Tekoja 1-2022: Nuoret naiset

Tulevaisuus on vahvasti naisten käsissä? Ihmisarvon puolesta För människovärdet 1/2022

PANDEMIA OLI VIEDÄ ROSELTA KOULUTUKSEN

”Nuorten tukeminen on velvollisuutemme”

Kakkuleipomo tuo perheenäidille omaa rahaa

PÄÄKIRJOITUS

Pandemia kova kolaus etenkin tytöille ja naisille VÄESTÖ EUROOPASSA IKÄÄNTYY, mutta Afrikka on nuorten manner. Näiden nuorten tulevaisuus vaikuttaa koko maailmaan, ja tätä tulevaisuutta pohjustetaan koulutuksella. Kehitys on pitkään ollut nousujohteinen: joka vuosi yhä useampi lapsi ja nuori käy koulua tai opiskelee ammattiin. Pandemia katkaisi lupaavan kehityksen, ja nyt on kiire korjata tilannetta. Koulutuksen merkityksen huomaa, kun koulua ei enää käydä. Samoin perheiden toimeentulon. Etelä-Sudanin 10 miljoonasta asukkaasta puolet on 15–24-vuotiaita nuoria, joiden epävarmuus tulevasta on nostanut pinnalle vanhoja haasteita. Pandemian seuraukset ovat olleet kohtalokkaita etenkin kehittyvien maiden tytöille ja naisille. Lapsiavioliitot ovat taas kasvussa, samoin teiniraskaudet. Koulu on tarjonnut nuorille turvan ja päämäärän. Niiden puuttuminen ja perheiden taloudelliset haasteet ajavat ihmisiä epätoivoisiin ratkaisuihin, kuten lasten työllistämiseen tai taloudellista hyötyä tuottaviin avioliittoihin. Kävin Etelä-Sudanin Yeissä, jossa tytöt kuvailivat yli vuoden kestäneen koulusulun aikaista elämäänsä turvattomaksi. Sivuilla 6–11 Rose, 21, kertoo sinnitelleensä kotona pandemian yli unelmiensa kannattelemana. Moni, kuten Rosen ystävä, ei selvinnyt takaisin kouluun. Naapurimaa Ugandassa yli 10 miljoonaa oppilasta ehti olla pois koulusta 80 viikkoa. Vaikka etäopetus oli Ugandassa mahdollista, puolet koululaisista lakkasi opiskelemasta. Monien nuorten vanhemmat eivät ole käyneet koulua. Siksi he eivät välttämättä pysty tai halua kannustaa nuoria kouluun, kun nuoret ovat alkaneet ansaita rahaa pätkätöillä. Oman toimeentulon kautta naiset pystyvät vaikuttamaan lasten ja nuorten koulutukseen sekä perheidensä hyvinvointiin. Lue sivuilta 16–17, millaista työtä Naisten Pankki tekee naisten työn eteen. Ja jotta emme keskittyisi pelkästään negatiivisiin tilastoihin, olemme sivuilla 14–15 nostaneet esiin 10+1 syytä sille, miksi tulevaisuus on kaikesta huolimatta valoisa nuorille naisille. Kehityksessä on saavutettu jo runsaasti virstanpylväitä. Pitämällä sinnikkäästi kiinni meille tärkeistä asioista yllämme uusiin saavutuksiin. Kiitos, kun olet tukemassa työtämme.

”PANDEMIA KATKAISI LUPAAVAN KEHITYKSEN, JA NYT ON KIIRE KORJATA TILANNETTA.”

teksti: Erik Nyström, viestintäpäällikkö • kuva: Antti Yrjönen

Päätoimittaja Erik Nyström Toimituspäällikkö Ulriikka Myöhänen Toimitussihteeri Elisa Rimaila AD Tuukka Rantala Kuvatoimittaja Antti Yrjönen Julkaisija Kirkon Ulkomaan­apu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

2

YM

R PÄ

R

I

Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kirjapaino Punamusta /1.2022 / 38 000 kpl ISSN 1797-7207 ISTÖME KK

Kirkon Ulkomaan­apu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

M

Avustustilit Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201, arkisin klo 11–16, 8,35 snt/ puhelu + 16,69 snt/min. lahjoittajapalvelu@kua.fi

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja seuraa Kirkon Ulkomaan­apua sosiaalisessa mediassa. kirkonulkomaanapu.fi

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

TÄSSÄ LEHDESSÄ

KUVITUS: SAARA MANSIKKAMÄKI

KUVA: ANTTI YRJÖNEN

HUOMASITKO TÄMÄN?

Kuuntele Tekoja-podcastia! MITEN entinen uusnatsi jätti ääriajattelun, kasvaako Itä-Afrikassa viihdeteollisuuden supertähtiä ja lisääkö ilmastonmuutos nälkää? Kirkon Ulkomaanavun uudistunut Tekoja-podcast sukeltaa suoraan syvään päätyyn ja selvittää, millä tolalla maailma on. Löydät meidät Suplasta, Spotifystä ja Apple Podcastista.

06–11 Reportaasi Etelä-Sudanista: Rose ehti käydä koulua vain kaksi viikkoa ennen kuin koronavirus sulki koulut yli vuodeksi. Samuelin perheellä ei kuitenkaan ollut varaa koulumaksuihin, kun koulut taas avautuivat.

18–19 Näin se tehtiin: Yrittäjyys­ koulutus toi töitä ja palveluita Jordaniassa.

12 Puutarhuri Aulikki Uusitalo testamenttaa osan omaisuudestaan hyvään tarkoitukseen.

20 Esittelyssä apua tarvitseva Afganistan. 13 ”Nuorten tukeminen on paitsi velvollisuutemme myös yhteinen etumme,” kirjoittaa piispa Mari Leppänen kolumnissaan.

KUVA: JUSSI VIERIMAA

KANNEN KUVA: ANTTI YRJÖNEN

KUVA: VILLE NYKÄNEN

05 Pienet suuret: Jordaniaan iso rahoitus ja Ugandan koulut avautuivat kahden vuoden jälkeen.

16–17 Kolme henkilöä: Kakkuleipomo kukoistaa kotioloissa Ugandan pääkaupungissa Kampalassa.

KUVA: ANTTI YRJÖNEN

KUVITUS: CARLA LADAU

04 Tekijä Rehtori Kong Sophal oppi unelmien koulusta kärsivällisyyttä.

Skannaa älypuhelimellasi oheinen QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/podcast

14–15 Listasimme 10+1 merkkiä siitä, miten nuorten naisten tulevaisuus on entistä vahvemmin heidän omissa käsissään.

21 Osallistu! 22–23 Svenska sidor 3

TEKIJÄ

Unelmien koulussa kuunnellaan jokaista

Kambodžalaisen peruskoulun rehtori Kong Sophal kertoo oppineensa uusien opetusmetodien lisäksi vuorovaikutustaitoja ja nöyryyttä. OSROLAO LECHIN peruskoulu Battambangin provinssissa Pohjois-Kambodžassa kuuluu harvojen ja valittujen jouk­ koon. Se on yksi neljästä koulusta, jotka vuosina 2018– 2021 osallistuivat Kirkon Ulkomaanavun Opettajat ilman rajoja -järjestön ja paikallisen kumppanin Puthi Komarin yhteiseen Dream School eli unelmien koulu -hankkeeseen. Rehtori Kong Sophal katselee tyytyväisenä Osrolao Lechin koulun pihaa ja ylistää muutoksessa auttaneita järjestöjä. Koulusta on tullut viihtyisämpi ja turvallisempi paikka lapsille ja aikuisille. ”Olemme työskennelleet läheisesti, kuin ystävät tai sisarukset. He todella haluavat meidän onnistuvan ja ymmärtävän”, rehtori sanoo. Unelmien koulu on yhteistyötä myös henkilökun­ nan, oppilaiden ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Kaikkia on kuunneltu, kun pihaa, tiloja ja opetukseen liittyviä uudistuksia suunniteltiin, ja jokaisella on rehtoria myöten vastuu yhteisestä ympäristöstä. Koronaviruspandemian vuoksi koulut ovat tosin olleet Kambodžassa suuren osan vuodesta etäopetuksessa. ”Koronavirus on vaikuttanut opetuksen järjestämiseen paljon, koska se on estänyt meitä kaikkia tulemasta kou­ luun. On ollut vaikeaa”, Kong sanoo. Unelmien koulu -hankkeessa on onnistuttu paran­ tamaan koulujen ja perheiden välistä vuorovaikutusta

