÄ PAKOLAIS­ YHTEISÖIHIN

PÄÄKIRJOITUS

Digitalisaatio kuuluu kaikille TIESITKÖ, että maailman hauraimpiin valtioihin lukeutuvaan Etelä-Sudaniin anotaan sähköinen viisumi? Reissaaminen suomalaisena on tietenkin harvinaisen etuoikeutettua verrattuna kehittyvien maiden asukkaiden matkustamiseen. Silti yllätyin syyskuussa, miten vaivattomasti asianmukaisilla dokumenteilla anottu viisumi myönnettiin vain muutamia tunteja hakemuksen lähettämisestä. Kun viimeksi kävin Etelä-Sudanissa maaliskuussa 2020, käteisjakeluissa avustuksia vastaanottaneet ihmiset tunnistautuivat kuponkijärjestelmällä. Nyt syyskuussa käytimme jakeluissa biometristä sormenjälkitunnistusta. Digitalisaatiolle on kysyntää kaikkialla ja muutos tapahtuu usein yllättäen, kun sen etenemistä ei seuraa sivusta. Sivuilta 18–21 voit lukea, mitä kaikkea voimme odottaa vuodelta 2030. Digitalisaatio ja teknologian käyttö liitetään usein varallisuuteen. Ihmisten on yhä välillä vaikeaa käsittää, että vaikka pakolaisella ei välttämättä ole ruokaa, vettä ja suojaa, hänellä saattaa olla älypuhelin ja sometili. Itse mobiilidata voi kuitenkin olla ylitsepääsemätön kulu. Kun ihmiset pakenivat Syyriasta Jordaniaan kymmenen vuotta sitten, Zaatarin pakolaisleirillä oli kova kysyntä toimivalle wifi-verkolle. Kriisissä ihmiset haluavat kuulla läheistensä selviytymisestä. Tänään Zaatarissa ja Ugandassa järjestetään kursseja digimarkkinoinnista ja -turvallisuudesta, kuten käy ilmi jutustamme sivuilla 8–13. Taidot ovat olennaisia kestävässä toimeentulossa. Globaalissa pandemiassa internetyhteyksien ja laitteiden puute jakoi koululaisia ja opiskelijoita huomattavan eriarvoiseen asemaan. Suomessa etäkoulu onnistui luontevammin kuin Ugandan pakolaisasutusalueilla, joilla opetus siirtyi radioaalloille ja tehtäväpaperit toimitettiin kotiin. Etelä-Sudanissa koulujen sulkeminen tarkoitti opetuksen keskeytymistä yli vuodeksi lähes koko maassa. Pandemia on muistutus siitä, kuinka tärkeiksi elämän edellytyksiksi verkkoyhteydet ja -laitteet ovat muodostuneet myös kriisitilanteissa. Siksi digikehitys nousi tämän lehden teemaksi. Digitalisaatio kuuluu kaikille siinä missä koulutuskin.

DIGITALISAATIO JA TEKNOLOGIAN KÄYTTÖ LIITETÄÄN USEIN VARALLISUUTEEN.

teksti: Erik Nyström, vs. viestintäpäällikkö • kuva: Tatu Blomqvist

Päätoimittaja Erik Nyström Toimituspäällikkö Ulriikka Myöhänen AD Tuukka Rantala Kuvatoimittaja Antti Yrjönen Julkaisija Kirkon Ulkomaan­apu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

2

YM

R PÄ

R

I

Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton julkaisu, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Kirjapaino Punamusta /2.2021 / 38 000 kpl ISSN 1797-7207 ISTÖME KK

Kirkon Ulkomaan­apu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

M

Avustustilit Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201, arkisin klo 11–16, 8,35 snt/ puhelu + 16,69 snt/min. lahjoittajapalvelu@kua.fi

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja seuraa Kirkon Ulkomaan­apua sosiaalisessa mediassa. kirkonulkomaanapu.fi

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

TÄSSÄ LEHDESSÄ

KUVA: HUGH RUTHERFORD

KUVA: ANTTI YRJÖNEN

4  Tekijä: Seme Nelson välittää rauhan viestejä Etelä-Sudanissa 5  Pienet suuret asiat: Avustuspäätöksiä ja kampanja verkkohäirinnän kitkemiseksi

8–13  ”Yhteisöt tarvitsevat näitä taitoja.” Etäaika vauhditti digiloikkaa toimintamaissamme. Pakolaisleireissä opiskellaan nyt taitoja tulevaisuuden toimeentuloa silmällä pitäen.

6  Näin se tehtiin: Rohingya-naiset oppivat lukutaitoa kuvitetuista työkirjoista

KUVITUS: CARLA LADAU

7  Kolumni: Internet on aikamme ääriajattelun valtaväylä 14  Maa: Jordania panostaa digitalisaatioon

27  Osallistu! Uusi ilmastolahja ja muita tapoja auttaa

KUVITUS: HANNELE RICHERT

KANNEN KUVA: HUGH RUTHERFORD

15  Kolumni: Ilman yhteyksiä moni tarina jää kertomatta 16–17 Keskiaukeamalla sarjakuvataiteilija Hannele Richert havainnollistaa matka­ puhelimen matkaa maailman ympäri. Richert on työskennellyt mm. Koneen säätiön rahoittamassa Sarjakuva ja siirtolaisuus -hankkeessa.

26  Etäopetus vie suomalaista ammattitaitoa pakolaisleireihin: Kittilässä opettava Tuuli Naalis­ vaara kertoo Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoisuudestaan.

18–21 10+1 asiaa maailmasta vuonna 2030: Millainen on tulevaisuuden kaupunki? Onko meillä pian lentäviä autoja? Tulevaisuuden suunnat ovat jo nähtävissä. 22–23  ”Isosisko onnistui kohentamaan mieltäni”: Itä-Jerusalemissa mentorit auttavat syrjäytymisvaarassa olevia lapsia jaloilleen. 24–25  Essee: Afrikan ketterä digiloikka voi viedä pitkälle

28–29  Svenska sidor: Betydelsen av digikunskaper växer i utsatta samhällen 30  Katso tarkemmin: Näin järjestyy kuvausmatka maailman ääriin 31  Apu menee perille: 10 000 opinto-ohjauksesta hyötynyttä nuorta ja muita tuloksia 3

TEKIJÄ

Radiot ja älypuhelimet edistävät sovintoa Etelä-Sudanissa

Rauhantyön asiantuntija Seme Nelson painottaa, ettei sovintoa työstetä erillään kaikesta arkisesta. Sen vuoksi KUA vie rauhan oppeja myös eteläsudanilaisiin kouluihin.

Rauhantyön asiantuntija Seme Nelson haluaa viedä rauhan opit myös eteläsudanilaiseen koululuokkaan. Pandemian myötä työ on löytänyt uusia muotoja etäyhteyksin. ETELÄ-SUDANIN valtio täytti heinäkuussa kymmenen

vuotta. Maan lyhyttä historiaa on varjostanut verinen sisällissota, joka päättyi keväällä 2020. Maa ja sen asukkaat tarvitsevat nyt eväitä rauhalliseen tulevaisuuteen. ”Moni koululainen on nähnyt ja kokenut väkivaltaa. He tuovat traumansa koululuokkaan”, eteläsudanilainen rauhantyön asiantuntija Seme Nelson sanoo. Alun perin koulutusasiantuntijaksi kouluttautunut Nelson on aloittanut työskentelyn Kirkon Ulkomaan­ avussa (KUA) jo vuonna 2017 ja täydentänyt osaamistaan rauhantyöstä kansainvälisessä ohjelmassa Japanissa. Nelson korostaa, ettei sovintoa työstetä erillään kaikesta arkisesta: rauhalla on yhteys esimerkiksi koulutukseen ja toimeentuloon. Koulutetut ja toimeentulevat nuoret ovat vähemmän alttiita väkivaltaisten järjestöjen propagandalle ja rekrytoinneille, eikä heillä ole tarvetta purkaa turhautumistaan väkivalloin. Juuri siksi KUA tekee rauhantyötä esimerkiksi eteläsudanilaisissa kouluissa. Vuonna 2020 jopa 70 nuorta osallistui koulutukseen, jossa käsiteltiin konfliktien rauhanomaista ratkaisemista. Sovintoa edistävä projekti tavoitti yhteensä jopa 20 000 naista ja nuorta. Pandemia vähensi lähikontakteja, mutta 4

”MEIDÄN TÄYTYY PYSYÄ KEHITYKSESSÄ MUKANA, JOTTA TYÖMME VASTAA TARPEISIIN.”

Etelä-Sudanissa yhteisöt ja neuvottelijat ovat löytäneet keskusteluyhteyden radioiden, älypuhelinten ja tablettien avulla. Viestien välittäminen ja koordinointi on osa Nelson työtä. Äänen ja videoiden käyttäminen on tuonut tiedon ihmisille, jotka eivät osaa lukea. Etelä-Sudanissa avuksi on tullut myös kansalais­ journalismi. Tiedon saaminen on hankalaa ilman luotettavaa mediaa, mutta sähköisten välineiden avulla tieto löytää tavallisten ihmisten keskuuteen. Köyhässä maassa riittää silti haasteita, sillä kaikilla ei ole laitteita eikä yhteyksiä. Eri ryhmittymät puhuvat eri kieliä, ja KUA kääntää materiaaleja kahdeksalle paikalliskielelle. Vaikeuksista huolimatta digitaalisten työkalujen käyttäminen on välttämätöntä. ”Meidän täytyy pysyä kehityksessä mukana, jotta työmme vastaa tarpeisiin”, Nelson sanoo. Haastavista olosuhteista huolimatta työ on tarjonnut Nelsonille monia onnistumisia. Hän kertoo nähneensä konkreettisesti, miten yhteisöt ovat tehneet sovinnon. Rauhantyön asiantuntija näkee ponnisteluissa jatkuvan mahdollisuuden oppia. ”Etelä-Sudanissa ei ole mitään tärkeämpää työtä”, Nelson sanoo hymyillen. teksti: Nora Luoma • kuvat: Antti Yrjönen

”

PIENET SUURET ASIAT

Hätäavun tarkoitus on auttaa ihmisiä selviytymään kaikkein vaikeimman tilanteen yli.

