Yrittäjyys voi olla pakolaiselle pelastus – verkkomateriaalit moninkertaistavat mahdollisuuksia työllistyä

Opiskelijat oppivat muun muassa moottoripyörien korjausta Rwamwanjassa Ugandassa. Kuva: Jari Kivelä

Yrittäjyyskoulutus lisää pakolaisten mahdollisuuksia työllistyä ammatillisen koulutuksen jälkeen. Kirkon Ulkomaanapu laajentaa yrittäjyyskoulutustaan verkko-opintoihin, ja nyt digitaalisia oppimateriaaleja kokeillaan Jordaniassa.

Vaikka onnistumista ei voi toisen puolesta taata, saattaa mahdollisuuden antaminen olla merkittävä askel mielekkäämpää elämää tavoitellessa. Sen opin, kun työskentelin Ugandassa Rwamwanjan pakolaisasutusalueella.

Työllistyminen pakolaisolosuhteissa on haastavaa monesta eri syystä. Työtä etsivällä pakolaisella ei ole samoja sosiaalisia verkostoja kuin kotona, kieli voi olla vieras ja uuden maan lainsäädäntö rajoittaa monissa tapauksissa työn löytämistä tai oman yritystoiminnan käynnistämistä.

Kun kohtasin pakolaisnuoria, aistin monissa heistä voimakasta epätietoisuutta elämän suhteen. Yksi isoimmista huolista on epävarmuus siitä, milloin he pääsevät takaisin kotiin. Suurin osa pakolaisista toivoo ja jopa olettaa palaavansa kotimaahansa pian. Tilastot ovat sen suhteen musertavia, sillä pakolaisuus kestää usein vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

Yrittäjyyskasvatus täydentää koulutusta

Kirkon Ulkomaanapu panostaa yhä enemmän siihen, että yrittäjyyskasvatus yhdistettäisiin kiinteäksi osaksi ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen onnistumista ja tehokkuutta voi arvioida erilaisilla mittareilla, joista keskeisin on työllistyminen. Nuorten työttömyys on yksi kehittyvien maiden suurimmista haasteista.

Oppitunti Kirkon Ulkomaanavun luokassa Rwamwanjassa. Kuva: Jari Kivelä

Työttömyys ja tulevaisuudennäkymien puute altistaa koulutettujakin nuoria radikalisoitumiselle. Demografisesti katsottuna suurimman turvallisuusuhan aiheuttavat 15–30-vuotiaat joutilaat miehet. Näköalattomuus ajaa etsimään sisältöä elämään vääristä paikoista.

Pelkkä ammatillinen koulutus ei takaa työllistymistä, vaan sen tueksi tarvitaan yrittäjyyskasvatusta, joka auttaa opiskelijoita ymmärtämään työnhaun ja yrittäjyyden lainalaisuuksia.

Tärkeitä oppeja uunibisneksestä

Kirkon Ulkomaanapu tukee ammattikoulujensa opiskelijoita työnhaussa ja yrittäjyyden ensiaskeleissa erilaisilla innovatiivisilla ratkaisuilla. Olen itse ollut mukana kehittämässä yrittäjyyskoulutusta pakolaisleirillä, ja on ollut monella tavalla avartavaa ja opettavaa seurata sen etenemistä.

Yrittäjäkoulutuksessa pyrimme viemään ammatillisen koulutuksen opit käytännön tasolle. Rwamwanjan pakolaisleirillä Ugandassa päätimme viiden kongolaisen nuoren kanssa pyrkiä leivänsyrjään kiinni myymällä energiatehokkaita liesiä pakolaisasutusalueella. Kirkon Ulkomaanapu tuki nuoria yrittäjiä alkupääomalla ja myyntikoulutuksella yritystä perustettaessa.

Ajatuksen tasolla uusi, nuorten itse pyörittämä yritys on hyvä. Uunibisneksen alkutaival on sisältänyt onnistumisia, mutta myös vaikeuksia – etenkin rahankäyttö on ollut projektin edetessä haastavaa. Esimerkiksi osalla nuorista yrittäjistä omat ja yrityksen rahat ovat menneet sekaisin.

Menestys on lopulta kiinni yrittäjistä itsestään, mutta johdonmukaisella työllä ja tuella heillä on mahdollisuus onnistua. Pakolaisleiriolosuhteissa mahdollisuus on jo paljon, koska se luo yhteisöön toivoa.

Verkkomateriaalit madaltavat kynnystä oppimiseen

Kirkon Ulkomaanavun koulutuskeskus sijaitsee al-Nuzhassa Itä-Ammanissa. Kuva: Ville Asikainen

Kirkon Ulkomaanapu laajentaa yrittäjyyskoulutustaan myös verkko-opintoihin. Tavoitteena on tarjota laadukasta matalan kynnyksen yrittäjyyskoulutusta joustavasti erilaisiin pakolaiskonteksteihin.

Yrittäjyyskoulutuksen verkkomateriaaleja kokeillaan ensimmäisen kerran Jordanian pääkaupungissa Ammanissa ammatillisen koulutuksen pilottihankkeessa, jota toteutetaan suomalaisen Kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercurian kanssa. Projekti alkaa helmikuussa ja lopputyönään opiskelijat perustavat basaarin Ammaniin.

Mahdollisuuksien määrä moninkertaistuu digitaalisilla oppimateriaaleilla. Ne tarjoavat mahdollisuuden opiskeluun useammille ihmisille, koska pänttääminen ei ole aikaan ja paikkaan sidottua. Verkko-oppiminen takaa pääsyn oppimateriaaleihin myös ihmisille, jotka vaikean elämäntilanteen takia ei muuten pääsisi opiskelemaan.

Ville Wacklin
Projektikoordinaattori