4

ja löydetty uusia tapoja tukea oppimista. Sellaisia ovat ”Toivon valtavasti, että esimerkiksi kotikäyntejä tuktuk-mopotakseilla tehneet oppilaat saavat koulusta parhaat mahdolliset opettajat ja erityiset lukutaidon kehittymistä tukevat eväät”, sanoo rehtori kerhot. Kong kertoo koulunsa henkilökunnan opetelleen Kong Sophal. vuoden aikana tukemaan myös toistensa työtä etänä. Kaikkiaan 24 opettajaa sai vuonna 2021 koulutusta uusista opetusmetodeista Osrolao Lechin ja Kampong Pilin peruskouluissa. Myös rehtori Kong kertoo oppi­ neensa paljon. ”Olen tullut rohkeammaksi. Tunnen itseni varmem­ maksi puhuessani muiden kanssa koulun asioista ja edistyksestä”, hän sanoo. ”Pystyn mukautumaan ympäristööni paremmin ja yhteistyö opetushenkilökunnan ja muun henkilöstön kanssa on sujuvaa.” Rehtori kertoo oppineensa kuuntelemaan paremmin muita. ”Olen nykyisin kärsivällisempi. Ymmärrän, miten tär­ keää on jakaa asioita samassa yhteisössä sekä oppilaiden ja opetushenkilökunnan kanssa. Olen oppinut nöyryyttä, pehmeyttä ja vuorovaikutusta.” Kong uskoo unelmien koulun tuottavan tulevaisuu­ dessa menestyviä nuoria. ”Toivon valtavasti, että kaikki tästä koulusta valmis­ tuvat oppilaat saavat parhaat mahdolliset eväät tehdä asioita kunnianhimoisesti, moraalisesti ja tietoon perus­ tuen.” teksti: Elisa Rimaila • kuvat: Thomas Hommeyer

PIENET SUURET ASIAT

Maataloudesta rakennetaan nuorten alaa Jordaniassa HOLLANNIN ULKOMINISTERIÖ on päät­

KUA:n Jordanian maajohtaja Mazen Khzouz ja Hollannin suurlähettiläs Jordaniassa Harry Verweij allekirjoittivat yhteistyösopimuksen marraskuussa 2021.

tänyt tukea Kirkon Ulkomaanavun työtä Jordaniassa kolmella miljoo­ nalla eurolla. Kolmivuotinen projekti luo nuorille kiinnostavia toimeentu­ lon mahdollisuuksia maatalouden parissa. Tarkoituksena on kehittää maa­ talouden harjoittamista innovatiivi­ sempaan suuntaan ja tarjota nuorille alan yrittäjyysmahdollisuuksia. Lisäksi projektissa järjestetään vil­

Ugandan koulusulku kesti kauemmin kuin missään muussa maassa maailmassa. Tammikuussa ovet luokkahuoneisiin avattiin viimein.

Ugandan kaksi vuotta kestänyt koulusulku päättyi UGANDA SULKI koulunsa monen muun

valtion tavoin keväällä 2020. Korona­ viruspandemian vuoksi maassa yli 15 miljoonaa lasta jäi pois koulusta. Heistä yli 600 000 on pakolaistaus­ taisia ala- ja yläkoululaisia. Kesti 80 viikkoa, ennen kuin koulu­sulku Ugandassa päättyi. KUA on koulusulkujen aikana varmistanut, että yli 70 000 lasta pystyi jatkamaan Ugandassa opintojaan etä- ja itseopis­

kelumateriaalien, radiopuhelimien, kotikäyntien ja oppimisryhmien avulla. Koulusulun päättymisestä huolimatta on edelleen olemassa suuri huoli etenkin tyttöjen kouluun paluusta. KUA jatkaa työtään yhdessä Ugandan hallinnon kanssa tavoit­ taakseen koulusta pudonneet ja saa­ dakseen heidät takaisin kouluun.

jely- ja sadonkorjuukoulutuksia sekä parannetaan infrastruktuuria. Mukana hankkeessa on jorda­ nialainen hedelmien ja vihannesten tuottajien ja maastaviejien yhdistys, Jordanian maatalousinsinöörien yhdis­ tys sekä paikallinen yliopisto. Projekti toteutetaan Mafraqissa, Irbidissä ja Jordanian laaksossa. teksti: Ulriikka Myöhänen kuva: FCA Jordan

Äänestä lehden parasta juttua ja voita palkinto ÄÄNESTÄ vuoden ensimmäisen Tekoja-

lehden parasta juttua ja osallistu arvontaan viimeistään 1.4.2022 osoitteessa kua.fi/ tekoja/aanesta tai postitse Kirkon Ulkomaa­ napu / Tekoja-lehti, PL 210, 00131 Helsinki. Arvomme osallistujien kesken Reilun kaupan tuotepaketin (arvo 20 €). Arvontaan osallistuvien henkilötietojen kerääminen perustuu suostumukseen. Arvon­ nan toteuttamiseksi kerätään vain tarvittavat osoitetiedot mahdollista arvontapalkinnon postitusta varten. Tiedot tuhotaan arvonnan suorittamisen jälkeen. teksti: Anne Ronkainen

teksti: Ulriikka Myöhänen • kuva: Esther Mbabazi

5

PANDEMIA PAKOTTAA NUORIA SINNITTELEMÄÄN UNELMIENSA PUOLESTA Pandemia on suistanut nuorten elämän raiteiltaan sisällis­sodasta toipuvassa Etelä-Sudanissa. Yeissä asuva Rose ehti käydä koulua vain kaksi viikkoa ennen kuin korona­virus sulki koulut yli vuodeksi.

6

21-vuotias Rose pääsi kouluun vasta 9-vuotiaana. Eteläsudanilaisille nuorille koulunkäynnin haasteena on ennen pandemiaa ollut muun muassa köyhyys ja konfliktit.

7

1.

VILLI KASVUSTO saartaa hajonneita, hylättyjä savimajoja. Paikoin näkyy renkaista ja muista irti lähtevistä osista riisuttuja autonraatoja. Tyhjistä taloista on viety arvokkaimmat osat eli peltikatot ja ikkunat. Ennen pandemiaa vilkastunut paluumuutto ei ole korjannut vuoden 2016 sisällissodan jälkiä Yein kaupungin liepeillä. Näky aiheuttaa yhä vatsakouristuksia alueelle takaisin muuttavissa, kertoo 29-vuotias Viola Jabu. Elämä Yeissä alkoi täysin alusta, vailla omaa kotia tai töitä. ”Kun päätimme palata, pelkäsin että Yeissä ei olisi ketään”, Viola Jabu kertoo. Hän lähti kotimatkalle yhdeksän lapsen ja nuoren kanssa ugandalaiselta pakolaisasutusalueelta juuri ennen pandemiaa, helmikuussa 2020. ”Olin huojentunut, kun näin kaduilla paljon elämää. Kotimme oli kuitenkin tuhottu.” Viola Jabu on asettunut perheensä kanssa vilkkaan kadun varrella sijaitsevan hylätyn huoltoaseman taakse. Matkalaukut ja kassit, joihin perhe on pakannut koko elämänsä, ovat siistissä pinossa lasten makuuhuoneessa. Vanhemmat nukkuvat pienen ikkunan valaisemassa tarvikevarastossa. ”Palasimme Ugandasta, koska elämä pakolaisena oli rankkaa. Ruokaa ja töitä oli vaikea saada, ja lapset olivat usein kipeinä. Mieheni asui jo täällä ja kertoi, että nyt on turvallista”, Viola Jabu sanoo. ”Emme osanneet arvata, että joudumme vielä kohtaamaan pandemiankin.” KADUN TOISELLA PUOLELLA on St. Josephin koulu. Siellä 21-vuotias Rose Night aloitti toisen vuotensa toisen asteen oppilaitoksessa. Rose asuu setänsä Woi Wilsonin eli Viola Jabun puolison luona. Rosen vanhemmat hylkäsivät hänet lapsena. Isä on kadonnut ja äiti muutti Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Koulupukuunsa sonnustautunut Rose on kärsivällisesti kuunnellut keskusteluamme jo toista tuntia, kunnes ei malta enää odottaa. ”Milloin kysytte minulta jotain”, hän utelee. Koululaiset harvoin tarjoutuvat oma-aloitteisesti haastateltaviksi. ”Koulu on opettanut minulle, että pitää olla rohkea ja opiskella paljon, jotta voi itse päättää elämästään. Koulutuksen avulla löydät töitä ja huolehdit itsestäsi”, Rose siteeraa opettajiaan. Rose aloitti koulun 9-vuotiaana setänsä tukemana. Hän haaveilee asianajajan ammatista. Setä Woi Wilson toivoo Rosen

8

2

3.

1. Viola Jabu ja kohta 2-vuotias Emmanuela palasivat Yeihin helmikuussa 2020. 2. Viola Jabun perhe perustaa keittiöpuutarhaa vanhan huolto-

aseman edustalle. Kaupungissa jokainen viljelyyn sopiva pläntti hyödynnetään. Kuvassa myös serkukset Grace (vas.) ja Rose.

3. Viola Jabu piti kotikoulua lapsille ja nuorille, kun koulut suljettiin pandemian vuoksi. 4. Rose haaveksii opinnoista yliopistolla ja asianajan ammatista.

”MILLOIN KYSYTTE MINULTA JOTAIN?”