Haiti kärsii tuhoisasta maanjäristyksestä KIRKON ULKOMAANAPU on myöntä-

YK:n mukaan välittömän katastrofiavun tarpeessa on Haitissa 650 000 ihmistä. Kaiken menettäneet paikalliset perheet tarvitsevat ruokaa, puhdasta vettä ja suojaa. Kirkon Ulkomaanapu auttaa paikallisia myös käteisavustuksilla, jotta he voivat itse ostaa tarvitsemiaan tuotteita. Apu toimitetaan Haitiin yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.

nyt katastrofirahastostaan Haitin maanjäristyksen uhrien tukemiseen yhteensä 200 000 euroa. Elokuisessa luonnonkatastrofissa kuoli 2 200 ja loukkaantui ainakin 12 000 ihmistä. 7,2 asteen maanjäristys tuhosi tuhansien kotien ohella kirkkoja, kouluja ja sairaaloita. Niiden lisäksi vaurioitui tärkeitä liikenneyhteyksiä, sähköverkkoja ja vedenjakelujärjestelmiä.

teksti: Ulriikka Myöhänen kuva: Thomas Noreille / ACT Alliance

Changemaker kampanjoi turvallisen internetin puolesta KUA:N NUORISOVERKOSTO Changemaker kampanjoi vuoden 2021 aikana vapaan internetin puolesta keskittyen kitkemään poliittisesti aktiivisiin nuoriin kohdistuvaa verkkohäirintää. Yhteiskunnallisesti aktiivisiin nuoriin kohdistuu netissä kohdennettua häirintää, niin meillä Suomessa kuin ympäri maailmaa. Erityisen paljon häirintää kohtaavat naiset sekä vähemmistöihin kuuluvat nuoret. Verkko vapaaksi -kampanja haluaa nostaa tämän ongelmakohdan esiin ja vaatii Suomelta toimia vapaan ja turvallisen internetin edistämiseksi. teksti: Matias Uusisilta • kuva: Changemaker

Afganistaniin hätäapua ja talvisuojia KIRKON ULKOMAANAPU aloittaa hätä-

apujakelun Afganistanissa yhteistyössä maassa toimivan unkarilaisen sisarjärjestön Hungarian Interchurch Aidin kanssa. Hätäapuna jaetaan ruokatarvikkeita ja järjestetään suojia kylmän talven varalle kaikista vaikeimmassa tilanteessa oleville ihmisille. Hätäavun toimittaminen alkaa lokakuussa. Ulkomaanapu on myöntänyt katastrofirahastostaan afganistanilaisten tukemiseen yhteensä 200 000 euroa.

Afganistan on ollut sodassa yli 40 vuotta. Koronapandemian, luonnonkatastrofien ja vastikään tapahtuneen Talibanin valtaantulon myötä maa on syvässä kriisissä. YK:n arvion mukaan 40 miljoonan asukkaan Afganistanissa noin puolet väestöstä on humanitaarisen avun tarpeessa ja 14 miljoonaa kärsii akuutista ruokapulasta. teksti: Ulriikka Myöhänen kuva: Giuliano Stochino Weiss/HIA-Hungary

5

NÄIN SE TEHTIIN

Rohingya-naiset oppivat lukutaitoa kuvitetuista työkirjoista

Koronapandemia sulki opetustilat Cox´s Bazarin pakolaisleirillä. Kotiopiskelun tueksi tarvittiin lukutaidottomille sopivia materiaaleja. BANGLADESHIN COX’S BAZARISSA sijaitsee maailman suurin

pakolaisleiri – alueella elää lähes miljoona Myanmarista tullutta rohingya-pakolaista. ”Leirillä asuu valtava määrä tyttöjä ja naisia, jotka eivät osaa kirjoittaa omaa nimeään. Siksi ruoka-avustuksetkin on kuitattava musteeseen painetulla peukalolla”, Koly Chowdhury kertoo. Chowdhury, 26, työskentelee kolmatta vuotta Kirkon Ulkomaanavun ja Tanskan kirkon ulkomaanavun yhteisessä opetushankkeessa. Maaliskuussa 2020 Bangladeshin hallitus päätti sulkea kaikki opetustilat koronapandemian vuoksi. Tyttöjen ja naisten tukemista haluttiin kuitenkin jatkaa tavalla tai toisella. Hankkeen henkilöstö alkoi tuottaa materiaaleja, joiden avulla tytöt ja naiset voisivat opiskella kotoa käsin. ”Nopeasti kävi selväksi, että huomiota on kiinnitettävä oppimateriaaleihin eli laatimiimme työkirjoihin. Niiden pitää olla selkokielisiä, ja ohjeistus tulee olla aina näkyvillä kuvallisen mallin avulla.” Chowdhury on kuvittanut oppimateriaaleja ja myös paikallisiin tarpeisiin laaditun opetussuunnitelman. Hän on ollut mukana miettimässä, minkälaiset tehtävät voisivat tuottaa iloa ja lievittää stressiä haastavan leirielämän keskellä. 6

Koly Chowdhury kuvitti tehtäväkirjat, joiden avulla Cox’s Bazarin tytöt ja naiset ovat voineet jatkaa opiskelua kotoa käsin.

”PIIRTÄMÄLLÄ PYSTYN SULKEMAAN ITSENI HETKEKSI AHDISTAVAN YMPÄRISTÖN ULKOPUOLELLE.”

”Muistan omasta nuoruudestani sen, että aina kun minua ahdisti, otin kynän käteen. Piirtämällä pystyn sulkemaan itseni hetkeksi ahdistavan ympäristön ulkopuolelle. Väritystehtävät auttavat keskittymään ja lievittämään stressiä”, Chowdhury toteaa. Tästä syystä työkirjoihin on sisällytetty myös väritystehtäviä sekä luovia harjoituksia, joita tehdessään naiset saavat esimerkiksi piirtää unelmiensa korvakorut ja suunnitella henna-tatuointeja. Suomen ulkoministeriön rahoittama hanke päättyi heinäkuun lopussa, mutta materiaalit jäävät ahkeraan käyttöön. Hanke on osa opetusalan ohjelmaa, jota rahoittavat myös UNICEF ja UN Women. Leireille on rakennettu 11 turvallista tilaa, joissa on mahdollista opiskella, peseytyä, ja saada henkistä tukea. Hankkeen kohderyhmänä ovat 15–24-vuotiaat tytöt ja naiset. teksti: Johanna Kurki • kuvat: Koly Chowdhuryn kotialbumi, DCA Kirjoittaja työskentelee Kirkon Ulkomaanavun konsulttina opetussektorilla.

KOLUMNI

Internet on aikamme ääriajattelun valtaväylä HUHTIKUUSSA 2020 Viron viranomaiset pidättivät internetissä järjestäytyneen ja lukuisiin maihin levittäytyneen äärioikeistolaisen terroristiryhmän Feuerkrieg Divisionin johtajan. Rikostutkinnassa oli paljastunut, että ryhmän verkkokeskusteluissa jaettiin pomminteko-ohjeita, valmisteltiin Adolf Hitlerin satavuotissyntymäpäivien viettoa ja suunniteltiin terrori-iskua Lontooseen. Tietoverkossa nimimerkillä Commander toiminut ryhmän johtaja oli tapauksen tullessa julkisuuteen 13-vuotias. Viron tapauksen kaltaiset uutiset ovat tuttuja eri puolilta maailmaa. Tapauksia ”VÄKIVALTAISEN EKSTREMISMIN yhdistää miltei poikkeuksetta internetin ENNALTAEHKÄISYN kirjaviin ekstremistiympäristöihin eksyRESEPTI ON LOPULTA VARSIN nyt teini-ikäinen tai nuori aikuinen, jonka radikalisoituminen käynnistyy peli- ja YKSINKERTAINEN.” chattipalveluissa toimivien rekrytoijien työn tuloksena Internetin ekstremistisistä ”ekosysteemeistä” löytyykin aikamme ääriajattelu koko kirjossaan. Tarjolla on uskonnon motivoimaa ekstremismiä, äärioikeistolaisuutta, äärivasemmistolaisuutta, anarkismia, naisvihaa, valkoisen rodun ylivaltaa ajavia ajatuksia ja erilaisten salaliittoteorioiden motivoimia liikkeitä. Tietoverkko muodostui jo 2000-luvun alkuvuosina väyläksi levittää propagandaa, verkottua globaalisti ja rekrytoida uusia jäseniä ääriliikkeisiin. Sosiaalisen median aikakaudella anonyymit toimijat alkoivat synnyttää saman mielisten kaikukammioita, joissa kuka tahansa saattoi lietsoa väkivaltaa. Kiinnittyminen samankaltaisia päämääriä ajaviin verkkoympäristöihin puolestaan motivoi yksilöitä osallistumaan kiinteämmin ja toimimaan radikaalimmin. Vironkin tapaus osoittaa, että nuoret saattavat rakentaa jopa kokonaisen liikkeen, joka onnistuu synnyttämään mielikuvia koko globaalia järjestelmää haastavasta joukkovoimasta ja kriittisestä ”massasta”. Ajallemme tyypillinen ilmiö onkin hallitusten, sosiaalisen median alustojen ja ekstremistien välinen kädenvääntö sallittavan viestinnän rajoista. Lukuisten EU-maiden hallitukset vaativat sosiaalisen median alustoilta nopeampaa toimintaa laittoman sisällön poistamiseksi, mutta on virheellistä olettaa, että yritysten toiminta muuttaa extremistisen sisällön luojien käyttäytymistä suotuisampaan suuntaan. Suurimmat yritykset toki pyrkivät estämään ääriajatusten jakamista mutta ne etsiytyvät jatkuvasti uusiin viestintäsovelluksiin, etenkin salattuihin viestialustoihin, kuten vuonna 2013 käynnistettyyn Telegramiin. Tietoverkon suitsiminen vaikuttaakin lähestulkoon toivottomalta. Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn resepti on lopulta varsin yksinkertainen; on luotava tehokas ja luottamukseen perustuva yhteistyöverkosto viranomaisten, järjestöjen ja paikallistason toimijoiden välillä. Huolen herätessä nuoren ja tämän perheen on päästävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asiantuntija-avun piiriin. teksti: Marko Juntunen • kuva: Antti Yrjönen Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun vanhempi asiantuntija.

7

”YHTEISÖT TARVITSEVAT NÄITÄ TAITOJA” Harva arvasi vuoden 2020 vuoden alkupuolella, millaisiin saavutuksiin maailma venyy, kun on pakko. Pandemia pakotti asukkaat koteihinsa niin pakolaisleireillä kuin niiden ulkopuolella, ja vain luovuus oli rajana seuraavien kuukausien etäratkaisuissa. Yksi asia kävi selväksi Kirkon Ulkomaanavun toimintamaissa: digitaidoille on huutava tarve.

ZAATARIN PAKOLAISLEIRI pohjoisessa Jordaniassa oli eristyksissä keskellä aavikkoa jo paljon ennen pandemiaa, mutta korona-aika on pakottanut leirin 80 000 asukasta pysyttelemään entistä tiukemmin omissa oloissaan. Vuonna 2012 perustetussa Zaatarissa on kamppailtu parempien internetyhteyksien puolesta aina siitä lähtien, kun leiri alkoi täyttyä sotaa pakenevista syyrialaisista. Leirioloissa haasteita ovat laitteiden puute, yhteyksien kallis hinta ja sähkökatkot. Monilla on silti polttava tarve pitää yhteyttä kotimaahan jääneisiin perheenjäseniinsä. Pandemia-aikana yhteyksien, laitteiden ja digitaitojen tarpeesta tuli entistä pakottavampi. Tilanne oli monille uusi. ”Elektronisista työkaluista tuli perustarpeita kaikissa töissä, koulunkäynnissä ja yliopisto-opinnoissa. Sekä lapset että aikuiset käyttävät laitteita ja yhteyksiä, mikä on tuonut mukanaan myös ongelmia, esimerkiksi epätoivottuja verkkosivuvierailuja ja häirintää,” kuvailee Wissam Ahmed al-Mutlaq, 28. Itsekin pakolaisena Jordaniaan saapunut syyrialainen al-Mutlaq kouluttaa Zaatarin leirin asukkaita käyttämään yhteyksiä ja laitteita turvallisesti. Kyberturvallisuuteen keskittyvillä kursseilla käsitellään tietojen kalasteluun, tietomurtoihin ja elektroniseen rahankäyttöön liittyviä aiheita. Osin WhatsApp-yhteyksin järjestetylle, keskimäärin kaksituntiselle kurssille osallistui syyskuun 2020 ja maaliskuun 2021 välillä 1 219 Zaatarin leirin asukasta. ”Kyberturvallisuustaitoja pidetään tämän ajan välttämättömyytenä. Yhteisöt tarvitsevat näitä taitoja, ja sen vuoksi koulutuksia pitää järjestää”, painottaa al-Mutlaq.

