← Kuvareportaasit

Joveannan päivä – koulutytön arkea Haitissa

Joveanna nousee kukonlaulun aikaan. Vaikka arki on vaatimatonta, tekee lempeä ja huolehtivainen äiti siitä turvallista. Katso kuvareportaasi koulutytön päivästä Haitin Léogânessa.

  • Haitilaisen Joveanna Nidride Josephin, 11, äiti Christélla Lévéille Joseph herää aamuisin puoli kuudelta, kun on vielä hämärää. Ulkona on jo lämmin ja linnut sirkuttavat. Aina välillä jossakin kiekuu kukko. Äiti lakaisee pihan ja laittaa aamiaista. Sitten hän herättää Joveannan ja isosiskot; kaksostytöt. Äiti laittaa terassilla tyttöjen tukat pienille leteille. Tunnelma on rauhallinen ja lämmin, Joveanna nauttii äidin läheisyydestä. Kuva: Minna Elo.

    Kuva 1/13
  • Hiuspampulat ja -nauhat, kampa ja muotoilutuote Petroleum Jelly säilyvät muovisessa pussukassa. Kouluun valitaan pampulat ja nauhat koulun värien mukaan. Joveannan koulun, Abeilles d’Aspamin, koulupukuun kuuluu oranssivalkoruutuinen paita ja beige mekko. Ylemmillä luokilla beigen hameen kanssa puetaan valkoinen paita. Koulupuku on Haitissa pakollinen, ja sen, kuten koulukirjatkin maksavat vanhemmat. Kuva: Minna Elo.

    Kuva 2/13
  • Joveannan perheen pihassa tönöttää isoisän rakentama vanha kotitalo. Isoisä on rakentanut myös perheen uuden kodin. Onneksi se sai vuoden 2010 maanjäristyksessä vain pieniä halkeamia, jotka saatiin korjattua. Oikealla näkyy aaltopeltisen keittiön kulma. Pihassa kasvaa suuri mangopuu. Perhe asuu Léogânen alueella, joka kärsi maanjäristyksessä pahimmat tuhot. Lähes 80 prosenttia alueen rakennuksista vaurioitui. Tyttöjen koulu sortui järistyksessä. Kuva: Ville Asikainen.

    Kuva 3/13
  • Tytöt syövät talon terassilla aamupalaksi isot spagettiannokset. Lähistöltä kuuluu astioiden kolinaa ja machete-veitsen ääniä. Savun ja ruuan tuoksua kantautuu nenään. Naapuruston kukot kiekuvat tiuhempaan. Isoisäkin on jo noussut ja toimittelee askareitaan pitkin pihaa.
    Iltapäivällä läksyt tehdään saman pöydän ääressä. Äiti tarkistaa läksyt joka päivä. Kuva: Minna Elo.

    Kuva 4/13
  • Seitsemän jälkeen päivä on jo täydessä käynnissä naapuruston puheensorinasta päätellen. Tytöt ovat talkinneet kaulansa ja valmiina lähtemään kouluun. Aivan kodin vieressä sijaitsee uusi kirkkorakennus, jonka pihassa Joveanna ja siskot Vétchilla Joseph ja Joathalie Joseph odottavat äidin saattamina koulukyytiä tutun kuskin moottoripyörällä. Kuva: Minna Elo.

    Kuva 5/13
  • Koulupäivä alkaa kahdeksalta lyhyellä aamunavauksella. Lukujärjestyksessä on kreolia ja ranskaa, matematiikka ja yhteiskuntaoppia, joka sisältää muun muassa maantietoa. Oppitunnit seuraavat toisiaan ja oppilaiden keskittyminen herpaantuu kuumuudessa. Opiskelu Haitin kouluissa on pitkälti hyvin perinteistä pulpetissa istumista. Kuva: Minna Elo.

    Kuva 6/13
  • Koulupäivän katkaisee yksi puolen tunnin välitunti kello kymmeneltä. Silloin hypätään narua tai pelataan Tic Tac Toe-peliä pihan pikkukivillä. Lapset syövät omia eväitä tai ostavat koulun portinpielen katumyyjiltä keksejä tai karkkeja. Myös itse tehtyjä mehujäitä on myynnissä. Ei ihme, jos opiskelu iltapäivän paahteessa väsyttää näin heppoisin eväin. Kouluun on rakennettu keittiö, ja jonkin aikaa lapsille tarjottiin papuja lounaaksi Maailman ruokaohjelman WFP:n ja vanhemmilta kerätyin varoin, mutta avustusohjelman loputtua loppui myös kouluruokailu. Kuva: Minna Elo.

    Kuva 7/13
  • Oppitunnit jatkuvat puoli yhdestätoista puoli kahteen iltapäivällä. Kolme tuntia opiskelua ilman taukoa tuntuu suomalaisittain pitkältä ajalta alakoululaisten istua pulpeteissaan oppiaineen vaihtuessa välillä lennosta. Lapsilla on sentään lupa välillä nousta ja käydä pihan vesipisteellä juomassa ja kastelemassa kasvot – usein koko pää.
    Vesipisteeseen tulee vettä isosta vesisäiliöstä, johon sitä pumpataan kaivosta aurinkopaneelin tuottamalla sähköllä. Kirkon Ulkomaanapu rakennutti koulun maanjäristyksessä sortuneen tilalle. Uusi koulu on tehty kestämään kuumaa ja kosteaa ilmastoa, trooppisia hirmumyrskyjä ja maanjäristyksiä. Kuva: Minna Elo.