4.

jonakin päivänä opiskelevan yliopistossa. Rosen koulunkäynti katkesi jo kertaalleen, kun perhe pakeni Ugandaan. Etelä-Sudaniin palattuaan Rose oli koulussa vain kaksi viikkoa ennen niiden sulkemista. ”Meidän käskettiin pysyä kärsivällisesti kotona, mutta täällä ei ollut mitään tekemistä. Olin surullinen.” Etelä-Sudanissa etäkoulun järjestämismahdollisuudet olivat olemattomat, minkä takia lukuisten lasten ja nuorten koulunkäynti keskeytyi yli vuodeksi. Sodasta kärsineessä maassa arviolta 2,2 miljoonaa lasta ei käynyt koulua ennen pandemiaa, ja Unicef arvioi pandemian tuplanneen määrän 4,3 miljoonaan. Viola Jabu ja Woi Wilson pitivät nuorille kotikoulua, etteivät nämä unohtaisi koulutuksen merkitystä unelmiensa saavuttamisessa. Nuorten elämässä kaikkialla maailmassa on paljon houkutuksia. Rose piti sitkeästi pintansa. ”Nuoret alkoivat käyttäytyä huonosti, livistivät kotoa iltaisin, juhlivat ja joivat tai käyttivät muita päihteitä. En tehnyt kuten muut ja siksi minuun otettiin etäisyyttä”, Rose sanoo. ”Nuoret eivät enää tienneet, mihin heidän elämänsä on menossa.”

YEI ON Etelä-Sudanin kolmanneksi suurin kaupunki ja strategisesti tärkeä kaupankäynnille, koska se sijaitsee lähellä sekä Kongon demokraattisen tasavallan että Ugandan rajaa. Kaupunkia ympäröivä maakunta on Etelä-Sudanin vilja-aitta, ja rauhan aikana Yei pystyy varmistamaan ruoan saatavuuden koko maassa. Nykyinen rauhansopimus on voimassa neljättä vuotta, mutta kaupungin ulkopuolella on yhä aseryhmiä, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta. Asukkaat eivät pääse kylissä sijaitseville valtaville viljelyalueille. Siksi kaupungissa näyttää siltä kuin maissia olisi istutettu joka ikiselle tienpenkalle. Kirkon Ulkomaanapu (KUA) tukee paluumuuttajien ruokaturvaa sekä toimeentulomahdollisuuksia muun muassa käteisavustuksilla. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat jo palannet Ugandasta aloittamaan elämäänsä alusta, kertoo KUA:n humanitaarinen koordinaattori Moses Habib. ”Olemme tukeneet palaavia perheitä käteisellä, jotta he voivat aluksi ostaa itselleen ruokaa, kunnostaa kotiaan ja kattaa lastensa koulunkäyntikuluja”, Habib sanoo.

9

Yein asukkaat ovat vuosia sinnitelleet erilaisten uhkien keskellä. Sodan lisäksi myös taudit ovat läsnä. Paluumuuttajia rekisteröivän keskuksen seinällä oleva juliste kehottaa rokottautumaan poliota vastaan. Etelä-Sudan on maailman ainoita maita, jossa tautia on vielä viime vuosina tavattu. Toinen juliste kertoo ebolan oireista ja käsihygienian merkityksestä taudin leviämisen estämiseksi. Ebolan vastaiset ohjeet muistuttavat viereisen julisteen neuvoja, joissa kerrotaan, miten välttyä koronalta. Pandemian tuntuvimmat seuraukset liittyvät toimeentuloon ja koulutukseen. Globaalisti pandemia on YK:n mukaan sysännyt kymmeniä miljoonia perheitä äärimmäisen köyhyyden partaalle. ”Opettajat joutuivat koulujen sulkemisen ajaksi löytämään muita töitä, ja oppilaista moni on joutunut tukemaan perheitään työllä. Pelkäämme, että osa ei palaa”, Habib sanoo. 18-VUOTIAS Samuel Ayki rehkii kahden veljensä kanssa kasvimaalla. Pipopäisen nuoren paluusta Yeihin on vain kaksi viikkoa. Samuel eli pandemian alkuvaiheita pakolaisena Ugandassa, jossa koulut olivat

10

suljettuina 80 viikkoa, pidempään kuin missään muualla maailmassa. Liikkumisrajoitusten vuoksi pakolaisasutusalueen tori suljettiin, ja Samuelin äidiltä Maryltä katosi toimeentulo. Samuelin olisi pitänyt päättää peruskoulunsa keväällä 2020 ja opiskella nyt toisella asteella. ”Korona pilasi koulunkäyntini. Tuntuu kuin aivoni olisivat tylsistyneet, kun en pääse oppimaan uutta”, Samuel sanoo. Etelä-Sudanissa koulut avattiin jo toukokuussa 2021. Kun Samuelin ystävä pääsi kouluun Yeissä, hän rohkaisi Samuelia palaamaan kotiin. Kouluun liittyvät kulut, kuten oppimateriaalit ja koulupuvut, olivat kuitenkin köyhälle perheelle niin valtava menoerä, ettei Samuelilla ollut varaa maksaa niitä. Lisäksi perhe tarvitsi rahat, jotka Samuel ansaitsi pätkätöillä. Samuel suunnittelee säästävänsä rahaa koulunkäyntiin, mutta töitä on vaikea löytää, kun on ollut pitkään poissa kaupungista ja pandemia on kurjistanut ihmisten liiketoimintaa. ”Olen surullinen, kun näen ystävieni ja naapureideni käyvän koulua, ja itse vain etsin töitä tai istun kotona. Yritän välillä opis�kella itsekseni Ugandasta mukanani tuomistani kouluvihkoista”, Samuel kertoo.

JAA JUTTU: Skannaa älypuhelimellasi oheinen QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/unelmat-koetuksella

1. 18-vuotiaan Samuelin (oik.) ystävä Peter käy koulua. Yeissä koululaiset erottaa muista koulupuvuista. 2. Rose valmistautuu ensimmäiseen tenttiviikkoonsa puoleentoista vuoteen.

2.

3. ”Samuel ostaa koulunkäyntiinsä keräämillään säästöillään sisaruksilleen syötävää. Suren, kun näen hänen lähtevän töidenhakuun koulun sijaan ”, sanoo Samuelin äiti Mary.

4. Etelä-Sudanin koulut avattiin toukokuussa 2021. Roselta ja muilta oppilailta mitataan kuume ja kaikilla pitää olla maski.

4.

1.

3.

OSALLISTU YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN Lähetä tekstiviesti APU20 (20 € lahjoitus) numeroon 16588. Lahjoita MobilePaylla numeroon 85050. KIRKON ULKOMAANAPU (KUA) työskentelee EteläSuda­nissa yhteisvastuuvaroin kaikkein haavoittu­ vimmissa yhteisöissä. KUA tukee perheiden ruoka­ turvaa sekä toimeentulomahdollisuuksia. Syksyllä 2021 alkaneessa toimeentulo-ohjelmassa pyritään jatkossa avustamaan käteisavustuksilla myös Ugan­ dasta palanneiden lasten ja nuorten koulu­kuluissa. Peruskoulut saavat tukea opetuksen järjestämiseen. Hätäapua annamme katastrofien uhreille riippumatta iästä, taustasta tai sukupuolesta. yhteisvastuu.fi

TOIMEENTULOMAHDOLLISUUKSIEN kaventuminen on ajanut perheitä epätoivoisiin päätöksiin. Moni tyttö on joutunut naimisiin, koska perheet hyötyvät avioliitoista taloudellisesti. Lapsiavioliitot olivat Etelä-Sudanissa paha ongelma jo ennen pandemiaa. Joka toinen tyttö joutui alaikäisenä naimisiin ja nyt lapsimorsianten ja teiniraskauksien määrä on vain lisääntynyt. Raskaus päättää lähes aina tytön koulunkäynnin, ja seuraukset ovat kohtalokkaat opintien jatkon kannalta. Rosen paras ystävä ei enää palannut luokkaan, kun koulut avasivat ovensa. ”Hän päätti mennä naimisiin. Nyt hänellä on vauva eikä hän voi palata kouluun. En tiedä, mitä se tarkoittaa hänen tulevaisuudelleen, mutta kaipaan häntä”, Rose sanoo. Rosen sedän Woi Wilsonin toimeentulo sekatavaroiden kauppiaana on riippunut pääkaupunki Jubasta ja naapurimaahan Ugandaan kulkevasta tiestä. Pandemian vuoksi tavaraliikenne hiljeni, minkä seurauksena kauppiaiden tulot vähenivät ja ruoan hinta nousi. KUA:n käteisavustusten ansiosta perhe pystyi hankkimaan ruokaa ja tukemaan lasten koulunkäynnin jatkumista. Pitkän koettelemuksen jälkeen Rose valmistautuu ensimmäiseen koeviikkoonsa puoleentoista vuoteen. ”Koulussa tunnen olevani turvassa. Oppiminen kirkastaa mieltä ja päivät tuntuvat merkityksellisiltä”, hän kertoo. Moni muukin innokas oppilas jonottaa St. Josephin koulun porteilla, jossa vartija mittaa kuumeen ja tarkistaa, että jokaisella oppilaalla on kasvomaski. Omansa kotiin unohtaneelle tyttöparalle löytyy onneksi ylimääräinen. Teksti: Erik Nyström • Kuvat: Antti Yrjönen