8

KYBERTURVALLISUUTEEN KESKITTYVILLÄ KURSSEILLA KÄSITELLÄÄN TIETOJEN KALASTELUUN, TIETOMURTOIHIN JA ELEKTRONISEEN RAHANKÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ AIHEITA. Al-Mutlaqin kouluttajaparina toimii niin Caret-right 25-vuotias Zakaria Tahseen Alkilani sai ikään Syyriasta paennut, kirjastonhoitajana mentorin Suomesta. työskentelevä Ibtisam Riyad Ghazi, 35. KUA:n ja Startup Ghazi kertoo kuulleensa monen joutuRefugeesin hanke välittää ICT-alan neen tekemisiin kyberrikosten, tilien hakyrittäjyysoppeja keroinnin ja vaarallisten linkkien kanssa. Zaatarin leirin asukPandemia-aikana esimerkiksi verkkohäirintä kaille. Alkilani haluaa ohjelmoida pelejä. on lisääntynyt, eikä vanhemmilla ole ollut KUVA: OSAMA NABEEL aikaa vahtia etäyhteyksin koulua käyvien lastensa kaikkia tekemisiä. ”Koulutusten yhteydessä olemme kuulleet pojilta ja tytöiltä erilaisista ongelmista, joita he ovat peitelleet perinteiden ja yhteisön pelossa”, Ghazi kertoo. Kirkon Ulkomaanavun työ Jordaniassa keskittyy pakolaisten ja jordanialaisten toimeentulo- ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseen. Viime vuosina esiin on noussut uudenlaisia tarpeita. Pakolaistaustaiset henkilöt tarvitsevat esimerkiksi koodaamiseen ja digimarkkinointiin liittyviä taitoja, joiden avulla he pääsevät käsiksi parempaan toimeentuloon ja laajempiin markkinoihin.

9

2.

1.

Kyberturvallisuuskurssille osallistunut syyrialainen Khadija Youssef Hariri uskoo kurssin parantaneen hänen työllistymis­ mahdollisuuksiaan. Hariri kertoo oppineensa käyttämään digitaalista lompakkoa, mikä helpottaa sähköisten liiketoimien tekemistä. ”Nämä taidot ovat meille uusia”, Hariri toteaa tyytyväisenä. Etätyökulttuurin kehittyminen avaa myös pakolaisille uusia työllistymismahdollisuuksia. Kirkon Ulkomaanapu sekä suomalainen pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia tukeva StartUp Refugees aloittivat toukokuussa Zaatarissa yhteistyön. Projektissa Suomessa olevat mentorit tarjoavat leirissä asuville koulutusta etäyhteyksin. 45 leirin asukasta oppii, millaisia mahdollisuuksia ICT-alan freelance-työt voivat tarjota ja kuinka omaa osaamistaan voi markkinoida. PANDEMIAN VAIKUTUKSET OVAT alleviivanneet laitteiden, yhteyksien ja taitojen tärkeyttä. Esimerkiksi 44 miljoonan asukkaan Ugandassa 15 miljoonaa lasta on kärsinyt korona-aikana koulusuluista. Luku pitää sisällään 600 000 ala- ja yläkouluikäistä pakolaistaustaista koululaista. On tärkeää, että etäyhteydet ja digitaidot ovat jatkossa kaikkien saatavissa. Kirkon Ulkomaanapu on yhdessä hollantilaisen kumppanijärjestön kanssa varustanut tablettitietokoneilla luokkia Länsi- ja Luoteis-Ugandan pakolaisasutusalueilla. Peruskoulun oppilaat voivat pelata tableteilla luku- ja laskutaitoa kehittäviä vuorovaikutuksellisia pelejä. ”Pelit perustuvat Ugandan opetusviranomaisen hyväksymään peruskoulun opetussuunnitelmaan, jonka tarkoitus on tehdä

10

”JOILLAIN PAKOLAISISTA ON PERHETTÄ KOTIMAASSAAN, JA DIGITAALINEN VUOROVAIKUTUS ON AINOA KEINO PITÄÄ YHTEYTTÄ HEIHIN,”

1. Wissam Ahmed al-Mutlaqilla, 28, on maisterin tutkinto kasvatuspsykologiasta. Nyt al-Mutlaq kouluttaa Zaatarin pakolaisia kyberturvallisuudesta. KUVA: OSAMA NABEEL

2. Kyberturvallisuus­ koulutuksissa katsotaan opetusvideoita ja käydään ryhmäkeskusteluja. Ibtisam Riyad Ghazi, 35, osallistui koulutukseen viime vuonna ja opettaa nyt taitojaan eteenpäin.

3. Ugandassa Kyaka II -pakolaisasutus­ alueella asuvat lapset ja nuoret ovat viime aikoina opiskelleet tableteilla. Vuorovaikutukselliset pelit kehittävät luku- ja laskutaitoa. KUVA: HUGH RUTHERFORD

KUVA: OSAMA NABEEL

oppimisesta hauskaa, osallistavaa ja tehokkaampaa,” kertoo KUA:n vanhempi ohjelmatyöntekijä Filbert Idha. Lisäksi KUA ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ovat jalkauttaneet kouluihin digitaalisen alustan, jonka kautta oppilaat, opiskelijat ja opettajat pääsevät käsiksi oppimateriaaleihin ilman internetyhteyttä. Oppimateriaalit koostuvat teksteistä, videoista, vuorovaikutuksellisista simulaatioista ja digipeleistä. Niiden avulla opiskellaan kaikkea matematiikasta taideaineisiin. Rwamwanjan pakolaisasutusalueen ammattikoululaiset ovat opiskelleet digiturvallisuutta ja -hygieniaa, digimarkkinointia sekä esimerkiksi valokuvausta ja videoiden tekemistä älypuhelimilla. Laitteet, yhteydet ja niiden käyttämiseen liittyvät taidot ovat tärkeitä myös perhesyistä.

3

11

1.

2.

12

3.

4.

1. ”Olen aina rakastanut tietokoneita,” sanoo Kongon demokraattisesta tasavallasta Ugandaan paennut Byamukama Ruhigwa (oik.). Hän osallistui tietokonekurssille ja pyörittää nyt pientä elokuva- ja musiikkibisnestä pakolaisasutusalueella. Moni alueen nuorista ei tiedä paljoakaan tietokoneista, mutta Byamukama opettaa heitä mielellään. KUVA: HUGH RUTHERFORD

2. Myanmarin maaseudulla naiset ovat saaneet yrittäjyyteen ja käsityöläisyyteen liittyviä oppeja animaatio­ videoiden avulla. Videot tehtiin neljällä eri kielellä, jotta ne olisivat ymmärrettäviä mahdollisimman monelle.

3. Myanmarilainen käsityöyrittäjä Htoo Thint Zin kävi animaatiovideokoulutuksen. Opit toivat hänelle uusia kaupallisia mahdollisuuksia ja taloudellista hyötyä.

KUVA: MYAT KYAW THEIN

4. Hätä keinot keksii. Koronasulkujen aikana Kambo­džan opettajat ja opinto-ohjaajat liikkuivat kylästä toiseen tuk-tukeilla pitämässä oppitunteja.

KUVA: MYAT KYAW THEIN

KUVA: KUA KAMBO­DŽA

SYRJÄSEUDUILLA TIETOLIIKENNEYHTEYDET OVAT usein huonoja tai puuttuvat kokonaan. Kirkon Ulkomaanavun toiminta-alueilla Kambodžassa 60 prosenttia perheistä ei omista televisiota tai pääse internetiin. Se tarkoittaa, etteivät televisiossa lähetetyt opetusohjelmat ja verkon oppimateriaalit tavoita heitä. Haastavat tilanteet pakottavat luoviin ratkaisuihin. Kambodžassa opettajat ja opinto-ohjaajat ovat liikkuneet kylästä toiseen tuk-tukeilla pitämässä oppitunteja, jakamassa opiskelumateriaaleja ja rohkaisemassa perheitä tukemaan lapsiaan etäkouluaikana. Myanmarin syrjäisillä maaseuduilla on puolestaan kysyntää uusille yrityksille ja toimeentulomuodoille. Viime vuonna alueen asukkaille tuotettiin opetusmateriaaleja yrittäjyydestä ja käsityöläisyydestä animaatiovideoiden muodossa. Materiaalit tehtiin neljällä eri kielellä, jotta niistä olisi hyötyä mahdollisimman monelle. Koulutukseen osallistuminen on tuonut yrittäjä Htoo Thint Zinille uusia kaupallisia mahdollisuuksia ja taloudellista hyötyä. Kouluttautuminen on parantanut tuotteiden laatua ja auttanut saamaan tuotteita myyntiin. ”Työskentelen yhdessä 50 muun käsityöläisen kanssa. Yritystoiminnan lisäksi opetan nuorten, naisten ja vammaisten ryhmille yrittäjyyteen liittyviä taitoja laadunvalvonnasta, suunnittelusta ja kirjanpidosta”, Htoo Thint Zin kertoo. Luovat ratkaisut Kirkon Ulkomaanavun toimintamaissa osoittavat, että pandemian vauhdittamaan etäaikaan liittyy myös mahdollisuuksia. Jos yhteydet ovat olemassa, niin esimerkiksi koulutukset ja oppimateriaalit ovat nyt yhä useamman saatavilla.

”Joillain pakolaisista on perhettä kotimaassaan, ja digitaalinen vuorovaikutus on ainoa keino pitää yhteyttä heihin,” muistuttaa IT-projektityöntekijä Edgar Mutaryebwa. Teknologia ei ole uusi juttu pakolaisasutusalueiden nuorille. Älypuhelimet ovat yleisimpiä laitteita edullisuutensa vuoksi, ja eniten nuoret käyttävät WhatsAppia, Googlea ja Facebookia. Mutaryebwa uskoo, että digitaitojen oppiminen auttaa pakolaistaustaisia nuoria hahmottamaan päämääriään ja mahdollisuuksiaan. Taitojen puute puolestaan asettaa heidät marginaaliin ja lisää nuorten turhautuneisuutta. ”Kun älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat helposti saatavilla, nuoret pääsevät käsiksi digimaailmaan. Ilman taitoja he kuitenkin joutuvat helposti vedätysten kohteiksi,” Mutaryebwa selventää. teksti: Ulriikka Myöhänen, Linda Kabuzire, Noora Pohjanheimo

13

”

Zaatarin pakolaisleirin asukkaista miltei 55 prosenttia on lapsia. Lähde: UNHCR 2021

MAA:JORDANIA

Jordania panostaa digitalisaatioon Väkiluku:

10,9 miljoonaa

Pääkaupunki:

Amman

Pinta-ala:

89 342 km² (noin neljäsosa Suomen pinta-alasta)

Valuutta:

Jordanian dinaari (1 dinaari = 1,2 euroa)

Kielet:

arabia (virallinen), englanti

Uskonnot:

muslimit (97,1 %), kristityt (2,1 %), buddhalaiset (0,4 %), hindut (0,1 %).

