Vain 15 taloa jäi pystyyn Naisten Pankin tukemassa kylässä

Saraswon ja Sharmila Moktan tekevät kotikylässään Bhattendandassa töitä osuuskunnalle, joka toimii yhteistyössä Naisten Pankin kanssa.
Saraswon ja Sharmila Moktan tekevät kotikylässään Bhattendandassa töitä osuuskunnalle, joka toimii yhteistyössä Naisten Pankin kanssa.

Kaupungeissa saa vain kalpean aavistuksen siitä, kuinka suuret tuhot maanjäristys on Nepalissa aiheuttanut. Pahiten on kärsinyt maaseutu.

Evakuointilentoja tekevien helikopterilentäjien mukaan kokonaisia kyliä on hautautunut maanvyörymien alle syrjäisissä vuoristolaaksoissa lähellä maanjäristyksen keskusta.

Kathmandunlaakson lähelläkin runsaan viikon takainen maanjäristys on tuhonnut suurimman osan rakennuksista lukemattomissa maalaiskylissä.

Yksi sellaisista kylistä on reilun tunnin ajomatkan päässä Kathmandusta sijaitseva 415 asukkaan Bhattedanda, jonka asukkaita Naisten Pankki on auttanut usean vuoden ajan pienlainoilla.

Pienikorkoisten lainojen turvin kyläläiset ovat vieneet maataloustuotteitaan kaupunkiin myyntiin, ostaneet karjaa ja rakentaneet taloja.

Huonot tiet ja pieni lentokenttä hankaluutena

Bhattendanda koostuu useista pienistä muutaman talon kyläyhteisöistä, jotka ovat hajallaan vuoren rinteillä.

Kävimme SOLVE Nepal -kansalaisjärjestön hankepäällikkö Prakash Ojhan kanssa alueella arvioimassa tuhoja ja avun tarvetta. SOLVE Nepal on Naisten Pankin ja Kirkon ulkomaanavun paikallinen yhteistyökumppani.

Mukanamme veimme sen verran vilttejä, suojakankaita ja vettä kuin oli saatavilla. Avustustarvikkeiden saamista tuhoalueille hidastavat Nepalin huonot tiet ja kansainvälisen lentokentän pienuus – tavaran toimittaminen Nepaliin on kestänyt turhauttavan pitkään.

Sabita Moktan yhdessä sukulaispoikansa kanssa naapuritalon edessä. Hänen omasta talostaan ei jäänyt jäljelle tämänkään vertaa.

Sabita Moktan yhdessä sukulaispoikansa kanssa naapuritalon edessä. Hänen omasta talostaan ei jäänyt jäljelle tämänkään vertaa.

400 taloa sortunut

Tuhot kylässä paljastuivat sydäntä särkeviksi. Talot olivat sortuneet tiili- ja kivikasoiksi, joiden päällä törröttivät vääntyneet peltikatot. Yhä pystyssä seisovista taloista puuttui niistäkin seiniä ja rakenteissa oli leveitä halkeamia.
Asuminen vaurioituneissa taloissa on hengenvaarallista: pienikin jälkijäristys voi ne romahduttaa.
Ainoatakaan asumiskelpoista rakennusta emme nähneet.

Hankepäällikkö Prakash Ojhan mukaan Bhattedandan 415 talosta neljäsataa on kokonaan sortunut tai vaurioitunut asuinkelvottomaksi. Yhdeksän kymmenestä kotieläimestä on kuollut.

Tämän hetkisen tiedon mukaan kylässä kuoli kuusi ihmistä. Hengissä säilyneet elävät vailla ruokaa, vettä ja suojaa.

Kova tarve teltoille

Kyläläiset olivat jo valmiiksi hyvin köyhiä, kuten suurin osa Nepalin pienviljelijöistä. Kyläläiset harjoittavat omavaraisviljelyä pienillä porrasviljelmillä vuorten reunoilla.

Sadonkorjuusta on pitkä aika ja asukkaiden ruokavarat olivat jo valmiiksi käymässä vähiin. Nyt maanjäristyksen jäljiltä loputkin ruokavarat ovat jääneet sortuneiden talojen alle.

Prakash Ojhan mukaan ruoka-avun lisäksi suurin tarve on saada kylään kunnollisia telttoja, jotka on tarkoitettu pitkäaikaiseen asumiseen.

”Kyläläiset eivät voi palata koteihinsa pitkään aikaan. Pika-aputeltat eivät riitä, vaan kylään tarvitaan pitkäaikaiseen asumiseen tarkoitettuja telttoja”, Ojhan sanoo.

Hän arvioi, että kyläläisiltä vie vuoden rakentaa talonsa uudelleen, kaikkein köyhimmiltä vieläkin pitempään.
Ongelma on se, ettei sopivia telttoja ole juurikaan saatavilla Nepalissa, vaan ne pitää rahdata ulkomailta.

Maanjäristyksen tuhoja Bhattendandan alueella. Järistys tuhosi monen koko omaisuuden,

Maanjäristyksen tuhoja Bhattendandan alueella. Järistys tuhosi monen koko omaisuuden,

”Hallitus ei ole auttanut”

Tuhoutuneet talot ja kuollut karja olivat kyläläisten ainoa omaisuus. Vaikka sortuneet talot ovat olleet vaatimattomia, on niiden jälleenrakentaminen suunnaton ponnistus kyläläisille. Heillä ei ole varaa edes uusien aaltopeltikattojen ja puuosien ostamiseen.

Kyläläiset valittivat, ettei Nepalin hallitukselta ollut saapunut vielä minkäänlaista apua.

Tapasimme myös SOLVE Nepalin kaksi paikallista työntekijää, kylässä asuvat siskokset Saraswon ja Sharmila Moktan. He ovat tekevät töitä paikalliselle osuuskunnalle, joka hallinnoi Naisten Pankin pienlainoja paikallistasolla.

”Jos osuuskunta saisi avustusvaroja, niitä voitaisiin käyttää talojen uudelleenrakentamiseen”, Saraswon sanoo.
”[Osuuskuntien] olisi myös hyvä antaa vanhoja pienlainoja anteeksi, sillä nyt kenelläkään ei ole varaa niitä maksaa”, Saraswon miettii. Kaikki mihin he ovat lainoja ottaneet, on tuhoutunut.”

Lainan myöntää aina osuuskunta, joka myös päättää niiden takaisinmaksusta.

Muuttaminen ei ole vaihtoehto

Saraswonin mukaan kukaan kyläläinen ei ole muuttamassa alueelta pois, vaikka kylä on kokonaan tuhoutunut.

”Ei meillä ole vaihtoehtona mennä minnekään muualle. Maatilkkumme ovat täällä. Muualla meillä ei ole mitään.”

Kyläläisten ainoa mahdollisuus on rakentaa talonsa uudelleen ja raivata peltonsa maanvyörymien alta. Tavalla tai toisella.

Teksti: Antti Helin

Auta nepalilaisia saamaan hätäapua! Lähetä tekstiviesti LAHJOITUS numeroon 16499 (20€).