11

TESTAMENTTI

”Testamentti on tosi iloinen asia” Aulikki Uusitalolle omien arvojen eteen toimi­ minen on tärkeää. Yksi tapa siihen on ollut testamenttilahjoituksen tekeminen. MITKÄ ASIAT ovat kaikkein tärkeimpiä minulle? Millaisen vaikutuksen haluan jättää maailmaan? Testamenttia tehdessä ihminen helposti ajautuu suurten kysymysten äärelle. Niin kävi myös 55-vuotiaalle Aulikki Uusitalolle. Luonto, kuorolaulu ja läheiset kuuluvat Uusitalon elämän tärkeisiin asioihin. Vapaaehtoistyö Jätkäsaaren Hyvän toivon kappelissa tuo arkeen mielekkyyttä ja tun­ netta yhteenkuuluvuudesta. Lisäksi Uusitaloa lämmittää ajatus kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemi­ sesta. ”Kirkon Ulkomaanapu noudattaa omaa arvomaail­ maani, joten voin luottaa järjestön eettiseen toimintaan: autetaan kaikkein köyhimpiä ihmisiä eli heitä, jotka ovat kaikkein eniten avun tarpeessa”, Uusitalo sanoo. Uusitalo päätti testamentin tekemisen yhteydessä lahjoittaa merkittävän osan omaisuudestaan Kirkon Ulkomaanavun työn tukemiseen. Jo ennen testamentti­ lahjoituksen tekemistä hän on toiminut kuukausilahjoit­ tajana. ”Kirkon Ulkomaanapu panostaa naisten, lasten ja nuorten kouluttamiseen ja kannatan sitä kovasti. Naisten kouluttaminen vaikuttaa positiivisesti koko yhteiskuntaan.” UUSITALON omat vanhemmat tekivät aikanaan testament­ tinsa hyvissä ajoin, mikä helpotti käytännön asioiden hoi­ toa. Uusitalo on halunnut toimia samoin. Vaikka hän oli jo aiemmin ajatellut testamentin tekemistä, asia roikkui pitkään. Testamentin valmistumisesta tuli hyvä mieli. ”Koen, että testamentti on asia, joka on parempi hoi­ taa liian aikaisin kuin liian myöhään eli silloin, kun on vielä järjissään ja hyvissä voimissa. Ainahan voi tehdä uuden testamentin, jos mieli muuttuu.” Testamenttaaminen voi herättää voimakkaita tunteita, onhan kyseessä erittäin henkilökohtainen asia. Päätös on jokaisen oma. Uusitalolle päätös on tuonut roppakaupalla positiivisia tuntemuksia. ”Mielestäni testamentti on tosi iloinen asia. Tuntuu hyvältä, että jos jotain jää, siitä hyötyvät tahot, jotka ovat minulle tärkeitä. On tosi kiva tunne, kun voi tehdä jotain hyvää.” Puutarhurina työskentelevä Uusitalo haluaa korostaa, ettei ihmisen tarvitse olla varakas lahjoittaakseen hyvään tarkoitukseen.

12

”VAIKKA ITSE OLEN PIENITULOINEN IHMINEN, JOLLEKIN TOISELLE PIENI OSUUS OMAISUUDESTANI VOI OLLA ISO.”

”Vaikka itse olen pienituloinen ihminen, jollekin toiselle pieni osuus omaisuudestani voi olla iso. Haluaisin esimer­ killäni rohkaista myös muita ihmisiä tekemään testamen­ tin, vaikka ei olisikaan suurta omaisuutta.” teksti: Markus Silvennoinen • kuva: Ville Nykänen

Haluaisitko lisätietoja testamenttilahjoittamisesta? Maksuttoman esitteen voit tilata osoitteesta kua.fi/testamentti tai sähköpostilla lahjoittajapalvelu@kua.fi.

Aulikki Uusitalolle naisten, lasten ja nuorten koulutus on tärkeä asia.

JAA JUTTU: Skannaa älypuhelimellasi oheinen QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/pois-piiloista

KOLUMNI

Kaikki pois piiloista ”SINÄKÖ SE SIINÄ? En meinannut tunnistaa sinua maskin takaa.” Näin moni meistä on tervehtinyt tuttavaansa koronapandemian aikana. Maskin takaa ei ole aina helppoa tunnistaa toista. Eräs alakoulun opettaja kertoi lasten maininneen etäkoulun parhaaksi puoleksi sen, että silloin he saivat nähdä opettajan ja toistensa kasvot. Toisen ihmisen kasvot, ilmeet ja hymyt ovat korona-ajan arkisia iloja. Nähdyksi ja tunnistetuksi tuleminen on ihmisen syvimpiä kaipauksia. Kovin ankea olisi sellainen piiloleikki, jossa kukaan ei muistaisi etsiä minua. Haluamme tulla löydetyiksi, emme jäädä piiloon, toisten katseiden katveeseen.

”NUORTEN TUKEMINEN ON PAITSI VELVOLLISUUTEMME MYÖS YHTEINEN ETUMME.”

NÄIN ON varsinkin lasten ja nuorten elämässä. Hyväksyvä katse ja turvallinen ympäristö auttavat nuorta kasvamaan omaksi itsekseen, täyteen mittaansa. Lapset ja nuoret ovat arvokkainta, mitä meillä on. Maailmalla ei ole tulevaisuutta ja toivoa ilman heitä. Siksi on yhdessä pidettävä huoli siitä, että kukaan ei jäisi piiloon. Erityisesti tulee etsiä niitä lapsia ja nuoria, jotka jäävät helposti syrjään tai tulevat ohikatsotuiksi. Pandemia-aika on koetellut tavalla tai toisella kaikkia nuoria. Koronan karut vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet niihin, joiden elämä on ollut jo valmiiksi haurasta. Etäopiskelu ja eristäytyminen ovat saaneet monet nuoret kokemaan yksinäisyyttä, ahdistusta ja toivottomuutta. Perheiden toimeentulon ja voimavarojen puute ovat saaneet aikaan turvattomuutta ja huolta. ERITYISEN VAIKEA on kehittyvien maiden tilanne. Monen nuoren koulunkäynti keskeytyi koronan myötä kokonaan, koska etäopetukseen tarvittava valmius ja välineet puuttuivat. Nuoria tyttöjä on joutunut naimisiin ja lapsia töihin alaikäisinä, jotta perheet ovat selvinneet taloudellisesti vaikeasta tilanteesta. Lasten työllä on turvattu perheiden päivittäinen ravinnonsaanti. Koronan lieveilmiöitä eri puolilla maailmaa kohdanneet nuoret tarvitsevat tukea ja turvallisia aikuisia arkeensa. Nuorten tukeminen on paitsi velvollisuutemme myös yhteinen etumme. Emme vielä tiedä, milloin ja miten maailma selviää pandemiasta, mutta sen tiedämme, että siinä työssä tarvitaan kaikkia tulevaisuuden tekijöitä. Tärkeää on huomata myös se hätä, mikä on jäänyt pandemian varjoon. Jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa lähellämme elävien lasten ja nuorten elämään. Voimme nähdä piiloon jäävät nuoret, kuulla heidän unelmiaan ja huoliaan. Näihin kohtaamisiin tarvitaan paitsi yksittäisiä ihmisiä myös rakenteita. Sellainen on esimerkiksi etsivän nuorisotyön NettiSaapas. Projekti tuo turvallisia aikuisia niille sosiaalisen median alustoille, joilla nuoret viettävät aikaansa. Voimme vaikuttaa myös kehittyvissä maissa kasvavien nuorten tulevaisuuteen. Yhteisvastuukeräykseen osallistumalla tuemme Etelä-Sudanin lasten ja nuorten turvallista paluuta opetuksen pariin. Yhdessä voimme mahdollistaa lapsille ja nuorille valoisamman tulevaisuuden. teksti: Mari Leppänen • kuva: Jussi Vierimaa Kirjoittaja on Turun arkkihiippakunnan piispa ja vuoden 2022 Yhteisvastuukeräys-piispa.

13

10+1 ASIAA

10+1 LUPAAVAA ENNUSMERKKIÄ NUORILLE NAISILLE

14

JAA JUTTU: Skannaa älypuhelimellasi oheinen QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/nuorille-naisille

VIIME VUOSINA nuorten naisten tulevaisuus on ollut entistä vahvemmin heidän omissa käsissään. Pandemia on kuitenkin jarruttanut joitakin hyviä kehityskulkuja. Tyttöjen koulunkäynti on saattanut keskeytyä ja koulusulkujen aikana ovat lisääntyneet sekä lapsiavioliitot että teiniraskaudet. Nyt jos koskaan on tärkeää varmistaa, että ennen koronaa saavutetuista eduista ei luovuta ja kehitys jatkuu oikeaan suuntaan. Listasimme 10 merkkiä paremmasta tulevaisuudesta, josta kannattaa pitää kiinni.

1.

KOULUUN PÄÄSEE yhä useampi tyttö, ja yhä useampi myös pysyy pulpetissaan. Ennen pandemiaa koulussa oli enemmän tyttöjä kuin koskaan aiemmin. Vuonna 1970 tytöt saivat koulutusta keskimäärin alle seitsemän vuotta, ja nyt – ennen pandemiaa mitattuna – 12 vuotta. Koulutus hyödyttää tyttöjä ja heidän perheidensä tulevaisuutta lukemattomilla tavoilla.