    Kuva 8/13
  • Joveanna ja Guetchine Pierre Louis (oik.) ovat hyvät ystävät ja luokkatoverit. Mistä he pitävät toisissaan?
    ”Jaamme yhdessä sen mitä meillä on. Jos toisella ei ole jotakin, jaamme”, kertoo Guetchine.
    ”Juttelemme siitä, mitä kotona tapahtuu, esimerkiksi ovatko vanhemmat jo ostaneet uuden koulupuvun ja kengät”, Joveanna kertoo.
    ”Puhumme myös pojista ja jaamme salaisuuksia.”
    Välitunnilla tytöt tykkäävät leikkiä hippaa ja hypätä narua. Molemmat ovat määrätietoisia ja reippaita, välitunnilla he ottavat johdon ja ryhtyvät pyörittämään hyppynarua muille. Kuva: Minna Elo.

    Kuva 9/13
  • ”Kotona on hiljaista, kun tytöt ovat koulussa. He ovat meluisia tyttöjä”, kertoo Joveannan äiti Christélla Lévéille Joseph.
    ”Markkinapäivinä menen markkinoille. Palaan kotiin ja laitan papuja lounaaksi siksi, kun tytöt palaavat koulusta.
    Christélla Lévéille Joseph on yksinhuoltaja. Joveannakin on kaksonen, hänen siskonsa kuoli vauvana. Samoihin aikoihin, yksitoista vuotta sitten, Joveannan isä Ronald muutti Pariisiin. Léogânen alueelta monen sukulaisia on muuttanut Ranskaan.
    ”Äitinä yritän pärjätä ja rukoilen jumalaa”, kertoo äiti kyyneleitä pyyhkien. ”Joskus haluaisin kovasti nähdä mieheni, enkä voi.”
    Äiti myy vaatteita markkinoilla, ja on pystynyt pitämään kaikki kolme tytärtään koulussa. Se on saavutus maassa, jossa noin neljä viidestä aloittaa alakoulun, mutta yläkoulua käy enää neljännes lapsista. Kuva: Minna Elo.

    Kuva 10/13
  • Kysymykseen, millainen tyttö Joveanna on, isoisä Aruis Lévéillé, 76, vastaa päättäväisen lempeästi: ”Ensinnäkin, he ovat kaikki minun.”
    ”Joskus hän haluaa tehdä, mitä pyydetään. Joskus ei. Jos pyytää Joveannaa tekemään jotakin, kestää kauuaaaan ennen kuin alkaa tapahtua.”
    Aruis Lévéillen ollessa lapsi koulunkäyntiin ei ollut samoja mahdollisuuksia. Hän oli vähän aikaa koulussa, mutta se jäi sairastumisen jälkeen kesken. Hän alkoi viljellä maata ja tekee sitä edelleen. Kuva: Minna Elo.

    Kuva 11/13
  • Isoäiti Annamie Cézaire, 68, on kuumeessa, mutta haluaa silti tulla mukaan yhteiseen kuvaan. Hyttysten levittämä chikungunya-epidemia leviää parasta aikaa Haitissa. Harva tuntuu säästyneen siltä; tyttöjen koulussa lähes kaikki opettajat ja oppilaat sairastuvat vuoronperään. Tauti nostaa korkean kuumeen ja aiheutta nivelkipuja, jotka voivat olla koviakin. Koko perhe vasemmalta äiti Christélla Lévéille Joseph, isoäiti Annamie Cézaire, Joveanna Joseph, Joathalie Joseph ja Vétchilla Joseph. Takana isoisä Aruis Lévéillé. Kuva: Minna Elo.

    Kuva 12/13
  • ”Joveanna huolehtii muista. Hän vetää ihmisiä puoleensa, vierailijat ihastuvat häneen”, kertoo äiti.
    Tähän on vieraan helppo yhtyä.
    Millaista tulevaisuutta äiti toivoo tyttärilleen?
    ”Toivottavasti he jatkavat opiskelua yliopistoon asti. Mutta pitää jättää lapsille mahdollisuus itse valita, mitä he haluavat tehdä.”
    Kuva: Ville Asikainen.

    Kuva 13/13

Vuoden 2015 Yhteisvastuukeräyksen varoin tuetaan lasten koulunkäyntiä Haitissa.

Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin valtio. Hauraat yhteiskuntarakenteet, poliittinen tilanne ja toistuvat luonnonkatastrofit ovat vaikuttaneet siihen, että Haiti on inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna vasta sijalla 168  kaikkiaan 187:sta maasta.

Kirkon Ulkomaanapu rakennuttaa Haitiin turvallisia ja ympäristöystävällisiä kouluja. Tärkeää on myös opetuksen laadun ja opettajankoulutuksen kehittäminen sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Ulkomaanapu tekee pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä myös maaseutuyhteisöjen toimeentulomahdollisuuksien ja katastrofeihin varautumisen parantamiseksi.

Teksti: Minna Elo
Kuvat: Minna Elo ja Ville Asikainen