Tyypillisiä ruokia:

hummus-kikhernetahna, falafel-pyörykät, Mansaf (lammas-riisiateria), Kunafa (jälkiruoka)

KUA Jordaniassa:

LIBANON SYYRIA IRAK Irbid

Ajloun Balqa Amman ISRAEL JA PALESTIINALAISALUEET

Mafraq Zarqa

JORDANIA SAUDI-ARABIA EGYPTI

vuodesta 2012 alkaen. Toimimme Zaatarin ja Azraqin pakolaisleireillä sekä pääkaupunki Ammanissa. Kirkon Ulkomaanavun toiminta-alueet Jordaniassa.

Ikärakenne 75– Miehet Naiset 70–74 65–69 Jordanian väestöstä 33 % 60–64 on alle 14-vuotiaita ja vain 55–59 vajaa 9 % yli 55-vuotiaita. 50–54 Naiset synnyttävät 45–49 keskimäärin 40–44 kolme lasta. 35–39 30–34 25–29 20–24 15–19 10–14 5–9 0–4 10 % 5 % 0 5 % 10 % 14

Internetiin pääsy

KUVA: OSAMA NABEEL

MILTEI 11 MILJOONAN asukkaan Jordaniassa elää noin 750 000 rekisteröityä pakolaista, joista suurin osa on sotaa paenneita syyrialaisia ja noin puolet lapsia. Todellisuudessa pakolaisia on vieläkin enemmän: joidenkin arvioiden mukaan pelkästään Syyrian sotaa paenneita on maassa 1,3 miljoonaa. Suurin osa pakolaisista elää köyhyysrajan alapuolella kaupungeissa ja leireissä. Vain pienellä osalla heistä on työlupa, joten suuri osa perheistä on riippuvaisia humanitaarisesta avusta. Vuonna 2012 perustetussa Zaatarin pakolaisleirissä elää miltei 80 000 syyrialaispakolaista. Zaatari kuuluu maailman suurimpiin pakolaisleireihin. Kirkon Ulkomaanavun työ maassa keskittyy naisten, nuorten ja syyrialaispakolaisten toimeentulo- ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseen. Viime aikoina koulutuksia on järjestetty etäyhteyksin.

66,8 %

väestöstä on internetin käyttäjiä (2021).

Sosiaalinen media

61,5 %

väestöstä käyttää sosiaalista mediaa (2021).

Lukutaito

98,2 %

JORDANIAN HALLINTO on päättänyt keskittyä digi-

talisaation ja mobiiliyhteyksien kehittämiseen maan talouskasvun vauhdittamiseksi. Toiveena on, että maa pystyy kehityksen myötä auttamaan myös pakolaisväestöjään paremmin. Jordaniassa on jo paljon ICT-alan yritysten toimistoja, ja sitä voidaankin pitää eräänlaisena Lähi-idän start up –yritysten keskittymänä. Viime aikoina maassa on kehitelty ratkaisuja sähköiseen terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Maana Jordania on pieni. Sen läpi ajaa autolla reitistä riippuen 4–6 tunnissa. Maasto on pääosin kuivaa ja karua: jopa 75 prosenttia pinta-alasta on aavikkoa. Vesivarat ovat luonnostaan vähäiset, ja vuonna 2021 poikkeuksellinen kuivuus on vaikeuttanut tilannetta entisestään. teksti: Ulriikka Myöhänen

yli 15-vuotiaista on lukutaitoisia (2018).

Lähteet: cia.gov, Datareportal ja UN WFP

KOLUMNI

Ilman yhteyksiä moni tarina jää kertomatta KUN KORONASTA tuli koko maailman puheenaihe maaliskuussa 2020, tein töitä ulkomaantoimittajana. Seurasin uutisia Syyrian Idlibin hauraasta tulitauosta. Miljoonan pakolaisen maakunnassa pelättiin tartuntoja. Sain WhatsAppilla yhteyden syyrialaiseen perheenäitiin, joka kertoi minulle sodasta ja lastensa kuulumisista. Yhteyksien avulla 2 800 kilometrin välimatka Helsingin ja Idlibin välillä tuntui kaventuvan hetkessä. Haastattelun jälkeen olin tyytyväinen. Konfliktiuutisia hallitsevat usein maskuliiniset aiheet kuten tulitauot ja hyökkäykset, ja tapahtumista kertovat useammin miehet kuin naiset tai vähemmistöt. Kerrankin sain haastattelun tavalliselta perheenäidiltä! Monta tarinaa jää kertomatta nimenomaan siksi, etteivät naiset tavalla tai toisella pääse ääneen.

Äiti kertoi konfliktin etenemiseen liittyvistä havainnoistaan siinä missä uutistoimistojen haastattelemat kenraalitkin, mutta lähestymistapa oli inhimillinen. Hän ei puhunut kasvottomista sodan uhreista vaan omista lapsista, pikkutytöistä ja -pojista. Juttu olisi jäänyt tekemättä, jollei meillä molemmilla olisi ollut älypuhelinta ja verkkoyhteyttä sekä taitoja niiden käyttämiseen. Työ digitasa-arvon parissa jatkukoon, sillä etäyhteydet ovat tulleet jäädäkseen. teksti: Ulriikka Myöhänen • kuva: Antti Yrjönen Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-lehden toimituspäällikkö ja Lähi-idän viestinnän asiantuntija.

SUKUPUOLTEN välillä on digikuilu, joka ruokkii epätasa-arvoa. Kansainvälisen televiestintäliiton mukaan 41 prosenttia kehittyvien maiden naisista pääsee verkkoon. Miehillä vastaava luku on 53 prosenttia. Vertailun vuoksi: Suomessa ainakin 92 prosenttia väestöstä käyttää tänä päivänä nettiä. Mobiiliverkkooon pääseviä naisia on maailmassa 234 miljoonaa vähemmän kuin verkkoon pääseviä miehiä, kertoo matka­ puhelinoperaattoreita edustavan GSMA:n raportti. Nainen myös omistaa älypuhelimen miestä epätodennäköisemmin. Unicefin kirjallisuuskatsauksen mukaan myös alaikäisillä tytöillä on poikia huonommat mahdollisuudet päästä yhteyksien äärelle. Se tarkoittaa esimerkiksi, etteivät tytöt pääse käsiksi tietoon samalla lailla kuin pojat ja etteivät tytöt osallistu somessa käytävään keskusteluun samoin kuin pojat. Kuilu näkyy erityisen selkeästi Aasian maissa kuten Nepalissa ja Bangladeshissa. Tätä palloa tallaavista noin puolet on naisia. Miltä maailma kuulostaisi, jos väestön toinenkin puolikas pääsisi täysivaltaisesti ääneen? KOULUTUS PARANTAA digitaalista lukutaitoa – siis sitä, että osaa navigoida digiviidakossa, ymmärtää sen sisältöjä ja myös arvioi niitä kriittisesti. Korona-aika vauhditti digikehitystä Kirkon Ulkomaanavun hankkeissa. Esimerkiksi Jordaniassa kyberturvallisuuskoulutuksen 1219 osallistujasta puolet oli naisia. Digitaidot ovat entistä tärkeämpiä myös toimeentulon kannalta. YK on arvioinut, että 90 prosenttia työpaikoista pitää sisällään jonkinlaisen digitaalisen elementin. Jos tytöt ja naiset eivät pääse yhdenvertaisina opettelemaan laitteiden ja yhteyksien käyttöä, heillä on tulevaisuudessa vähemmän työhön liittyviä mahdollisuuksia. MAALISKUUSSA 2020 yhteydet ja viestittelysovellus auttoivat minua saamaan esiin syyrialaisen naisen äänen. Uutisjuttuni ei muuttanut isossa kuvassa sitä, kuka esimerkiksi Syyrian konfliktista puhuu. Ilmestymispäivänään se kuitenkin toi tervetullutta näkökulmaa jo tuolloin lähes vuosikymmenen mittaiseen konfliktiin.

15

SARJAKUVA: HANNELE RICHERT

10+1 SYYTÄ

18

10+1 SYYTÄ

10+1 ASIAA MAAILMASTA VUONNA 2030 ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENTYMINEN YHDESSÄ ILMASTONMUUTOKSEN KANSSA VOI JOHTAA 50-700 MILJOONAN IHMISEN MASSAPAKOLAISUUTEEN VUOTEEN 2050 MENNESSÄ.

Millaista elämä on 10 vuoden päästä? Suunnat ovat jo nähtävissä, ja myös Kirkon Ulkomaanapu valmistautuu muuttuvan maailman haasteisiin. IHMISIÄ ON AINA kiehtonut tulevaisuuden ennustaminen. Millainen on tulevaisuuden kaupunki? Onko meillä pian lentäviä autoja? Usein pitkän aikavälin muutoksia liioitellaan, eikä ihmiskunta yhden sukupolven aikana siirry lomailemaan avaruudessa. Toisaalta esimerkiksi digitalisaatio eteni suurin harppauksin vain yhden koronavuoden aikana. Luultavasti emme koskaan täysin saavuta unelmoimaamme tulevaisuutta, mutta ennakoinnin avulla voimme ehkäistä ei-toivottuja kehityskulkuja. Tähän artikkeliin olemme koonneet tulevaisuuden trendejä seuraavien asiantuntijoiden avulla 10 signaalia siitä, mihin maailma on menossa.

1.

MAAILMAN VÄESTÖ KASVAA ERI TAHDISSA YK:n mukaan vuonna 2030 maailmassa on 8,7 miljardia ihmistä. Vuoteen 2030 mennessä Saharan eteläpuolisen Afrikan väestö kasvaa kolmanneksella - ja vuoteen 2050 mennessä jopa kaksinkertaistuu. Nuorten osuus kasvaa. Euroopassa väestömäärä pysyy ennallaan, ja ikääntyneiden osuus kasvaa. Väestö ikääntyy myös Pohjois-Amerikassa, mutta työikäisen väestön odotetaan riittävän paremmin kuin Euroopassa. Pohjois-Amerikan väestön ennustetaan kasvavan vielä 2050-luvullakin. – Johtava asiantuntija Mikko Dufva, Sitra

2.

3.