2.

LUKUTAITO LIITTYY oleellisesti koulutukseen mutta myös osallistumismahdollisuuksiin oman yhteisön ja koko yhteiskunnan toimintaan. Erityisesti tyttöjen ja naisten lukutaidolla on valtava merkitys: tutkimusten mukaan lukutaitoinen äiti huolehtii, että lapsetkin oppivat lukemaan. Lukutaito siis tavallaan periytyy.

+1

10+1 ASIAA

Kirkon Ulkomaanavun hyödyn­saajista vuonna 2021 puolet oli tyttöjä tai naisia

TYÖN KESKIÖSSÄ olivat nuoret: hyödynsaajista noin

kolme neljännestä oli alle 25-vuotiaita. KUA tukee naisten aktiivista osallistumista yhteiskunnassa monin eri tavoin. Yritys­toiminnan ja työllistymisen tukeminen edistää naisten sosioekonomista voimaantumista. Yli puolet KUA:n ohjelmissa luoduista ja tuetuista työpai­ koista, joista suuri osa syntyy Naisten Pankin toiminnan kautta, on ollut naisten työpaikkoja. KUA on esimerkiksi edistänyt kastipohjaisen syrjinnän lopettamista Nepalissa, ollut muodostamassa naisjohtajien alueellista verkostoa Somaliassa, tukenut nais­opettajien kouluttautumista eri­ tyisesti Ugandassa sekä vauhdittanut naisten yhteisötason rauhan­foorumeiden perustamista ja toimintaa.

8.

METOON, BLACK LIVES MATTERIN JA FRIDAYS FOR FUTUREN kaltaiset kampanjat ovat panneet monet menneen maailman LAPSIAVIOLIITTOJEN MÄÄRÄ ON LASKUSSA, mikä osaltaan mah- prosessit ja ajattelutavat selkä seinää vasten. Liikkeiden toimijoina dollistaa koulunkäyntiä. Vuonna 1995 joka neljäs maailman on nimenomaan nuoria naisia, joita vanhemmat naiset tukevat. tyttö joutui lapsena avioon. Ennen pandemiaa luku oli enää yksi Aiemmin hiljennetyt ihmisryhmät ottavat entistä rohkeammin viidestä. Samalla lapsiraskauksien määrä on laskenut, mikä parantaa tilaa ja pitävät ääntä: passiivinen toivo on muuttunut toiminnaksi, kouluttautumismahdollisuuksia ja vähentää terveysriskejä. eikä tytön tarvitse olla kiltti. Kampanjoinnin synnyttämät asennemuutokset voivat lopulta muuttaa lainsäädäntöä ja siten rakenteita. ÄITIYSKUOLLEISUUSASTE ON LASKENUT vuosien 2000 ja 2017 välillä Kampanjoinnin avulla on onnistuttu esimerkiksi saamaan aikaan 38 prosenttia, eli äidiksi tuleminen on entistä turvallisempaa. tasa-arvoisia avioliittolakeja ja vähentämään tyttöjen silpomista. Lisäksi vuonna 2015 lähes sadassa maassa oli hoitovastuuta tasapainottavia lakeja. Naiset tekevät palkatonta hoivatyötä etenkin ÄÄNEKKÄÄT NAISET TARJOAVAT ESIKUVIA kaikille maailman nuokotona kolminkertaisen määrän miehiin verrattuna, mutta lainrille naisille. Naisministereiden osuus on globaalisti kaikkien säädännöllä voidaan yrittää ohjata suuntaa tasa-arvoisemmaksi. aikojen korkein, vaikka edelleen hyvin kaukana 50/50-tilanteesta. Koulutukseen pääsy, äitiysterveyden paraneminen ja perhe-elämän NAISET OVAT MUKANA RAUHANPROSESSEISSA aiempaa useam- tasa-arvoistuminen ovat edistäneet naisten pääsyä päättäviin min. Yli kahdessa kolmesta YK:n tukeman rauhanprosessin asemiin. Haitallisten asenteiden ja sukupuolinormien purkamisopimuksessa on mainintoja naisten asemasta, 1990-luvulla vain sessa riittää kuitenkin vielä työtä. Samalla myös keskiluokkaisen noin joka kymmenennessä. Rauha on tutkimusten mukaan kes- feministin on katsottava peiliin: muutosta ei sanella kehittyviin tävämpi, jos naiset ovat mukana sitä rakentamassa. YK painottaa maihin länsimaista käsin, vaan mahdollisuuksien tila on olemassa päätöslauselmassaan 1325, että naiset ovat toimijoita konfliktien nimenomaan kehittyvissä maissa. Siinä länsimaillakin on opittavaa. ehkäisyssä ja ratkaisemisessa, eivät passiivisia uhreja. KEHITYSYHTEISTYÖN LUONNE on muuttunut ja muuttumassa. NAISTEN PALKKATYÖ on kasvava trendi. Ainakin puolet maailman Yhä useammin puhumme ääneen kurjuuskuvaston tarnaisista tekee palkallista työtä. Taloudellinen valta vahvis- koituksen- ja totuudenmukaisuudesta ja valkoisen pelastajan taa naisen yhteiskunnallista asemaa ja omavaraisuutta, edistää kompleksista. Keskustelu huomioi entistä paremmin paikallisen tasa-arvoa ja poistaa köyhyyttä. kontekstin, ja toimijoina on usein nuoria naisia – jotka ovat osaltaan jälleen tulevien sukupolvien esikuvia. TEKNOLOGIA ANTAA NAISILLE ALUSTOJA, kanavia ja välineitä olla mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Edellytyksenä on teksti: Anne Salomäki • kuvitus: Carla Ladau tietenkin, että digitaidot ovat kunnossa ja välineet ja yhteydet saatavilla edes satunnaisesti. Esimerkiksi Egyptissä naiset ovat jo Haastatellut: Generation Equality -koordinaattori Linda-Lotta Luhtala, UN Women vuosia sitten perustaneet sivuston, jossa voi kirjata koetun häi- Suomi; kehityspoliittinen asiantuntija Eppu Mikkonen, Fingo; vanhempi asiantuntija Eva-Marita Rinne-Koistinen, KUA rinnän kartalle. Investointeja tosin tarvitaan lisää, jotta vastaavia Lähteet: UNESCO Institute for Statistics, Unicef, Maailman terveyjärjestö WHO, YK, feministisiä teknologioita ja innovaatioita voidaan kehittää. Our World in Data ja UN Women.

3. 4.

9.

5.

6.

10.

7.

15

3 HENKILÖÄ

JAA JUTTU: Skannaa älypuhelimellasi oheinen QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/perheleipomo-ugandassa

PERHELEIPOMO PONNISTAA SLUMMEISTA Syntymäpäiväjuhliin leivotusta vaniljakakusta kasvoi koko perheen toimeentulon turvaava yritys. Naisten Pankin tukemat säästöryhmät luovat naisille mahdollisuuksia päästä mukaan työelämään.

SAVISET POLUT halkovat matalien talojen ja kojujen tiivistä verkostoa. Joku polttaa roskia, ja katku tuntuu kurkussa. Punertava hiekka pöllyää jaloissa Ugandan pääkaupungissa Kampalassa. Bodaboda-moottoripyörätaksit viuhuvat ohitse, mutta suurin osa ihmisistä kävelee. Se on halvin ja helpoin tapa liikkua. Lähes puolet Kampalan 3,5 miljoonasta asukkaasta sinnittelee kaupungin laitamien epävirallisilla asutusalueilla. Suuntaamme Kawempen slummialueella kohti taloa, joka pistää silmään. Sen etupiha on tiptop-siisti. Ovesta astuu ulos ujosti hymyilevä nainen, joka levittää kukallisen liinan porstualle. Ympärille pölähtää puuhakkaita nuoria ja lapsia. He tirskuvat ja höpöttävät iloisena. Jokaisella on selkeästi oma tehtävä meneillään. Perässä tulee mies, joka hullaantuu ilosta meidät nähdessään. On aika tavata Naisten Pankin ja kumppanijärjestö Development and Relief Initiativen tukeman naisten ryhmän mestarileipuri ja hänen perheensä.

1.

Madina Nabaggala, 43 ”MUUTAMA VUOSI sitten kuulin alueelle perustettavasta Naisten Pankin naisten säästö- ja lainaryhmästä, joka auttaisi naisia samaan oman toimeentulon. Lähdin mukaan, ja minusta tuli ryhmän puheenjohtaja. Ensin perustimme yhteisen saippuayrityksen, josta saimme kaikki tuloja. Samalla opiskelimme kirjanpitoa ja säästämistä ja saimme mahdollisuuden nostaa pieniä lainoja omien yritysten perustamiseksi. Opimme viikoittaisissa tapaamisissa erilaisia ammatillisia ja liiketoimintataitoja. Halusin oppia paremmin leipomaan, sillä olen aina pitänyt siitä. Leivoin ensimmäisen ison kakkuni mieheni syntymäpäiville. Se oli vaniljakakku, johon kaikki vieraamme ihastuivat. Aloin saada asiakkaita, ja nyt myymme parhaimmillaan neljä kakkua viikossa. Yksi kakku maksaa 35 000 shillinkiä (7,50 euroa). Meillä ole enää pulaa mistään! Olen voinut ostaa lapsille vaatteita ja peitot. Minusta on hyvin tärkeää, että naisella on oma toimeentulo. Silloin hän voi huolehtia lapsistaan ja päättää itse, mihin rahat käytetään. Työ on tehnyt minusta itsenäisen.”

