← Kuvareportaasit

Mistä perhe saa seuraavan ateriansa? – Pakolaisten arki Ugandassa pyörii ruuan ehdoilla

Afrikan suurin pakolaiskriisi koettelee erityisesti Ugandaa, joka on ottanut vastaan yli miljoona pakolaista Etelä-Sudanista. Ruoka-annoksia on pienennetty useaan otteeseen ja moni perhe joutuu selviämään yhdellä aterialla päivässä.

Teksti: Erik Nyström, kuvat: Tatu Blomqvist

  • Etelä-Sudanin ja Ugandan välisen rajan juuri ylittäneet pakolaiset jonottavat tavaroitaan vastaanottokeskuksessa Omugon pakolaisasutusalueella. Pakolaisia kuljetetaan rekoilla Etelä-Sudanin ja Ugandan väliseltä rajalta vastaanottokeskuksiin. Kuva: Tatu Blomqvist /KUA

    Kuva 1/12
  • Etelä-Sudanista paenneet ihmiset ottavat pakomatkalle mukaansa, mitä käsin pystyvät kantamaan. Joskus taistelut saapuvat niin yllättäen, että pakoon on lähdettävä samalta seisomalta. Kuva: Tatu Blomqvist /KUA

    Kuva 2/12
  • Pakolaiset viettävät ensimmäisen yönsä vastaanottokeskuksessa. Aluksi jonotetaan lämmintä ruokaa pitkän pakomatkan päätteeksi. Kuva: Tatu Blomqvist /KUA

    Kuva 3/12
  • Ugandaan saapuneille pakolaisille tarjotaan keitettyjä papuja valtavasta padasta. Kuva: Tatu Blomqvist /KUA

    Kuva 4/12
  • Alfred Wojo ja Dorine Ajio ovat neljän lapsensa kanssa asettuneet maapläntilleen Pohjois-Ugandassa Bidibidin pakolaisasutusalueella. Pakolaiset saavat asettua noin 30x30 metrin suuruiselle maapläntille riippuen perheen koosta. Alfred ja Dorine joutuivat pakenemaan kotikaupungistaan Kajo Kejistä, kun sotilaat tunkeutuivat ihmisten koteihin, hakkasivat asukkaita ja sieppasivat sukulaisia. Kuva: Tatu Blomqvist /KUA

    Kuva 5/12
  • Kuva ruokajakelusta Bidibidin pakolaisasutusalueen kylästä numero 1. Bidibidi on jaettu kyliin, joissa asuu yhteensä 290 000 asukasta. Ruokaa jaetaan kerran kuussa, ja vuoden 2017 lopulla ruoka-annokseen henkilöä kohden kuului muun muassa papuja, 6kg maissijauhoja, kasviöljyä ja suolaa. Kuva: Tatu Blomqvist /KUA

    Kuva 6/12
  • Kriisitilanteessa on tärkeää, että lapset pääsevät heti ensimmäisenä viikkona jatkamaan koulunkäyntiään. Koulutus tuo rutiineja ja turvaa perheiden arkeen sekä nuorille mahdollisuuden vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. KUA:n tukemassa Paran alakoulussa opiskeltiin vielä syksyllä telttakouluissa, joihin kaikkien lasten oli vaikea mahtua samaan aikaan. Pakolaisperheiden elämä keskittyy pitkälti lasten tarpeisiin, sillä yli 60 prosenttia Ugandaan saapuneista eteläsudanilaisista on alle 18-vuotiaita. Kuva: Tatu Blomqvist /KUA

    Kuva 7/12
  • Wani Garanep, 27, haluaa taata lapsilleen hyvän koulutuksen. Nälkäisinä lapset eivät kuitenkaan jaksa keskittyä koulussa ja tulevat monesti kotiin ennen päivän päättymistä. Perheellä on ruokaa vain yhteen ateriaan päivässä, mutta KUA:n viljelykoulutuksen ansiosta perhe on pikkuhiljaa onnistunut monipuolistamaan ruokavaliotaan. Wani ahkeroi tuntikausia pellolla, jotta sadot kasvaisivat suuremmiksi. Kuva: Tatu Blomqvist /KUA

    Kuva 8/12
  • Lilia Moyo, 30, kastelee säkkipuutarhaansa Bidibidin pakolaisasutusalueella. Maaperä on usein kivikkoinen, minkä takia pakolaiset viljelevät myös mullalla täytetyissä säkeissä. Tämän Lilian on oppinut KUA:n viljelykoulutuksessa, josta pakolaiset saavat myös siemeniä ja työkaluja. Lilian pitää yksin huolta neljästä omasta ja neljästä veljensä lapsesta. Keittiöpuutarha tuo tekemistä arkeen sekä kovasti kaivattua lisää perheen ruokavalioon. Tulevaisuudessa osa tuotteista saattaa riittää myyntiin asti ja perhe pystyy parantamaan omavaraisuuttaan. Kuva: Tatu Blomqvist /KUA

    Kuva 9/12
  • 16-vuotias Gisima Arafa rakastaa koulua. Hänen suosikkiaineensa on englanti ja hän haluaisi isona lääkäriksi, jotta voisi auttaa ihmisiä sairaalassa. Gisiman mukaan ihmiset sairastelevat paljon pakolaisasutusalueella ja lääkkeitä on vaikea saada. Gisima iloitsee koulusta saamistaan vihkoista. Hänellä on kaunis käsiala ja hän on kuvittanut maantiedon vihkonsa itse piirtämillään kartoilla. Hän kaipaa ystäviään Etelä-Sudanissa ja haaveilee paluusta kotiin. Kuva: Tatu Blomqvist /KUA

    Kuva 10/12
  • 40-vuotias Anite Ajio pakeni kiivaita taisteluita Etelä-Sudanista Ugandaan yhdeksän lapsensa kanssa lokakuun 2016 lopussa. Aniten tavoin valtaosa pakolaisista on perheensä yksinhuoltajia. Yli 80 % Ugandassa asuvista Etelä-Sudanin pakolaisista on naisia ja lapsia. Kotimaassaan Anite toimi vaatemyyjänä ja näppäränä liikenaisena kertoo hymyillen päihittäneensä ansioillaan toisinaan jopa miehensä palkkatulot. Kuva: Tatu Blomqvist /KUA

    Kuva 11/12
  • Bidibidin asukkaat ovat riippuvaisia YK:n ruoka-avusta, jota on jatkuvasti jouduttu pienentämään rahoituksen puutteen takia. Viljely on pakolaisille äärimmäisen tärkeää, sillä ruoka-avun varaan jääminen tarkoittaa erittäin yksipuolista ruokavaliota. Kuvassa tyypillinen annos papuja ja maissipuuro poshoa. Kuva / Photo: Tatu Blomqvist /KUA

    Kuva 12/12