TYÖIKÄISTEN MÄÄRÄ KASVAA AFRIKASSA JA ETELÄ-AASIASSA Nykyisen noin kolmen miljardin työntekijän määrä tulee vuoteen 2050 mennessä olemaan ILO:n arvioiden mukaan noin 4,5 miljardia. Kasvu on erityisen voimakasta Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, joissa yhteiskunnat eivät kykene tarjoamaan kaikille toimeentulon takaavaa työtä. Erityisesti nuoret hakeutuvat siirtolaisina muille työmarkkinoille. Mahdolliset ilmastonmuutoksen luomat paineet tuotanto- ja elinolosuhteisiin luultavasti kiihdyttävät muuttohalukkuutta. Jo nyt Afrikan ja Etelä-Aasian työvoiman iso ongelma on heikko peruskoulutuksen taso. Jopa perinteisiin hyväpalkkaisiin teollisuustöihin tuodaan osaavaa työvoimaa esimerkiksi Euroopasta. – Toiminnanjohtaja Janne Ronkainen, SASK

ILMASTONMUUTOS NOSTAA PAKOLAISMÄÄRIÄ Parhaillaan vain noin 30 prosenttia maailman pakolaisista asuu leireissä, ja valtaosa etsii turvaa ja toimeentuloa kaupunTALOUSAJATTELU MURROSVAIHEESSA geista. Suurin osa (86 %) maailman pakolaisista elää köyhissä ja Koronakriisi on korostanut tarvetta siirtyä korjaavaan ja keskitulon maissa. uusintavaan talousajatteluun. Siinä talous nähdään keinona sekä Pakolaisuuden taustalla ovat useimmiten aseelliset konfliktit, korjata tehtyjä vahinkoja että samalla vahvistaa ympäristön tilaa mutta tulevaisuudessa myös yhä enemmän ilmastonmuutos, joka ja hyvinvoinnin oikeudenmukaista jakautumista. Kriisissä palkasvattaa nälänhädän riskiä ja moninkertaistaa konfliktiriskejä. jastunut globaalin talouden haavoittuvuus on lisännyt tarvetta Pakkomuuton kehitystä on vaikea ennustaa. Eräiden arvioiden vahvistaa kansanta­louksien kestävyyttä ja taloudellisen toimin­nan mukaan elinympäristöjen heikentyminen yhdessä ilmastonmuu- monipuolisuutta. toksen kanssa voi johtaa 50-700 miljoonan ihmisen massapako2020-luvun aikana taloutta tulisi uudistaa ympäristön ja ihmilaisuuteen vuoteen 2050 mennessä. sen kannalta kestäväksi. Ilmastokriisiä ei voida ratkaista ilman – Lähetystöneuvos Veli-Pekka Kaivola, ulkoministeriön humaniglobaalin eriarvoisuuden vähentämistä. taarisen avun ja politiikan yksikkö – Johtava asiantuntija Mikko Dufva, Sitra

4.

19

10+1 SYYTÄ

5.

6.

USKONNOILLA ON MAAILMANLAAJUISESTI YHÄ SUUREMPI MERKITYS SUKUPUOLTEN VÄLINEN DIGIKUILU PIENENEE Yli 80 prosenttia maailman väestöstä kuuluu johonkin uskonKymmenen vuotta tasa-arvotyössä on lyhyt aika suurille nolliseen yhteisöön, ja yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuslaitoksen asennemuutoksille, mutta pitkä aika teknologian kehittämiselle mukaan uskontokuntiin kuuluvien osuus nousee tulevien vuosi- tai uusien opiskelijasukupolvien kasvamiselle. Voisiko kymmenen kymmenien aikana. Kristinusko säilyttää asemansa suurimpana vuoden kuluttua yli kolmasosa sovelluskehittäjistä olla naisia tai uskontokuntana, mutta islamin osuus kasvaa merkittävästi. Kris- muita sukupuolia kuin miehiä? tinuskon painopiste on jo 2020-luvulla selvästi eteläisellä pallonKymmenessä vuodessa yhä useampi tyttö ja nainen myös puoliskolla, ja suuntaus vahvistuu tulevaisuudessa. kehittyvissä maissa pääsee internetiin ja oppii käyttämään digiUskontojen merkitys korostuu kehitysyhteistyössä. Vaikutta- työkaluja. Se monipuolistaa alustojen käyttäjiä sekä antaa tytöille malla uskonnollisiin johtajiin voidaan vaikuttaa kokonaisiin yhtei- ja naisille pääsyn vuorovaikutuksen, tiedon ja taloudellisten mahsöihin esimerkiksi sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. dollisuuksien äärelle. – Kirkollisten ja ekumeenisten suhteiden päällikkö Antti Laine, – Erityisasiantuntija Milla Halme, Kirkon Ulkomaanapu Plan International Suomi

20

10+1 SYYTÄ

VOISIKO KYMMENEN VUODEN KULUTTUA YLI KOLMASOSA SOVELLUSKEHITTÄJISTÄ OLLA NAISIA TAI MUITA SUKUPUOLIA KUIN MIEHIÄ?

7.

VERKKOHÄIRINNÄN TORJUNTAAN UUSIA KEINOJA Digitaalisilla alustoilla ja somejäteillä on suuri paine torjua verkkohäirintää. Se ei ole helppoa, sillä keinot häiritä muuttuvat. Tulevina vuosina tekoäly oppii tunnistamaan häirintää eri kielillä, jolloin keskustelujen moderointi on tehokkaampaa. Vaikuttaisi myös siltä, että somessa halutaan palata rajoittamattomista alustoista takaisin yksityisempiin ryhmiin. Valtiot kehittävät lainsäädäntöään, jotta vihapuheeseen ja sukupuolittuneeseen häirintään pystytään tarttumaan myös viranomaisvoimin. Suomessa sukupuoli rikoksen motiivina on tulossa rangaistuksen koventamisperusteeksi. – Erityisasiantuntija Milla Halme, Plan International Suomi

8.

KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ VAI NATIONALISMIA? Pandemia on tehnyt tuskallisen näkyväksi maailman verkottuneisuuden. Samaan aikaan kriisi on ajanut useat maat käpertymään itseensä, vaikka globaali yhteistyö ei ole koskaan ollut tärkeämpää. Luottamuksen ja solidaarisuuden puute on koetellut jo muutenkin jännitteistä tilannetta. Ilmastokriisiä, luontokatoa tai pandemiaa ei ratkaista ilman globaalia yhteistyötä. Vuoden 2030 tilanne riippuu siitä, miten vahvistamme kansainvälistä yhteistyötä tässä ja nyt. –Johtava asiantuntija Mikko Dufva, Sitra

9.

SEURAAVAT VUODET MÄÄRITTÄVÄT ILMASTON TULEVAISUUDEN Kuluva vuosikymmen on erittäin tärkeä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastotekojen ja hiilineutraaliuden on oltava uusi normaali vuoteen 2030 mennessä. Eri toimijat asettavat ilmastotavoitteita ja tekevät suunnitelmia niiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi EU tähtää 55 prosentin hiilipäästöjen vähentämiseen vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Meillä kaikilla on tärkeä rooli vielä vahvempien sitoumuksien vaatimisessa sekä siinä, että yksilöinä teemme oman osuutemme. –Ilmastotyön asiantuntija, Aly Cabrera, Kirkon Ulkomaanapu

10.

+1

Mitä KUA tekee, jotta oikeuden­ mukainen ja sopeutumiskykyinen maailma toteutuisi? LAADUKAS KOULUTUS korostuu KUA:n työssä myös tulevaisuudessa. Koulutus mahdollistaa kestävän talouskasvun ja demokratiakehityksen. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja linkittäminen työelämään tuo toimeentulomahdollisuuksia kasvavalle väestölle. Digimahdollisuuksien hyödyntäminen koulutuksessa, työelämässä ja yritystoiminnassa edellyttää laadukasta peruskoulutusta. Digiympäristöissä tapahtuva vaikuttaminen nousee yhä merkittävämmäksi uhaksi yhteiskunnan vakaudelle. Tämä näkökulma tulee korostumaan KUA:n rauhantyössä. Perinteisen kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun rahoittajien rinnalle on noussut Kiinan, Venäjän, Turkin ja Gulf-maiden ajattelumalli, jossa kansalaisyhteiskunnan rooli ja ihmisoikeudet sivuutetaan. Ainoastaan riittävän vahvat kansalaisyhteiskunnat kykenevät tarjoamaan aidon vasta­voiman ylikansallisille talous- ja poliittisille pyrki­ myksille. – Varatoiminnanjohtaja Tomi Järvinen, Kirkon Ulkomaanapu

Kehittyvissä maissa haasteet tulevat näkyviin oppimisen fyysisessä ympäristössä. Oppimisen kannalta tärkeä fyysinen kokoontuminen voi olla vaikeaa pitkien matkojen, konfliktien ja luonnonmullistusten takia. Tulevaisuudessa opettajat voivat kulkea oppilaiden kyliin matalaenergisillä sähköpotkulaudoilla. Koulurakennuksia voidaan kenties tulostaa nopeasti nanomateriaaleista. – Koordinaattori Pasi Aaltonen Kirkon Ulkomaanapu

OPPIMINEN MULLISTUU VUOTEEN 2030 MENNESSÄ Korona-pandemia on vienyt eteenpäin etäopetusta. Vuonna 2030 tiedonsiirron teknologia on lähes jokaisen saavu- teksti: Noora Pohjanheimo • kuvitukset: Carla Ladau tettavissa ja sekä tiedonsiirron että laitteiden kustannukset ovat pienemmät. Artikkeliin on haastateltu myös Sitran asiantuntijaa Christopher Rowleya.

21

”ISOSISKO ONNISTUI KOHENTAMAAN MIELTÄNI” Isoveli, isosisko -toiminta Itä-Jerusalemissa yhdistää syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja vapaaehtoisina mentoreina toimivat nuoret aikuiset.

1.

METELI HUONEESSA on melkoinen. Lapset ovat kokoontuneet pöytien ääreen askartelemaan kellotaulujen äärelle. Innokkaasti ja iloisesti hälisevää joukkoa paimentaa nuorten aikuisten ryhmä. Itä-Jerusalemissa kesällä 2021 kuvattu videomateriaali välittää kuulumisia Kirkon Ulkomaanavun ja paikallisen kumppanin Palestinian Counseling Centerin yhteisestä Isoveli, isosisko -pro­ jektista. Hankkeessa syrjäytymisvaarassa olevat lapset saavat itselleen henkilökohtaisen ”isosiskon” tai ”isoveljen”, jonka kanssa he viettävät säännöllisesti aikaa. Tarkoituksena on tarjota lapsille psykologista ja sosiaalista tukea ja sisällyttää päiviin järkevää tekemistä. Samalla isot sisarukset saavat mahdollisuuden kehittää ammattitaitoaan kasvatuksen parissa. Tässä jutussa kolme projektiin osallistunutta ”siskosta” kertoo, miten mentorointisuhde muutti heitä.

