Koulussa Kambodžassa

Koulunkäyntiin pitäisi saada keskittyä rauhassa, mutta maailman köyhimpiin maihin lukeutuvassa Kambodžassa koululaisilla on sellaisiakin haasteita, joita Suomessa ei tunneta.

  • Nykyisin jo lähes kaikki kambodžalaislapset aloittavat koulun, mutta vain pieni osa käy sen loppuun. Maan opetusministeriön tietojen mukaan joka vuosi yli miljoona lasta jättää koulun kesken. Vain viidennes lapsista käy yläkoulun loppuun. Keskeisin syy koulunkäynnin lopettamiseen on köyhyys. Wattamoemin yläkoulun oppilaita.

    Kuva 1/10
  • 1970-luvulla maassa toteutetun kansanmurhan aikana Kambodžan koulut lakkautettiin ja suuri osa maan koulutetusta väestöstä, mukaan lukien opettajat, tapettiin. Viimeisten 30 vuoden aikana maan koulujärjestelmä on rakennettu käytännössä tyhjästä. Chhit Chiv Beng, 59, on toiminut Wattamoemin yläkoulun opettajana ja rehtorina yli 35 vuotta.

    Kuva 2/10
  • Etenkin syrjäisillä ja rajaseuduilla monet lapset jäävät omilleen tai isovanhempien tai muiden läheisten huollettavaksi, kun vanhemmat muuttavat työn perässä kaupunkeihin tai naapurimaihin. Kuvan Lun Somnag, 15, käy 7. luokkaa ja asuu kotikylässään isoäitinsä kanssa, sillä hänen vanhempansa ovat töissä Thaimaassa. ”Toivon että minulla olisi riittävästi rahaa opiskeluun ja koulutarvikkeisiin. Ja että saisin korjattua pyörän kun se on rikki. Aina rahaa ei ole, mutta menen kouluun siitä huolimatta. Isona haluan matematiikan opettajaksi.”

    Kuva 3/10
  • Vaikka nykyisin myös lähes kaikki tytöt aloittavat koulun, on tyttöjen asema koulutuksessa edelleen poikia heikompi. Kulttuuri on perinteisesti sitonut khmer-naiset kotiin, ja etenkin maaseudulla heidän oletetaan osallistuvan kiinteästi kotitöihin ja perheen elannon hankkimiseen. Tästä syystä tyttöjen koulutie jää poikia helpommin kesken. Tytöt lopettavat koulun usein myös perustaessaan perheen. Kuvassa Wattamoemin yläkoulun oppilaita.

    Kuva 4/10
  • Opettajan työ on Kambodžassa aliarvostettua ja alipalkattua. Alimmillaan peruskoulun opettajan palkka voi olla alle 100 euroa kuukaudessa. Tästä syystä valtaosa opettajista tekee opetustyön rinnalla jotakin muuta työtä. Seun Socheat, 30, opettaa kirjallisuutta ja khmerin kieltä Wattamoemin yläkoulussa. Opetusta on 2-3 tuntia päivässä, ja palkkaa hän saa 140 euroa kuussa. Iltaisin Socheat työskentelee ravintolassa, josta hän ansaitsee noin 65 euroa kuussa. ”Pidän opettamisesta. Jos opetustyötä olisi tarpeeksi ja palkka olisi parempi, en tekisi muita töitä.”

    Kuva 5/10
  • Keskeinen ongelma Kambodžan kouluissa on myös opetuksen laatu, jota heikentävät sekä puutteet opettajien tiedoissa ja taidoissa että motivaatiossa. Vakiintunut tapa on, että opettajat kompensoivat huonoja palkkoja antamalla varsinaisen opetustyön ohessa maksullista lisäopetusta. Tämä asettaa vähävaraisimmat lapset entistäkin heikompaan asemaan. Kuvassa Brolay Thngon alueen koulun oppilas.

    Kuva 6/10
  • Koska lasten oppimistulokset ovat usein huonoja, on luokkien kertaaminen tavallista. Tämä vaikuttaa myös siihen, miksi lapset jättäytyvät pois koulusta. Unicefin arvion mukaan puolet 12-14 vuotiaista kambodžalaisista koululaisista käy edelleen alakoulua, eivätkä monet heistä yli-ikäisinä enää jatka koulutietään yläasteelle. Kuvassa Traeng Trayuengin kylän lapsia.

    Kuva 7/10
  • Pätevien opettajien ja muiden resurssien puuttuessa etenkään maaseudulla kaikki alakoulut eivät tarjoa opetusta edes kuudenteen luokkaan saakka. Monet kouluista ovat myös huonokuntoisia ja heikosti varusteltuja, ja niistä puuttuu usein mm. juomavesi ja saniteettitilat. Maalla asuville lapsille koulut ovat usein myös kaukana ja hankalien kulkumatkojen päässä.

    Kuva 8/10
  • Koulunkäyntiä vaikeuttavat lisäksi luonnonolot, ja pahimmilla tulva-alueilla koulut saattavat olla saarrettuina ja suljettuina useita kuukausia. Tulva-alueella sijaitseva Andongin alakoulu toimii väliaikaisesti pressun alla. Uusi koulu on rakenteilla.

    Kuva 9/10
  • Kambodžan työmarkkinoille tulee joka vuosi jopa 400 000 nuorta, suuri osa heistä huonosti koulutettuja ja usein myös luku- ja kirjoitustaidottomia. Ainoat vaihtoehdot heidän työllistymiselleen ovat maataloustyö tai surkeasti palkattu, ihmisoikeuksia polkeva tehdastyö.

    Opetuksen laatuun panostaminen on tärkeää myös siksi, että kasvava keskiluokka ja varakkaimmat vanhemmat laittavat lapsiaan yhä useammin yksityisiin kouluihin. Jatkuessaan tämä kehitys johtaa opetuksen laadun huononemiseen julkisissa kouluissa entisestään.

    Kuva 10/10

Kirkon Ulkomaanapu haluaa vuoden 2015 Suvivirsi-tapahtumien avulla kerätä varoja kehitysmaiden lasten ja nuorten koulutuksen hyväksi. Koulutus ei tarkoita pelkästään koulurakennuksia, vihkoja ja kyniä vaan myös laadukasta opetusta. Helluntain virallinen kolehti kerätään lasten ja nuorten koulutuksen hyväksi, muut Suvivirsi-kampanjan tuotot ohjataan Kambodžan kouluprojektiin. Lue lisää: suvivirsi.fi

Tekstit ja kuvat: Ursula Aaltonen