16

2.

”OLEN NIIN KIITOLLINEN, ETTETTE VAIN TULLEET JA ANTANEET MEILLE RAHAA, VAAN TARJOSITTE TIETOA.”

Hassan Katende, 49

Hairat Nabatanzi, 18

”EN ALUKSI USKONUT naisten touhuun ollenkaan. Aina välillä joku lupaa ”SANAT EIVÄT RIITÄ kuvaamaan, miten ylpeä olen 1. ”Säästän hank­ voimaannuttaa naisia, mutta mitään ei tapahdu. Tämä paikka on äidistäni. Hän tekee kovasti töitä, ja olen oppi- kiakseni uunin, sillä kakkujen paistaminen slummi, ja jäämme lopulta aina kaikesta ulkopuolelle. nut häneltä paljon yrittämisestä. on haastavaa hiili­ Sitten näin, miten vaimoni leipomo rupesi tuottamaan rahaa. Minäkin perustin oman pienen yrityk- grillissä”, kertoo Madina Pystyimme syömään kolme ateriaa päivässä ja elämään muka- sen. Valmistan kurpitsajauhoa, jota myyn Nabaggala. Tulojensa avulla hän on voinut vammin. Ensimmäisen vuoden lopuksi Madina sai nostaa kaikki erityisesti vauvanruoaksi. Omat tulot saavat maksaa tytärensä säästönsä ja hän osti meille pannuja ja jääkaappi-pakastimen sekä minut tuntemaan itseni kuningattareksi! Olen Hairat Nabatanzin maksoi kaikki lasten koulunkäyntikulut. voinut ostaa itselleni puhelimen ja auttaa (vas.) ammattiopinnot. Nyt autan vaimoani leipomaan kakkuja, ja olemme perheenä perhettäni. 2. ”Olen kiitollinen, lähentyneet. Se on mahtavaa! Minä olen ryhtynyt tekemään vaimon En tuhlaa kaikkia tulojani vaan säästän että Naisten Pankki aiemmin hoitamia kotitöitä. Laitan esimerkiksi ruokaa ja näytän ja sijoitan osan esimerkiksi raaka-aineiden tukee yhteisöjä, jotka sitä tarvitsevat kaikkein mallia muillekin naapuruston miehille. hankintaan. Jauhojen myynti on minun arki- eniten”, sanoo Hassan Naisten ryhmä on parasta, mitä meille on tapahtunut! Se on päivieni työ, viikonloput varaan tapahtumien Katende. opettanut minullekin, miten töitä tehdään. Keksimme kaiken aikaa järjestämiselle. erilaisia keinoja saada tuloja. Myymme esimerkiksi pakastimessa Äiti nosti lainan naisten ryhmältä, jotta minä pääsin tapahtumatehtyjä mehujäitä. alan koulutukseen. Opinnot kestivät vuoden, ja opin esimerkiksi Minä olen onnistunut säästämään uuteen moottoripyörään ja koristelujen tekoa. toimin taksikuskina. Opetamme säästämistä ja taloustaitoja myös Nyt voimme kakkujen myynnin lisäksi myös tarjota juhlakoris­ lapsillemme. Heillä on oma laatikko, johon he säästävät joka viikko. teluja! Se tuntuu tosi hienolta. Olen niin kiitollinen, ettette vain tulleet ja antaneet meille Olen perinyt kekseliäisyyteni äidiltäni.” rahaa, vaan tarjositte tietoa. Toivon, että myös miehille olisi oma säästö- ja lainaryhmä!” teksti: Eija Wallenius • kuvat: Antti Yrjönen

17

NÄIN SE TEHTIIN

JAA JUTTU: Skannaa älypuhelimellasi oheinen QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/jordania_mubu

Uusia toimeentulomahdollisuuksia syntyi yrittämällä

1. Osallistujat. Hakemuksia yksityisyrittäjyyttä tukevaan paikalliseen hankkeeseen pyydettiin kuudella alueella Jordaniassa asuvilta pakolaistaustaisilta ihmisiltä ja paikallisilta naisilta, nuorilta ja vammaisilta.

2. Hakuprosessi. Aluksi selvitettiin, kenellä hakijoista oli valmiuksia, motivaatiota ja sisäistä paloa ryhtyä yrittäjäksi. Samalla arvioitiin, minkälaista tukea he tarvitsivat luodakseen itselleen työpaikan yrittäjinä.

3. Paikalliset tarpeet. Menestyksekäs yritys tarjoaa jotakin hyödyllistä ja täyttää paikallisilla markkinoilla olevan tyhjiön. Ennen yrityskoulutusten aloittamista kartoitettiin, minkälaisista yrityksistä paikallisessa yhteisössä oli suurin pula.

4. Yhteistyö. Kirkon Ulkomaanapu teki MuBu-hankkeessa yhteistyötä Hollannin ulko­ ministeriön ja HelpAge Internationalin (HAI) sekä jordanialaisten ministeriöiden, kuntatason viranomaisten ja erilaisten pienyrityksiin sijoittavien tahojen kanssa.

5. Koulutus. Koulutusten sisältö muodostui osallistujia ja paikallisyhteisöjen tarpeita kuunnellen. Lopullisessa ohjelmassa oli mukana seuraavia osa-alueita: vuorovaikutustaidot, budjetoinnin ja taloudenpidon perusteet, ikäihmisten ja sukupuolen huomioiminen yhteisöjen toiminnassa, yrittäjyysopinnot.

6. Lopputulos. KUA tuki MuBu-hankkeella vuosina 2019–2021 yhteensä 418 syyrialaisen ja paikallisen ihmisen toimeentulomahdollisuuksia ja 256 uutta yritystä. Tukea saaneista 61 % oli nuoria, 53 % naisia ja 4 % vammaisia henkilöitä. Lisäksi hankkeen avulla on luotu 162 muuta työpaikkaa pääosin nuorille.

Yrittäjyyskoulutus antaa mahdollisuuden riittävään toimeentuloon ja lisää paikallisia palveluita. Kirkon Ulkomaanavun Jordaniassa naisiin, nuoriin ja vammaisiin kohdistuva paikallistason hanke loi 256 uutta yritystä. TOIMEENTULO on ihmisarvoisen elämän kulmakiviä. Kun

konflikti sekoittaa kotimaan ja ihminen joutuu pakolaiseksi, hän menettää kotinsa lisäksi monesti myös työnsä ja koko perheen elannon. Työmarkkinat eivät ole kaikille tasa-arvoi­ set. Erityisesti naisten, kouluttamattomien nuorten, ikäih­ misten ja vammaisten henkilöiden mahdollisuudet oman toimeentulon hankkimiseksi saattavat olla rajalliset. Syyrian pitkittynyt konflikti on ajanut miljoonia ihmi­ siä pakolaisiksi muun muassa naapurimaahan Jordaniaan. Syyrialaiset pakolaiset ovat jääneet hankalaan rakoon ja 18

moni on riippuvainen muiden avusta. Työttömyys piinaa myös Jordaniaa, jonka väestöstä lähes neljäsosa oli vuo­ den 2021 lopulla vailla vakituista toimeentuloa. Naisista työttömänä oli joka kolmas. Näistä lähtökohdista Jordaniassa käynnistettiin vuonna 2019 Kirkon Ulkomaanavun toimeentulohanke, joka oli suunnattu erityisesti Syyriasta pakolaisina saa­ puneille ja haavoittuvassa asemassa oleville paikallisille ihmisille. MuBu- eli Municipal Business -hanke toteutet­ tiin kuudella alueella Sahabissa, Dhlailissa, Mafraqissa, Jerashissa, Al-Junaidissa ja Mahiksessa. Hankkeen avulla nostettiin myös naisten ja nuorten osallistumiseen ja työllistymiseen liittyvistä paikallisista esteistä. Näihin tilaisuuksiin osallistui 1 462 naista. teksti: Elisa Rimaila • kuvitukset: Tuukka Rantala

NÄIN SE TEHTIIN

Yrittäjyyskoulutus tuki unelmien toteutumista

1.

2.