Pikkusisko Ghina Jewels, 11, Silwan ”PERHEENI ON KIVA, minulla on kaksi veljeä ja siskoa. Vapaa-ajallani piirrän, katson televisiota, leikin serkkujeni kanssa ja opetan veljeäni. Joskus siivoan taloa äitini kanssa. Toivon, että minusta tulee isona uimaopettaja, koska rakastan lapsia. 3. Isosiskoni nimi on Hadeel, ja hän opiskelee valmistuakseen sairaanhoitajaksi. Hän kertoo minulle tarinoita siitä, mitä hän tekee. Hän vie minut silloin tällöin yliopistolle ja on myös osta- Isosisko Mona Zallum, 21, Beit Hanina nut minulle lahjaksi vaatteita Eid-pyhää varten. Joskus hän käy kotonani, joskus minä menen hänen luokseen ja joskus tapaamme ”OPISKELEN KASVATUSTIETEITÄ al-Qudsin yliopistossa. Olen juuri toimintakeskuksen tiloissa. lopettelemassa kandin tutkintoani ja haluaisin jatkaa opintoja Koronavirus on vaikuttanut meihin. Emme voi nähdä toisiamme samalla alalla. ja puhumme vain puhelimessa. Haluaisin nähdä häntä enemmän, Lähdin mukaan Isoveli, isosisko -toimintaan, jotta voisin tehdä sillä kasvokkain tapaaminen on paljon hyödyllisempää kuin puhe- töitä vapaaehtoisena ja kehittää kasvatus- ja elämäntaitojani. limessa puhuminen. Olen lasten kanssa ja tarkkailen heidän oppimisvaikeuksiaan. Hadeel on käskenyt minua olemaan hermoilematta – ja itse ”Pikku­siskoni” Yasmin on neljännellä luokalla, ja autan häntä asiassa, en ole enää yhtä hermostunut kuin ennen. Olen kertonut koulutyössä. hänelle pitäväni matematiikasta ja paljastanut, että minusta tulee Kun tapaan pikkusiskoani, kysyn häneltä ensiksi hänen päiisona uimaopettaja. Parasta elämässäni on se, että tapasin Hadeelin. västään. Se auttaa murtamaan muurit väliltämme. Jos hänellä Minulla on aina ikävä häntä.” on vaikeuksia joissain oppiaineissa, autan häntä. Yasmin pitää

22

1. ”Parasta elämässäni on se, että tapasin Hadeelin,” sanoo Ghina Jewels. 2. Isoveli, isosisko -toiminta jouduttiin siirtämään koronaaikana etämalliin. 3. Ohjelma yhdistää kasvatustyöstä kiinnostuneet nuoret aikuiset ja syrjäytymisvaarassa olevat lapset. 4. Mona Zallum, opiskelee kasvatustieteitä ja ammentaa vapaaehtoisena käytännön kokemusta kasvatustyöstä. 5. Isosisko auttaa Jamila Abu Nabia, läksyissä ja erityisesti kieliopissa.

5.

”PITÄÄ PYSYÄ RAUHALLISENA JA KESKUSTELLA MALTILLISESTI, JOTTEI TULISI VAHINGOSSA SANOTTUA PAHOJA SANOJA.”

2.

On kivaa, kun minulla on pikkusisko ja saan viettää hänen kanssaan aikaa. Annan hänelle omista taidoistani, motivoin häntä tulevaisuutta varten ja myös itse opin häneltä. Sellainen tunne minulle on jäänyt.”

Pikkusisko Jamila Abu Nab, 11, Silwan

4.

”ENNEN OLIN AINA YLIOPISTOLLA OPPIMASSA, MITEN OPPIMIS­ VAIKEUKSIA HAVAITAAN. KUN TULIN TÄNNE KESKUKSELLE, NÄIN SEN KÄYTÄNNÖSSÄ.”

”KUN KASVAN AIKUISEKSI, haluan sydänkirurgiksi. Rakastan opiskelua ja tunnen oloni onnelliseksi, kun saan koulussa hyviä numeroita. Isoveli, isosisko -ohjelma on minulle hyödyllinen. Isosiskoni nimi on Aya, ja hän on aina mukava minulle. Hän saattaa laittaa minulle tekstiviestin ja käy kotonani. Me käymme kävelyillä, juttelemme, piirrämme ja leikimme. Joskus menemme al-Aqsa-moskeijaan yhdessä. Aya opettaa arabian kieltä ja auttaa minua kieliopin kanssa. Hän saattaa tehdä vaikkapa pelin, joka käsittelee verbejä ja kielioppisääntöjä. Pahimpana korona-aikana Ayan tapaaminen oli vaikeaa, ja sen vuoksi juttelimme vain puhelimitse. Silloin minun oli vähän vaikeaa ymmärtää häntä. Kun virus ei enää levinnyt niin vauhdikkaasti, aloimme taas tavata kasvokkain. Aya on opettanut minulle, ettei kannata suuttua liian nopeasti. Pitää pysyä rauhallisena ja keskustella maltillisesti, jottei tulisi vahingossa sanottua pahoja sanoja. Hän on myös sanonut, että pitää olla kiltti muille ihmisille. Olen rakastanut Ayaa ensikohtaamisestani lähtien. Tiesin heti, että hän on hyvä ihminen. Isoveli, isosisko -ohjelma on muuttanut minua paljon. En ole enää yhtä hermostunut ja levoton kuin aiemmin. Olen oppinut olemaan rauhallinen ja puhumaan ihmisille kohteliaasti. Toivon, että kaikki, joilla on ongelmia, löytävät ohjelman pariin. Parasta on ollut se, että isosiskoni onnistui kohentamaan mieltäni.”

piirtämisestä ja väreistä. Me harrastamme piirtämistä yhdessä ja tapaamme toisiamme usein kirjastossa. Koronan aikana emme voineet nähdä kasvokkain vaan tapasimme Zoomissa. Avasimme kameramme ja olimme ikään kuin kirjastossa. Korona on vaikuttanut elämäämme positiivisesti ja negatiivisesti. Negatiivista on se, että istumme pitkiä aikoja kotona, mikä tekee meistä laiskoja. Myönteistä on se, että nyt oppiminen on mahdollista missä tahansa. Elämäni on muuttunut. Ennen olin aina yliopistolla oppimassa, teksti: Ulriikka Myöhänen • kuvat: Ahmad al-Bazz miten oppimisvaikeuksia havaitaan. Kun tulin tänne keskukselle, Isoveli, isosisko -hanketta on tuettu Nenäpäivä-varoin! Nenäpäivää näin sen käytännössä. Kasvatusalalla minun pitääkin olla tekemivietetään 12.11.2021. Seuraa suoraa lähetystä Yle TV1:ltä klo 19 alkaen sissä lasten kanssa. Viiden vuoden päästä olen ehkä saanut loppuun ja ole mukana tekemässä maailmasta parempaa paikkaa jokaiselle opintoni kasvatuksen parissa ja teen töitä opettajana. lapselle. Lisätietoja: nenapaiva.fi.

23

ESSEE

LOIKKA ETURIVIIN Meidän länsimaisten ihmisten on totuteltava siihen, että afrikkalaiset voivat olla meitä ketterämpiä digitaalisuudessa.

TUNSIN ITSENI TYPERÄKSI. Olin käynyt supermarketissa Kenian pääkaupungissa Nairobissa ja ihmetellyt, kuinka tottuneesti paikalliset ihmiset vinguttivat pankkikorttejaan. Matkustanut YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n leirille Kalobeyein kylään ja kuullut, että Maailman ruokajärjestö WFP siirsi ruoka-apunsa pakolaisille mobiilimaksuina. Kiberan slummissa Nairobissa olin nähnyt, kuinka asukkaat maksoivat ruokansa M-Pesan mobiilisovelluksella. Tiesin kyllä, että Kenia on alemman keskitulon maa, jonka talous on kasvanut ripeästi. Silti keväällä 2017 oletin, että Kenian shillinkejä on vaihdettava, koska vain käteinen raha käy varmasti. Ajattelin, että kehitys etenee kehittyvissä maissa kuin lapsuuteni Suomessa: käteistä rahaa ja talletustili paikallisessa pankissa, sitten pankkikortti ja verkkopankki. Kuinka väärässä olinkaan. Kenialaiset olivat tehneet digiloikan eli hypänneet perinteisten pankkipalvelujen yli mobiilirahatileihin. Neljä vuotta sitten mobiiliraha oli vasta tulossa Suomeen, ja vielä tänäkin päivänä vain joka viides suomalainen maksaa laskujaan matkapuhelimella. DIGITALISAATIO on yksi megatrendeistä. Sillä tarkoitetaan tietotekniikan hyödyntämistä arjessa yhä enemmän, ja sitä minäkin teen jo täysillä. Työskentelen tietokoneella, maksan laskut mobiilipankissa, ostan vaatteita nettikaupasta ja jos haluan, tilaan ruokaa kotiin ravintolan tai kaupan verkkosivuilta. Internetyhteys ja digitaaliset taidot jakavat maailman. Tiedän, että kuulun digitaaliseen eliittiin. Suomen kaltaisissa teollistuneissa maissa verkkoyhteys on lähes kaikilla, jotka sitä osaavat tai haluavat käyttää. Lapset oppivat digitaalisia taitoja jo varhain, saavat jopa koulusta käyttöönsä tietokoneen maksutta. Kehittyvissä maissa lähes joka toisella kotitaloudella on verkkoyhteys, vähiten kehittyneissä maissa vain joka viidennellä. Afrikka on köyhin maanosa, ja siellä kuluttajat maksavat verkkoyhteydestä tuloihin suhteutettuina eniten maailmassa. Vain alle viisi prosenttia kehittyvien maiden asukkaista ostaa tarvikkeita ja palveluja verkosta. Maailma digitalisoituu silti, eritahtisesti. Se lisää eriarvoisuutta.

24

ESSEE Digitaalisessa kehityksessä tekninen laite, kuten tietokone, on vain väline. Heikoin lenkki on ihminen, hänen valmiutensa käyttää teknologian mahdollisuuksia. Tästä on helppo päätyä siihen, että koulutuksen tulisi painottua yhä enemmän digitaaliseen oppimiseen ja ajatteluun, erityisesti tiedon luovaan ja kriittiseen käsittelyyn. OTAN ESIMERKKEJÄ AFRIKASTA. Maanviljelijä tilaa matkapuhelimellaan siemeniä kaupasta, joka sijaitsee satojen kilometrien päässä. Jos tilaus menee perille, hän säästää aikaansa ja matkakulut. Kylän naiset perustavat mikrolainalla käsitöiden verkkokaupan. Asiakkaita tulee lisää, mutta verkkokaupan sovellus takkuilee ja vaatii teknistä osaamista, jota heillä ei ole. Jos teknologia toimii ja kyvyt riittävät, digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia. Vielä hurjempaa on luvassa. Ihmishenkiä Afrikan maaseudulla pelastuu, kun kirurgi ohjaa operoivaa robottia etäleikkauksessa tuhansien kilometrien päästä. Opiskella voi ilman luku- ja kirjoitustaitoa, kun mobiilisovellus kääntää puheen tekstiksi ja tekstin puheeksi. Esimerkit ovat Turun yliopiston tietotekniikan professorilta Erkki Sutiselta, joka johtaa Suomen ensimmäistä etäkampusta Namibian pääkaupungissa Windhoekissa. Hän korostaa digitaalista itsenäisyyttä. Afrikkalaiset eivät saa jäädä pelkästään sovellusten käyttäjiksi, vaan heidän on noustava niiden tekijöiksi. Muuten osa Afrikan valtioista jää jälleen syrjään kehityksestä, toisen luokan kansoiksi digitalisaatiossa. Digitaalinen maailma perustuu tietoon, ja uusi tietoon perustuva vauraus keskittyy niille, jotka keräävät, hallitsevat ja omistavat tietoaineistoja. Sutinen kertoo kiinalaisista, jotka hallitsevat sähkölaitoksen käyttäjätietoja afrikkalaisessa kaupungissa. He tietävät, minkä alueen kotitaloudet käyttävät eniten sähköä, mihin aikaan ja kuinka paljon. Afrikkalaiset kuluttajat saavat vain tiedon omasta sähkönkulutuksestaan. Mutta kuka tietää, mihin kaikkeen kiinalaiset käyttävät tietojaan, hän pohtii. VUONNA 2019 jo yli miljardi ihmistä käytti mobiilirahapalveluja, kuten kenialaista M-Pesaa, joka ei vaadi internetyhteyttä. Eniten käyttäjiä oli Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Rahankäyttö on muuttunut, ja perustavanlaatuisesti. Mietin hämmennystäni Keniassa. Suhtaudunko afrikkalaisiin yhä holhoavasti, jos oletin, että he käyvät läpi samat kehitysvaiheet kuin me Suomessa? Vai tajusinko, että edustan kehittyvää maata, joka on vanheneva, yhteiskunnallistaloudellisesti taantuva, ylipainoinen, väsynyt ja laiska? Ja että afrikkalaiset voivat olla meitä ketterämpiä? Digiloikat jatkuvat, professori Erkki Sutinen sanoo. Vuoteen 2030 mennessä lähes puolet maailman nuorista on afrikkalaisia, joilla on digitaalisia taitoja ja kykyä käyttää teknologiaa uusilla tavoilla. Lahjakkuutta Afrikan nuorilla on, Sutinen sanoo, mutta he ovat ujoja ja kaipaavat rohkaisua. Sen jälkeen maailma on heidän. teksti Päivi Ängeslevä • kuvitus: Anja Reponen Kirjoittaja on kehitysyhteistyöhön perehtynyt toimittaja.

