Jospa vain voisin lentää leijallani takaisin koti-Syyriaan

Tappamista ja tuhoa paenneilla pakolaislapsilla ei ole juurikaan leluja. Ne ovat jääneet koti-Syyriaan.

Lähi-idän kevääseen kuuluvat oleellisena osana leijat. Niitä näkee kaikkialla: erivärisiä, erimuotoisia leijoja. 440 lasta Za´atarin ja Azraqin pakolaisleireissä saivat omat leijansa, kun Kirkon Ulkomaanapu järjesti kahden viikon sisällä molemmissa leireissä leijatyöpajat. Puuduttava, näköalaton pakolaisarki unohtui hetkeksi, kun värikkäät leijat lensivät leirien yllä.

”Olen niin onnellinen” tuumi Khalil, joka lennätti leijaansa Ulkomaanavun leirin pihasta korkealle taivaalle.

”Jospa vain voisin lentää leijani kyydissä takaisin koti-Syyriaan, ja siellä olisi yhä rauha.”

Myös Khalilin kaveri Walid hymyili leveästi.

”On ihanaa lennättää omaa leijaa! En mitenkään muistanut tämän olevan näin hauskaa!”

Ulkomaanavun telttatyöpajat kahdella pakolaisleirillä Jordaniassa toivat riemua 440 lapselle.

Ulkomaanavun telttatyöpaja Azraqin pakolaisleirissä Jordaniassa tuotti syyrialaislapsille paljon iloa.

Joidenkin lasten isät olivat tulleet vapaaehtoisena rakentamaan leijoja. Rimat naulattiin yhteen, ja kehikoiden päälle viritettiin muovit. Maalarit viimeistelivät leijoista värikkäitä.

”Lapset saavat lennättää leijoja ensimmäisen kerran Syyriasta lähdön jälkeen. Se jos jokin vie heidän mielensä pois pakolaisarjen harmaudesta”, satoja leijoja kasannut Mohammed kuvaili.

Pieni Ahmad jonotti kärsivällisesti omaa vuoroaan saada leija. Kun värikäs leija oli lopulta kädessä, pinkaisi poika hietikolle huutaen suoraa huutoa: ”Nyt tunnen olevani vapaa…!”

Vapaaehtoiset rakensivat lapsille leijoja Azraqissa.

Vapaaehtoiset rakensivat lapsille leijoja Azraqissa.

Toisella luokalla oleva Hamad puolestaan työnsi parasta kaveriaan Ahmedia pyörätuolissa pehmeässä hiekassa. Hiki valui, mutta arjesta poikkeava tapaus oli sen arvoinen. Kun pojat sitten saivat käsiinsä omat leijat, raskaan matkan merkit olivat hetkessä poispyyhityt: he vain ihailivat värikkäitä leijojaan.

Hamad ei nähnyt vaivaa ystävänsä Ahmedin tähden ihan ensimmäistä kertaa, sillä hän työntää joka päivä Ahmedia kouluun ja pitkin poikin leiriä. Pojat ovat erottamattomia. Todellisessa ystävyydessä kaveria autetaan omia vaivoja laskematta, näyttää olevan ajatus.

Ja kun pojat pääsivät lopulta lennättämään leijojaan, sai Ahmedin pyörätuoli aikamoista kyytiä. Ahmed selitti ujona meille vieraille: ”Jospa minäkin voisin lentää uudella leijallani takaisin kotiin – en tarvitsisi lentoon edes pyörätuolia!”

Suurtapahtuma ei olisi onnistunut ilman vapaaehtoisten apua.

Suurtapahtuma ei olisi onnistunut ilman vapaaehtoisten apua. Tässä Za’atarin jalkapallokentällä.

Arviolta 55 % syyrialaispakolaisista on alle 18-vuotiaita. Lapsissa ja nuorissa on Syyrian tulevaisuus, mutta onko heille tulevaisuutta Syyriassa?

Nuori Asma selitti hymyssä suin, hieman haikeana: ”Toivon, että kaikki palaa pian normaaliksi, ja palaamme vielä Syyriaan.”

Sama toive näytti olevan kaikilla haaveissa ja rukouksissa, kun leijat nousivat taivaalle.

Pakolaistilanne Jordaniassa huhti-touko 2016

Jordaniassa asuu 638 633 rekisteröityä Syyrian pakolaista. Todellisen määrän arvioidaan kuitenkin olevan 1,4 miljoonaa. Kirkon Ulkomaanapu työskentelee Azraqin ja Za´atarin pakolaisleireillä sekä isäntäyhteisöissä.

Azraq
30 059 pakolaista
57 % lapsia
21 % alle viisivuotiaita
22 lasta syntyi keskimäärin viikossa
3 000 lasta käy ala- ja yläkoulua

Za’atari
79 551 pakolaista
57 % nuoria
19,9 % alle viisivuotiaita
80 lasta syntyy keskimäärin viikossa
20 771 lasta käy ala- ja yläkoulua

Lähde: UNHCR

Olli Pitkänen
Lähi-idän alueellinen ohjelmapäällikkö