KOLMEN LAPSEN ÄITI Sawsan al-Rasheed, 33, saa nykyisin toimeentulonsa viljelemällä ja myymällä vihanneksia. Jordaniaan pakolaisina vuonna 2013 saapuneen viisihen­ kisen perheen toimeentulo oli riippuvaista al-Rasheedin puolison palkasta. Ammanin koillispuolella Dhlailissa asuva al-Rasheed on yksi monista MuBu-hankkeen tukemana yrittäjäksi ryhtyneistä pakolaisista. Oma yritystoiminta on muutta­ nut al-Rasheedin elämän. Se on luonut toivoa ja luotta­ musta tulevaisuuteen. Puolison työt loppuivat keväällä 2020 koronavirus­ pandemian vuoksi. Oli onnekasta, että al-Rasheed näki samoihin aikoihin sosiaalisessa mediassa mainoksen Kirkon Ulkomaanavun Jordaniassa järjestämästä yrittä­ jyyskoulutuksesta. Koulutuksen opeilla hän on saanut yritystoimintansa vakaalle pohjalle. ”Lapseni ovat kaikkeni. He antavat minulle toivoa ja motivoivat työskentelemään tulevaisuuden eteen”, al-Rasheed sanoo. Perheenäiti uskoo luomuviljelyyn ja siihen, että yritys kannattaa ja kukoistaa kuten kasvimaa, kun siitä huoleh­ tii rakkaudella. ”Haluan antaa neuvon: Jos sinulla on elämässäsi jonkinlainen päämäärä, pysy vahvana äläkä anna periksi”, al-Rasheed sanoo. MYÖS JORDANIALAINEN Ghassan Abu Jama’a, 20, Sahabin kunnasta riemuitsee löydettyään KUA:n koulutuksen avulla itselleen hyvän ansaintamahdollisuuden. Koulut jäivät nuorelta mieheltä kesken aikanaan ja tulevaisuus oli epävarma. Nyt hänellä on autonrenkaiden myyntiliike.

”KOULUTUS OLI PORTTI UNELMIINI.” 3.

”Olen lapsesta asti halunnut työskennellä autojen parissa”, Abu Jama’a kertoo. Hyvä paikka rengasliikkeelle löytyi jo koulutuksen aikana, joten nuorukainen pääsi täyteen vauhtiin heti. Yritys on tuonut vakaat kuukausitulot, jotka Abu Jama’an riemuksi kasvavat. Hänellä on ollut myös mahdollisuus palkata työntekijöitä. MYÖS Aseel Abu Aishan, 24, unelma oli tehdä harrastuk­ sesta itselleen työ. ”Rakastan käsilläni työskentelyä ja olen siinä hyvä. Yritykseni tekee puuvillalangasta uniikkeja koristeita esi­ merkiksi peilien ympärille”, hän kertoo. Dhlailissa asuvan jordanialaisen perheenäidin haave yrittäjyydestä toteutui ja nyt hän on bisnesnainen. ”Minun oli ennen koulutusta vaikea suunnitella yritys­ toimintaani pitkäjänteisesti tai tunnistaa siihen liittyviä riskejä. KUA:n tukeman koulutuksen avulla kaikki alkoi tuntua yksinkertaisemmalta.” Oman yrityksen tuoma toimeentulo on parantanut koko perheen elämää. ”Koulutus oli portti unelmiini.”

1. Sawsan al-Rasheed viljelee luomuvihanneksia. 2. Ghassan Abu Jama’a on lapsesta asti halunnut työskennellä autojen parissa. 3. Aseel Abu Aisha rakastaa käsillä työskentelyä.

teksti: Elisa Rimaila • kuvat: Osama Nabeel

19

MAA: AFGANISTAN

Afganistanin tulevaisuus on vaakalaudalla Väkiluku:

40 miljoonaa

Pääkaupunki:

Kabul

Pinta-ala:

652 230 km² (noin kaksi Suomea)

Valuutta:

Afganistanin afgaani (1 afgaani = 0,0085 euroa)

Kielet:

Darin kieli ja paštun kieli

Uskonnot:

Islam (sunnit 85–90 %, šiiat 10–15 %), muut < 0,3 %.

Tyypillisiä ruokia:

lammas- ja riisiateriat (esim. Kabuli Pulao), maustetut kasvisruoat ja jukurttikastikkeet (mm. Borani Banjan), ohut tandoori- tai tawa-uunissa paistettu leipä (Lavash).

KUA Afganistanissa:

KUA aloitti työn Afganistanissa kumppani­ järjestönsä HIA-Hungaryn kanssa syksyllä 2021. Hätäapujakelut pitävät sisällään ruokatarvikkeita ja lämmikkeitä kylmän talven varalle. Työ jatkuu talvella 2022.

UZBEKISTAN TURKMENISTAN Balkh Samangan Kabul

AFGANISTAN

IRAN

Kirkon Ulkomaanavun ja HIA-Hungaryn toiminta-alueet Afganistanissa.

KANSAINVÄLINEN APU TUOTTI TULOKSIA

tilanne on äärimmäisen vakava. Yli 40-vuotinen sota, viime kuukausien kärjistynyt konflikti, köyhyys, korona­ pandemia ja muuttuva ilmasto ovat vaarantaneet arjen. Afganistan on jo pitkään ollut vahvasti riippuvainen ulkopuolisesta avusta, mutta uuden Taliban-johtoisen hallituksen myötä moni kansainvälinen järjestö ja rahoittaja on lopettanut toimintansa maassa. Kriisin alettua maan pankkijärjestelmä on romahtanut, toimeentulomahdolli­ suudet vähentyneet ja ruoanhinta noussut jyrkästi. Maailman ruokaohjelman mukaan 95 prosentilla afga­ nistanilaisista ei ole tarpeeksi ruokaa syötäväksi, ja akuu­ tista ruokapulasta kärsii puolet koko väestöstä. Tavallisten ihmisten elämästä on tullut miltei sietämätöntä. Lisäksi pelkona on ollut, että kansainvälisen avun turvin aikaan saadut kehitysyhteistyön tulokset valuvat hukkaan.

Koulutus 9,5 miljoonaa lasta saatiin kouluun. Ennen kansainvälistä avustusoperaatiota koulussa oli vain miljoona lasta. LÄHDE: UNICEF

Lukutaito

65 %

nuorista oli luku­taitoisia vuonna 2018. Vuonna 2011 luku oli vain 47 %. LÄHDE: HOLLANNIN ULKOMINISTERIÖ

Miehet

Sähkö

31 % LÄHDE: UNICEF

20

75– 70–74 65–69 60–64 55–59 50–54 45–49 40–44 35–39 30–34 25–29 20–24 15–19 10–14 5–9 0–4 0

PAKISTAN INTIA

40 MILJOONAN asukkaan Afganistanin humanitaarinen

Ikärakenne Naiset Afganistanin väestö on maailman nuorinta ja nopeimmin kasvavaa. Yli 60 prosenttia väestöstä on alle 25-vuotiaita. Mediaani-ikä on 18,4 vuotta. 10 % 5%

KIINA TADŽIKISTAN

5%

10 %

asukkaista pääsi vuonna 2019 sähköverkkoon. Vuonna 2004 vastaava luku oli 8 %. LÄHDE: HOLLANNIN ULKOMINISTERIÖ

KIRKON ULKOMAANAPU ja HIA-Hungary jakavat apua Balkhin ja Samanganin maakunnissa pohjoisessa Afganistanissa. Tarkoituksena on tavoittaa noin 14 000 kaikkein heikommassa asemassa olevaa ihmistä. Perheille jaetaan ruo­ ka-apuna vehnäjauhoja, riisiä, kasviöljyä, papuja ja keksejä. Myös talvi hankaloittaa elämää. Pohjois-Afganistanissa asuva viiden lapsen äiti ja leski Bibi kertoo avun tulevan tarpeeseen. ”Olen huolissani, sillä lapseni tarvitsevat lämpimiä vaatteita. Eniten huolestuttaa se, että näinä aikoina on vaikeaa hankkia tarvik­ keita leivän tekemiseen.” Apua kohdistetaan erityisesti naisille ja lapsille, vammaisille ja sairaille. HIA-Hungary on toiminut Afganistanissa humanitaarisen avun ja kehitys­ yhteistyön parissa jo vuodesta 2001 lähtien. teksti: Ulriikka Myöhänen Lähteet: Worldometers, cia.gov, Travel Food Atlas, UNFPA

OSALLISTU!

LUE NETISSÄ: KUA:n hätäapurahastosta tuettiin Haitin maanjäristys­tuhojen keskellä paikallisia maanviljelijöitä. kua.fi/haiti-sai-apua

MYÖS NÄIN VOI AUTTAA Feissarihaku käynnissä Kirkon Ulkomaanavun feissarina voit olla osa maailman suurimpien ongelmien kuten köyhyyden ja epätasa-arvon rat­ kaisemista. Työtä on tarjolla huhtikuusta elokuun loppuun, ja tunteja voi sovittaa joustavasti opintojenkin ohelle. Katso feissauskaupungit ja lisätiedot osoitteesta feissaus.fi ja lähetä hakemus jo tänään.

Puuntaimet neljättä kertaa ykkönen ILMASTOKYSYMYKSET ja tyttöjen kou­

lutus korostuivat taas Toisenlaisten Lahjojen hankinnassa. Vuoden 2021 suosituin lahja oli jo neljättä kertaa Puuntaimet, toiselle sijalle kipusi Naisten Pankin Stipendi tytölle -lahja.

Tekoja ruokahävikin vähentämiseksi

Muita suosittuja lahjoja olivat Vuohi, Ammatti ja Huopa. Toisenlainen Lahja on eettinen valinta merkkipäivän juhlistamiseen tai ihan vain köyhien perheiden tuke­ miseen. Hyvää tekevät lahjat löydät osoitteesta toisenlainenlahja.fi.