25

OSALLISTU!

Etäopetus vie suomalaista ammattitaitoa pakolaisleireihin Ennen koronaa Opettajat ilman rajoja -vapaa­ ehtoisuus vei Tuuli Naalisvaaran Ugandaan. Viime vuonna hän vahvisti kenialaisten opettajien ammattitaitoa etäyhteyksien välityksellä. YHTEISKUNTA siirtyi korona-aikana etäjärjestelyihin, ja niin

tapahtui myös Opettajat ilman rajoja (OIR) –vapaaehtoisverkostolle. Matkustusrajoitusten astuttua voimaan vapaaehtoiset eivät jääneet toimettomiksi. Kittilässä asuva Tuuli Naalisvaara on aiemmin tehnyt opettajuuteen liittyviä vapaaehtoisjaksoja eri puolilla maailmaa, mutta korona-aikana hän toimi vapaaehtoisena etäyhteyksien avulla. ”Vapaaehtoistyö on ollut minulle tapa tutkia maailmaa. Rantaloman sijaan tykkään päästä työn kautta sisään paikalliseen kulttuuriin”, Naalisvaara kertoo. Vuonna 2019 Naalisvaara päätyi kolmeksi kuukaudeksi Pohjois-Ugandaan Adjumanin pakolaisasutus­ alueelle, jossa asuu paljon eteläsudanilaisia pakolaisia. Muutto Ugandaan jännitti, sillä Afrikka oli Naalisvaaralle vielä vieras maanosa. Erähenkisyys ja vaelluskokemukset ilman sähköä auttoivat kuitenkin sopeutumaan. Vapaaehtoisena Naalisvaara koulutti alueen opettajille pedagogisia taitoja. Teoriaopetusten välissä paikalliset opettajat sovelsivat oppimaansa luokkahuoneissa ja pitivät WhatsAppin välityksellä yhteyttä suomalaisiin opettajiin, jotka tukivat heitä käytännön harjoituksissa. Viime vuonna Naalisvaara osallistui etänä useisiin Kenian OIR-hankkeisiin. ”Kontekstin ymmärtäminen oli haasteellisempaa etäyhteyksillä. Paikan päällä oli mahdollista pitää erilaista harjoituksia, mutta etänä piti olla tarkkana, että kaikki verkkomateriaalit olivat tiiviitä ja ymmärrettäviä”, Naalisvaara kertoo. Haasteista huolimatta Naalisvaara uskoo etäyhteyksien voimaan opettajayhteistyössä. ”Oli koronaa tai ei, etäopetus on hieno keino viedä suomalaista ammattitaitoa koululuokkaan, oli se sitten missä tahansa vaikeiden kulkuyhteyksien takana.” Naalisvaara pitää Ugandan ja Kenian opetuskulttuureja autoritäärisinä: opettaja ammentaa oppilaille, ja vuorovaikutus puuttuu. ”Vapaaehtoisina tuomme esiin positiivista pedagogiikkaa ja opettamme fyysisten rangaistusten sijaan muita keinoja luokan hallintaan.” Opettajat ilman rajoja –hankkeissa korostetaan leikin ja tekemällä oppimisen merkitystä sekä sitä, miten erilai26

”OLI KORONAA TAI EI, ETÄOPETUS ON HIENO KEINO VIEDÄ SUOMALAISTA AMMATTITAITOA KOULULUOKKAAN.”

sia tiloja voidaan käyttää oppimiseen. Keskeistä on myös vuorovaikutuksen lisääminen. ”Opettajan ammatti ei ollut kovin arvostettu eikä hyvin palkattu. Nostamme esiin opettajien omaa arvostusta työtään kohtaan, jotta samalla motivaatio työtä kohtaan kasvaisi”, Naalisvaara sanoo. OIR-vapaaehtoisuus on ollut Naalisvaaralle positiivinen kokemus. ”Olen päässyt toteuttamaan opettajuutta uusilla tavoilla, saanut kokemusta mentoroinnista ja opetusmateriaalin luomisesta. Kannattaa ehdottomasti lähteä kokeilemaan.” teksti: Markus Silvennoinen • kuva: Tuuli Naalisvaara

Tuuli Naalisvaara on kotoisin Etelä-Suomesta, mutta opettaa nyt Kittilässä Kaukosen 21 oppilaan kylä­koulussa. Seuraavaksi Naalisvaara lähtee opettamaan Malediiveille.

”

OSALLISTU!

Ilmastokriisi ajaa vuosittain yli 20 miljoonaa ihmistä pois kodeistaan. Lähde: UNHCR

Uudella ilmastolahjalla tuet naisia

MYÖS NÄIN VOI OSALLISTUA Nuori, tule muuttamaan maailmaa KUA:n nuorisoverkosto Changemaker tarjoaa 13–35-vuotiaille väylän toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Syksyllä Changemaker järjestää kaikille avoimia vaikuttamistoiminnan ABC-koulutuksia, sekä vuoden isoimman koulutus­viikonlopun 8.–10.10. Kouvolassa. Lisätietoa toiminnasta ja tulevista tapahtumista: changemaker.fi

Testamentti on kaunis tapa auttaa NAISTEN PANKIN uusi ilmastolahja

tukee tyttöjä ja naisia ilmastonmuutoksen keskellä. Lahjan avulla naiset saavat koulutusta ilmastonmuutokseen varautumisesta sekä kestävistä

KOLME VUOTTA täyttävä WeFood on toimintansa aikana pelastanut 300 000 kiloa ruokaa. Ruokamäärä vastaa yli 440 suomalaisen vuosi­ kulutusta. Helsingin Kalasatamassa kauppakeskus Redissä sijaitseva WeFoodin myymälä on auki viikon jokaisena päivänä. Tervetuloa tutustumaan!

viljelymenetelmistä. Oppien ansiosta perheiden toimeentulo on turvattu ja tytöt voivat jatkaa koulussa. Hanki lahja: toisenlainenlahja.fi/ ilmastolahjanaiselle

KUVA: TATU BLOMQVIST

Jo 300 000 kiloa pelastettua ruokaa

Muistaisitko testamentissasi myös kehitys­ maiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin osuudella voit jättää kestävän jäljen monen lapsen ja nuoren elämään. Testamentin tekeminen ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttilahjoittamisen opas lahjoittajapalvelustamme tai osoitteesta kirkonulkomaanapu.fi/testamentti.

Lue naiselle ammatti Syksyyn valoa tuo Naisten Pankin Lue Naiselle Ammatti –syyskiertue kirjailija Minna Lindgrenin kanssa. Kiertueen tuotoilla tuetaan naisten toimeentuloa ja yrittäjyyttä Afrikassa ja Aasiassa. Tervetuloa mukaan osoitteeseen naistenpankki.fi/lue Lahjoittajapalvelumme on avoinna arkisin klo 11–16. Puh. 020 787 1201 Sähköposti: lahjoittajapalvelu@kua.fi

27

SVENSKA SIDOR LEDAREN

Digitalisering tillhör alla VISSTE DU att man anhåller om ett elektroniskt visum till Sydsudan, en av världens sköraste stater? Som finländare är man förstås privilegierad för att man kan reflektera över resandets enkelhet, till skillnad från invånare i så kallade utvecklingsländer. Ändå var jag i september överraskad av hur smärtfritt visumet beviljades bara några timmar efter en ansökan med tillhörande bilagor. När jag senast besökte Sydsudan i mars 2020 använde vi ett kupongsystem för att identifiera människor som tilldelades kontantstöd. Under resan nu i september var systemet digitaliserat och vi skannade fingeravtryck. Efterfrågan på digitalisering finns överallt och förändringarna kan kännas plötsliga om man inte följer med utvecklingen vid sidan om. På sidorna 18–21 kan du läsa vad allt vi kan vänta oss år 2030. Digitalisering och användning av teknologi kopplas ofta ihop med välstånd. Människor kan fortfarande ha svårt att förstå att en flykting som inte nödvändigtvis har tillgång till mat, vatten och skydd eventuellt kan äga en smarttelefon och ha ett konto på sociala medier. Kostnaden för mobildata kan däremot vara oöverkomlig. När människor flydde från Syrien till Jordanien för tio år sedan var efterfrågan på trådlöst nät i flyktinglägret Zaatari stor. I en krissituation behöver människor höra om sina närmastes öde. Idag ordnas kurser i digital marknadsföring och -säkerhet i Jordanien och Uganda, vilket du kan läsa mer om på sidorna 8–13 och 28–29. Färdigheterna är väsentliga för en hållbar utkomst. Under den globala pandemin skapade bristen på internetförbindelser och redskap stor ojämlikhet bland skolbarn och studerande. Finland upplevde en naturligare övergång till distansundervisning än Ugandas flyktingbosättningar där lektionerna sändes via radio och uppgifterna levererades hem. I Sydsudan avbröts undervisningen helt och hållet för över ett år i nästan hela landet. Pandemin är en påminnelse om hur viktiga nätförbindelser och teknologi är i krissituationer, och därför är digital utveckling temat för den här tidningen. Utbildning tillhör alla, och det gör också digitalisering. text: Erik Nyström, tf. kommunikationschef foto: Tatu Blomqvist

BETYDELSEN AV DIGIKUNSKAPER VÄXER I UTSATTA SAMHÄLLEN I början av 2020 var det få som kunde gissa hurdana prestationer världen skulle lyckas med när det inte fanns några alternativ. Men en sak blev tydlig i Kyrkans Utlandshjälps verksamhetsländer i och med pandemin: det finns ett skriande behov av digitala kunskaper.