Yli 100 vapaaehtoista mahdollistaa Suo­ men ensimmäisen hävikkiruokamyymälän WeFoodin toiminnan. Haluatko sinäkin mukaan hyvään porukkaan? Lue lisää sivulta wefood.fi ja laita vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen wefood@kua.fi.

Nuoret ylikulutusta vastaan

NAISTEN PANKKI juhlii tänä vuonna 15-vuotistaivaltaan. Tulokset ovat olleet huikeita, eikä työtä ole hidastanut edes korona­ kriisi. Lahjoittajien tuella olemme kouluttaneet jo 80 000 naista ammattiin tai yrittäjyyteen. Samalla 400 000 perheen­jäsenen elämä on turvatumpi. Tervetuloa mukaan muuttamaan maailmaa! naistenpankki.fi

KUVA: ANTTI YRJÖNEN

15 vuotta naisten työtä

KUA:n nuorisoverkosto Changemaker kampanjoi tänä vuonna teemalla yli­kulutus ja taloudellinen tasa-arvo. Keväällä käyn­ nistyvä kampanja nostaa esiin länsimaiden kestämätöntä kulutusta sekä globaalia taloudellista epätasa-arvoa. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki 13–35-vuotiaat. Lisätietoa löydät osoitteesta changemaker.fi. Lahjoittajapalvelumme on avoinna arkisin klo 10–15. Puh. 020 787 1201 Sähköposti: lahjoittajapalvelu@kua.fi

21

SVENSKA SIDOR LEDAREN

Pandemin en hård stöt för flickor och kvinnor BEFOLKNINGEN i Europa åldras men Afrika är de ungas kontinent. De här ungdomarnas framtid kommer att inverka på hela världen, och den framtiden förbereds med utbildning. Utvecklingen har länge gått framåt: för varje år har fler barn och unga börjat skolan eller lärt sig ett yrke. Pandemin avbröt den lovande utvecklingen och nu är det bråttom att åtgärda situationen. Utbildningens betydelse märks när möjligheten att gå i skola inte finns. Det samma gäller familjernas utkomst. I Sydsudan är hälften av landets 10 miljoner invånare ungdomar i 15–24 års ålder, och osäkerheten om framtiden lyfter gamla utmaningar upp till ytan. Följderna av pandemin har varit ödesdigra framför allt för flickor och kvinnor. Antalet barnäktenskap och tonårsgraviditeter har stigit. Skolan har gett de unga trygghet och målsättningar – bristen på dem och familjernas ekonomiska utmaningar driver människor till desperata lösningar. Många låter de unga arbeta eller gifta sig i hopp om ekonomisk vinning. I Sydsudan var skolorna stängda i över ett år. På sidorna 6–11 (och bredvid) berättar 21-åriga Rose att hon uthärdade situationen genom sin tro på sina drömmar. Många andra återvände aldrig till skolan, till exempel Rose kompis. I grannlandet Uganda hann över 10 miljoner elever vara borta från skolan i 80 veckor. Fastän distansundervisning var möjligt slutade hälften av eleverna att studera. Av ungdomarnas föräldrar har många ingen utbildning och kan eller vill inte uppmuntra de unga att fortsätta i skolan om familjen blivit beroende av den inkomst ungdomarna förtjänar med snuttjobb. Med en egen utkomst kan kvinnor inverka på barnens och de ungas utbildning samt sina familjers välmående. Läs på sidorna 16–17 hur Kvinnobanken stöder kvinnors arbete. Och för att inte fokusera endast på negativ statistik har vi på sidorna 14–15 lyft fram 10+1 orsaker till varför framtiden trots allt är ljus för unga kvinnor. Vi har redan uppnått många milstolpar i den globala utvecklingen och genom att hålla fast vid det som är viktigt för oss kan vi nå nya framgångar. Tack för att du stöder vårt arbete. text: Erik Nyström, kommunikationschef • foto: Antti Yrjönen

22

1.

PANDEMIN EN PRÖVNING FÖR DE UNGAS DRÖMMAR Rose lämnade livet som flykting bakom sig och hann gå två veckor i skolan innan koronaviruset tvingade Sydsudans skolor att stänga i över ett år. NÄR Rose Night, 21, återvände med sin farbrors familj från Uganda till Sydsudan fann de sitt hem förstört. Sedan februari år 2020 bor de bakom en övergiven bensinstation vid en livligt trafikerad gata. Resväskorna och kassarna som familjen packat sitt liv i står i en prydlig hög i barnens sovrum. På andra sidan gatan står skolan St. Joseph där Rose började sitt andra år i andra stadiets utbildning. Efter att de återvänt till Sydsudan gick hon två veckor i skolan innan den stängdes. ”De sa att vi skulle stanna tålmodigt hemma, men här finns inget att göra. Jag var ledsen.” Möjligheterna att anordna distansundervisning var obefintliga i Sydsudan, vilket ledde till över ett års avbrott i undervisningen för barn och unga. Uppskattningsvis 2,2 miljoner barn gick inte i skola före pandemin, och Unicef beräknar att pandemin fördubblade siffran till 4,3 miljoner. Rose farbror Woi Wilson och hans fru Viola Jabu ordnade hemundervisning för ungdomarna för att de inte skulle glömma

SVENSKA SIDOR

2.

1. 21-åriga Rose (till vänster) återvände till skolan i maj 2021. 2. Rose (till höger) och klasskompisen Vivian. 3. Eleverna gör sin första provvecka på ett och ett halvt år.

3.

utbildningens betydelse för att uppnå sina drömmar. Var man än befinner sig i världen står ungdomar inför frestelser, men Rose uthärdade situationen. ”De unga började bete sig illa och smet hemifrån om kvällarna för att festa. Jag gjorde inte som de andra och de tog avstånd från mig”, säger Rose. ”De unga visste inte vartåt deras liv var på väg.” YEI ÄR SYDSUDANS tredje största stad och en knutpunkt för handeln mellan Sydsudan, demokratiska republiken Kongo och Uganda. Invånarna i Yei har uthärdat flera år av olika hot. Förutom krig har också sjukdomar varit närvarande. En affisch på mottagningscentralen för återvändande flyktingar uppmanar att vaccinera sig mot polio. Sydsudan är ett av världens enda länder där polio påträffats under de senaste åren. En annan affisch berättar om symptomen för ebola och hur handhygien är avgörande för att bekämpa virusets spridning. Anvisningarna påminner om dem på planschen bredvid om corona. De tydligaste följderna av pandemin har att göra med utkomstmöjligheter och utbildning. Globalt är tiotals miljoner familjer enlligt FN vid brinken av extrem fattigdom. ”Lärarna var tvungna att söka andra jobb när skolorna stängde och många av eleverna har tvingats stöda sina familjer genom att arbeta. Vi befarar att en del av dem aldrig återvänder”, säger KUH:s humanitära koordinator Moses Habib. DE MINSKADE möjligheterna till utkomst har drivit familjer till desperata beslut. Många flickor har tvingats gifta sig eftersom familjerna får ekonomisk nytta av äktenskap. Barnäktenskap var ett allvarligt problem i Sydsudan redan innan

4. Viola Jabu gick själv sju år i skolan och vill att nästa generation studerar längre.

4.

DELTA I GEMENSAMT ANSVAR-INSAMLINGEN Sänd ett SMS APU20 (20 €) till numret 16588 eller donera via MobilePay till numret 85050. Vi stöder familjers livsmedelsförsörjning och utkomst i Sydsudan. Med hjälp av kontantstöd och utkomstmöj­ ligheter kan familjerna stöda barn och unga med bl.a. skolkostnader. Läs mera: gemensamtansvar.fi pandemin. Varannan flicka tvingades gifta sig som minderårig och nu har antalet barnbrudar och tonårsgraviditeter ökat. Rose bästa vän återvände inte till klassen när skolorna åter öppnade i maj 2021. ”Hon gifte sig och har nu ett barn så hon kan inte komma till skolan. Jag vet inte vad det betyder för hennes framtid men jag saknar henne”, säger Rose. Rose farbrors inkomster som försäljare har varit beroende av varutransporterna från huvudstaden Juba och grannlandet Uganda. Pandemin begränsade trafiken, vilket ledde till förminskade inkomster hos försäljarna och höjda matpriser. Tack vare KUH:s kontantstöd kunde familjen köpa mat och stöda barnens skolgång. Rose drömmer om att bli advokat och efter en lång prövning förbereder hon sig för sin första provvecka på ett och ett halvt år. ”I skolan känner jag mig trygg. Undervisningen får dagarna att kännas meningsfulla”, säger hon. text: Erik Nyström • foto: Antti Yrjönen

23

PANDEMIA ON KOETELLUT LAPSIA JA NUORIA SUOMESSA JA MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA. ANNA NUORILLE TULEVAISUUS – LAHJOITA YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN MOBILE PAYLLÄ 85050 TAI OSOITTEESSA YHTEISVASTUU.FI. lämmin kiitos! Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR/2021/8126.