ZAATARIS FLYKTINGLÄGER i norra Jordanien låg isolerat mitt i öknen redan långt innan pandemin, men coronatiden har tvingat lägrets 80 000 invånare att i än större utsträckning hålla sig för sig själva. I Zaatari har man kämpat för bättre förbindelser ända sedan lägret började fyllas av flyende syrier år 2012. Lägrets utmaningar handlar om bristen på mobiler, pekplattor och datorer, de dyra förbindelserna samt elavbrott. Många har ett stort behov av att hålla kontakt med familjemedlemmar som stannat kvar i hemlandet. Under pandemitiden har behovet av förbindelser, mobila enheter och digitala kunskaper bara blivit större. ”Elektroniska verktyg blev ett grundbehov i allas jobb, i skolan och på universitetet. Både barn och vuxna använder apparater och förbindelser, vilket också medfört problem. Till exempel oönskade webbsidebesök och trakasserier”, beskriver Wissam Ahmed al-Mutlaq, 28. Också al-Mutlaq har kommit som flykting till Jordanien. På lägret i Zaatari utbildar han invånarna i att använda förbindelser och mobila enheter på ett säkert sätt. Kurserna i cybersäkerhet tar upp informationsfiske, dataintrång och elektronisk användning av pengar. Den ungefär två timmar långa kursen som delvis ordnats via WhatsApp har mellan september 2020 och mars 2021 haft 1 219 deltagare från lägret i Zaatari. ”Cybersäkerhetskunskaper anses vara nödvändiga i dagens värld. Samhällena behöver dessa kunskaper och därför måste utbildningar ordnas”, betonar al–Mutlaq. Kyrkans Utlandshjälps arbete i Jordanien fokuserar på att förbättra både flyktingars och jordaniers utbildningsmöjligheter. Till exempel kunskaper om kodning och digimarknadsföring hjälper också dem med flyktingbakgrund att få en bättre utkomst och tillträde till en större marknad. PANDEMINS INVERKAN HAR understrukit vikten av mobila enheter, förbindelser och kunskaper. I Uganda där det bor 44 miljoner människor har 15 miljoner barn lidit av skolstängningar under

28

SVENSKA SIDOR 1. I Uganda har grundskoleelever spelat spel som utvecklar läs- och räknekunskaper. FOTO: HUGH RUTHERFORD

2. ”Cybersäkerhetskunskaper anses vara nödvändiga i dagens värld”, betonar Wissam Ahmed al–Mutlaq i Zaatari. FOTO: OSAMA NABEEL

3. Invånare på Myanmars landsbygd har kunnat lära sig om företagande och hantverksjobb via animationsfilmer. FOTO: MYAT KYAW THEIN

2.

1.

3.

KURSERNA I CYBERSÄKERHET TAR UPP INFORMATIONSFISKE, DATAINTRÅNG OCH ELEKTRONISK ANVÄNDNING AV PENGAR.

coronatiden. Till siffran räknas också 600 000 elever med flyktingbakgrund i låg- och högstadieålder. Teknologi är ingen ny grej för ungdomarna på flyktingbosättningarna. Smarttelefonerna är de vanligaste mobila enheterna på grund av att de är så pass billiga. De unga använder mest WhatsApp, Google och Facebook. Det är viktigt att distansförbindelserna och digikunskaperna också i fortsättningen finns tillgängliga för alla. På sistone har yrkesskoleeleverna vid Rwamwanjas flyktingbosättningsområde studerat digisäkerhet och -hygien samt

digimarknadsföring. I västra och nordvästra Uganda har grundskoleelever kunnat spela spel som utvecklar läs- och räknekunskaper tack vare att Kyrkans Utlandshjälp bidragit med pekplattor. ”När smarttelefoner och sociala medier är lättillgängliga kan de unga komma åt den digitala världen. Utan rätt kunskaper blir de ändå lätt lurade”, säger Edgar Mutaryebwa som är IT-projektarbetare. PÅ LANDSBYGDEN ÄR DATAFÖRBINDELSERNA ofta dåliga eller saknas helt och hållet. Utmanande situationer tvingar till kreativa lösningar. I Kambodja har lärare och studiehandledare under perioder av distansskola förflyttat sig från by till by med tuk-tuk för att hålla lektioner och dela ut studiematerial. Invånare på Myanmars landsbygd har kunnat lära sig om företagande och hantverksjobb via animationsfilmer. Det finns mycket som är bra med det digitala språnget som pandemin ledde till. Så länge det finns fungerande förbindelser är utbildningar och undervisningsmaterial tillgängliga för allt fler. text: Ulriikka Myöhänen, Linda Kabuzire, Noora Pohjanheimo översättning: Michaela von Kügelgen

29

KATSO TARKEMMIN

Yhteisvastuu-kuvaukset ovat kuukausien projekti Osana tulevaa Yhteisvastuu-kampanjaan matkustimme Etelä-Sudaniin. Millaisia valmisteluja ja järjestelyjä tarvitaan, jotta eteläsudanilaisten tarinat löytävät tiensä suomalaisten luettaviksi ja katsottaviksi?

1. Isot linjat. Ensiksi päätetään reissun teema, kohde ja ajankohta. Yhteisvastuu-varoilla tuetaan katastrofi­ rahaston hankkeita. Tämän vuoden kuvauskeikka suuntautuu Etelä-Sudaniin, teemana on nuoret ja matkan ajankohtana syyskuu 2021. Matkaan lähtee yleensä 3–4 kuvausryhmän jäsentä.

2. Turvallisuus. Osana suunnittelua varmistetaan, että kuvausryhmä voi liikkua ja työskennellä turvallisesti. Kuvausryhmällä on tarvittavat rokotukset ja vakuutukset. Kuvaamme usein epävakaissa valtioissa, joten on tärkeää varmistaa, ettei myöskään paikallisten turvallisuus vaarannu kuvauksissa.

3. Yhteistyö viranomaisten kanssa. Ennen reissua hoidetaan kuntoon viisumit ja kuvausluvat. Kamerat herättävät huomiota, ja sen vuoksi paikallisten viranomaisten pitää tietää, mitä ollaan tekemässä.

4. Etiikka. KUA:n paikalliset työntekijät kartoittavat etukäteen perheitä, jotka haluaisivat osallistua Yhteisvastuu-materiaalien tekemiseen jakamalla omaa arkeaan kameroiden edessä. Varmistamme, että henkilöt ymmärtävät, mihin suostuvat, ja viihtyvät kameroiden edessä. Henkilöiltä kerätään kirjalliset suostumukset heidän ymmärtämällään kielellä.

5. Kunnioitus. Kuvausryhmä viettää paikallisten kanssa kaksi viikkoa. Ensikohtaaminen voi olla haastateltavalle jännittävä, mutta lopulta kuvauksista syntyy yhteinen projekti. Kuvausryhmä joustaa ja kunnioittaa paikallista elämää: tarkoitus on dokumentoida arkea, ei häiritä sitä. Mukana on paikallinen tulkki, joka tuntee yhteisön ja kielen.

6. Raakamateriaalista dokumentiksi. Kun kuvaukset ovat purkissa, haastattelut käännetään paikallisesta kielestä englanniksi. Materiaalit tuodaan Suomeen, jossa ne editoidaan dokumentiksi. Kuvattua materiaalia voi olla kymmenisen tuntia, lopputuloksena syntyy kaksi noin neljän minuutin dokumenttia. Dokumentit kertovat, mitä kampanjalla saadaan aikaan.

YHTEISVASTUU on jokavuotinen kampanja, jossa kerätyistä

varoista 60 prosenttia suunnataan Kirkon Ulkomaan­ avun katastrofirahastoon ja 40 prosenttia kotimaan työlle. Joka vuosi Kirkon Ulkomaanavun kuvaustiimi matkustaa kuvaamaan dokumentin maasta, jonka ihmisiä on tuettu Yhteisvastuu-varoilla. Matkan suunnittelu kestää kuukausia, ja se tehdään yhteistyössä paikallisen henkilökunnan kanssa. Haastateltavat ja kuvat kartoitetaan etukäteen ja heidän kanssaan käydään heidän omalla kielellään keskusteluja 30

siitä, mihin tarpeisiin materiaaleja tuotetaan ja mihin niitä käytetään. Keskustelut ovat tärkeitä paitsi suostumuksen myös turvallisuuden kannalta. Kuvausten jälkeen kuvausryhmä istuu pitkiä iltoja paikallisen tulkin kanssa kääntäen haastattelua sana sanalta. Välillä käännöstyö on työlästä: kaikissa kielissä ei ole esimerkiksi samanlaista sanastoa ilmaista tunteita. teksti: Ulriikka Myöhänen • kuvitukset: Tuukka Rantala

APU MENEE PERILLE Tällä sivulla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme!

11 883

10 000

nuorta on viime vuosina hyötynyt yläkoulujen opetukseen lisätystä opintoohjauksesta Kambodžassa. Maakunnissa tehty kokeilu kantaa hedelmää: opetus­ ministeri allekirjoitti vastikään uuden kansallisen politiikkaohjelman opinto-ohjaukseen liittyen. KUA on osallistunut 60 uuden opinto-ohjaajan kouluttamiseen ja tukenut politiikkaohjelman valmistelua.

4

Ugandan Bidibidin pakolaisasutusalueen koulua varusteltiin muun muassa uusilla luokkahuoneilla, kirjastoilla, wc-tiloilla ja henkilökunnan rakennuksilla. Lisäksi pakolaisasutusalueelle rakennettiin yksi kokonaan uusi koulu yläkoululaisten ja toisen asteen oppilaiden käyttöön.

KUVA: ANTTI YRJÖNEN

KUVA: MICHEAL TAYEBWA

KUVA: ABU TALIB AL-BUHAYA

oppilasta pystyi jatkamaan koulunkäyntiä korjatussa koulussa Syyriassa vuosien 2019-2021 välillä. Syyrian sota on kestänyt jo yli kymmenen vuotta. Koulu on lapsille tärkeä paikka myös katastrofien keskellä.

700

haavoittuvassa asemassa olevaa perhettä vastaanotti käteisavustuksia Yein kaupungissa Etelä-Sudanissa 21. Syyskuuta 2021. Käteisavustukset auttavat Ugandan pakolaisasutusalueilta takaisin kotiinsa palanneita perheitä hankkimaan ruokaa, perustamaan viljelmiä ja yrityksiä sekä maksamaan lastensa koulukuluja. Kolmessa erässä kuuden kuukauden sisään jaettava noin 250 euron yhteissumma suunnataan erityisesti yksinhuoltajaäideille, vammaisille ja seksuaalisen väkivallan uhreille.

Toisenlainen Lahja tuo iloa monelle!

®

a ja u l u o K a turva 40 € Vuohi 30 €

Ilmastolahja naiselle 20€

Toisenlaisella Lahjalla ilahdutat ystävääsi ja autat samalla köyhiä perheitä kehitysmaissa. Tilaa lahjat toisenlainenlahja.fi